26
Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa Schmidt, lääketiet. opisk. Maarit Tanskanen, patologi

Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

  • Upload
    lamthu

  • View
    253

  • Download
    4

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi

Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa Schmidt, lääketiet. opisk.

Maarit Tanskanen, patologi

Page 2: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Meretojan tauti on yksi yleisimmistä suomalaisen

tautiperinnön taudeista.

Se on myös yleisin perinnöllinen amyloidoosi

Suomessa.

Kaikki, jotka saavat Meretojan taudin

geenivirheen, sairastuvat tautiin= kantajia ei ole

olemassa.

Tautia sairastavia uskotaan olevan Suomessa noin

600, mutta kukaan ei tiedä tarkkaa lukua.

Yksi nimi on Kymenlaakson tauti, koska tauti on

peräisin alun perin Kymenlaaksosta (ehkä?).

Page 3: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Silmälääkäri Jouko Meretoja kiinnostui taudista 60-

luvun lopulla ja teki siitä väitöskirjan.

Hän on edelleen tehnyt eniten Meretojan taudin

diagnooseja.

Tauti on myöhemmin saanut nimen perinnöllinen

gelsoliiniamyloidoosi syntymekanisminsa mukaan.

Meretojan taudin tutkimusta on jatkettu

vaihtelevalla aktiivisuudella 60-luvulta asti.

Page 4: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

2014 valmistuneet:

Neuropsykologi, PsL MAri Kantanen, HUS ja HY,

Neuropsykiatrinen tutkimus perinnöllisessä

gelsoliiniamyloidoosissa (Lisensiaattityö)

2015 käynnissä:

HLL Pirjo Juusela, HY, Suun ja hampaiden alueen ongelmat

Meretojan taudissa (väitöskirjatyö)

LL, plast.kir el Tiia Pihlamaa, HUS ja HY: Kasvojen alueen

ongelmat ja niiden kirurginen hoito perinnöllisessä

gelsoliiniamyloidoosissa (väitöskirjatyö)

Biokemisti, farmaseutti Susanna Koskelainen, HY: Verisuonten

amyloidiangiopatia perinn. GA:ssa (väitöskirjatyö)

Immunologinen vaste Meretojan taudissa, yhteistyö dos Petteri

Arstilan kanssa, HUS ja HY

Page 5: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

FIN-GAR= Finnish Gelsolin Amyloidosis Registry

Kaksi väitöskirjan tekijää

Tuuli Nikoskinen

Eeva-Kaisa Schmidt

Yksi syventävien opintojen tekijä

Aleksi Saastamoinen

Kolme ohjaajaa

Sari Kiuru-Enari

Sari Atula

Maarit Tanskanen

Page 6: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Taudin luonnollisen kulun tutkimus

Rekisteritutkimus, laajin toistaiseksi kerätty

materiaali taudin yleisestä kulusta

Miesten ja naisten väliset erot taudinkulussa

Sukututkimus

Hyödyntäen omaa rekisteriä ja väestörekisteriä

Pystyttäisiinkö eri suvut keräämään yhteen niin,

että yhteinen taudin kantaisä/äiti löytyisi?

Voidaan hyödyntää tulevissa tutkimuksissa

Kuolinsyiden tutkimus

Eroaako elinikä muusta väestöstä?

Eroavatko kuolinsyyt muusta väestöstä?

Page 7: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Laboratoriotutkimus – haplotyyppianalyysi Virheellisen tautigeenin vierusalueita

selvitettäessä voidaan samalla selvittää sukutietoja.

Mitä pidempi yhteinen geenialue virheellisen geenin vieressä, sitä myöhemmin ko. geenialueen kantajat ovat ”eronneet” toisistaan.

Kääntäen: mitä lyhyempi yhteinen vierusgeenialue, sitä kauemmin aikaa sitten geenien kantajat ovat olleet sukua keskenään

Voidaan siis selvittää matemaattisesti laboratorioanalyysin jälkeen, missä tauti on ollut ensin, mihin se on sitten siirtynyt ja missä järjestyksessä.

Page 8: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Ilta-Sanomat, 17.1.2015

Page 9: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Laboratoriotutkimus – haplotyyppianalyysi

Ennakkomainontaa:

Haplotyyppianalyysiin tulemme pyytämään eri

sukuhaarojen edustajilta yhtä verinäytettä.

Arviomme mukaan riittää, jos 40-50 ihmistä

antaisi näytteen niin, että eri suvut eri

lähtöalueilta (=pitäjistä, Kymenlaakso, rajan

takainen Karjala) ovat edustettuina.

Laboratoriotyöt on tarkoitus tehdä tämän vuoden

aikana laboratoriossa, jossa on tarvittavat

tekniset valmiudet (Biomedicum, HY).

Kiitän jo etukäteen kaikkia vapaaehtoisia!

Page 10: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Biomerkkiainetutkimus

Amyloidiproteiinin hajoamistuotteiden kertyminen

vereen voisi kuvastaa taudin etenemistä.

Hypoteesi: Mitä enemmän hajoamistuotteita on, sitä

pidemmälle ehtinyt tauti (?)

Tällainen biomerkkiaine voisi olla hyvä lääkityksen

tehon seurannan apuväline lääketutkimuksissa sitten,

kun niitä aletaan tehdä.

Tarvitaan taas verinäyte, tarkoitus hyödyntää samaa

verinäytettä kuin haplotyyppianalyysissä.

Kiitän taas jo etukäteen kaikkia vapaaehtoisia!

Page 11: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Vai tietokanta?

Tähän mennessä olemme saaneet kerättyä

tietokantaan 231 henkilöä.

Kiitos kaikille osallistuneille!

Alunperin kyselylomakkeet SAMY:n jäsenille, joita oli

v. 2013 kaikkiaan 218 tietokannassa oleva määrä

on siis suurempi.

Kiitos kaikille, jotka ovat välittäneet tietoa

tutkimuksesta sukulaisilleen, jotka eivät ole SAMY:n

jäseniä!

Kiitos myös niille kaikille, jotka ovat muistutelleet

kyselyn jo saaneita sukulaisiaan vastaamaan siihen!

Kiitän vielä erikseen kaikkia sukututkimuskirjoja

toimittaneita!

Page 12: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

HYKS:n eettisen

toimikunnan lupa

HYKS:n klinikan lupa

Suunniteltiin kyselylomake,

potilastiedote ja -suostumus

SAMY hoiti kyselyiden postituksen keskitetysti

Vastaukset vietiin tätä tarkoitusta

varten suunniteltuun tietokantaan

Soitettiin kaikille, jotka saatiin kiinni

(184 henkilöä) tietojen

täydennystä varten

Etsittiin tietoja HYKS:n sairas-kertomuksista

Meretojan tautiin liittyen

Täydennettiin tietokantaa puhelu- ja

sairaalatiedoilla

Tietokanta oli valmis

koodattavaksi!

ja toinen kyselylomake 1.

versiossa havaittujen

puutteiden vuoksi

Page 13: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Tietojen tallentamisen jälkeen ”puhdistus”

Ristiriitaiset tiedot ja selvät esim. näppäilyvirheet

on poistettava

Pyrittävä yhdenmukaisuuteen tietojen syötössä

Puhdistuksen jälkeen koodaaminen

Tilastollisissa analyyseissä ei voida käsitellä kuin

numeerista tietoa

Koodauksen suoritti sama henkilö, joka myös

tekee analyysit tuloksistamme.

Koodauksen jälkeen tilastollinen analyysi

Page 14: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Rekisterillä on nyt ja jatkossa paljon käyttöä. 1. Saadaan eväät luonnollisen kulun tutkimukseen

2. Tiedot miesten ja naisten taudinkulun vertailuun

3. Työkalu sukututkimukseen

4. Tietoja haplotyyppianalyysiin – löydetään sopivat suvut ja niiden edustajat

5. Biomerkkiainetutkimuksen apuna-laboratoriolöydöksiä voidaan verrata oikeisiin potilastietoihin ja nähdä, onko taudin vakavuusasteen ja verestä löytyvän merkkiaineen pitoisuuden välillä yhteys

6. Mikäli biomerkkiaine löydetään, on jotain, minkä avulla suunnata kohti hoitotutkimuksia.

Page 15: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Luonnollisen kulun tulokset (käsikirjoitus)

Miesten ja naisten väliset erot taudinkulussa

(syventävät opinnot ja käsikirjoitus)

Sukututkimuslöydökset

Elinajasta verrattuna muuhun väestöön sekä

kuolinsyistä (analyysit viimeistelyvaiheessa)

Page 16: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

227 Meretojan tautia sairastavaa

156 naista ja 71 miestä

Keski-ikä 61.5 vuotta

Ensioire keskimäärin 40-vuotiaana

Keskimääräinen diagnoosi-ikä 41 vuotta

Ensioire oli silmäperäinen 167 potilaalla (74 %)

ylivoimaisesti yleisin oire

Muita ensioireita

iho-oireet 11 %:lla

neurologiset oireet 12 %:lla

Sarveiskalvorappeuma todettiin keskimäärin 43-vuotiaana

Page 17: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Silmälääkäri teki yleisimmin diagnoosin (82 %:lle)

52-57-vuotiaana ilmaantui näön heikentymistä,

ääreishermo-oireita, kasvohermohalvaus ja ihon

löystymistä (cutis laxa)

Rannetunnelisyndrooma todettu 86 henkilöllä (38 %).

Päätelmät:

Silmäoireet yleisimpiä, tämä oli ennestään tiedossa

Muiden oireiden ilmaantumisjärjestyksessä ei ollut

erityisiä eroja.

Rannetunnelisyndrooma on todella yleinen, uusi

löydös

Page 18: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Samat 227 henkilöä kuin luonnollisen kulun

tutkimuksessa, 156 naista ja 71 miestä

Mukana myös 47 henkilöä, jotka ovat saaneet

diagnoosin ennen oireita.

Sekä naisilla että miehillä aika diagnoosista oireisiin

oli 8 vuotta

Naiset saivat keskimäärin 4 vuotta aiemmin

Meretojan taudin oireita kuin miehet.

Naiset: 39 vuotta vs. miehet: 43 vuotta

Naiset saivat myös diagnoosin keskimäärin 4 vuotta

aiemmin kuin miehet.

Naiset: 39 vuotta vs. miehet: 43 vuotta

Sarveiskalvorappeuma kehittyi naisille keskimäärin

41-vuotiaana ja miehille 49-vuotiaana.

Page 19: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Erilaiset silmäongelmat, kuten sarveiskalvohaavauma, glaukooma ja luomioireet, nähtiin naisilla keskimäärin 5 vuotta aiemmin kuin miehillä.

Kun tarkasteltiin oireiden yleisyyttä,

Kuivat silmät, sarveiskalvohaavaumat ja luomioireet olivat naisilla yleisempiä

Samoin lihasnykäykset ja rannetunnelisyndrooma olivat naisilla yleisempiä.

Löydöksiä ei pystytä toistaiseksi selittämään, voidaan miettiä hormonien vaikutusta.

Voisiko biomerkkiainetutkimus tuoda valaistusta tähän asiaan?

Page 20: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Tähän asti työläin projekti

Tällä hetkellä henkilöitä sukupuissa kaikkiaan 777

Sukuja yhteensä 88

Mukana sellaisiakin henkilöitä ja sukuja, joita

rekisteritutkimuksessa ei ole.

Luku kuulostaa, ja onkin, vielä suuri, mutta myös

paljon sukuja on saatu yhteen.

Jos läsnäolijoilla on vielä toimittamattomia

sukututkimuksia, niin ne olisivat todella hyödyllisiä.

Kiitos kaikille, jotka ovat tietoja ahkerasti jakaneet!

Page 22: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Vuosi

Verrokki-

kohortin

keskiarvo

Potilaiden

keskielinikä

kohortissa Potilaiden

mediaani-elinikä Keskiarvojen

erotus Mediaanien erotus N

1880-1884 45,2 92,2 92,2 46,9 37,2 2

1885-1889 46,9 84,7 84,7 37,8 26,7 2

1890-1894 49,0 79,5 79,5 30,5 18,5 1

1895-1899 50,0 79,5 78,4 29,4 14,4 4

1900-1904 52,6 76,3 77,9 23,7 10,9 10

1905-1909 55,8 80,9 80,8 25,1 9,8 13

1910-1914 58,2 76,4 77,5 18,2 4,5 22

1915-1919 60,3 77,6 78,9 17,3 3,9 21

Syntymävuosi

www.mortality.org

Verrokkien

elinikätiedot

saatavilla vuonna

1919 syntyneisiin

saakka

Page 23: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Vuosi

Verrokki-

kohortin

keskiarvo

Potilaiden

keskielinikä

kohortissa Potilaiden

mediaanielinikä Keskiarvojen

erotus Mediaanien

erotus N

1880-1884 45,2 92,2 92,2 46,9 37,2 2

1885-1889 46,9 84,7 84,7 37,8 26,7 2

1890-1894 49,0 79,5 79,5 30,5 18,5 1

1895-1899 50,0 79,5 78,4 29,4 14,4 4

1900-1904 52,6 76,3 77,9 23,7 10,9 10

1905-1909 55,8 80,9 80,8 25,1 9,8 13

1910-1914 58,2 76,4 77,5 18,2 4,5 22

1915-1919 60,3 77,6 78,9 17,3 3,9 21

Syntymävuosi

www.mortality.org

Verrokkien

elinikätiedot

saatavilla vuonna

1919 syntyneisiin

saakka

Potilaiden ja verrokkiväestön

mediaanielinikä lähestyvät

toisiaan vertailujakson lopulla;

sairaus ei näytä ainakaan

merkittävästi lyhentävän

potilaiden elämää.

Page 24: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Vuosi

Verrokki-

kohortin

keskiarvo

Potilaiden

keskielinikä

kohortissa

Potilaiden

mediaani-

elinikä Keski-arvojen

erotus Mediaanien

erotus N

1895-1899 42,3 78,7 79,2 36,4 32,2 6

1900-1904 44,6 76,3 77,7 31,8 25,7 7

1905-1909 46,8 76,1 76,8 29,3 20,8 9

1910-1914 47,6 74,4 74,2 26,8 18,2 14

1915-1919 47,4 73,5 72,6 26,0 16,6 9

Syntymävuosi

www.mortality.org

Verrokkien

elinikätiedot

saatavilla vuonna

1919 syntyneisiin

saakka

Page 25: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

Vuosi

Verrokki-

kohortin

keskiarvo

Potilaiden

keskielinikä

kohortissa

Potilaiden

mediaani-

elinikä

Keski-

arvojen

erotus Mediaanien

erotus N

1895-1899 42,3 78,7 79,2 36,4 32,2 6

1900-1904 44,6 76,3 77,7 31,8 25,7 7

1905-1909 46,8 76,1 76,8 29,3 20,8 9

1910-1914 47,6 74,4 74,2 26,8 18,2 14

1915-1919 47,4 73,5 72,6 26,0 16,6 9

Syntymävuosi

www.mortality.org

Verrokkien

elinikätiedot

saatavilla vuonna

1919 syntyneisiin

saakka

Miespotilaat pärjäävät

hyvin elinikävertailussa

koko väestön kattavan

verrokkiryhmän

kanssa.

Page 26: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli ... · Tutkimusryhmä: Sari Atula, neurologi Sari Kiuru-Enari, neurologi Tuuli Nikoskelainen, lääketiet. opisk. Eeva-Kaisa

ERVA (erityisvastuualue)- rahoitusta mm.

tilastokeskuksen toimittamien materiaalien

maksuun

EVO (erityisvaltionosuus)- rahoitusta

väitöskirjatyöntekijöiden palkkoihin ja

laboratoriokuluihin

Kymen100-vuotisjuhlasäätiöltä apuraha

väitöskirjatyöntekijöiden palkkoihin ja

laboratoriokuluihin

Haettu vielä Kymenlaakson maakuntarahastosta

henkilökohtaisia apurahoja.

Olemme hyvin kiitollista kaikesta saamastamme

taloudellisesta tuesta!