27
1 Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu Hallitus asetti kesällä 2007 sosiaaliturvan uudistamiskomitean, ns. Sata-komitean valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, toimeksianto vuoden 2009 loppuun Keskeiset tavoitteet köyhyyden vähentäminen kannustavuuden lisääminen korkean työllisyysasteen ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaaminen Sata-komitean peruslinjaukset luovutettiin sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle 27.1.2009 yksimielinen esitys, työmarkkinajärjestöjen esitykset työttömyysturvasta ja eläkkeistä (ns. sosiaalitupo) mukana linjauksissa SAK/ Sinikka Näätsaari 5.2.2010

Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

  • Upload
    pepper

  • View
    44

  • Download
    1

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu. Hallitus asetti kesällä 2007 sosiaaliturvan uudistamiskomitean, ns. Sata-komitean valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, toimeksianto vuoden 2009 loppuun Keskeiset tavoitteet köyhyyden vähentäminen kannustavuuden lisääminen - PowerPoint PPT Presentation

Citation preview

Page 1: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

1

Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu• Hallitus asetti kesällä 2007 sosiaaliturvan

uudistamiskomitean, ns. Sata-komitean valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, toimeksianto vuoden 2009 loppuun

• Keskeiset tavoitteet • köyhyyden vähentäminen• kannustavuuden lisääminen• korkean työllisyysasteen ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaaminen

• Sata-komitean peruslinjaukset luovutettiin sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle 27.1.2009

– yksimielinen esitys, työmarkkinajärjestöjen esitykset työttömyysturvasta ja eläkkeistä (ns. sosiaalitupo) mukana linjauksissa

SAK/ Sinikka Näätsaari 5.2.2010

Page 2: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

2

Sata-komitean perusturvaa koskevat linjaukset 27.1.2009

• Hallitus on sitoutunut 30.1. ottamaan takuueläkkeen, vähimmäissairaus- ja vanhempainpäivärahojen, lapsilisien, kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen indeksisuojan käyttöön maaliskuussa 2011.

• Politiikkariihessä 24.2. tehtiin linjauksia mm. kuntoutuspalvelujen parantamisesta ja perhevapaatyöryhmän asettamisesta.

• Kehysriihessä 24.3. päätettiin ottaa käyttöön aktiivituki vuoden 2010 alusta.

• Muilta osin perusturvaa koskevat ehdotukset ovat vasta asialista, joka päätetään loppumietinnössä. Edellyttävät yksityiskohtaisempaa selvittelyä ja kustannusten arviointia.

SAK/ Sinikka Näätsaari 5.2.2010

Page 3: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

3

Sata-komitean loppumietinnön 18.12.2009 tärkeimmät

ehdotukset Ansiosidonnainen työttömyysturva sosiaalitupossa

sovitun mukaisesti; pääsääntöisesti voimaan 2010

Työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen Työttömyysturvan vähimmäisetuuksien tason

parantaminen aktivointitoimien kautta Asumistukea yksinkertaistetaan Omaishoidon tuki, hoitotuet, asiakasmaksut Vähimmäissairauspäivärahan omavastuun poistaminen Byrokratialoukut ja lainsäädännön kehittäminen

sosiaaliturva yhteen lakiin käsittelytakuu työttömyysturvaan

SAK/ Sinikka Näätsaari 5.2.2010

Page 4: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

SAK/ Sinikka Näätsaari 5.2.2010 4

Mitä Sata-komitean jälkeen?

• Sata-komiteassa saavutettiin pääsääntöisesti yksimieliset ratkaisut

• Pinnan alla kuitenkin kytee• perusturvan ja ansioturvan välinen suhde julkisessa

keskustelussa• yleinen työttömyysvakuutus esillä • parannuksia vaikea saada; taloustilanne niin vaikea

että edessä voi olla leikkauskeskustelut • keskeistä millainen on seuraava hallitusohjelma ja

miten työuraneuvottelut jatkuvat

Page 5: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Työuraneuvotteluiden tulokset

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 5

Page 6: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Työuraneuvotteluidentärkeimmät tulokset

Eläkeiän nosto ja eläkkeiden heikennykset torjuttiin Ikääntyneiden työttömyysturvan leikkaaminen estettiin Osa-aikaeläkejärjestelmä pystyttiin säilyttämään Keinot työurien pidentämiseen kolmella vuodella löydettiin Työmarkkinajärjestöjen neuvottelujärjestelmä toimi vaikeassa

tilanteessa

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 6

Page 7: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 7

Taustaa: työryhmät

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat 11.3.2009 tavoitteesta nostaa 25 vuotta täyttäneiden keskimääräistä eläkkeellesiirtymisiän odotetta 59,4 vuodesta kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä

Tätä koskevat ehdotukset sovittiin valmisteltaviksi kahdessa työryhmässä, eläkeneuvotteluryhmässä ja työelämäryhmässä

Työelämäryhmä saavutti neuvottelutuloksen Eläkeneuvotteluryhmässä sopua ei syntynyt, tilanne

toistaiseksi auki

Page 8: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 8

Eläkeneuvotteluryhmä

Page 9: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Eläkeneuvotteluissa esillä myös työttömyysturva

Eläkepöydässä esillä myös työttömyysturvan rahoituksen turvaaminen ja lisäpäivärahaoikeus.

Eläkeasioista alustava yhteisymmärrys

Työttömyysturvanrahoituksesta alustava yhteisymmärrys.

Kysymys lisäpäivärahaoikeudesta jäi erimieliseksi.

-> Neuvottelutulosta kokonaisuudesta ei ole.

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 9

Page 10: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 10

Eläkeasioista alustava yhteisymmärrys

Varhennettu vanhuuseläke poistuu muutos koskee 1951 ja sen jälkeen syntyneitä varhennetulle eläkkeelle on voinut jäädä 62 vuoden iästä lähtien,

mutta eläkkeeseen on tehty pysyvä vähennys, joka on 0,6 % jokaista varhennuskuukautta kohti eli enintään 7,2 %

Työnantajien vastuuta osatyökyvyttömyyseläkkeissä lisätään eläkehakemuksen yhteydessä selvitetään, onko työnantaja valmis

järjestämään sopivan työn työnantajalle suoria kustannuksia myös osa-aikaeläkkeen

muuttuessa täydeksi

Erityisesti masennussairauksissa ylläpidetään työhön osallistumista osa-aikatyön ja osatyökyvyttömyyseläkkeen avulla.

Page 11: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Eläkeasioista alustava yhteisymmärrys Selvitetään vanhuuseläkkeen rinnalla tehtävän työn

työeläkevakuuttamisen muutostarpeet.

Neuvottelulauseke: vuoden 2005 uudistuksen vaikutusten seuranta tarvittavat muutokset neuvotellaan viimeistään vuoden 2013

loppuun mennessä esillä kaikki keinot, joilla voidaan vaikuttaa työurien

pidentämiseen kokemukset elinaikakertoimen ja korkeampien karttumien

vaikutuksesta eläkkeelle siirtymisikään ratkaisut työeläkemaksun kehityksestä -> työmarkkinajärjestöt kantavat jatkossakin vastuuta työeläketurvan sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 11

Page 12: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Työttömyysturvan rahoituksesta alustava yhteisymmärrys

Työttömyysturvan rahoitus turvataan tavoitteena ennakoitavissa oleva, hallittu ja tasainen

maksukehitys

Työttömyysvakuutusrahastolle isompi suhdannepuskuri puskurin enimmäismäärä nostetaan vastaamaan 5 prosentin

työttömyysastetta vastaavia menoja (nykyisin 3,6 %).

Esitykset valtiolle valtio rahoittaa pysyvästi lomautuspäivärahojen

peruspäivärahaa vastaavan osuuden valtiontakaus Työttömyysvakuutusrahaston lainoille

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 12

Page 13: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Työttömyysturvan lisäpäivät neuvottelujen vaikein pala Sosiaalitupo (21.1.2009) :

lisäpäiväraja nousee 60 vuoteen 1955 ja sen jälkeen syntyneillä(= ”putken” pää nousee 58 v 1 kk:n kohdalle)

vuosina 2009 - 2011 tehostettuja toimia lisäpäivillä olevien työllistämiseksi mahdollisimman laajasti

saatujen kokemusten perusteella vuoden 2011 loppuun mennessä neuvotellaan ratkaisu lisäpäivistä

EK vaati, että lisäpäivistä neuvotellaan ratkaisu nyt, SAK piti kiinni sosiaalitupossa sovitusta.

EK:n viimeinen esitys neuvotteluissa: 1956 synt. lisäpäiväoikeus 61 vuotiaana (putken pää 59 v 1 kk) 1957 synt. lisäpäiväoikeus 62 vuotiaana (putken pää 60 v 1 kk)

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 13

Page 14: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Miksi lisäpäiväasia on SAK:lle tärkeä ? Kysymys on ikääntyvien työpaikkansa menettäneiden

jäsenten toimeentulon turvasta. Lisäpäivien poistaminen merkitsisi ikääntyneiden työttömien

putoamista peruspäivärahalle - 550 euroa/ kk Ikääntyvien irtisanomiset eivät lopu turvaa heikentämällä. Työnantaja tekee päätökset putkeen työntämisestä. Yli 57- 58-vuotiaiden irtisanottujen on lähes mahdotonta päästä

uuteen työhön avoimien työmarkkinoiden kautta. Tähän mennessä työvoimaviranomaisilla on ollut tarjota

tukityöpaikkoja vain murto-osalle lisäpäivärahaa saavista. Jos tukityötä tai lisäkoulutusta tarjotaan, myös lisäpäivillä oleva on

velvollinen ottamaan ne vastaan päivärahakarenssiin uhalla. Oikeus lisäpäivärahoihin on ikääntyvälle työttömälle

toimeentulon takalauta.

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 14

Page 15: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Miten lisäpäiväjärjestelmä (ns. putki) toimii, ja kuka sen maksaa?

Palkka2600 €/kk

Korotettu ansiopäiväraha 1 680 €/kk

Ansiopäiväraha1 430 €/kk

Lisäpäivien päiväraha1 430 €/kk Eläke 1 330 €/kk

Kesto 100 päivää 400 päivää 3 vuotta

Työntekijän ikä 58 v 1 kk 60 v 63 v

Rahoitus Perusosa (550 €/kk) valtio;Ansio-osat työttömyysvakuutus-maksuilla ja työttömyyskassojen jäsenmaksuilla

Irtisanovan työnantajan omavastuumaksulla (0-80 %); työttömyysvakuutusmaksuilla; työttömyyskassojen jäsenmaksuilla

Eläkevakuutusmaksuilla

Nykymallissa irtisanotulle työntekijälle syntyy 60-vuotiaana oikeus lisäpäiviin, jos hän joutuu työttömäksi vähintään 58 vuoden ja 1 kuukauden ikäisenä (ennen vuotta 1955 syntyneillä lisäpäivät alkavat 59-vuotiaana)

Lisäpäivien päivärahat rahoitetaan irtisanovan työnantajan omavastuumaksulla, työttömyysvakuutusmaksuilla ja kassojen jäsenmaksuilla. Niihin ei makseta valtionosuutta.

Työttömyysturvan maksuosuudet esimerkkitapauksessa

Irtisanovan työnantajan omavastuumaksu*Työnantajien työttömyysvakuutusmaksuPalkansaajien osuus**Valtionosuus

Halutessaan työntekijä voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle jo 62 vuoden iässä

41 200 €22 300 €9 600 €13 000 €

* Maksimimäärä. Työnantajan omavastuumaksun määrä riippuu yrityksen koosta. Jos omavastuun määrä on maksimia alhaisempi, jäljelle jäävä osa rahoitetaan palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksuilla** Koostuu työttömyyskassan jäsenmaksuista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta

ESIMERKKI: 58-vuotiaana irtisanotun työntekijän etuudet ja niiden rahoitusosuudet

Page 16: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Jos lisäpäivät poistetaan, palkansaajan turva heikkenee ja irtisanovan työnantajan maksut alenevat. Valtion kustannukset kasvaisivat.Ikääntyneiden irtisanominen tulisi entistä houkuttelevammaksi.

Palkka2600 €/kk

Korotettu ansiopäiväraha 1 680 €/kk

Ansiopäiväraha1 430 €/kk Työmarkkinatuki 551 €/kk

Eläke 1 220 €/kk

Kesto 100 päivää 400 päivää 3 vuotta

Työntekijän ikä 58 v 1 kk 60 v 63 v

Rahoitus Perusosa (550 €/kk) valtio;Ansio-osat työttömyysvakuutus-maksuilla ja työttömyyskassojen jäsenmaksuilla

Valtio Eläkevakuutusmaksuilla

Jos lisäpäiviä ei olisi, irtisanottu palkansaaja putoaisi työmarkkinatuelle 500 työttömyyspäivän jälkeen

Työttömyysturvan maksuosuudet yhteensä ilman lisäpäiviä

Irtisanovan työnantajan omavastuumaksu*Työnantajien työttömyysvakuutusmaksuPalkansaajien maksuosuus**Valtionosuus

Halutessaan työntekijä voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä

0 €16 200 €5 400 €32 700 €

Ero nykytilaan

- 41 200 €- 6 100 €- 4 200 €+ 19 700 €

Lisäpäivien poiston seurauksena irtisanovan työnantajan kustannukset alenisivat merkittävästi, samoin työnantajien kollektiiviset kustannukset.Valtion menot kasvaisivat.

* Maksimimäärä. Työnantajan omavastuumaksun määrä riippuu yrityksen koosta.** Koostuu työttömyyskassan jäsenmaksuista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta

Lisäpäivien poisto alentaisi työnantajien maksuosuutta esimerkkityöttömän kohdalla lähes 50 000 eurolla

Myös palkansaajan eläke pienenisi pysyvästi n. 110 €/kk

Page 17: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

EK kytki eläkesovun lisäpäiviin

EK hakee lisäpäivien poistolla säästöjä työnantajien kustannuksiin (vuositasolla n. 100 milj. euroa).

Lisäpäivien poisto lisäisi valtion menoja, kun ansioturvalta pudottaisiin työmarkkinatuelle.

Neuvottelutulosta ole olemassa, joten sovitut eläkeasiat ja työttömyysturvan rahoitus eivät välttämättä etene.

Jatko on auki - nyt selvitellään mahdollisuuksia löytää ratkaisu pattitilanteeseen.

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 17

Page 18: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 18

Työelämäryhmän ehdotukset

Page 19: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Taustaa: Työkyvyttömyyseläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi vuonna 2008 lähes yhtä paljon ihmisiä kuin vanhuuseläkkeelle

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52 vuoden iässä

Työpaikkaesimerkit (esimerkiksi Lassila & Tikanoja) osoittavat, että järjestelmällisillä toimilla työkyvyn parantamiseksi on saatu työpaikoilla merkittäviä tuloksia aikaan

Eläketurvakeskus: Jos työkyvyttömyyseläkkeet saataisiin kaikkialla samalle tasolle kuin yritysten paremmassa puolikkaassa, nousisi eläkkeelle siirtymisen odote reilulla vuodella

Työelämäryhmän ehdotusten tehokas toimeenpano toteuttaisi reilun vuoden tavoitteen

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 19

Page 20: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Työelämäryhmän ehdotukset

Työterveyshuolto kuntoon Työterveyshuollon ja työpaikan välinen yhteistyö tiiviimmäksi Terveyspalvelut myös työttömille  Työhyvinvointi osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa Osa-aikalisä tukemaan nuorten työllistymistä Kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille tarjotaan

koulutuspaikka Työntekijöiden mahdollisuuksia jatkokoulutukseen lisätään Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen perustetaan

työhyvinvoinnin palvelukeskus

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 20

Page 21: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Työterveyshuolto kuntoon

Kaikille työntekijöille varmistetaan työterveyshuolto alasta ja työsuhteen pituudesta riippumatta

tulo- ja määräaikaistarkastukset kaikille 1-3 vuoden välein vuoteen 2014 mennessä käyttöön yhteinen järjestelmä

työterveyden seurantaan

Työpaikkojen ja työterveyshuollon tiiviimmällä yhteistyöllä työkyvyn ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa

esim. sairausloman pitkittyessä (yli 90 päivää) vaaditaan työterveyshuollon ja työnantajan selvitys työhön paluusta ja tarvittavista järjestelyistä työpaikalla

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 21

Page 22: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Terveyspalvelut kaikille – myös työttömille Työterveyshuollon kattavuutta parannetaan luomalla

toimintamalli pienten työpaikkojen tarpeisiin Lakisääteiset peruspalvelut koko maassa Järjestämisvastuut alihankintaketjuissa ja vuokratyössä

Työterveyshuoltoon luodaan laatukriteerit, joiden niiden vaikuttavuutta seurataan

Terveyspalvelut myös työttömille Työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta ja edistäminen

sekä työterveysneuvonta otetaan osaksi työvoimapalveluja

Työryhmä pitäisi perusteltuna erikoissairaanhoidon hoitotakuun lyhentämistä asteittain kolmeen kuukauteen

Edellyttää kustannusten arviointia

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 22

Page 23: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Vähemmän työkyvyttömyyspoissaoloja Työeläkelaitokset toteuttavat Kelan kanssa STM:n

ohjauksessa pilottihankkeen Joissain tapauksissa tarpeellinen työhön paluuta edistävä

hoito voidaan korvata työeläkejärjestelmästä Tavoitteena työkyvyttömyyspoissaolojen vähentäminen ja

eläkemenojen pienentäminen Sairauskassajärjestelmän kehittämistä selvitetään

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 23

Page 24: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Osa-aikalisä tukemaan nuorten työllistymistä Osa-aikalisäjärjestelmä uudistetaan

määräajaksi osa-aikatyöhön siirtyvälle ikääntyvälle työntekijälle maksetaan osa-aikalisää

työnantaja palkkaa vasta tutkinnon suorittaneen työttömän työnhakijan

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 24

Page 25: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Kaikille nuorille koulutus Kaikille perusopetuksen päättäville koulutustakuu

Lukio, ammatillinen koulutus, perusopetuksen lisäluokka tai työpaja

Kunnissa määritellään viranomaistaho, joka vastaa nuorten ohjauksesta

Aloituspaikat kohdennetaan ensisijaisesti niille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa

Koulutuksen keskeyttämistä vähennetään Korkea-asteen opiskelijavalintoja uudistetaan

Uusiksi opiskelijoiksi ensisijaisesti he, joilla ei vielä opinto-oikeutta korkea-asteella

Valinnanmahdollisuuksia kandidaattitutkinnon jälkeen helpotetaan

Alakohtaista yhteisvalinnan käyttöä lisätään

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 25

Page 26: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Työhyvinvointia parannetaan työpaikoilla yhteistoiminnassa Työssä jatkamista koskeva toiminta otetaan osaksi

työpaikkojen yhteistoimintaa. Työsuojelun yhteistoimintalakia uudistetaan siten, että

yhteistoimintaa koskeviin asioihin lisätään työssä jatkamista koskevat työpaikkakohtaiset tavoitteet ja ohjelmat.

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 26

Page 27: Sosiaaliturvan uudistamistyö ja aikataulu

Työhyvinvoinnin palvelukeskus Työturvallisuuskeskuksen (TTK) yhteyteen perustetaan

työhyvinvoinnin palvelukeskus Yhden luukun palvelu erityisesti pk-yrityksille Käytännönläheisiä työvälineitä työpaikoille Teemoja: työaikajärjestelyt, työn organisointitavat,

työpaikkakohtaiset ikäohjelmat, ammatillinen kehittyminen, hyvän johtamisen välineet

Toimialakohtainen työhyvinvointityö tes-pöytään Otetaan käyttöön työhyvinvointikortti, johon liittyy

koulutusta työhyvinvoinnin perusasioista ja miten ne viedään käytännön toimintaan

TTK:n työalatoimikunnat asettavat vuosittaiset työpaikkatason vaikuttavuustavoitteet ja sopivat niiden mittaamisesta

TTK:n hallitus arvioi toimien vaikuttavuutta

2.2.2010/Työuraneuvotteluiden tulokset 27