Upload
mika-nieminen
View
104
Download
1
Embed Size (px)
Citation preview
Systeemisen innovaatiotoiminnan käsitteitä
Systeemiset innovaatiot –työpajat, Helsinki, Hotelli Torni
14.10. – 15.10. – 21.10.2010
Mika Nieminen, Ville Valovirta, VTT
208.04.23
Sisältö
1. Systeemisen innovaation käsite
2. Sosio-teknisten järjestelmien muutos
3. Liiketalous ja teknologiajohtaminen
4. Edistämiskeinot
308.04.23
1. Systeemisen innovaation käsite
Käsitettä käytetty kahdessa tutkimusperinteessä:
1. Liiketalouden ja teknologiajohtamisen tutkimuksessa Yritysnäkökulma Innovaatiotoiminnan organisointimallit eri tyyppisten
tuotteiden kehittämisessä
2. Sosio-teknisten järjestelmien muutoksen tutkimuksessa Järjestelmien muutoksen näkökulma Monitasoinen hallinta
408.04.23
Sosio-teknisisten järjestelmien tutkimus
Organisaatiorajat ylittävät innovaatiot, jotka muodostuvat erilaisten toimijoiden yhteistoiminnan tuloksena
Muuttavat sekä rakennetta että toimijoiden välisiä vuorovaikutussuhteita
Sektori, toimiala, kaupunki tai alue
Kytkevät yhteen tuotannon, kulutuksen, teknologian, instituutioiden ja politiikan muutoksen
Systeemisten innovaatioiden puitteissa tapahtuu yksittäisiä tuote- ja prosessi-innovaatioita
Sarja eri tasoilla ja nopeuksilla tapahtuvia innovaatioita
Esimerkiksi energiajärjestelmän siirtyminen biomassaan:
Kuljetuksissa biopolttoaineisiin
Sähköntuotannossa kaasutus- ym. teknologioihin
Maa- ja metsätaloudessa biomassan tuotantoon
Politiikassa energia-, biodiversiteetti-, maankäyttö-, maatalous- ja liikennepolitiikkojen integrointiin
(Kemp & Loorbach 2006)
508.04.23
Liiketalouden ja teknologiajohtamisen tutkimus
Autonominen innovaatio voidaan ottaa käyttöön ilman muutoksia tuotteen muissa osissa.
Systeeminen innovaatio edellyttää:
Muutoksia muissa komponenteissa ja järjestelmän osissa (Teece 1984)
Täydentäviä innovaatioita (Chesbrough & Teece 1996)
Täydentäviä investointeja järjestelmän muihin osiin, jotka eivät välttämättä ole yrityksen omistuksessa.
Investoinnit tukevaan infrastruktuuriin: autot / tiet / huoltoasemat; sähkö / lamput / generaattorit / siirtolinjat / standardit (Teece 2006)
608.04.23
2. Sosio-tekniset järjestelmät
708.04.23
Kompleksiset sosiaaliset järjestelmät
Järjestelmät kehittyvät jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Ne ovat historiallisia ja polkuriippuvaisia. Nykyisiin ja tuleviin kehityskulkuihin vaikuttavat järjestelmän aiemmat kehityskulut, valikoituminen ja päätökset.
Ne ovat sopeutuvia (adaptive) järjestelmiä, jotka omaavat kyvyn muuttua ja oppia kokemuksen kautta
Yhteisevoluutio ja itseorganisoituminen. Järjestelmät kehittyvät itsenäisesti, mutta yhdessä toisiinsa vaikuttaen ja toisiaan muuttaen.
808.04.23
Kompleksiset sosiaaliset järjestelmät
Järjestelmät luovat jatkuvasti uusia toimintamalleja ja suhderakenteita (variaatio), jotka uudistavat järjestelmää.
Järjestelmän valintamekanismit (selektio) yhtäältä ehkäisevät joitakin kehkeytymässä olevia kehityskulkuja toisaalta integroivat niitä järjestelmään.
Etenkin ulkoisten paineiden johdosta järjestelmä voi ajautua kriisiin, jolloin järjestelmän sisäinen diversiteetti tarjoaa ratkaisuja valittavaksi uuden (dynaamisen) tasapainotilan saavuttamiseksi.
908.04.23
Sosioteknisen muutoksen malli (Geels 2002)
Aika
Toiminta-ympäristö
Palvelut, teknologia
Markkinat, käyttötottumukset
KulttuuriPolitiikka
Tiede
Rajatutkokeilut(nichenrakentaminen)
Sosio-tekninentoiminta-malli
1008.04.23
3. Liiketalous ja teknologiajohtaminen
1108.04.23
Keskinäisriippuvuus ja kehitystyön kustannukset
Systeemisen innovaation kehitystyössä on
Korkeat koordinaatiokustannukset (Langlois 1988)
Osien suuri keskinäisriippuvuus (Teece 1996)
Systeemisen innovaation korkeammat kustannukset:
1) Lisääntyneet koordinointikustannukset
2) Korkeat koulutuskustannukset
3) Osaamisen siirtämisen vaikeus
4) Tiedon kodifioinnin vaikeus
5) Tiedon integroinnin vaikeus työkäytäntöjen välillä
(Gopalakrishnan & Bierly 2001)
1208.04.23
Systeeminen innovaatio edellyttää standardeja
Valtiolla, regulaattoreilla, järjestelmätoimittajilla ja käyttäjillä on ”kapea mahdollisuuksien ikkuna” vaikuttaa varhaisessa vaiheessa teknisen standardin muodostumiseen (Davies & Brady 1998)
Kun standardi on jo omaksuttu, on siihen tehty suuria investointeja pitkillä takaisinmaksuajoilla, jolloin vaihtoehtoisten teknologioiden läpimeno on erittäin vaikeaa (Davies & Brady 1998)
Systeeminen innovaatio edellyttää uuden standardin (Kano 2000):
Standardoidut rajapintamääritykset osajärjestelmien välillä
Toisiaan seuraavat standardien sukupolvet
Jokainen uusi standardisukupolvi luo samalla uudet markkinat (Kano 2000)
1308.04.23
3. Edistämiskeinot
1408.04.23
Systeemisen muutoksen suuntaaminen
Hollantilainen ”transition management” -koulukunta
Pitkällä tähtäimellä (yli 20 v.) tapahtuva järjestelmän kokonaisvaltainen uudistuminen, monia toimijoita yhteen kytkevä ohjausstrategia (multi-actor governance)
Hyödynnetty Hollannissa erilaisissa kestävään kehitykseen tähtäävissä hankkeissa: energia, liikenne, maatalous & biodiversiteetti sekä luonnonvarat
Ennakointi (mitä mahdollisia kehityspolkuja on), mahdollistaminen (erilaisten vaihtoehtoisten kilpailevien mahdollistaminen ja vahvistaminen), sopeuttaminen (järjestelmän muokkaaminen haluttuja kehityskulkuja tukevaksi)
Askel askeleelta tapahtuva muutos kohti tavoiteltua visiota (inkrementaalin muutoksen kautta radikaaliin)
Paradoksaalisesti yritetään hallita kompleksista sosiaalista ja teknologista muutosta
1508.04.23
Systeemisen muutoksen suuntaaminen
Instrumentit:
1. Uusien avauksien stimuloiminen mikrotasolla (niche) ja kytkeminen samaan suuntaan tähtääviksi kokonaisuuksiksi (suojatut areenat)
2. Ohjaavien visioiden kehittäminen makrotasolle
3. Muutospolkujen vahvistaminen esim. koalitioita ja verkostoja luomalla
4. Vaihtoehtoisten kehityskulkujen mahdollistaminen kokeilemalla (monimuotoisuuden tukeminen)
5. Lupaavimpien kehitysaihioiden valitseminen ja vieminen eteenpäin
6. Iterointi ja toiminnan sopeuttaminen (visio & toimenpiteet) tapahtuneisiin muutoksiin
Lähde: Loorbach 2007
1608.04.23
Systeemisen innovaation organisointi ja edistäminen
Digitaalinen konvergenssi tekee kaiken aikaa vaikeammaksi luoda systeemistä innovaatiota yhden yrityksen toimesta
Horisontaalinen verkostoituminen lähes välttämätön organisoitumistapa
Avoimet standardit (de Laat 1999)
Avoin innovaatio – veturiyritykset toimivat arvoverkoston ”arkkitehteinä” rakennettaessa systeemisiä innovaatioita (Maula ym. 2005):
Strateginen ennakointi
Proaktiivinen vaikuttaminen alan kehitykseen: venturing-toiminta, tutkimusyhteistyö ja teollisuuskonsortiot
Oman sitoutumisen viestiminen
Ohjaavat täydentävien innovaatioiden kehittäjien päätöksiä voimavarojen kohdentamisesta
1708.04.23
Systeemisen innovaation kehitysympäristöt
Kehitysalustat – Testialustat, kenttäkokeet, proto-alustat, living labit, markkinapilotit, sosiaaliset pilotit (Ballon ym. 2005)
Kolme tunnistettua hyötyä:
Tietoisuuden lisääminen innovaatiotoiminnan hyödyistä
Systeemisten ongelmien ratkaiseminen
Käyttäjien osallistaminen
Institutionaalinen ekosysteemi: regulaattorit, koulutusinstituutiot, standardointiorganisaatiot, lainsäädäntö ym. (Teece 2006)