|| Tiistaina, 23. kesäkuuta 2015 9Tiistaina, 23. kesäkuuta 20158

o Sari Honkasalo

Taina Numminen ja Ant-ti Hakala ovat pikku hiljaa muuttaneet Mynämäessä Korvensuun kosken kupeessa sijaitsevaa vanhaa hevostallia mökiksi, ja rakennusprojek-tien lomassa on pihakin saatu siihen kuntoon, että pariskun-ta päätti avata kesäpaikkansa myös muiden tutustuttavaksi ensi lauantain Avoimet puu-tarhat -teemapäivän ajaksi.

Vielä toukokuun alussa ol-tiin kuitenkin aivan erilaises-sa tilanteessa. Piha oli kaivettu auki vesi- ja viemäriputkia var-ten, ja mökin sivuun oli raken-nettu väliaikainen tie, jotta kuorma-auto sai tuotua hirsi-saunan paikalleen. Perennat ja pensaat oli nostettu ylös kaivu-töiden tieltä, eli pihalla vallitsi todellinen ”siirtolapuutarha”.

– Silloin ei ihan ekana tul-lut mieleen, että hei avataan puutarha, Taina Numminen nauraa.

Numminen kuuluu siihen harvinaiseen joukkoon, joka on tänä kesänä kiitellyt sitä, et-tä on satanut paljon, koska se on edesauttanut uudelleen is-tutettujen kasvien selviämistä ja saanut myös nurmikon itä-mään tuuheaksi.

Haastetta on ollut siinä, kun paikoiltaan siirretyt kasvit piti keväällä tunnistaa pääasiassa juurakon perusteella.

– Yllätyksiä löytyy, ja poik-asiakin ties mistä, kun istu-tusalueet silloin myllättiin. Kultahelokki ja japaninaki-leija ovat vielä hukassa, ja odottelenkin että ne jostakin ilmaantuvat.

Laajoki kiertää Savikul-maksi nimettyä tonttia muu-taman sadan metrin matkan, ja osa siitä on kosken kohise-via pikku-uomia. Alempana olevaan niemenkärkeen ei voi pistää mitään pysyvää, sillä alue on tulva-aikaan kokonaan veden alla.

– Eikä sinne mitään lisää kaipaakaan, siellä on hienot joenrantakasvit. Ja kevättulvat tuovat rantaan uutta hienoa hiekkaa.

Taina Numminen ja Antti Hakala ovatkin sitä mieltä, et-tä paras näkymä heidän puu-tarhassaan on joelta rantaan katsottuna. Vehreän kasvilli-suuden lisäksi voi ihailla kos-kesta useampaakin kivikkoista ränniä pitkin pärskyvää vettä.

– Vaikka mitä rakentaisit pi-hassa, ei mitään näin hienoa saa. Ja se on joka kesä erilai-nen, kun luonto siirtää kiviä koskessa.

Rakennetulla pihalla on suunnittelun pohjana käytetty ”kivi ja kuoppa”-menetelmää eli missä ei ole kiveä, siihen kai-vetaan kuoppa ja istutetaan so-piva kasvi.

– Kaivurimieskin sanoi, ettei ole koskaan näin kivisessä pai-kassa ollut, Hakala toteaa.

Kiviä onkin sitten myös käy-tetty hyväksi: rakennettu esi-merkiksi saunan luo pengerrys estämään jäälauttojen pääsy ra-kennusten luo. Kivistä on myös tehty erilaisia istutusalueita.

Moni asia pihassa vaatii vielä suunnittelua ja työtä. Hakusessa on esimerkiksi se, miten tallin erikoinen saves-ta ja puurimoista rakennet-tu puolen metrin paksuinen seinä käsitellään ulkopinnas-taan. Rakennetta on kuitenkin tarkoitus jättää johonkin koh-taan näkyviin.

– Kun ei pidä kiirettä, ne aja-tukset jalostuu. Meidän onni on se, ettei ole rahaa tehdä kaikkea kerralla, Numminen toteaa.

Se näkyy esimerkiksi saunan hankinnassa, sillä rakentami-nen viivästyi ja sitten löytyikin netin kautta Tampereelta 200 vuotta vanhoja riihen hirsiä.

– Oltiin alusta asti haaveiltu juuri tällaisesta saunasta, ja se-kin vielä sattui, että se oli juuri

sen kokoinen kuin mihin meil-lä oli rakennuslupa.

Kasvivalikoiman suhteen-kaan ei puutarhassa ole hop-puiltu eikä käytetty paljon rahaa. Kasvit on pääasiassa saatu pistokkaina, juurakoina, siemenenä, jakamalla, luon-nosta ja roskiksesta. Ostokas-veja ovat lähinnä sipulikukat.

Kun pariskunta hankki ke-säpaikkansa vuonna 2010, Nummisen ajatuksena oli, että

mitään kukkivia kukkia ei sit-ten istuteta, korkeintaan muu-tama pensas.

– Nyt laskin, että pelkästään tuossa yhdessä istutusalueessa on 22 eri kukkaa.

Pihassa saavat myös luon-nonkukat kukkia: istutusten kanssa rinnan on niin päivän-kakkaraa, nurmikohokkia kuin metsälemmikkiäkin.

– Ja marjapensaita löytyy sieltä, minne muurahaiset ja linnut ovat niitä levittäneet.

Savikulman puutarhassa kivet sanelevat istutusten paikat

Kivet sanelevat, mihin Taina Numminen ja Antti Hakala voivat pihassaan kasveja istuttaa. Kiviä on toki myös käytetty hyödyksi esimerkiksi pengerryksissä.

Tältä pihassa näytti vielä toukokuun alussa...

...ja tältä puolitoista kuukautta myöhemmin.Vaikka puutarhaa miten rakentaisi, ei pärjää luonnon muovaamille näkymille. Tämä onkin Savikulman pariskunnan mielestä heidän puutarhansa paras maisema.

Ruokaa tehdessä saa ihailla kosken kuohua ja sammaloi-tuneita kiviä, joissa kasvaa nyt myös mehitähtiä.

Valtakunnallinen avointen puu-tarhojen teemapäivä järjestetään Suomessa 28.6. klo 12–18 jo nel-jättä kertaa.

Tapahtumasta on tullut suo-sittu perinne jota osataan odot-taa. Viime vuonna sää oli kolea ja sateinen, mutta se ei pelästyt-tänyt puutarhaharrastajia, sillä vierailuja kertyi runsaat runsaat 44 000 ja palaute niin kävijöiltä kuin myös isäntäväeltä oli erit-täin myönteistä.

Koko maassa vierailukohteita on noin 460. Kohteiden tiedot löytyvät avoimetpuutarhat.fi -verkkopalvelusta. Jokaisella pi-halla on puutarhaprofiili, johon kuuluu lyhyt esittelyteksti, kuva-galleria, yhteystiedot sekä tiedot palveluista, palvelukielistä ja au-kioloajoista.

Kiinnostavien puutarhakoh-teiden tiedot kannattaa hakea verkkopalvelusta hyvissä ajoin ennen teemapäivää, ja laatia reit-tisuunnitelman etukäteen.

Avoimet puutarhat -teemapäi-vä sekä verkkopalvelu edistävät suomalaista puutarhaharrastus-ta, -kulttuuria ja -matkailua.

Avoimet puutarhat tapahtu-man järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-leh-

den, Svenska Trädgårdsförbun-detin ja Suomen Omakotiliiton kanssa.

Vakan alueella avoimia puu-tarhoja:

Masku:Arboretum Lönneberga (Mon-

noistentie 17 a, Masku). Erilaisia puuvartisia kasveja noin 750 la-jia / lajiketta. Arboretumin koko puoli hehtaaria. Puita kaikista maanosista, mukana paljon eri-koisuuksia kuten tulppaanipuu, mulperinpuu ja vihnemänty.

Villa Ketola (Ketomaankuja 3, Masku). 1950-luvun alussa pe-rustettu puutarha, jota vuosi-kymmenien saatossa muutettu, mutta tallella on vielä 60 vuotta sitten istutettuja omenapuita ja perennoja. 3500 neliön tontti oli alun perin savipohjaista pappi-lan heinämaata. Noin 400 kasvi-lajia ja lajiketta.

Mynämäki:Hannelen puutarha (Aarlah-

dentie 194, Hietamäki). Koris-tepuutarha ja maatalon pihaa. Puutarha sijaitsee merenrannal-la. Ruusuja, perennoja ja hyöty-tarha.

Mirja ja Markku Salmisen puu-tarha (Koivutie 43, Mynämäki).

Kahden kasvikeräilijän puutar-ha, kasveja yhteensä noin 2000 erilaista.

Savikulman puuhamaa (Suor-salantie 40, Mynämäki). Laajoen rannalla Korvensuun kosken par-taalla 100-vuotias osittain saves-ta rakennettu hevostalli, jota on muutettu pikkuhiljaa vapaa-ajan asunnoksi. Puutarhan kasvivali-koima saatu pääosin pistokkaina, juurakoina, siemenenä, jakamal-la, luonnosta ja roskiksesta. Tee-mapäivänä savitallissa kahvila ja myymälä.

Taivassalo:Pionien koti (Hussintie 15, Tai-

vassalo). Pionipuutarha ja taimis-to. Useimmat pionilajit kukkivat touko-kesäkuun vaihteessa, kii-nanpionien paras kukinta-aika on kesäkuun loppupuolella.

Uusikaupunki:Kirsin ja Ismon piha (Kalan-

nintie 182, Uusikaupunki). Luon-nonkivistä, havuista ja erilaisista perennoista ym. muotoutunut viihtyisä piha kaupungin laita-milla. Pihaa tehty pikkuhiljaa ja pienellä budjetilla.

Laitila:Hakalan puutarha ja tilamyy-

mälä (Eurantie 614, Laitila).

Puutarhat avaavat jälleen ovensa

o Jenni Kylänpää

Laitilan Kulttuurikeskus Un-tamalan kesänäyttelyssä on esillä Tuulikki Tukiaisen, Au-lis Uotilan, Pentti Nordmanin, Juhani Nordmanin, Jari Nord-manin, Tarja Nordmanin, Jen-ni Nordmanin, Jussi Pöyhösen, Paula Rubinon, Tuula Solinin ja Pekka Haalin taidetta.

Kesänäyttelyssä on aiem-pinakin vuosina ollut töitä useilta taiteilijoilta.

– Tänä vuonna Kulttuurikes-kus täyttää kymmenen vuotta ja siksi näyttelykin on nimel-tään 10 vuotta taidetta ja elä-myksiä, sanoo Kulttuuriseura Untamalan puheenjohtaja Sa-muli Muuvila. Juhlanäyttelyn taiteilijoiksi on kutsuttu erityi-sesti keskuksen monivuotisia taiteilijaystäviä.

Kulttuurikeskuksessa on yhteensä 400 neliötä näytte-lytilaa muutamassa eri raken-nuksessa.

– Myös tämä keskuksen ympäristö on kulttuurikohde. Täällä maalaismaisemassa saa rauhassa tutustua näyttelyyn, esittelee Samuli Muuvila.

Näyttelyn avauspuheessaan Muuvila korosti, että kulttuu-rin vaaliminen ja kehittämi-nen on oman alueen ihmisten tehtävä. – Täällä se työ pitää tehdä, tuoda esiin ja vaalia si-tä, hän sanoi.

Raumalainen Tuula Solin toi näyttelyyn grafiikkatöitään, joissa näkyy erityisesti rauma-laiset maisemat.

– Olen tehnyt grafiikkaa 30-40 vuotta, nykyään olen eläk-keellä ja ehdin tehdä vielä aktiivisemmin, Solin kertoo.

Solinilla ei ole aiemmin ollut töitä esillä Untamalassa, mutta Laitila on hänelle tuttu paikka vuosien takaa.

– Olen ammatiltani opettaja ja ensimmäisen opettajan pes-tini sain täältä Laitilan yhteis-koulusta. Opetin täällä vuosina 67-68, Solin muistelee.

Laitilalainen Jari Nordman on tuonut Untamalaan grafiik-kaa ja öljyväritöitä. Hänen jo-kaisessa työssään on taustalla jokin harkittu ajatus.

Öljyvärimaalauksia Nord-man on tehnyt jo pidempään, grafiikasta hän on innostu-nut enemmän vasta myö-hemmin. Osassa öljyväri- ja grafiikkatöissä näkyy sama kohde, mutta erilaisena. Van-hat esineet, etenkin korjatut sellaiset, kiinnostavat Nord-mania ja hän tuo niitä esiin myös töissään.

– Näitä täällä esillä olevia töi-tä olen tehnyt oikeastaan tätä näyttelyä varten, muutamat ovat vanhempaa tuotantoa, Nordman kertoo.

Taiteen tekeminen on Nord-manin perheessä sukuvika, Untamalan näyttelyssä on esillä töitä kolmelta eri suku-polvelta: Jarin lisäksi hänen Pentti-isältään, Juhani-veljel-tään ja Juhanin tyttäreltä Jen-niltä. Lisäksi esillä Juhanin vaimon, Tarja Nordmanin, töitä.

– Emme paljon tee taidetta

yhdessä, mutta komppaam-me aina paljon toisiamme, Ja-ri Nordman kertoo.

Kulttuurikeskus Untamalan

kesänäyttely on avoinna 9.8. asti joka päivä klo 12-18.

Laitilan Kulttuurikeskus Untamalassa 10 vuotta taidetta ja elämyksiä

Pentti Nordman (vas.), Samuli Muuvila, Juhani Nordman ja Jari Nordman vaihtoivat ajatuksia Kulttuurikeskus Unta-malan kesänäyttelyn avajaisissa.

Tuula Solin esittäytyy Kulttuurikeskus Untamalan kesä-näyttelyssä ensimmäistä kertaa. Grafiikkatöissä näkyy erityisesti raumalaisia maisemia.

Tuulikki Tukiaisen öljyvärityöt koristavat Kulttuurikes-kuksen taidekappelia.

n Kulttuuri