23
Martti Muukkonen Pariisin Baasiksen synty Esitelmä "Pariisin Baasis 150 vuotta" -juhlaseminaarissa 23.4.2005 Helsingissä. Hengen Yhteyttä – NMKY:n Maailmanliiton synty 1855 Vuonna 1855 hyväksytty Nuorten Miesten Kristillisten Yhdistysten Maailmanliiton Pariisin Ba- sis on ehkä 1800-luvun merkittävin ekumeeninen asiakirja. Vaikka se syntyaikanaan oli, Clifford Geerzin ilmaisua 1 mukaillen, malli 1800-luvun alun NMKY:stä, siitä tuli myöhemmin malli NMKY:lle ja koko ekumeeniselle liikkeelle. Sekä Ylioppilaiden Kristillinen Maailmanliitto, NNKY että Kirkkojen Maailmanneuvosto hyväksyivät sen hieman modifioituna omiksi baasikseikseen. Myöhemmin ne tosin modifioivat omia baasiksiaan trinitaarisiksi. NMKY 1855 YKM 1895 NNKY 1898 KMN 1948 The Young Men’ s Christian Associations seek to unite those young men The objects shall be:... 3 a) To lead students to be- come disciples of The World’ s Young Women’ s Christian Associations seeks to unite those young women The World Council of Churches is a fellowship of churches who, regarding Jesus Christ as their God and Saviour, Jesus Christ as only Saviour and as God who, regarding the Lord Jesus Christ as their God and Sav- iour , which accept our Lord Jesus Christ as God and Saviour according to the Holy Scriptures, according to the Holy Scrip- tures , . desire to be his disciples in their doctrine and in their life, b) To deepen the spiritual life of students are vitally united to him through the love of God shed abroad in their hearts by the Holy Spirit, and and to associate their efforts for the extension of His Kingdom amongst young men. c) To enlist students in the work of extending the King- dom of Christ throughout the whole world desire to associate their efforts for the extension of his King- dom among all young women alleviivattu = sama teksti Pariisin Baasiksessa ja muissa baasiksissa; lihavoitu = eroja Pariisin Baasiksessa ja muissa baasiksissa; kursiivi = Pariisin Baasiksen merkitys eri sanoin. NMKY syntyi 1800-luvun alkupuoliskolla tilanteessa, jossa industrialismi oli aiheuttanut hal- litsemattoman nuorten vyöryn maalta kaupunkeihin. Tuossa tilanteessa syntyi useita nuorten keski- näisen avun yhdistyksiä, joiden esikuvia voi etsiä jo keskiaikaisesta kiltatoiminnasta. NMKY oli yksi tällaisista oma-apujärjestöistä. Lontoossa se syntyi kauppa-apulaisten parissa, Ranskassa taas se oli ylioppilaiden liike. Saksan Nuorukaisyhdistykset muodostavat sikäli poikkeuksen, että ne syntyivät usein paikallisten pastoreiden perustaessa niitä seurakunnan nuorisotyön työkaluiksi. 1 Geertz 1973, 93.

Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

  • Upload
    others

  • View
    4

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen

Pariisin Baasiksen synty

Esitelmä "Pariisin Baasis 150 vuotta" -juhlaseminaarissa 23.4.2005 Helsingissä.

Hengen Yhteyttä – NMKY:n Maailmanliiton synty 1855

Vuonna 1855 hyväksytty Nuorten Miesten Kristillisten Yhdistysten Maailmanliiton Pariisin Ba-

sis on ehkä 1800-luvun merkittävin ekumeeninen asiakirja. Vaikka se syntyaikanaan oli, Clifford

Geerzin ilmaisua1 mukaillen, malli 1800-luvun alun NMKY:stä, siitä tuli myöhemmin malli

NMKY:lle ja koko ekumeeniselle liikkeelle. Sekä Ylioppilaiden Kristillinen Maailmanliitto, NNKY

että Kirkkojen Maailmanneuvosto hyväksyivät sen hieman modifioituna omiksi baasikseikseen.

Myöhemmin ne tosin modifioivat omia baasiksiaan trinitaarisiksi.

NMKY 1855 YKM 1895 NNKY 1898 KMN 1948The Young Men’s ChristianAssociations seek to unite thoseyoung men

The objects shall be:...3 a) To lead students to be-come disciples of

The World’s Young Women’sChristian Associations seeks tounite those young women

The World Council ofChurches is a fellowship ofchurches

who, regarding Jesus Christ astheir God and Saviour,

Jesus Christ as only Saviourand as God

who, regarding the Lord JesusChrist as their God and Sav-iour,

which accept our Lord JesusChrist as God and Saviour

according to the Holy Scriptures, according to the Holy Scrip-tures,

.

desire to be his disciples in theirdoctrine and in their life,

b) To deepen the spiritual lifeof students

are vitally united to himthrough the love of God shedabroad in their hearts by theHoly Spirit, and

and to associate their efforts forthe extension of His Kingdomamongst young men.

c) To enlist students in thework of extending the King-dom of Christ throughoutthe whole world

desire to associate their effortsfor the extension of his King-dom among all young women

alleviivattu = sama teksti Pariisin Baasiksessa ja muissa baasiksissa; lihavoitu = eroja Pariisin Baasiksessa ja muissa baasiksissa;

kursiivi = Pariisin Baasiksen merkitys eri sanoin.

NMKY syntyi 1800-luvun alkupuoliskolla tilanteessa, jossa industrialismi oli aiheuttanut hal-

litsemattoman nuorten vyöryn maalta kaupunkeihin. Tuossa tilanteessa syntyi useita nuorten keski-

näisen avun yhdistyksiä, joiden esikuvia voi etsiä jo keskiaikaisesta kiltatoiminnasta. NMKY oli

yksi tällaisista oma-apujärjestöistä. Lontoossa se syntyi kauppa-apulaisten parissa, Ranskassa taas

se oli ylioppilaiden liike. Saksan Nuorukaisyhdistykset muodostavat sikäli poikkeuksen, että ne

syntyivät usein paikallisten pastoreiden perustaessa niitä seurakunnan nuorisotyön työkaluiksi.

1 Geertz 1973, 93.

Page 2: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 2Pariisin Basiksen synty

Industrialismin lisäksi toinen merkittävä taustatekijä NMKY:lle oli evankeelinen2 herätys.

Poiketen monesta aikaisemmasta yrityksestä organisoida kristillisiä nuorukaisjärjestöjä, NMKY:n

etuna olivat siinä oli alusta asti mukana olleet liikemiehet, jotka käyttivät taitojaan yhdistysten or-

ganisoinnissa taloudellisesti terveelle pohjalle. Erityisesti Lontoon NMKY:stä tuli malli tehokkaasti

organisoitavalle kristilliselle nuorisotyölle. Se saavutti nopeasti arvostusta eri kirkkokuntien papis-

ton, johtavien filantrooppien, varakkaiden liikemiesten, ja – mikä tärkeintä – kohderyhmänsä nuori-

son parissa.

NMKY:n Maailmanliitto syntyi kahden erilaisen uskonnollisen perinteen yhdistyessä. Yleen-

sä NMKY:n synty liitetään Lontoon NMKY:n perustamiseen 1844. Kuitenkin saksalainen nuoru-

kaisyhdistys-liike (Jünglingsverein / Missionsverein) on paljon vanhempi. Baaselin yhdistys juontaa

juurensa jo vuoteen 17873. Brittiläistyyppisten yhdistysten levitessä pääosin anglosaksiseen maail-

maan, Euroopan mannermaalla ennen vuotta 1855 syntyneet uudet yhdistykset olivat valtaosin sak-

salaisen työn tulosta. Jonkinlaisena poikkeuksena on Pariisi, johon vaikuttivat sekä saksalaiset että

britit. Pariisin Baasiksen synnyn kannalta saksalainen ja ranskalainen yhdistyskristillisyys olivatkin

brittiläistä merkittävämpiä.

Vastasyntyneiden yhdistysten johtajat kuulivat toisistaan ja alkoivat rakentaa keskinäisiä yh-

teyksiä. Vanhojen yhdistysten johtajat vierailivat uusien ryhmien luona ja rohkaisivat heitä järjes-

täytymään. Joistain yhdistyksistä tuli Lontoon NMKY:n osastoja, toiset taas olivat yhteyksissä sak-

salaisen Elberfeldin NMKY:n komiteaan. Samalla alkoi kehitys kohti kansallisten liittojen perusta-

mista, millä oli suora vaikutus NMKY:n Maailmanliiton muodostamiseen.

Auguste Senaudin mukaan idea NMKY:n Maailmanliitosta syntyi Ranskassa, jossa Toinen

Keisarikunta ei sallinut protestanttien pitävän kansallisia kirkolliskokouksia4. Tässä tilanteessa Pa-

riisin NMKY:n johtajat, noudattaen Evankelisen Allianssin esimerkkiä5, esittivät ajatuksen laajem-

masta Pariisi-johtoisesta ranskankielisten maiden organisaatiosta6. Itsenäisyydestään kiinni pitävät

sveitsiläiset eivät kuitenkaan olleet halukkaita organisoitumaan Pariisin alaisuuteen ja Geneven

NMKY:n 'sielu', Henri Dunant, hahmottelikin laajempaa federaatiota, joka kattaisi myös anglosak-

siset ja saksalaiset yhdistykset7.

2 "Evankeelinen liike/herätys (Evangelical movement/awakening)" ei tässä kirjoituksessa tarkoita suomalaista evankee-lista herätysliikettä vaan 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun anglosaksista herätyskristillisyyttä. Joissain tapauksis-sa sana "evankeelinen" on käytössä uskonpuhdistuksen tarkoittamassa merkityksessä, jolloin sen merkitys on lähessama kuin termin "protestantti."

3 WConf 1855, 42.4 WComPle1950, 2.5 Shedd 1955, 94. Evankeelisesta Allianssista kts. esim. Kirby 1974; Rouse 1993, 318-324.6 WComPle1950, 2; Shedd 1955, 41, 52.7 WComPle1950, 2; Shedd 1955, 94-97.

Page 3: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 3Pariisin Basiksen synty

Toinen maailmanliiton juuri on saksalaisessa Reinin-Westfalenin Nuorisoliitossa (Rheinish-

Westphälische Jünglingsbund), joka oli perustettu 18488. Saksalaisen liittomalli oli inspiroimassa

myös Hollannin (18539), Pohjois-Amerikan (185410) ja Ranskan vastaavien liittojen perustamista11.

Lisäksi saksalaisten liitto oli tavallaan 'Nuorukaisyhdistysten Maailmanliitto' koska saksalaisten

emigranttien yhdistykset kuuluivat ao. liittoon12. Siten Clarence P. Shedd NMKY:n Maailmanlii-

ton historiassaan toteaa Saksan vaikutuksen Maailmanliiton syntyyn olleen epäsuora13, mutta Sak-

san malli oli epäilemättä Maailmanliiton perustamisen taustalla. Saksa tarjosi liittomallin, joka

poikkesi brittiläisestä keskusyhdistys- ja osastomallista.

Kun Evankeelinen Allianssi suunnitteli omaa kokoontumistaan Pariisiin Toisen Maailman-

näyttelyn yhteyteen 1855, NMKY:n johtajat näkivät siinä mahdollisuuden tavata toisensa ensi ker-

ran kasvoista kasvoihin14. Siten NMKY:n ensimmäinen Maailmankonferenssi järjestettiin 20–24.

Elokuuta 1855, juuri ennen Evankeelisen Allianssin kokousta15. Tuossa kokouksessa hyväksyttiin

julkilausuma, joka kuvasi heidän uskonkäsitystään. Pariisin Baasiksesta tuli NMKY:n ideologian

ilmaus, joka määritteli sekä liikkeen identiteetin että mission. Omana aikanaan se oli, antropologi

Clifford Geertzin termein, malli NMKY:istä.

Pariisin Baasiksen tausta

Muodollisesti esityksen Maailmanliiton perustamisesta teki amerikkalainen Abel Stevens, joka

ehdotti, että Pariisin konferenssi pyrkisi "yhdistämään kaikki vanhassa ja uudessa maassa olevat

yhdistykset konfederaatioon sellaiselta pohjalta, mikä sulkisi pois kaikki teemat, jotka eivät liitty-

neet välittömästi yhteisesti hyväksyttyyn tavoitteeseen16." Stevensin motiivina oli, että liitto vahvis-

taisi keskinäistä yhteyttä, ilmaista "Kristuksen kirkon pyhää yhteyttä" ja, mikä oli tärkeää Pohjois-

Amerikassa, "poistaa ne loukkauskivet, jotka muuten uhkaavat jakaa yhdistykset tuolla mantereel-

8 WConf 1855a, 52.9 Shedd 1955, 65.10 WConf 1855a, 77-82; Shedd 1955, 59; Morse 1913, 25-35; Hopkins 1951, 54-64.11 Shedd 1955, 59.12 Shedd 1955, 57f.13 Shedd 1955, 57.14 Moni NMKY:n johtajista (mm. Henri Dunant Genevessä ja Jean-Paul Cook Pariisissa) oli myös Evankeelisen Al-

lianssin sihteereitä (Shedd 1955, 113).15 99:stä NMKY:n kokoukseen osallistuneesta delegaatista 50 osallistui myös Evankeelisen Allianssin kokoukseen (15

WComPle 1950, 2; Shedd 1955, 61,106-113,131,133f.) ja Geneven NMKY:n puheenjohtaja Max Perrot (WConf1855c ) piti siellä alustuksen NMKY:stä, jossa hän kuvaili NMKY:tä Evankeeliseksi Allianssiksi nuorison keskuu-dessa. NMKY:n suhde Evankeeliseen Allianssiin oli Sheddin (Shedd 1955, 114 ) mukaan "tuntemus läheisestä suh-teesta ja kuitenkin Evankeelisesta Allianssista eriytymisestä (alkup. kurs.)".

16 WConf 1855a, 10.

Page 4: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 4Pariisin Basiksen synty

la17.” Tällä hän viittasi orjakysymykseen18, joka muutamassa vuodessa johtikin maan sisällissotaan.

Hänen esityksensä sisälsi viisi artiklaa, jotka kuvasivat hänen ideaansa:1. esitti, että Yhdistysten tuli olla evankeelisten19 kirkkojen jäsenten johtamia. 2. Esitti toisen jäsenyysluokanperustamista tilanteissa, joissa se olisi suotavaa. 3. artikla esitti että mitkään sellaiset mielipide-erot, jotka eivätliity yhdistysten välittömiin päämääriin, saa rikkoa niiden harmonisia suhteita. 4. ehdotti jäsenkorttia, jota voisikäyttää Nuorten Miesten matkustaessa Yhdistyksestä toiseen. Ja 5. artikla esitti kirjeenvaihtosuunnitelmaa… jotasovellettaisiin nyt ehdotetussa Liitossa.20

Stevensin ehdotuksessa voi nähdä joitain Pohjois-Amerikan NMKY:ten itseymmärrykselle tyy-

pillisiä piirteitä. Ensiksikin, identiteetti liittyi evankeelisiin kirkkoihin ja nuoriin miehiin. Rajautu-

minen evankeelisiin kirkkoihin nousi epäilemättä suhteesta Evankeeliseen Allianssiin, joka saarnasi

"paaviutta, puseylaisyyttä21 ja Plymouthin Veljesliikettä" vastaan22. Samalla se heijasteli amerikka-

laista Bostonin NMKY:n evankeelista testiä vuodelta 185123.

Toiseksi, Stevensin mukaan uuden organisaation tuli palvella siteenä itsenäisten yhdistysten vä-

lillä ja auttaa niitä tarvittaessa. Liikkeen perusmissio (Jumalan valtakunnan levittäminen) tapahtui

paikallistasolla ja yhdistyksillä tuli olla täysi itsenäisyys tuon mission toteuttamisessa. Tässä voim-

me taas kuulla kaikuja amerikkalaisten kiistoista, jotka koskivat heidän oman kansallisen liiton roo-

lia. Paikallista itsenäisyyttä korostettiin kuitenkin myös Saksassa ja Sveitsissä. Siten voi hyvin tode-

ta, että uskonpuhdistuksen ajatus paikallisesta itsenäisyydestä omaksuttiin myös NMKY:ssä.

Kolmas näkemys oli, että NMKY nousi protestanttisuudesta. Stevensin kolmannessa artiklassa

oli myös mielenkiintoinen lisäys, mikä myöhemmin tasoitti tietä ekumeeniselle liikkeelle. "mitkään

sellaiset mielipide-erot, jotka eivät liity yhdistysten välittömiin päämääriin, eivät saa rikkoa niiden

harmonisia suhteita." Vaikka tämä liittyikin ensisijaisesti Amerikan orjakysymykseen, on muistet-

tava, että ekumeeninen liike oli 1840-luvulla kärsinyt lahkoutumisesta ja opillisesta jyrkentymises-

tä24. Ehdotus korosti, että yhteys nähtiin tärkeämpänä kuin eettiset kysymykset tai opillinen puhta-

us. Tästä tuli tyypillinen katsantokanta NMKY:n ekumeniassa.

Vaikka Stevensin ehdotukset saavuttivat yleistä hyväksymistä, hänen sanavalintojaan kritisoitiin.

Keskieurooppalaisten mielestä jäsenyyskriteerinä 'evankeeliset kirkot' "ei sovellu Eurooppaan, kos-

ka täällä meillä on evankeelisia kirkkoja, joiden jäsenyys ei välttämättä edellytä mitään henkilökoh-

17 WConf 1855a, 17.18 WConf 1855a, 10.19 Tässä evankeelinen on uskonpuhdistuksen käyttämässä merkityksessä = protestanttinen.20 WConf 1855a, 16f.21 Edward Pusey oli eräs anglo-katolisen liikkeen johtajia.22 Rouse 1993, 319.23 Morse 1913, 16f.24 Rouse 1993, 316f.

Page 5: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 5Pariisin Basiksen synty

taista hartaudenharjoitusta25.” Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa, joka poh-

jautui Ranskan NMKY:n Baasikseen26 joka oli hyväksytty myös Geneven ja Brysselin paikallisyh-

distysten sääntöihin27. Siten Pariisin Baasiksen teksti oli jo käytössä Ranskankielisissä

NMKY:issä28. Tältä taustalta on helppo ymmärtää miksi Monnierin ehdotus hyväksyttiin korvaa-

maan Stevensin ensimmäinen artikla. Stevens veti pois ehdottamansa toisen artiklan koska yhdis-

tyksillä "oli oikeus hyväksyä joukkoonsa niitä, jotka eivät ole varsinaisia Seuran jäseniä29.” Lopuk-

si artiklat 3–5 hyväksyttiin ponsina ja lopullinen teksti Monnierin ehdotuksen pohjalta laadittiin

työryhmässä.30

Senaud antaa myös mielenkiintoisen pikkutiedon, jonka voi mainita tässä. Henri Monnierin kir-

joittaman setänsä Frédérick Monnierin elämäkerran mukaan “jälkimmäinen sai inspiraation Pariisin

Baasikseen ystävältään Daniel Le Grandilta, [joka] elämänsä loppupuolella pyrki yksinkertaista-

maan mahdollisimman paljon Kristillisen uskon peruselementtejä31.” Siten Baasiksen tarkoituksena

voisi sanoa olleen tiivistää evankeelinen usko sen olennaisimpiin asioihin.

Baasiksen rakenne

Baasiksessa on kolme pääosaa. Alussa esipuhe ilmaisi Baasiksen tarkoituksen. Sen mukaan Baa-

sis oli nykyisiä yhdistysten jäseniä yhdistävä side ja tulevien jäsenyhdistysten hyväksymisen kritee-

ri. Johdannon jälkeen seuraa Baasiksen ydin, jota on usein kutsuttu Perusperiaatteeksi. Lopuksi seu-

rasi Stevensin artikkelit 3-5. Usein Perusperiaatetta on yksinään kutsuttu Pariisin Baasikseksi, mutta

kuten Frank Willis alleviivaa, “tämä julistus ja kolme artiklaa ovat yhdessä” muodostaneet Pariisin

Baasiksen32.

Esipuhe ilmaisee uuden federaation lähtökohdat. Se kuuluu seuraavasti:Euroopan ja Amerikan kristillisten nuorisoyhdistysten edustajat, kokoontuneina neuvottelemaan Pariisiin 22. p.elokuuta 1855, tuntien olevansa yhtä periaatteessa ja toiminnassa, suosittelevat omille yhdistyksilleen, että ne

25 WConf 1855a, 17f.26 Katso synopsista edempänä.27 Shedd 1955, 67.28 Pariisin Baasiksen varhaiset versiot osoittavat, ettei sitä laadittu 1855, kuten monet NMKY:n julkaisut esittävät. Eräs

ekumeenisen traditiohistorian tutkimustehtävistä olisikin jäljittää sen juuret ranskalaisessa kristillisyydessä. Lisäksion muistettava, että kiistelty ilmaus "Jumala ja Vapahtaja" löytyy jo joidenkin varhaisten ekumeenisten konsiilienpöytäkirjoista.

29 Käytännössä tämä tarkoittaa liitännäis- tai ulkojäseniä, jotka voivat osallistua toimintaan muuta eivät päätöksente-koon.

30 WConf 1855a, 19f. Virallisesti valittiin toimituskomitea, joka edusti kaikkia seitsemää maata. Käytännössä Monnierja kolme ranskankielistä (yksi Sveitsistä) laativat tekstin yöllä. Théophile Rivier mainitsee päiväkirjassaan myös mie-lenkiintoisen anekdootin puuttuvasta raittiusihanteesta: “Työskentelimme Liiton artiklan parissa yhteen aamuyölläkunnes Renevier - juotuaan grogeja - ojentautui sohvalle nukkumaan!” (Shedd 1955, 131)

31 WComPle 1950, 5.32 Willis 1955, 687; Jentsch 1971, 8.

Page 6: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 6Pariisin Basiksen synty

tunnistaisivat Yhdistystensä välillä olevan yhteyden ja säilyttäen täydellisen itsenäisyyden organisoitumisessaanja toiminnassaan muodostaisivat Konfederaation seuraavan perusperiaatteen mukaisesti, joka periaate katsottai-siin uusien Yhteisöjen hyväksymiskriteerin pohjaksi tulevaisuudessa.33

Tässä esipuheessa on muutamia tärkeitä piirteitä. Ensiksi siinä todetaan, että kristillinen ykseys

(unity) on jo olemassa ja NMKY on vain pyrkimys ilmentää tätä ykseyttä. Tässä on sama ajatus

kuin myöhäisemmässä ekumeenisessa ilmauksessa: "Hän joka yhdistää meidät on suurempi kuin

asiat, jotka erottavat meidät." Vaikkei tiettyä konferenssi-euforiaa34 sovi unohtaa, ykseydenkoke-

mukselle oli myös muita perusteita. NMKY:t (Saksaa lukuun ottamatta) olivat olleet yhteiskristilli-

siä35 alusta saakka. Siten NMKY oli jo kokenut ekumeniaa paikallistasolla ja kirjeenvaihto oli syn-

nyttänyt samanlaisia yhdistyksiä muuallekin. Jäsenet myös kokivat, että yhdistykset oli perustettu

"Jumalan Hengen johdattamina36.” Tässä mielessä ykseyden ei nähty olevan jäsenten työn tulosta.

Toisaalta on huomattava, että kyse oli evankeelisten protestanttien ykseydestä. Vaikka konferens-

sissa ei juuri näkynyt anti-katolisia piirteitä37, erityisesti Geneveläiset implisiittisesti rajasivat ulos

liberaaliteologit, areiolaiset sekä socinolaiset (unitaarit) tästä ykseydestä nähden heidät vastustajik-

seen38.

Toinen merkittävä piirre on maininta jäsenyhdistysten täydellisestä itsenäisyydestä. Konferenssi-

raportista näkyy, että eroja oli kohderyhmissä (opiskelijat, työläisnuoret, kauppa-apulaiset jne.),

jäsenyysvaatimuksissa, liitännäisjäsenten kohtelussa, organisaatiomuodoissa, toimintamuodoissa

ym.39. Kysymys erityisryhmien erityisyhdistyksistä tuntui olevan erityisen arka aihe, mikä herätti

tunteita40. Nämä keskustelut olivat epäilemättä itsenäisyyslausekkeen takana.

Itsenäisyyslauselmalle oli myös konferenssia edeltäviä juuria. Kuten sanottu, sveitsiläiset eivät

halunneet Pariisin alaisuuteen. Samoin Saksassa paikallinen itsenäisyys oli tärkeää. Tämä asenne

näkyi myös Pohjois-Amerikassa, jossa 1854 Buffalon konferenssissa delegaatit olivat keskustelleet

mahdollisesta Pohjois-Amerikan NMKY:iden konfederaatiosta. Tuossa kokouksessa korostettiin,

ettei konfederaatiolla olisi mitään valtaa suhteessa paikallisyhdistyksiin. Taustalla oli joidenkin yh-

distysten pelko, että niistä tulisi Bostonin NMKY:n alaosastoja pariisilaisten esityksen ja Lontoon

33 WConf 1855a, 20.34Herbert Blumerin (1953, 205f.) mukaan eräs syy eri liikkeiden konferensseille on se, että ne ovat erinomaisia tapoja

yhteishengen nostattamiselle ja ylläpidolle.35 Käytän termiä yhteiskristillinen kuvaamaan protestanttien välistä yhteyttä (interdenominational) ja ekumeeninen

kuvaamaan kaikkien kristittyjen yhteyttä (interconfessional).36 WConf 1855a, 119.37 Ainoa poikkeus oli Charles Cuénodin raportissa Sveitsistä (WConf 1855a, 46), jossa hän mainitsee Geneven yhdis-

tyksen jäsenten “liittyneen Anti-Katoliseen (i.e. Anti-Roomalaiseen) liikkeeseen.”38 WConf 1855a, 5, 20f.39 WConf 1855a, 120f.40 Shedd 1955, 119f.

Page 7: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 7Pariisin Basiksen synty

mallin mukaisesti41. Siten voidaan sanoa uskonpuhdistuksen itsenäisyysperiaatteen saaneen tukea

sveitsiläisten allergiasta keskushallintoa kohtaan ja Amerikan orjuusdebatista.

Lopuksi Esipuhe korostaa Perusperiaatteen olevan tulevien Maailmanliiton jäsenten hyväksy-

miskriteeri. Tämä tarkoitti sitä, että uusien jäsenorganisaatioiden piti liittää Perusperiaate tai sitä

vastaava lausuma sääntöihinsä ennen kuin ne hyväksyttäisiin jäseniksi. Perusperiaatetta on usein

yksinäänkin sanottu Pariisin Baasikseksi. Se kuuluu seuraavasti:Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää niitä nuoria miehiä, jotka tunnustaen Jeesuk-sen Kristuksen Jumalakseen ja Vapahtajakseen Pyhän Raamatun mukaisesti tahtovat olla Hänen opetuslapsiaanuskossa ja elämässä ja jotka pyrkivät yhdistämään ponnistelunsa Hänen valtakuntansa levittämiseen nuortenmiesten keskuuteen.

Sen takana oleva traditiohistoria käy ilmi seuraavasta synopsiksesta.

Evankeelisen Al-lianssin Baasis42

RanskanNMKY:n Baa-sis43

Monnierin ehdo-tus44

RanskalainenPariisin Baasis

EnglantilainenPariisin Baasis45

...parties composing theAlliance shall be suchpersons réunit dans une même

association les jeunesgens

Les Unions Chré-tiennes deja reunissentdans une même asso-ciation les jeunesgens

Les Unions chré-tiennes ont pourbut de réunir dansune même associa-tion les jeunesgens

The Young Men’sChristian Associationsseek to unite thoseyoung men

… in regard to the mat-ters of Doctrine under-stated, namely:

qui, recardant Jésus-Christ

qui, recardant Jésus-Christ

qui, recardantJésus-Christ

who, regarding JesusChrist

(5) The incarnation ofthe Son of God,... andHis Mediatorial Inter-cession and Reign

comme leur Sauveuret leur Dieu

comme leur Sauveur& leur Dieu

comme leur Sau-veur et leur Dieu

as their God and Sav-iour,

(1) The Divine Inspira-tion, Authority, andSufficiency of the HolyScriptures.46

selon les saintesÉcritures,

selon les Écritures, selon les saintesÉcritures,

according to the HolyScriptures,

veulent être ses disci-ples dans leur foi etdans leur vie

veulent être ses disci-ples dans leur doc-trine & dans leur vie

veulent être sesdisciples dans leurfoi et dans leur vie

desire to be his disci-ples in their doctrineand in their life,

et travailler ensembleà étendre parmi lesjeunes gens le règnede leur Maître.

& travailler ensembleà étendre parmi lesjeunes gens le règnede leur Maître

et travailler en-semble à étendreparmi les jeunesgens le règne deleur Maître.

and to associate theirefforts for the exten-sion of His Kingdomamongst young men.

Kursiivi = identtiset ranskalaiset tekstit; alleviivaus = tekstit yhteneviä englanninkielisen tekstin kanssa;pistealleviivaus = sama asia eri sanoin; lihavoitu = eroja ranskalaisen ja englantilaisen tekstin välillä

Synopsis sisältää otteita Evankeelisen Allianssin Baasiksesta, Ranskan NMKY:n Baasiksen,

Monnierin esityksen sekä ranskan että englanninkieliset versiot Pariisin Baasiksesta. Siitä on nähtä-

41 WConf 1855a, 77,80; Zald 1970, 57.42Tässä vain otteita. Koko baasiksen teksti löytyy mm. Rouselta (1993, 320n.).43 WConf 1855c, 26.44 Pariisin Baasiksen ranskankielinen käsikirjoitus (WConf 1855b)45 WConf 1855a, 20.

Page 8: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 8Pariisin Basiksen synty

vissä, että Perusperiaatteen teksti tuli lähes suoraan Ranskan NMKY:n Liiton baasiksesta. Merkittä-

vin tekstiero on oppia tai uskoa koskeva sanamuoto. Kun sekä Ranskan NMKY:n baasiksessa että

Pariisin Baasiksessa käytetään termiä 'usko' (foi), niin Monnierin ehdotuksessa 'usko' on korvattu

sanalla 'oppi'. Tutkijoille on edelleen mysteeri miten ranskankielisen ja englanninkielisen tekstin ero

on syntynyt. Englanninkielinen teksti säilyi aina vuoteen 1955, jolloin se muutettiin ranskalaisen

tekstin mukaiseksi.

Perusperiaatteen sisältö on enemmän kuin pelkkä julkilausuma. Tekstin struktuurista löytää liik-

keen identiteetin, ideologian ja mission. Toisaalta on huomattava, että tämä jako on vain analyytti-

nen. Käytännössä ne menevät päällekkäin. Seuraavasta taulukosta voidaan nähdä kuinka liikkeen

identiteetti sisältää ne nuoret miehet, jotka haluavat olla Kristuksen opetuslapsia. NMKY:n ideolo-

gia keskittyy Jeesukseen heidän Jumalanaan ja Vapahtajanaan Pyhän Raamatun mukaisesti. Tämä

ideologia manifestoituu jäsenten uskossa ja elämässä. Lopulta liikkeen missiona oli yhdistää sitou-

tuneet evankeelisesti ajattelevat nuoret miehet, yhdistää heidän voimavaransa ja lähettää heidät työ-

hön nuorten miesten pariin.

Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen tarkoituksena Aihe

on yhdistää Missio

niitä nuoria miehiä, jotka Identiteetti

tunnustaen Jeesuksen Kristuksen Jumalakseen ja Vapahtajakseen Pyhän Raamatun mukaisesti Ideologia

tahtovat olla Hänen opetuslapsiaan Identiteetti

uskossa ja elämässä Ideologia

ja jotka pyrkivät yhdistämään ponnistelunsa Missio

Hänen valtakuntansa levittämiseen nuorten miesten keskuuteen. Missio

Toisin sanoen, NMKY:n tehtävänä oli etsiä ihmisiä, joilla on jo motivaatio ja yhdistää heidän

toimintansa. Tässä mielessä Pariisin Baasis on enemmän toimintastrategia kuin uskontunnustus.

Geertziläisittäin ilmaistuna Pariisin Baasis on sekä malli evankeelisesta kristillisyydestä että käy-

tännön malli kristilliselle nuorisotyölle.

Stevensin artiklat 3-5 hyväksyttiin kokouksen ponsina. Ne ilmaisivat enemmän liikkeen käytän-

nön tarpeita kuin sen ideologiaa. Tärkein näistä oli "Mitkään mielipide-erot eivät saa häiritä Maail-

manliiton jäsenten ja liittolaisten harmonisia suhteita47." Myöhemmin ponsi sai Toisen Perusperi-

aatteen statuksen.

46 Evankeelisen Allianssin Baasis oli huomattavasti pidempi. Teksti löytyy mm. Rouse 1993, 320n.47 WConf 1855a, 20.

Page 9: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 9Pariisin Basiksen synty

Ajatus kansainvälisestä jäsenkortista nimenomaan matkalaisia varten heijasteli jäsenistön tarpei-

ta ja olemassa olevaa tilannetta. On muistettava, että kiertävät liikemiehet48, papit ja opiskelijat

perustivat monta paikallisyhdistystä. Toisaalta saksalaiset nuorukaisyhdistykset olivat perustaneet

kristillisiä matkakoteja kierteleville kisälleille ja matkalaisille49. Kolmanneksi on muistettava, että

monet pienemmät yhdistykset olivat pääkaupungeissa olevien pääyhdistystensä alaosastoja. Siten

matkustavaisille tarkoitettu jäsenkortti vain noudatti olemassa olevaa käytäntöä.

Samaa voi sanoa myös kirjeenvaihtoehdotuksesta. Geneven Henri Dunant oli ollut erityisen ak-

tiivinen tällä saralla. Voisi jopa sanoa, että koko Maailmanliitto syntyi hänen kirjeenvaihtonsa seu-

rauksena. Itse asiassa suunnitelma systemaattisesta kirjeenvaihdosta hyväksyttiin jo ennen kuin

Stevens teki oman esityksensä. Sen mukaan jokaisessa maassa oli yksi tai kaksi keskeistä yhdistys-

tä, jotka toimisivat kirjeenvaihtokeskuksina oman maan paikallisyhdistysten ja muiden maiden vä-

lillä50. Tehokas kansainvälinen tiedonvälitys oli yksi NMKY:n prioriteeteista jo alusta alkaen.

Pariisin Baasis taisteluhuutona ja toimintasuunnitelmana

Pariisin Baasis ei ollut vain uskontunnustus tai ideologian formulointi. Se oli mitä suurimmassa

määrin myös identiteetin ilmaus sekä toiminnan strateginen suunnitelma.

Yhdistää nuoria miehiä Valtakunnan palvelukseen – NMKY:n identiteetti

Ranskan- ja englanninkielisen tekstin välillä on joitain tekstikriittisiä ongelmia51. Identiteettiä

koskien ero oli ilmaisuissa young men ja jeunes gens. Young men englanninkielisessä versiossa oli

selvästi sukupuolisidonnainen ilmaisu, mutta ranskalainen jeunes gens saattoi myös tarkoittaa nuo-

ria ylipäätään52. Vaikka ranskan termillä on konnotaatio miessukupuoleen, se ei välttämättä ole sen

määräävä merkitys53. Traditionhistoriallisesti sukupuolineutraali ilmaisu on lähempänä Evankeeli-

sen Allianssin Baasista, jossa käytetään ilmaisua people. Toisaalta sukupuolisidonnainen ilmaisu

kuvasi liikkeen silloista jäsenkuntaa. Pariisissa asia ei välttämättä ollut edes huomionarvoinen asia ,

koska kaikki osallistujat olivat nuoria miehiä. Asialla on mielenkiintoa vain reseptiohistorian kan-

nalta koska myöhemmin naisjäsenyydestä tuli merkittävä keskustelunaihe. Siten on syytä huomaut-

48 Mm. George Williams49 WConf 1855a, 52.50 WConf 1855a, 12f.51 Englanninkielinen raportti oli käännös, jonka teki Thomas H. Gladstone omien muistiinpanojensa pohjalta (Shedd

1955, 114)52 Tosin on myönnettävä, että ranskan kielioppisääntöjen mukaan jos sadan naisen joukossa on yksi mies, koko ryh-

mään viitataan maskuliinimuodolla.53 Rey 1992, 882; Robert 1982, 861.

Page 10: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 10Pariisin Basiksen synty

taa, että naisjäsenyys oli potentiaalisesti mukana alusta alkaen ranskankielisessä Pariisin Baasiksen

tekstissä.

Identiteetin kannalta Baasiksen kriteerit noudattivat sukupuoli- ja ikärajoituksia. Kyse oli kristil-

lisyyteen sitoutuneista nuorista miehistä. Tätä kristillisyyteen sitoutumista korostettiin useissa pu-

heenvuoroissa konferenssin aikana. Brittiläiset yhdistykset olivat kehittäneet erityisen kaksoisjäse-

nyyskäytännön nimenomaan turvaamaan liikkeen kristillistä identiteettiä. Siten, vaikka liike oli pe-

riaatteessa avoin kaikille kunnollisille miehille, sen ydin oli varattu tunnustaville kristityille. Baasis

ei tee erottelua sen suhteen, että onko tämä sitoutuminen tapahtunut kääntymyskokemuksen (Bri-

tannia) vai kristillisen kasvatuksen (Saksa) kautta. Saksassa oli vain yksi jäsenyysluokka, mutta

myös siellä vaalittiin liikkeen kristillistä identiteettiä. Kun Gerhard Dürselen määritteli Pariisin kon-

ferenssissa "perustuksen olevan varsinaisesti ja erityisesti kristillinen54", määritelmä rajautui, mutta

oli vieläkin laaja. Ranskan NMKY:n Liiton puheenjohtaja pastori Georges Fisch ilmaisi NMKY:n

identiteetin sanomalla "etteivät [NMKY:t] ole mitään muuta kuin Evankeelinen allianssi nuorten

parissa." Koska moni NMKY:n sihteereistä oli myös Evankeelisen Allianssin sihteeri, oli helppoa

nähdä NMKY osaksi tätä liikettä. Toisaalta NMKY:llä oli alusta asti selkeä taipumus erottautua

Allianssista.55

Pariisin konferenssin delegaatit näkivät itsensä ja organisaationsa Kristuksen työkaluina kuten

heidän kristillinen uskonnäkemyksensä edellytti. Tämä näkyy myös liikkeen kansainvälisessä iden-

titeetissä. Esipuheen lause "tuntien olevansa yhtä periaatteessa ja toiminnassa, suosittelevat omille

yhdistyksilleen, että ne tunnistaisivat Yhdistystensä välillä olevan yhteyden." Siten delegaatit tun-

nistivat eri maista olevat henkilöt saman liikkeen jäseniksi ilman valtiorajojen asettamia esteitä.

Tässä mielessä kansainvälinen yhteys nähtiin annettuna - ei jonain jota kohden pitäisi pyrkiä.

Vaikka NMKY näki itsensä osana maailmanlaajuista kirkkoa, se erottautui paikalliskirkoista.

NMKY ei nähnyt itseään minkään yksittäisen kirkon jatkeena, vaan niiden kaikkien palvelijana ja

kumppanina. Jopa Saksassa, jossa suhde kansankirkkoihin oli läheisin, Nuorukaisyhdistykset varje-

livat liikkeensä autonomista identiteettiä. Dürselen raportoi:Useimmiten papit ja opettajat ovat aktiivisia Yhdistyksissämme. Tiedämme, ettemme saa olla siitä riippuvaisia.Emme luota lihan käsivarteen. Siten, vaikka olemme kiitollisia sellaisesta avusta ja tuesta, luottamuksemme onSotajoukkojen Jumalaan ja yksin Häneltä toivomme siunauksia.56

54 WConf 1855a, 52.55 Shedd 1955, 113f.56 WConf 1855a, 53.

Page 11: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 11Pariisin Basiksen synty

Uskoen 'Jumalaan ja Vapahtajaan Pyhän Raamatun mukaisesti' – NMKY:n ideologia

Pariisin Baasis ei ollut Uskontunnustus, vaan uskon tunnustus. Tässä mielessä se ei ollut harkittu

teologinen muotoilu opin keskeisistä elementeistä, kuten Evankeelisen Allianssin Baasis oli. Se oli

reaktio joihinkin teologisiin ajan trendeihin. Sitä voisi verrata pikemminkin alkuseurakunnan sellai-

siin ilmaisuihin, kuin "Jeesus on Herra" tai kala-symboli, IKTHYS (Iesous Khristos Theo (h)Yios,

Soter = Jeesus Kristus, Jumalan Poika, Vapahtaja). NMKY:n johtajat halusivat korostaa erityisesti

kahta asiaa: Kristuksen jumaluutta ja Raamatun pyhyyttä.

"Jumala ja Vapahtaja" oli formeli, jolla vastattiin liberaaliteologien haasteeseen57. Sekä Se-

naud58 että Werner Jentsch argumentoivat, että Baasiksen Kristuksen jumaluutta koskeva painotus

nousi erityisesti reaktiona (ja torjuntana) David Friedrich Straussin kirjan ‘Das Leben Jesu’59 tee-

seille. Kirjassaan Strauss kielsi Jeesuksen jumaluuden60. Tämä synnytti laajan vastaliikkeen evan-

keelisten parissa. He protestoivat tätä teesiä vastaan ja korostivat Kristuksen jumaluutta61. Pariisin

Baasis on siten tässä mielessä aikansa protestiliikkeen symboli.

Formelia "Jumala ja Vapahtaja" ei sinällään esiinny Uudessa testamentissa62, vaikka se sieltä

löytyykin implisiittisesti. Ainoa jae, mikä voitaisiin kääntää "Jumalaksi ja Vapahtajaksi" on Tiit

2:13: "… odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen

Kristuksen kirkkauden ilmestymistä." Tämä saattaakin olla linkki Pariisin Baasikseen. Amsterda-

min NMKY nimittäin edellytti jäseniltään erityistä uskonsa tunnustamista ja tuon tunnustuksen

teksti päättyi kyseisen jakeen sanoihin63.” Siten formeli saattaa olla jakeen modifikaatio. Se on il-

meisesti ilmaantunut osaksi 1800-luvun evankeelisten yleistä kielenkäyttöä. Tämän varmistaminen

edellyttäisi kuitenkin formelin traditiohistorian tarkempaa tutkimista sekä evankeelisten (ja heidän

edeltäjiensä) käyttämänä että varhaisissa kristillisissä teksteissä.

"Jumala ja Vapahtaja" -formelia kritisoitiin myöhemmin niissä muissa ekumeenisissa järjestöis-

sä, jotka adoptoivat Pariisin Baasiksen omiksi baasikseikseen. Erityisesti on kritisoitu, ettei formeli

57 Entisestä Pietismin linnakkeesta, Hallen yliopistosta, oli tullut rationaalisen teologian keskus jo 1700-luvun puolivä-lissä. Britanniassa rationalistinen teologia ilmaantui Deistien myötä. (Nelson, Marty & Chadwick 1994, 222)

58 WComPle 1953, 3.59 Strauss 1835. Kirjan vaikutuksista, kts. esim. Oxford Dictionary of the Christian Church 1997, 1547.60 Jentsch 1971, 5; 1968, 14.61 James Barrelet (WConfPrep 1905b, 5) mainitsee alustuksessaan 1905 Juhlakonferenssille, “kun Pariisin asetukset

työstettiin, Herran jumalallisuuden teemasta kiisteltiin paljon ja Liiton perustajajäsenet halusivat asettaa hänen tai-vaallisen luontonsa vastapainoksi ajan rationalismille, joka näki Vapahtajan vain ihmisenä." Jentsch (1968, 14; 1971,5) puolestaan toteaa: “Tämä on se syy miksi Kristologia nousi niin keskeiseksi Pariisin Baasiksen käsikirjoituksessakun muut teologiset kysymykset jäivät taustalle.”

62 Vanhassa testamentissa se löytyy Jahven epiteettinä (Isa 45:21). Muoto "Herra ja Vapahtaja" liitettynä Jeesukseenlöytyy neljästi 2 Pietarinkirjeestä (1:11; 2:20; 3:2; 3:18).

63 WConf 1855a, 49.

Page 12: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 12Pariisin Basiksen synty

sisällä viittausta Kolminaisuuteen ja varsinkin ortodoksit ovat nähneet siinä kristomonismin64 ris-

kin. Jotkut toiset ovat nähneet sen dokeettisena65. Toisaalta unitaareille ja kveekareille jopa tämä

muotoilu on ollut joskus liian dogmaattinen66. Kristomonismin ja doketismin väitteet kumoutuvat

tosin sillä, että formeli löytyy neljän ekumeenisen kirkolliskokouksen päätösteksteistä67. Jeesuksen

korostaminen Pariisin Baasiksen tekstissä ei välttämättä merkinnyt anti-trinitaarisuutta. Tämä näkyy

mm. siinä, että geneveläisille trinitaarisuus oli tärkeä heidän vastustaessaan socinolaisuutta68. Siten

olisi outoa, jos he tässä propagoisivat anti-trinitaarisuutta. Lisäksi, kuten jo sanottu, monet

NMKY:n varhaisista johtajista olivat Evankeelisessa Allianssissa toimivia pastoreita ja aktiivi-

maallikkoja ja tuon liikkeen Lontoon Baasiksessa oli vahva trinitaarisuuden korostus69. Siten trini-

taarisuutta korostavan formelin puutteelle täytyy olla muita syitä.

Geneven NMKY:n puheenjohtaja Max Perrot sanoi raportissaan Evankeelisen Allianssin Pariisin

konferenssille70:

Emme me ilman harkintaa kutsu itseämme Kristillisiksi Yhdistyksiksi. Me rakennamme Kristuksen ja yksinKristuksen varaan. Haluamme palvella ristiinnaulittua Kristusta. Emme epämääräistä Kristusta, jonka persoonaaihmiset rakentavat turhaan ja tekevät hienojakoisia erittelyitä, vaan Jeesusta Kristusta joka on tosi Jumala ja tosiihminen, Jeesusta Kristusta, suurta Herraamme ja Vapahtajaamme, jolle isän ja Pyhän Hengen kanssa kuuluukunnia, kiitos, ylistys ja palvonta iankaikkisesti. Aamen.71

Perrotin sanojen merkitys oli siinä, että vaikka NMKY korosti toista uskonkappaletta, se ei tar-

koittanut muiden väheksymistä. Werner Jentsch omassa Pariisin Baasiksen selityksessään alleviivaa

sitä, että vaikka kristinusko keskittyy Jeesuksen pelastusteon ympärille, käsite "Poika, Vapahtaja"

64 Williams 1991, 539; Thomas 1991, 1097. Teinonen (1975, 149) määrittelee käsitteen seuraavasti: “Kristomonismi(kr. Khristos, Kristus; monos, ainoa), Kristuksen yksipuolinen korostaminen, toisen uskonkappaleen saattaminen en-simmäisen edelle."

65 “Doketismi (kr. dokein, luulla, arvella, näyttää olevan), vanhan kirkon aikana esiintynyt hereettinen käsitys, jonkamukaan Jumala olisi vain näennäisesti tullut ihmiseksi Kristuksessa: Kristuksella olisi ollut vain näennäisruumis, hänolisi kärsinyt ja kuollut näennäisesti (Teinonen 1975, 63).” Doketismista formelissa kts. A.W. Martin (1981).

66 Thomas 1991, 1097.67 Konstantinopolin toisen kirkolliskokouksen (553 jKr.) päätösten kohdista Sentence against the ‘Three Chapters’ ja

Anthems against the ‘Three Chapters’ löytyy ilmaisu: “Suuri Jumalamme ja vapahtaja Jeesus Kristus." Nikean kir-kolliskokouksen (787 jKr) päätöksen Definition osasta löytyvät sanat: “Herramme, Jumala ja Vapahtaja, Jeesus Kris-tus...”. Konstantinopolin neljännen kirkolliskokouksen (860-870 jKr.) päätöksissä on ilmaisu: “Kristus, meidän Ju-malamme ja vapahtajamme." Myös katolisessa Konstanzin kokouksen (1414-1418 jKr.) päätöksessä, jossa tuomitaanJerome Prahalainen, käytetään ilmaisua "Kristus, Jumalamme ja Vapahtajamme." (All Catholic Church EcumenicalCouncils - All the Decrees, s.a.). Siten formelin tuomitseminen hereettisenä Pariisin Baasiksessa merkitsee myös näi-den kirkolliskokousten tekstien tuomitsemista.

68 WConf 1855a, 5. Socininolaisuus oli unitaarinen liike, joka 1500-luvulla sai nimensä perustajansa Faustus. Unitaaritkielsivät kolminaisuuden ja korostivat Jumalan yksiluonto-oppia (Schulz 1991, 1031f.).

69 Rouse 1993, 320.70 Perrot was asked to present a report on 23 August (WConf 1855c). The YMCA conference was originally intended

to end on 22nd but an extra session was added on 24th. Fifty of the 99 YMCA delegates participated the EvangelicalAlliance conference as well. Shedd 1955, 111f.

71 WConf 1855c, 24 (English translation from the French original text in Theurer 1971, 23).

Page 13: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 13Pariisin Basiksen synty

edellyttää myös "Isän, Luojan" ja "Pyhän Hengen, Pyhittäjän" olemassaoloa72. Lisäksi "Kristus",

kreikkalaisena käännöksenä heprean Messias-käsitteestä, on termi, joka kuvaa Jeesuksen suhdetta

Isään. Siten, Jentschin mukaan trinitaarisuus on sisäänrakennettuna Baasiksessa. Jentsch huomaut-

taa lisäksi, että:Muutkin teemat, kuten kirkko, sakramentit tai predestinaatio puuttuvat tekstistä. Pariisin Baasiksen kirjoittajateivät nähneet tarpeelliseksi mainita näitä teemoja erikseen ilmaistakseen ykseyttään ja yhteyttään.73

Edelleen Jentsch argumentoi, että Baasiksen ja Maailmanliiton paljon myöhemmin hyväksytyn

moton välillä on yhteys. Maailmanliiton logossa ovat sanat Jeesuksen ylimmäispapillisesta rukouk-

sesta: "että he yhtä olisivat (Joh 17:21)." Toisaalta 1855 konferenssin dokumenteissa ei ole viitettä

tähän jakeeseen. Siten Jentschin argumentti tältä osin lepää vain sen varassa, että hurskaiden protes-

tanttien voidaan olettavan tuntevan tämän jakeen.

Vaikka Kolminaisuuden merkitys tunnustettiinkin, NMKY:n painotus (kuten koko Evankeelisen

liikkeen) oli Uskontunnustuksen toisessa uskonkappaleessa. Keskusteltaessa Pariisin Baasiksesta T.

Henry Tarlton, Lontoon NMKY:n kunniapuheenjohtaja, tuki Monnierin ehdotusta nähden, että:se antoi yksinomaisen etusijan kristillisen elämän yksinomaiselle lähteelle ja luonteenpiirteelle, Kristuksen rak-kaudelle ja asetti Yhdistykselle yhden perustan, Jeesuksen Kristuksen ja Hänet ristiinnaulittuna.74

"Pyhän Raamatun mukaisesti" on protestanttinen formeli, joka näyttäisi sivuuttavan sekä katoli-

sen että ortodoksisen opetuksen traditiosta ja kirkolliskokouksista. Tästä huolimatta formelia ei pidä

nähdä erottautumisena näistä kirkoista, puhumattakaan hyökkäyksestä niitä vastaan. Ilmaisun taus-

tana on pikemminkin reaktio sellaista raamattukritiikin nousua vastaan, joka näki Raamatun vain

antiikin yhtenä dokumenttina. Siten protestin kohde oli protestantismin sisällä, eikä se kohdistunut

vanhoihin kirkkoihin75. Tästä syystä geneveläiset yrittivät saada Baasikseen sanat "jumalallisesti

inspiroituneen" ennen sanoja "Pyhän Raamatun". Heidän motiivinsa oli, että Raamattua vastaan oli

hyökätty niin voimakkaasti Genevessä, että heidän tulisi selkeästi painottaa Kirjoitusten taivaallista

alkuperää.76

Martin nostaa esiin mielenkiintoisen piirteen liittyen sanoihin "Pyhä Raamattu." Jos formelia

"Jumala ja Vapahtaja" ei ole Raamatussa, niin mitä "Pyhän Raamatun mukaisesti" silloin tarkoittaa?

Hän esittää kolme mahdollisuutta. Ensinnäkin, se saattaa tarkoittaa: "tätä kirjoitukset tarkoittavat."

Hän kuitenkin huomauttaa, että formeli ei ole Raamatun keskeisintä opetusta vaan perustuisi muu-

72 WConfPrep 1955, 115; Jentsch 1971, 4;73 WConfPrep 1955, 117, viite 6.74 WConf 1855a, 18. Tarlton viittaa Paavalin sanoihin 1 Kor 2:2.75 Suhde katolisuuteen ilmeni muutamassa konferenssiraportissa. Ranskassa katolisia oli NMKY:n jäseninä, mutta

heiltä edellytettiin, että "he kieltäytyvät hyväksymästä papiston absoluuttista auktoriteettia uskonasioissa (WConf1855a, 28)." Toisaalta Geneven NMKY:n jäsenistöä oli mukana anti-katolisessa liikkeessä (ibid. 46).

76 WConf 1855a, 20f.

Page 14: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 14Pariisin Basiksen synty

tamiin erillisiin jakeisiin ja erityisesti Johanneksen evankeliumin erikoiseen tulkintaan. Toiseksi, se

"saattaa merkitä, että tunnustamme Raamatun opettavan Jeesuksesta Kristuksesta Jumalana ja va-

pahtajana." Kuitenkin hän toteaa, että "tätäkään tulkintaa Raamatusta ei voi ottaa sen vakavammin

kuin ensimmäistäkään." Kolmanneksi, sanat saattaisivat merkitä jotain sellaista kuin "enemmän tai

vähemmän ne tarkoittavat tätä." Siinä tapauksessa se "edellyttäisi että jokaisen Jeesusta koskevan

tunnustuksen tulisi viitata raamatullisen todistuksen ehtymättömille lähteille.”77

Sana doctrine (oppi) oli yliviivattu Pariisin Baasiksen ranskalaisessa käsikirjoituksessa ja korvat-

tu sanalla foi (usko)78. Englanninkieliseen käännökseen se kuitenkin jäi. Tekstissä oli myös ero

Ranskan NMKY:n Baasikseen nähden ja arvoitukseksi onkin jäänyt miksi englanninkielisessä teks-

tissä oli 100 vuotta tuo "oppi" "uskon" sijasta79. Vuonna 1955, englanninkielinen teksti korjattiin

ranskalaisen tekstin mukaiseksi80. Kuitenkaan mikään dokumentti ei selitä versioiden eroa. Oletet-

tavasti englanninkieliseen versioon vaikutti Evankeelisen Allianssin Baasiksessa ollut muotoilu,

vaikka pääosa tekstistä tuli Ranskasta.

Englanninkielisen raportin käänsi ranskankielisestä tekstistä Thomas H. Gladstone lisäten siihen

joitain tietoja omista muistiinpanoistaan81. Tämä antaa yhden mahdollisen selityksen. Jos Gladstone

kirjoitti joitain osioita muistinvaraisesti katsomatta tekstiä sanasta sanaan, hän on saattanut muistaa

Monnierin ehdotuksen sanamuodon pikemminkin kuin lopullisessa tekstissä olevan. Siten kyseessä

olisi puhdas kirjoitusvirhe82.

Kun tarkastelemme sanojen merkityksiä, on todennäköistä, että Evankeelisen Allianssin pitkä

opillinen muotoilu jätettiin tarkoituksellisesti pois. NMKY:n kristillisyys oli enemmän ‘fides qua

creditur’ (usko, jolla uskotaan) kuin ‘fides quae creditur’ (usko, johon uskotaan) . Siinä mielessä

"usko" oli teologisesti oikea termi. Lisäksi sekä Ranskan NMKY että Henri Dunant katsoivat Evan-

77 Martin 1981, 263f.78 Senaud (WComPle 1950, 4f) olettaa, että muutoksen teki Charles Cuénod, joka otti allekirjoitetun alkuperäistekstin

ja antoi sen myöhemmin NMKY:n Maailmanliiton arkistoon. Shedd (1955, 131) kuitenkin huomauttaa, ettei arkis-tossa oleva käsikirjoitus ole lopullinen konferenssissa hyväksytty versio. Myöhemmin Senaud (WComPle 1953, 2)yhtyy tähän tulkintaan ja lisää, että sanat “joka periaate katsottaisiin uusien Yhteisöjen hyväksymiskriteerin pohjaksitulevaisuudessa ” puuttuvat käsikirjoituksesta..

79 Shedd (1955, 133f.) kiistää Karl Friesin selityksen, että englantilaiset, yllättyneinä ylimääräisestä kokouspäivästä24.8., lähtivät konferenssista ennen Baasiksen lopullista hyväksymistä. Sheddin mukaan useimmat englantilaiset de-legaatit jäivät Evankeelisen Allianssin konferenssiin. Lisäksi, englanninkielinen konferenssiraportti on käännös ran-skankielisestä raportista.

80 Frank Willis (1971, 4), who presided over the Centennial Declaration Committee, explains this harmonisation asfollows: “the word ‘doctrine’ in the English text of the fundamental principle was replaced by ‘faith’, and the Englishtext thus revised became the ‘decisive’text of the fundamental principle of the four texts then approved - English,French, German, and Spanish.”

81 Shedd 1955, 114.82 Tämänkaltaisia kirjoitusvirheitä on tavattu lukuisia Raamatun eri kopioiden käsikirjoituksista.

Page 15: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 15Pariisin Basiksen synty

keelisen allianssin tarpeettomasti rajaavan kveekareita ja Plymouthin veljiä jäsenyydestään83. Parii-

sin Baasis ei ollut Uskontunnustus, vaan taisteluhuuto yhtyä yhteen rintamaan niitä vastaan, jotka

kielsivät Kristuksen jumaluuden84. Se keskittyi vain oleelliseen. Kuten James Barrelet sanoi 50

vuotta myöhemmin Juhlakonferenssissa 1905: “[Yhdistyksillä] ei ole muuta perustusta kuin elävä

usko Jeesukseen Kristukseen eikä muuta tarkoitusta kuin kaikkien nuorten miesten pelastumi-

nen85.” W.H. Mills puolestaan sanoi samassa Juhlakonferenssissa, että “… Baasiksen tulee (kuten se

tekeekin) ilmaista vain yksinkertaisimmat ja tärkeimmät Liiton periaatteet86.”

Englanninkielisen version His Kingdom (hänen kuningaskuntansa) poikkeaa myöskin ranskan-

kielisestä le règne de leur Maître (heidän Herransa valtakunta). Britanniassa, kuningas Jaakon

Raamattu (KJV) on muokannut englanninkieltä niin paljon, että kingdom on ainoa oikea järkevä

sanamuoto siellä. KJV:ssä ei edes esiinny sellaista käsitettä kuin Dominion of God (Jumalan valta-

kunta)87, kuten muissa eurooppalaisissa käännöksissä. Siten tämä selittää englanninkielisen tekstin

sanamuodon. Ranskankielinen ilmaisu on laajempi kuin "kuningaskunta", mikä löytyy myös joista-

kin ranskalaisista käännöksistä. Eroon on kaksi mahdollisuutta. Toinen nousee todennäköisesti

ranskankielisestä Isä meidän-rukouksesta, jossa on termi règne. Toinen selitys liittyy poliittiseen

historiaan. Mannermaalla ei ole ollut samanlaista kiistämätöntä kuningaskuntaa kuin Britanniassa.

Mannermaalla oli keisareita, kuninkaita, herttuoita ja kreivejä, jotka jokainen hallitsivat omia aluei-

taan – myös ranskankielisellä alueella. Siten règne sopi paremmin tähän kontekstiin. Lisäksi Napo-

leon III:n keisarikunnassa oli epäviisasta ylipäätään puhua kuningaskunnasta88. Protestanttien ja

valtion välillä oli jo muutenkin tarpeeksi jännitteitä ja siten oli viisasta käyttää poliittisesti neutraa-

limpaa ilmaisua règne de leur Maître (heidän Herransa valtakunta)89.

Molempien ilmaisujen ekumeeninen ongelma on, että sekä "kuningaskuntaa" että "valtakuntaa"

on käytetty protestanttiseen tapaan tuonpuoleisesta todellisuudesta, jota kohti taivaan valtakunnan

asukkaat vaeltavat90. Katoliset ja ortodoksit olisivat saattaneet käyttää sanaa "kirkko" joko yhdessä

83 Shedd 1955, 45, 86; Rouse 1993, 321.84 Theurer 1966, 79f.85 WConfPrep 1905b, 15.86 WConfPrep 1905a, 17.87 Lähin KJV:n muoto on formeli ‘His dominion’ esimerkiksi Ps 103:22; 114:2.88 Vaikka règne-sana juontuu latinan sanasta rex, kuningas, sanaa on ranskankielisessä raamatussa käytetty myös keisa-

ri Tiberiuksen yhteydessä (Luuk 3:1).89 Saksankielinen Gottesreich saattaa juontua myös suhteesta keisarikuntaan. Lutherin aikaan poliittinen valta oli keisa-

rin ja itsenäisten ruhtinaiden käsissä. Lutherin käännös vaikutti myös Pohjoismaihin, ruotsin Guds rikedom kuvaakaikkia pohjoismaisia ilmaisuja. Kuitenkin tämänkaltainen sanankäytön diffuusio luterilaiselta alueelta (Saksa) hu-genottialueelle (Ranska) on vain yksi mahdollisuus.

90 Eroa tämänpuolisen ja tuonpuolisen välillä oli korostanut John Bunyan kirjassaan Kristityn vaellus, joka kuvaa kuin-ka kristitty vaeltaa Turmeluksen Kaupungista Taivaalliseen kaupunkiin. H. Richard Niebuhrin (1937, 129) mukaanmuita samanlaisia kirjoja, jotka “ilmaisivat tämän jännitteen tulevaisuuden ja kristityn odotusten välillä”, olivat

Page 16: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 16Pariisin Basiksen synty

tai ilman "valtakunta"-sanaa91. Sanan etymologinen merkitys on sama: kreikan sana Kyriakos (josta

tulee niin meidän "Kirkko"-sanamme, että englannin church sekä saksan kirche) tarkoittaa "Herralle

kuuluvaa92". Ilmaisujen ero on vain niiden esittämiskontekstissa. Ilmaisu "Jumalan valtakunta" ei

rajoittunut johonkin yksittäiseen kirkkoon, vaan käsitti kaikki kristityt. Lisäksi, menemättä tarkem-

min yksityiskohtiin, voi hyvin sanoa, että protestanteille kirkolla organisaationa ei ole samaa merki-

tystä pelastuksen välittäjänä kuin vanhoille kirkoille.

Yhdistäen heidän pyrkimyksensä Jumalan valtakunnan levittämiseksi – NMKY:n missio

NMKY:n lopullinen tavoite oli johtaa nuoret miehet Jumalan valtakuntaan. Kun "valtakunta"

ymmärrettiin pietistis-evankeelisesti, NMKY:n tehtävä oli saada käännynnäisiä. Tässä suhteessa

NMKY ei eronnut muista ajan evankelioimisjärjestöistä. Erot tulevat esiin enemmänkin NMKY:n

strategisissa ja taktisissa tavoitteissa, jotka kertovat mitä organisaatio aikoo käytännössä tehdä. Pe-

rusperiaatteessa voidaan nähdä kolme strategista tavoitetta: yhdistää, kouluttaa ja lähettää.

"Tarkoituksena on yhdistää" formeli ei tarkoita, etteikö kristittyjen nuorten miesten välillä jo oli-

si yhteyttä. Sanottiinhan Esipuheessa delegaattien "tuntevan olevansa yhtä". Perusperiaatteen mai-

nitsema yhteyden tavoittelu viittaa pikemminkin tämän transsendentaalisen yhteyden materialisoi-

tumiseen maailmassa. Vuoden 1905 Juhlakonferenssissa James Barrelet selitti tätä nuorten miesten

yhdistämistä seuraavasti:… nuori kristitty kaipaa kumppaneidensa apua. Tämä seikka sai sir George Williamsin kokoamaan [unite] muu-tamia nuoria miehiä rukoukseen ja pyhien kirjoitusten tutkiskeluun. Näin Lontoon Kristillinen Yhdistys syntyi1844. Työskennellessään samassa toimistossa ja kohdatessaan samat vaarat ja kiusaukset, nämä nuoret toimi-henkilöt ymmärsivät ja auttoivat toisiaan.93

Siten Barreletin mukaan yhdistäminen oli kaksitahoista. Toisaalta oli kysymys hengellisestä yh-

teydestä Kristuksen kanssa ja toisaalta oli kyse käytännöllisestä keskinäisestä auttamisesta. Tässä

suhteessa oli kyse samasta, minkä Jeesus ilmaisi rakkauden kaksoiskäskyssä. "Rakasta Jumalaasi…

ja rakasta lähimmäistäsi."

Taktiset tavoitteet olivat samat kuin evankeelisen kristillisyyden parissa yleisesti: koota nuoria

miehiä Raamattutunneille, rukouskokouksiin ja muihin hengellisiin kokouksiin. Hartaudenharjoi-

tuksen lisäksi tämä taktiikka palveli myös organisaation tavoitteita: nämä kokoukset olivat hengen-

nostatustilaisuuksia, eräänlaisia turvasatamia samoinajatteleville nuorukaisille, jossa he tunsivat,

etteivät olleet yksin.

Richard Baxterin Saint’s Everlasting Rest ja Jeremy Taylorin teokset Holy Living sekä Holy Dying.91 Katolinen kirkko on usein samaistanut Jumalan valtakunnan itseensä (Brown 1987, 308; Ehrenberg 1999,28-54;

Preston 1993, 306; Smit 1991, 567).92 Ranskan sana Église tulee kreikan sanasta ekklesia tarkoittaen ‘kokous’ tai ‘ulos kutsutut’.

Page 17: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 17Pariisin Basiksen synty

Keskinäisen avunannon suhteen eri NMKY:t kehittivät erilaisia taktiikoita. Lontoon NMKY al-

koi kauppa-apulaisten klubina. Yhdistys tarjosi jäsenilleen kirjaston, lukusalin, peseytymistiloja,

luentoja sekä halpoja virvokkeita94. Nämä palvelut rahoitettiin jäsenmaksuilla ja rikkaammilta jä-

seniltä saaduilla lahjoituksilla95. Dürselen puolestaan mainitsi raportissaan laulutunnit, kävelyretket,

juhlat sekä vuosikokoukset metodeina, joilla Saksan Nuorukaisyhdistykset vaalivat yhteyttään96.

Yllä identiteetin yhteydessä mainittiin jo ketkä olivat ne nuoret miehet, joiden yhteyttä pyrittiin

lujittamaan. Eri NMKY:illä oli erilaisia identiteettejä. Siten Pariisin Baasis on pienin yhteinen tekijä

määritettäessä yhteistä identiteettiä. Ainoa vaatimus on, että jäsenet "tunnustaen Jeesuksen Kristuk-

sen Jumalakseen ja Vapahtajakseen Pyhän Raamatun mukaisesti tahtovat olla Hänen opetuslapsiaan

uskossa ja elämässä." Nämä nuoret miehet olivat jo motivoituneita ja sitoutuneita lähetystyöhön.

Siten organisaation tarvitsi vain antaa suunta tälle motivaatiolle.

"Pyrkivät yhdistämään ponnistelunsa" viittaa enemmän käytännölliseen kuin teologiseen tavoit-

teeseen. Vaikka yhdistykset olivat syntyneet jäsenten tarpeista, oli myös organisatorisesti viisasta

keskittyä kääntyneisiin nuorukaisiin. Kun heidät ja heidän lahjansa yhdistettiin, heidän kriittinen

massansa ja yhteistyönsä palvelisi lähetystyötä, joka oli evankeelisen liikkeen perustavoite.

50 vuotta myöhemmin W.H. Mills ilmaisi yhdistysten tavoitteen "kahdenlaisena: keskinäinen ra-

kentuminen sekä nuorten miesten käännyttäminen Jumalan puoleen." Yhdistykset olivat hänen mu-

kaansa "Jumalan antamia työkaluja maailman nuorten miesten voittamiseen Kristuksen opetuslap-

siksi.”97

Koska koko liikkeellä ei ollut kuin neljä päätoimista sihteeriä vuonna 1855, vastuu aktiviteeteista

lankesi jäsenille. Tässä mielessä NMKY oli todella jäsenistönsä liike. Lähes sata vuotta myöhem-

min Nuorten Miesten Työn maailmankonsultaatio ilmaisi tämän NMKY:n työn aspektin seuraavas-

ti: "NMKY:iden tarkoituksena ei ole tuottaa palveluita jäsenistölleen, vaan antaa heille mahdolli-

suuksia palvella muita98.” Teoreettisesti tämä on samaa mitä filantropiateorioissa oleva transaktioi-

den hintamalli99 esittää: NMKY:t olivat hengellisten palveluiden markkinapaikkoja – ne kokosivat

yhteen ne, jotka olivat halukkaita palvelemaan ja ne, jotka tarvitsivat apua.

93 WConfPrep 1905b, 8f.94 WConf 1855a, 65f.; Shedd 1955, 29.95 Shedd 1955, 27.96 WConf 1855a, 51f.97 WConfPrep 1905a, 6, 25.98 YMWConf 1951, 18f.99 Kolmitahoinen transaktiomalli (the triadic transaction model), jonka kehitti Michael Krashinsky vuonna 1986, edel-

lyttää, että tuottajien ja kuluttajien suhde edellyttää kolmatta osapuolta jos nämä eivät ole kasvokkaisessa vuorovai-kutuksessa tai jos kyseessä on muutama lahjoittaja ja lukematon määrä tuntemattomia avustettavia. Tällöin transak-tiokustannukset nousevat liian kalliiksi. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan jonkinlaista "välivarastoa." Voittoa tavoitte-lemattomat järjestöt toimivat silloin tällaisina välivarastoina hyväntekeväisyysmarkkinoilla. Transaktioteorioista

Page 18: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 18Pariisin Basiksen synty

"Hänen valtakuntansa levittämiseksi" oli motivaatio tämän yhteyden etsimisessä. Näkyvä ykseys

ei ollut tavoite sinänsä vaan palveli NMKY:n perustavoitetta, lähetystyötä. Kristittyjen yhteys oli

todistus niille, jotka eivät uskoneet100. Tehdäkseen lähetystyötä tehokkaasti, kristittyjen tuli ilmen-

tää myös näkyvästi ykseyttään.

Pariisin Baasis tai Pariisin konferenssi eivät määritelleet eksplisiittisesti mitä tuo "Jumalan valta-

kunnan levittäminen" varsinaisesti merkitsi. Implisiittisesti sen voi Renevierin kuvauksesta käyte-

tyistä metodeista:Yksi perustehtävä kaikilla Yhdistyksillä on keskinäinen rakentuminen. Monet niistä keskittyvät myös lähialuei-den evankeliointiin. Geneven Yhdistys - samoin kuin jotkut ranskalaiset Yhdistykset - vierailevat sairaiden jaköyhien luona. Antwerpenissa tehdään erityistyötä merimiesten parissa. Mutta useimpien Yhdistysten päätavoiteon nuorten miesten käännyttäminen Jumalan puoleen ja tätä ne pyrkivät tekemään eri keinoin.101

Tämän ilmaisun takana oli käsitys Jumalan valtakunnasta transsendenttisena taivaallisena kau-

punkina johon uskovat vaeltavat pahasta maailmasta. Tässä suhteessa NMKY seurasi traditionaali-

sia evankeelisia ja pietistisiä korostuksia. Niiden mukaan Jumalan valtakunta on, paitsi taivaassa,

myös niiden sydämessä, jotka uskovat Kristukseen102. Siten Jumalan valtakunnan levittäminen tar-

koitti uusien käännynnäisten saamista tähän valtakuntaan. Tämä saattaa olla eräs syy miksi Pariisin

Baasis korosti toista uskonkappaletta. Ensimmäisen korostaminen olisi tarkoittanut koko maailman

näkemistä Jumalan valtakuntana. Kolmannen korostaminen taas olisi korostanut hengen erityislah-

joja (kielilläpuhuminen, rukouksella parantaminen jne.) Jumalan valtakunnan jäsenyyskriteerinä.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että strategiana oli julistaa evankeliumia kunkin omassa ympä-

ristössä. Siten Lontoossa painopiste oli keinoissa, jotka auttoivat saavuttamaan asuntoloissa asuvat

nuoret toimihenkilöt. Saksassa taas keskityttiin työläisnuorisoon. Siten taktiikka vaihteli paikallisten

tilanteiden mukaan. Perustavoite oli evankelioida nuorukaisia, mutta koska eri NMKY:t suuntautui-

vat eri erityisryhmiin, yhdistysten identiteetit vaihtelivat näiden kohderyhmien mukaisesti.

Alkuvaiheessa NMKY ei pyrkinyt erityisesti edistämään ekumeniaa. Tilanne oli päinvastoin: kun

NMKY:n jäsenet kokivat, että kristittyjen ykseys oli annettu, he vain ilmensivät sitä. Liike halusi

ylläpitää tätä 'annettua ykseyttä.' Siksi Ensimmäinen Maailmankonferenssi hyväksyi ponnet Perus-

periaatteen lisäksi. Yhteyttä pidettiin kirjeenvaihdon avulla, joka kulki muutaman kansallisen sol-

mukohdan kautta. Nämä kokosivat ulkomailta tulleet kirjeet, käänsivät ne ja lähettivät omille pai-

kallisyhdistyksilleen.

kolmannen sektorin tutkimuksessa, kts. Muukkonen (2000, 122-126).100 John 17:21,22.101 WConf 1855a, 120 (minun kursivointini).102 Tässä pietismi vastusti niitä trendejä, jotka näkivät Jumalan valtakunnan immanenttisena - joko samaistettuna kirk-

koon (kuten katolilaisuudessa), nähtynä maallisena teokratiana (kuten Münzer ja Calvin) tai edes "jumalan vasempa-na kätenä" kuten Luther kuvasi valtiota Jumalan asettamana esivaltana. 'Jumalan valtakunta'-käsitteestä teologiassa

Page 19: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 19Pariisin Basiksen synty

Lopuksi

NMKY:n missio perustui siten evankeeliseen näkemykseen Jumalan valtakunnasta ja ylipäätään

kristillisyydestä. Missiolla on periaatteessa viisi eri aspektia: nykyisen tilanteen analyysi, visio toi-

votusta tulevaisuudesta, organisaation oma rooli, tieto keinoista sekä symbolit, arvot ja normit.

Koska Valtakunta koostui niistä, jotka uskoivat Jeesukseen, tilanneanalyysi näki ympäristön täs-

tä näkökulmasta. Sen mukaan oli turhan paljon niitä, jotka eivät kuuluneet mihinkään kristilliseen

kirkkoon (kuten Pohjois-Amerikassa) tai olivat vain muodollisesti kristittyjä (kuten Euroopassa).

Siten tilanne oli NMKY:n aktiivien mielestä kaukana ideaalisesta. Kuitenkaan ei-uskovien tunnis-

taminen ei ollut ainoa piirre tässä analyysissä. Edwyn Shipton kuvaa raportissaan syitä tähän juma-

lattomuuteen:Työpäivien pituus esti osallistumisen uskonnollisiin tai moraalisiin tilaisuuksiin viikon aikana. Liiketoiminnanluonne sekä kaupallisten asuntoloiden välttämättömät säännöt kielsivät pappien tai hengellisen työn tekijöidenvierailut. Kohtuuton työmäärä sosiaalisten ongelmien kanssa, joita se aiheutti, tekivät Herran päivästä ainoanlomapäivän, jolloin oli mahdollista löysätä jousta, joka oli venytetty katkeamispisteeseen. Sunnuntain hengelli-nen luonne ja velvoitteet sekä sen moraalinen merkitys unohdettiin samalla tavoin. Se vietettiin laiskuudessa taikevytmielisyydessä ja hullutuksissa. Kuva on surullinen muttei liioiteltu.103

Siten NMKY:n perustajat näkivät sosiaalisen tilanteen estävän nuorukaisia pitämästä huolta it-

sestään. Sosiaaliset epäkohdat olivat sekä syy nykyiseen tilanteeseen että liikkeen toiminnan kohde.

Niiden ohella liike identifioi uskonnollisia epäkohtia kuten liberaaliteologian ja katolisen kirkon,

jotka nähtiin nuorten miesten uskon esteiksi.

Toivottu uusi asiaintila, joka perustui tämänkaltaiseen analyysiin, oli maailma, jossa nuorukaiset

saattoivat kuulla evankeliumia ja kääntyä Jumalan puoleen. Kun Jumalan valtakunta nähtiin uskovi-

en yhteisönä, liikkeen tehtävänä oli laajentaa tuota uskovien yhteisöä. Tämän tavoitteen immanent-

tinen aspekti oli, että pyrittiin yhteiskuntaan, joka kunnioittaisi kristillisiä arvoja ja moraalia.

Kutsumus osana liikkeen missiota kuvaa NMKY:n perustarkoitusta: se ei ollut rajattu klubi, vaan

lähetysliike. Liikkeen kutsumus oli yhdistää ihmisten pyrkimykset yhteen: Jumalan valtakunnan

edistämiseen. Tämä missio muokkasi NMKY:n kollektiivisen identiteetin: kristitty oli maailmassa

julistamassa hyvää sanomaa.

NMKY:n keinovalikoima käsitti sekä perinteisiä evankeelisia metodeja (julistus, raamattutunnit,

rukouskokoukset, pyhäkoulut ym.) että sosiaalityötä (luentoja ja muuta opetustoimintaa, lukusaleja,

matkustajakoteja, oma-apujärjestöjä jne.). Metodipatteristo vaihteli maasta toiseen ja jopa kaupun-

gista toiseen ja NMKY näki tämän paikallisen vapauden oleelliseksi osaksi missiotaan ja ideologi-

aansa. Kuten Pariisin Baasiksen Esipuhe määrittelee, Maailmanliitolla ei ollut oikeutta puuttua jä-

kts. Brown 1987; Niebuhr 1937; Preston 1993; Sharpe 1983; Smit 1991; Staehelin 1951; Steinacker 1992.

Page 20: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 20Pariisin Basiksen synty

senorganisaatioidensa organisatorisiin seikkoihin tai toimintamuotoihin. Jokaisella paikallisyhdis-

tyksellä oli vapaus reagoida paikallisiin tarpeisiin parhaansa mukaan.

Symbolit, arvot ja normit mission osana liittivät sen ideologiaan. Loppujen lopuksi jako identi-

teetin, mission ja ideologian välillä on vain analyyttinen. Kristittynä olo merkitsee sekä kristillisen

tapakulttuurin omaksumista että kristillisen etiikan ja ideaalien osoittamista käytännössä.

NMKY:ssä tämä tarkoitti evankeelista tai pietististä hurskautta, Raamatun merkityksen korostamis-

ta, nöyrää elämänasennetta sekä hyväntekeväisyystyötä.

103 WConf 1855a, 57.

Page 21: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 21Pariisin Basiksen synty

Lähteet ja kirjallisuus

All Catholic Church Ecumenical Councils - All the Decreess.a. At http://www.piar.hu/councils/ (16.10.2002).

Bebbington David W.1993 Evangelicalism. In The Blackwell Encyclopedia of Modern Christian Thought. Blackwell. Oxford &

Cambridge, Mass.Blumer Herbert

1953 Collective Behavior. In Lee Alfred M. (ed.): Principles of Sociology. Reprinting of revised edition.Barnes & Noble. New York.

Brown John Pairman1987 Kingdom of God. In Mircea Eliade (ed. in chief): The Encyclopedia of Religion. Volume 8. Macmil-

lan Publishing Company, New York & Collier Macmillan Publishers, London.Bunyan John

1951(1678) The Pilgrim’s Progress. J.M. Dent & sons. Ltd., London. & E.P. Dutton & co. Inc., New York.Dibelius Martin & Conzelmann Hans

1989 The Pastoral Epistles. Fifth Printing. Fortress Press. Philadelphia.Ehrenberg John

1999 Civil Society. The Critical History of an Idea. New York University Press. New York & London.Geertz Clifford

1973 The Interpretation of Cultures. Selected Essays. Basic Books. New York.Hopkins Charles Howard

1951 History of the YMCA in North America. Association Press. New York.Jentsch Werner:

1968 Ökumene im entwurf. Zum Verständnis der Pariser Basis in unserer Zeit. Eichenkreuzverlag. Kassel.1971 Outline of Oekumene. In ‘The Paris Basis: Outline of Ecumenism’. World Alliance of YMCAs. Ge-

neva.Kirby Gilbert W.

1974 Evangelical Alliance. In The New International Dictionary of the Christian Church. The PaternosterPress. Grand Rapids, Michigan.

Krashinsky Michael1986 Transaction Costs and Theory of the Nonprofit Sector. In. Rose-Ackerman Susan(ed.): The Econom-

ics of Nonprofit Institution: Studies in Structure and Policy. Oxford University Press. New York.Martin A.W.

1981 “Well done, good and faithful servant”? Once More, the World Council Basis. Journal of EcumenicalStudies 18, 1981, 2, Spring, 251-266.

Morse Richard C.1913 History of the North American Young Men’s Christian Associations. Association Press. New York.

Muukkonen Martti2000 The Familiar Unknown. Introduction to Third Sector Theories. Licentiate thesis. Department of Or-

thodox theology and Western theology. University of Joensuu. Athttp://cc.joensuu.fi/~muukkone/research.htm 2002

Nelson E. Clifford, Marty Martin E. & Chadwick W. Owen1994 Protestantism \ History of the Protestant Movement \ Protestant Renewal and the Rise of the De-

nominations. In Encyclopaedia Britannica. Volume 26. Macropaedia. 15th Edition. EncyclopaediaBritannica. Chicago & Aucland & London & Madrid & Manila & Paris & Rome & Seoul & Sydney& Tokyo & Toronto.

Niebuhr Richard H.1937 The Kingdom of God in America. Harper and brothers. New York.

The Oxford Dictionary of the Christian Church1997 Cross F.L. & Livingstone E.A. (eds.). 3. ed. Oxford University Press. Oxford & other places. Preston 1993Rey Alain

1992 Dictionnaire Historique de la Lanque Française I-II. Dictionnaires Le Robert. Paris.Robert Paul

1982 Dictionaire Alphabétique & Analogique de la Langue Française. Nouvelle édition revue, corrigée etmise à jour pour 1982. Le Robert. Paris.

Page 22: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 22Pariisin Basiksen synty

Rouse Ruth1993 Voluntary Movements and the Changing Ecumenical Climate. In Rouse Ruth, Neill Stephen C. &

Fey Harold E. (eds): A History of the Ecumenical Movement 1517-1968. Fourth edition of VolumeI, 1517-1948, edited by Rouse Ruth and Neill Stephen C. WCC. Geneva.

Schulz William F.1991 Unitarian universalism. In Lossky Nicholas & al.: Dictionary of the Ecumenical Movement. WCC

Publications. Geneva.Sharpe Eric J.

1983 Kingdom of God. In Richardson Alan & Bowden John (eds.): A New Dictionary of Christian Theol-ogy. SCM Press. London.

Shedd Clarence Prouty1955 Formative Years, 1844-1878 pp. 15-198. In Shedd Clarence Prouty & al. History of the World’s Alli-

ance of YMCAs. SPCK. London.Smit D.J.

1991 Kingdom of God. In Lossky Nicholas & al.: Dictionary of the Ecumenical Movement. WCC Publica-tions. Geneva.

Staehelin Ernst1951 Die Verkündigung des Reiches Gottes in der Kirche Jesu Christ. Reinhardt. Basel.

Steinacker Peter1992 Reich Gottes. 3. Theologigeschichte. In Evangelisches Kirchenlexikon. Internationale theologische

Enzyclopädie. Dritter Band L-R. Dritte Auflage (Neufassung). Vanderhoeck & Ruprecht. Göttingen.Strauss, David Friedrich

1835 Das Leben Jesu. Tübingen.Teinonen Seppo A.

1975 Teologian sanakirja . Kirjaneliö. Helsinki.Theurer P. Wolfdieter

1966 Trinität und Ökumene. Eine dogmatische Studie zur Basis des Ökumenischen Rates der Kirchen.Diss. Westfälischen Wilhelms-Universität Münster. Karlsruhe.

1971 The Basis of the World Council of Churches and the Paris Basis. In The Paris Basis: Outline of Ecu-menism. World Alliance of YMCAs. 1971. Geneva.

Thomas T.K.1991 WCC, Basis of. In Lossky Nicholas & al.: Dictionary of the Ecumenical Movement. WCC Publica-

tions. Geneva.WComPle - World’s Committee Plenary Documents

1950 Senaud Auguste: History of the Paris Basis. PleNS 17/C-M 1. Address to the World’s Committeeofthe World Alliance of YMCAs. Geneva. T2 box.180.

1953 Senaud Auguste: Historical statement about the Paris Basis. PleG No.12/ Com.II/B. World’s Com-mittee of YMCA Plenary Meeting Geneva July 23rd-31st,1953. In archives of the World Alliance ofYMCAs. Geneva. T2.box.180.

WConf - Reports of World’s Conferences1855a Report of the General Conference held in Paris, August, 1855. Occasional Paper No.III. 1956. Young

Men’s Christian Association. London. In archives of the World Alliance of YMCAs, T3, 319.1855b Paris Basis French Manuscript. In Archives of the World Alliance of YMCAs. Geneva. In archives of

the World Alliance of YMCAs, T3, 319.1855c L’Union Chrétienne de Jeunes Gens. Rapport lu à l’Assembleé d’Alliance Evangélique, à Paris, le 23

Août 1855, par un membre de l’Union de Genève. Paris. In archives of the World Alliance ofYMCAs, T3, box 319.

WConfPrep - Preparatory Documents and Presentations to World’s Conferences1905a Mills W.H.: The Principles of the World’s Alliance of Young Men’s Christian Associations. Presen-

tation to the 16th World’s Conference. In Archives of the World Alliance of YMCAs, T3 box 325.1905b Barrelet James: The Principles of the World’s Alliance of the Young Men’s Christian Associations.

Report presented at the XVIth World’s Conference of the World’s Alliance of the Young Men’sChristian Associations, Paris, April 1905. In Archives of the World Alliance of YMCAs, T3 box325.

1955 Fellow Workmen for God. A Guide to Study and Discussion for the XXII World Conference of theWorld’s Alliance of Young Men’s Christian Associations. World’s Alliance of YMCAs. Geneva. Inarchives of the World Alliance of YMCAs, T3, box 343

Page 23: Pariisin Baasiksen synty Hengen Yhteyttä – NMKY:n ... · Martti Muukkonen 5 Pariisin Basiksen synty taista hartaudenharjoitusta25.”Ranskalainen Frédéric Monnier teki oman ehdotuksensa,

Martti Muukkonen 23Pariisin Basiksen synty

Williams Rowan D.1991 Jesus Christ. In Lossky Nicholas & al.: Dictionary of the Ecumenical Movement. WCC Publications.

Geneva.Willis Frank

1955 That They All May Be One. In Shedd and others: History of the World’s Alliance of Young Men’sChristian Associations. SPCK. London.

1971 The Paris Basis in Historical Perspective. Unpublished manuscript. In archives of the World Allianceof YMCAs. Geneva. T.2. box 179.

YMWConf - Young Men’s Work Conferences1951 YMCA Work with Young Men. World Consultation on Young Men’s Work. Oberlin, Ohio, USA.

June 24-29, 1951. World’s Committee of YMCAs. Geneva. In archives of the World Alliance ofYMCAs, T3, box 370.

Zald Mayer N.1970 Organizational Change. The Political Economy of the YMCA. Chicago University Press. Chicago.