10 Maanantaina 8. syyskuuta 2014

LUKUTAITOPÄIVÄ

Puh: 06 247 7504 • toimitus@pohjalainen.fi • FACEBOOK: www.facebook.com/Pohjalainen.fi • TWITTER: @PohjalaisenToim • Luetuimmat jutut netissä: www.pohjalainen.fi

AARO KUMPULAINEN RASMUS GENAS MICHAELA VUORENMAABO Sierra Leonessa monet nuo-ret ovat menettäneet lapsuuten-sa veritimanteilla rahoitetun si-sällissodan vuoksi.

Konfliktin aikana kaksi kol-masosaa maan asukkaista joutui pakenemaan kodeistaan. Monet jäivät orvoiksi ja näkivät sodan raakuuden läheltä.

Sisällissodan muistot näkyvät vieläkin nuorten kasvoilla. Kol-mannes maan väestöstä on nuo-ria, ja vain harvalla on ollut mah-dollisuus käydä koulua. Suomen Pakolaisapu tukee nuorten kou-lutusta sekä auttaa sodan vuok-si syrjäytyneitä nuoria työllisty-mään.

– Sodan aikana sissit hyök-käsivät kyläämme ja jouduim-me pakenemaan. Paetessamme jouduimme erilleen vanhem-mistamme ja löysimme toisem-me vasta yli kymmenen vuoden päästä, muistelee tapaamamme automekaanikkoharjoittelija Ab-dul K. T. Konneh.

– Sota keskeytti koulunkäyn-timme. Unelmani on tehdä töitä ja olla omatoiminen. Toivon, et-tä muutkin nuoret saavat saman mahdollisuuden, jonka itse olen saanut Pakolaisavun kautta.

Koulutuspaikat suunnataan kaikkein huonoimmassa asemas-sa oleville nuorille.

Pakolaisavun kautta koulu-tuksen ovat saaneet monet enti-set lapsisotilaat, prostituutioon ajautuneet tytöt ja kadulla elä-vät nuoret. Koulutuksen avulla nuoret pystyvät parantamaan asemaansa ja elättämään itsen-sä ja perheensä.

– Olen nyt toiveikas elämän suhteen, koska minulla on am-matti, joka pitää minut pystyssä, sanoo Hulimatu Barrie, joka on työharjoittelussa ompelimossa.

– Koulutuksen ansiosta tiedän oikeuteni. Tästä lähtien taistelen oikeuksieni puolesta, jos niitä yri-tetään rajoittaa.

– Nyt voin ansaita elantoni. Haaveeni on tulla toimeen omil-lani. Toivon, että lapseni voivat opiskella yliopistoon saakka, haa-veilee ompelimossa harjoittelu-aan suorittava Haja Jalloh.

Ammattikoulutus kestää 1,5 vuotta ja sisältää ammattiopin-tojen lisäksi lukutaitoa, matema-tiikkaa ja yritystoiminnan oppe-ja. Lopuksi opiskelijat ovat työ-harjoittelussa neljä kuukautta. He voivat valmistua muun muas-sa kampaajiksi ja rakennusmie-hiksi. Viime vuonna yli 350 nuor-ta valmistui ammattiin Sierra Leonessa Suomen Pakolaisavun koulutusohjelmasta.

– Työ on hyödyllistä, koska sil-lä saa paremman tulevaisuuden ja mielekästä tekemistä, toteaa automekaanikoksi kouluttautu-va Mohamed Lansana.

– Lukutaito antaa sisältöä elä-mään, toteaa Mohamedin opiske-lutoveri Tejan Pessima, joka ha-luaa päästä autonkuljettajaksi ja

perustaa joskus oman yrityksen. – Lukutaidottomille töiden saa-

minen on vaikeampaa.

Suomen Pakolaisapu tukee yritystoiminnan aloittamisessa esimerkiksi antamalla työkalu-ja. Ompelijaopiskelija Mammy Kanneh haluaa perustaa oman yrityksen ja luoda työpaikkoja.

– Toivon, että sierraleonelai-set voisivat toimia enemmän yh-teiskunnan hyväksi. Ilman kou-lutusta nuorilla ei ole tätä mah-dollisuutta.

Bossa asuvat nuoret ovat kii-tollisia Suomen Pakolaisavulle ja lahjoittajille saamastaan tues-ta. He kertovat arvostavansa sitä suuresti ja haluavat rohkaista jär-jestöä jatkamaan työtään.

Koulutus ja lukutaito antavat toivoa nuorille Sierra Leonessa

SANNI MAJAMAAPELEWaHU Takana on yli kah-den tunnin kuoppainen matka pieneen Bon lähellä sijaitsevaan Pelewahun mende-kylään.

Taivaalta paistaa polttava au-rinko, ilma on hiostava ja täynnä hiekkapölyä. Kylä koostuu savi- ja bambumajoista, kaukana nä-kyy kuivaa metsää silmänkan-tamattomiin. Saavumme myö-hässä pieneen, vastarakennet-tuun bambumajaan, joka toimii kylän kouluna. Majassa parisen-kymmentä aikuista tekee tilaa. Olemme saapuneet seuraamaan opetusta Suomen Pakolaisavun aikuisten lukutaitoryhmään.

Ensimmäisellä luokalla aikuiset opiskelevat aakkosia ja lukutai-toa, toisella matematiikkaa. Lii-tutaulun ääressä on kaksi opetta-jaa. Opiskelijat luettelevat aakko-sia ja numeroita englanniksi. Jo-kainen saa suorituksen jälkeen luokassa ja luokkahuoneen ul-kopuolella kuuntelevilta kylä-läisiltä kannustavat taputukset.

– Lukutaito on avain hyvään elämään, kertoo kylän opettaja Ernest Lappia Cole.

– Lukutaitoinen saa hyvän työn. Lukutaitoiselta ei helposti varasteta eikä häntä huijata.

Kylässä opiskellaan pari tun-tia päivässä, loppuaika käytet-tään työhön viljelyksillä. Opis-kelijat osallistuvat opetukseen säännöllisesti. Vain harva on lo-

pettanut opiskelun kesken. Opet-taja on valittu ja koulutettu kylä-läisten joukosta.

– Kyläläisille mahdollisuus kou-lutukseen on siunaus, kaikkein suurin lahja, kertoo kylän opet-taja ylpeänä oppilaistaan.

Kehitysmaissa satsataan lasten koulutukseen, että he oppisivat taidot pienestä pitäen ja opettai-sivat lapsilleen opintojen merki-tyksen. Näin halu käydä koulua siirtyy sukupolvelta toiselle.

Sierra Leonessa tuo ketju kat-kesi vuosien 1991−2001 välillä, kun maa kärsi raa’asta sisällisso-dasta. Kokonainen sukupolvi jäi ilman minkäänlaista koulutusta.

– Tehtävää riittää, sillä sierra-leonelaisista nuorista ja aikuisis-ta 60 prosenttia on lukutaidotto-mia. Naisten keskuudessa ja maa-seudulla lukutaidottomuus on vieläkin yleisempää, kertoo Suo-men Pakolaisavun varainhankin-tapäällikkö Johanna Huurre, jo-ka matkusti kanssamme.

Suomen Pakolaisapu tukee ai-kuisten luku- ja laskutaidon ope-tusta Sierra Leonessa yhteensä yli 70 lukutaitoryhmässä. Esi-merkiksi vuonna 2013 järjestön tukemana 900 sierraleonelais-ta pääsi lukutaitokoulutukseen.

Opetuksessa hyödynnetään REFLECT-menetelmää, jossa vuorovaikutuksella ja oppilailla itsellään on tärkeä rooli. Opettaja etsitään yhteisön sisältä, ja opis-keltavat asiat suunnitellaan toi-veiden ja opiskelijoiden arkeen

liittyvien aiheiden pohjalta.– Kyse ei ole pelkästään luku- ja

laskutaidon opetuksesta, Johan-na Huurre kertoo.

– Koulutuksessa opiskelijat saa-vat tietoa niin sairauksien ehkäi-systä, hygieniasta, maanviljelys-tä kuin ihmisoikeuksista ja kon-f liktinratkaisusta. Lukutaito-ryhmissä ihmiset ovat oppineet ratkaisemaan riitansa rauhan-omaisesti. Perheväkivalta on vä-hentynyt, kun ryhmissä on käsi-telty naisten ja lasten oikeuksia. Lukutaidon myötä naisten itse-tunto on parantunut ja asema yhteisössä on vahvistunut.

Kun aikuiset hankkivat perus-tiedot ja taidot todeten ne hyö-dyllisiksi, he haluavat laittaa lap-sensa kouluun. Näin arvostus koulutukseen siirtyy.

– Opetustoiminta kylässä on jatkunut senkin jälkeen, kun Pa-kolaisapu ei ole enää tukenut toi-mintaa, paljastaa Huurre.

– Koulutus on levinnyt oma-aloitteisesti myös naapurikyliin.

Oppitunti päättyy ja poistum-me luokkahuoneesta takaisin au-ringon alle. Kyläläiset ovat järjes-täneet meille tervetuliaisjuhlan mendeheimon perinteisten ritu-aalien mukaan.

Aikuisetkin käyvät koulua Sierra Leonessa

Kuvittelepa hetkeksi itsesi sai-raan lapsen äidiksi. Kävelet pitkän matkan peloissasi sai-raalaan hakemaan apua. Olet kuullut, että sieltä saa apua.

Kävelet sisälle, ja sinulle an-netaan jonotusnumero: lap-pu, jossa on kaksi yksinker-taista numeroa. Mutta sinä et ymmärrä niitä. Et koskaan saa lapsillesi hoitoa siksi, ettet osannut numeroita.

Lukutaito on kallein lahja, jonka kehitysmaan asukkaal-le voi antaa. Raha ja ruoka aut-tavat vain hetkeksi, mutta taito lukea ja laskea voi muuttaa ko-ko elämän.

Lukutaito on kallein lahja

Lähdin Sierra Leoneen kysymysmerkki silmissäni. Halusin sel-vittää, tekeekö korkea elintaso ihmisestä onnellisen. Kannoin mukanani liutaa länsimaisia stereotypioita, joitain niistä tie-dostamattanikin. Ajattelin olevani matkalla onnen tyyssijasta kurjuuden kehtoon.

Olisiko todella niin, että pääsisimme vain todistamaan tätä surkeutta, voivottelisimme ja karistaisimme mokoman paikan pölyt jaloistamme kiirehtimällä lentokoneeseemme?

Onneksi huomasin pian, ettei vastaus kysymykseeni ollut näin yksioikoinen. Ensivaikutelma ihmisistä oli muutamilla sanoilla kuvaten lämmin, ystävällinen ja välittävä. Jo ensim-mäisten maassa vietettyjen tuntien aikana koin afrikkalaisen ilmapiirin erittäin sydämelliseksi ja ihastuttavaksi.

Kanssaihmiset kuljeskelivat katuja lähes poikkeuksetta iloi-sen oloisesti, tervehtivät ja tulivat juttelemaan.

Mieleeni hiipi toisenlainen kysymys. Olisiko tämä avoimuus ja ystävällisyys pelkkää ulkokuorta, jolla he pyrkivät miellyt-tämään ja antamaan positiivisen kuvan itsestään? Päätin jat-kaa pidemmälle vastauksen saamiseksi.

Matkan edetessä maan köyhyys totta kai näkyi ja kuului. Hökkelimajojen rivistöt ja ruuan perässä päämäärättömästi kulkevat äidit tekivät selväksi, että afrikkalainen elämänfilo-sofia voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen. Ensinnäkin perus-tavanlaatuinen ystävällisyys ja positiivisuus ovat niin syväl-le juurtuneita täkäläiseen kulttuuriin, että ne ovat väkisinkin osa paikallisten elämää, oli heidän taloudellinen tilanteensa mikä hyvänsä.

Toiseksi päästäänkin ihmisten toimeentuloon. Huomasim-me, että taloudellinen tilanne todella vaikuttaa ihmisten on-nellisuuteen. Panimme merkille, että vaikka haastateltavam-me vastailivat iloisesti kysymyksiimme, paistoi heidän vas-tauksistaan rivien välistä kurjuus ja epätoivo. Viimeistään näi-den ihmisten kohtaamisten jälkeen minulle on tullut selväksi, että sisäinen ja ulkoinen onnellisuus eivät ole sama asia.

Seurueeseemme lyöttäytynyt norjalainen naislääkäri sanoi viisaasti: Ollakseen onnellinen ei tarvitse omistaa paljon, mut-ta riittävästi.

Sierraleonelaisittain kyseisen virstanpylvään saavuttami-seksi voisi listata esimerkiksi katon pään päälle sekä ruokaa muutaman kerran päivässä, unohtamatta yhtä tärkeimmistä asioista, mitä täkäläisessä yhteiskunnassa voi omistaa, nimit-täin lukutaitoa.

Monet tapaamistamme ihmisistä eivät olleet saavuttaneet tätä tasoa. Heillä ei ollut tarpeeksi. Siksi en voi väittää heidän olevan onnellisempia kuin esimerkiksi minä itse, vaikka he kuinka vaikuttaisivat olevan tyytyväisiä elämäänsä.

Suurimman vaikutuksen tekivät kuitenkin ihmiset, joilla oli juuri tarpeeksi tullakseen toimeen. He vaikuttivat olevan on-nellisia sekä sisältä että ulkoa.

Afrikkalaiset saavat pisteet myös länsimaalaisilta unohduk-siin vaipuneesta idyllisestä elämäntyylistä, jossa läheisillä ih-missuhteilla ja muun muassa uskonnolla on elämän keskellä suuri merkitys.

Mielenkiintoisesti matkan lopulla huomasin lähteväni muka-nani enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Jäin miettimään, tulisinko itse toimeen sillä, mitä afrikkalaiset pitävät riittävä-nä. Todennäköisesti en. Joka tapauksessa voin sanoa varmak-si, että afrikkalainen elämänasenne jätti lähtemättömän vai-kutuksen ihmeellisyydellään.

Tuoko varallisuus onnea?

SANNI MAJAMAAEbola-virus on levinnyt räjäh-dysmäisesti Länsi-Afrikassa, pääasiassa Liberiassa, Guineas-sa ja Sierra Leonessa.

Suomen Pakolaisavun mu-kaan suurin syy taudin leviämi-seen on tiedon puute. Väärä tie-to leviää kylissä ja kaupungeis-sa ja ilman lukutaitoa on asiois-ta vaikeaa ottaa selvää.

Koska tautia ei ole aikaisem-min tavattu Länsi-Afrikassa, ei-vät ihmiset tiedä, miten tartun-taa voi välttää. Näissä maissa itää yhä vahva kieltäminen ja pelko sairaudesta.

Sierra Leonessa ja Liberias-sa Pakolaisapu on järjestänyt

Ebolan vastaisen tiedotuskam-panjan kylien lukutaitoryhmien kautta. Näissä kampanjan kou-lutuksissa keskustellaan taudis-ta ja siitä, miten sen leviämisen voi pysäyttää. Lukutaitoryhmis-sä tiedon jakaminen onnistuu hyvin, koska osallistavien me-netelmien kautta tiedon käsitte-leminen on tuttua ryhmäläisille.

Pakolaisavulla on menossa parasta aikaa varojen keräys Ebolan vastaiseen tiedotuskam-panjaan. Varoja käytetään luku-taitopiirien opetusmateriaalei-hin ja opettajien täydennyskou-lutukseen sekä Bossa sijaitsevan radioaseman Ebola-ohjelmien tuottamiseen.

Tiedolla Ebolaa vastaan

Lukutaito...

1. helpottaa arkea. Pystyt lukemaan esimerkiksi tuotteiden etikettejä, viimeiset käyttöpäivät, katujen nimikylttejä, kelloa, lääkereseptejä, vuoronumeroita ja kirjoittamaan oman ja läheisten ihmisten nimen.

2. takaa, ettet joudu huijatuksi. Tiedät, mitä viranomaisten lomak-keissa kysytään eikä sinua huijata markkinoilla kauppaa tehdessä.

3. tuo toimeentuloa ja parem-paa elintasoa, koska se helpottaa työllistymistä.

4. helpottaa yrittäjänä toimi-mista. Laskutaidon avulla taas vaihtorahan antaminen oikein ja sadon sekä tuoton laskeminen helpottuvat.

5. auttaa toimimaan aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Luku-taito mahdollistaa kansalais-vaikuttamisen ja poliittisen osallistumisen, kuten esimerkiksi äänestämisen.

6. mahdollistaa tiedonhan-kinnan ja oppimisen. Pystyt lukemaan valistuskylttejä ja -mainoksia esimerkiksi Aidsista tai Ebolasta.

7. vähentää sairauksia perheis-sä, kun vanhemmat osaavat lukea etikettien viimeiset käyttöpäivä-määrät ja pystyvät hankkimaan tietoa sairauksien ehkäisemisestä sekä hygieniasta.

8. luo koulutusta. Voit auttaa lastasi läksyjenteossa. Laitat todennäköisemmin lapsesi kou-luun ja kannustat häntä käymään koulua.

9. parantaa itsetuntoa . Koet itsesi tärkeäsi. Pystyt paremmin puolustamaan itsesi ja lastesi oikeuksia.

10. takaa rauhan . Lukutaito mahdollistaa työllistymisen ja köyhyyden kierteen katkeamisen ja vie pohjaa sodan syiltä. Luku-taito auttaa puolustamaan myös omia oikeuksia, mikä torjuu korruptiota.

Kymmenen syytä osata lukea

Vaasan lyseon lukion ja Vasa gymna-siumin Sierra Leone -projektin opis-kelijat keräsivät yhteistyössä Suomen Pakolaisavun kanssa vaasalaisilta yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta rahaa kymmenelle sierraleonelaiselle nuorelle ammattiopintojen suorittami-seen ja oman yrityksen perusta-

miseen. Keväällä 2014 vaasalaiset lukiolaiset matkustivat Sierra Leoneen tutustumaan Suomen Pakolais-avun työhön. Matkan aikana nuoret tutustuivat aikuisille suunnattuun lukutaitokoulutukseen ja nuorten ammattikoulutukseen sekä vierailivat nuorten perustamissa yrityksissä.

Lisätietoa Sierra Leone -projektista löytyy hankkeen blogista. Opettajat voivat hyödyntää tätä kansainvälisen lukutaitopäivän teemasivua opetuk-sessaan. Suomen Pakolaisavun ja Sa-nomalehtien liiton lukutaito-teemaan tekemiä tehtäviä ja opetusvinkkejä on Pakolaisavun verkkosivuilla.

Vaasalaiset nuoret valloittivat Sierra Leonen

Hanna K. Lahai (keskellä) suorittaa työharjoittelunsa autokorjaamossa. – Ennen koulutusta minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin, pohtii Hanna K. Lahai. – Nyt tiedän, että pärjään. Aion erottautua hyvällä asiakaspalvelulla ja laadukkaalla työllä. KUVA: JULIA LINDE

Mammy Kanneh viihtyy töissä, koska sillä hän saa elätettyä itsensä ja vuoden ikäisen tyt-tärensä. KUVA: SANNI MAJAMAA

Aikuisten lukutaitoryhmä Sierra Leonessa. Mukana on sekä miehiä että naisia. KUVA: JULIA LINDE

Aids-valistuskyltti Sierra Leonesta Bosta. KUVA: MIKA JOKIAHO

KOLUmnI

MIIKA KAUNISMÄKIKirjoittaja on lukiolainen

Tuskin maailmassa on ainut-takaan ihmistä, joka kokisi ky-vyn lukea tai laskea turhaksi. Niiden myötä elämä hahmottuu selkeämmin. Omiin asioihin voi vaikuttaa, kun ymmärtää kart-taa, kelloa ja tienvarsikylttejä sekä saa apua, kun osaa lukea jonotuslapun numeroita.

KOmmenTTI

SANNI MAJAMAAKirjoittaja on lukiolainen

Sodan aikana sissit hyökkäsivät kyläämme ja jouduimme pakenemaan. Paetessamme jouduimme erilleen vanhemmistamme ja löysimme toisemme vasta yli kymmenen vuoden päästä. Abdul K. T. Konneh