Mp2 2015 painoon

2/2015 kylät&korttelit

+DET GÅR INTE SOM PÅ STRÖMSÖEuropaparlamentariker Nils Torvalds berättär hur mycket kan man göra för att skapa en mera levande landsbygd.

vuOSI vuODEN kyläSSä Vuolenkoskella on totuttu toimimaan. Mitä kaikkea vuodessa tapahtuukaan!MAASEUTUvIRTuAAlIMATkAllATarvaalan kylän historia, tarinat ja palvelut käyttöön mobiiliopasteilla.

Innostavat Ideat

MAASEUTUPLUS 2/20152

PÄÄKIRJOITUS

Professori Eero Uusitalo on toiminut Suomen Kylätoiminta ry:n puheen-johtajana vuodesta 1995 ja toimii myös Maaseutu Plus -lehden päätoi-mittajana. Uusitalo jäi työ- ja elin-keinoministeriöstä eläkkeelle kesällä 2012, minkä jälkeen hänellä on ollut enemmän aikaa viettää perheensä ja lastenlastensa kanssa sekä kylä- ja Leader-asioiden parissa.

[email protected]. 040 541 9916

Paikallisuus politiikan esityslistalle

Paikallisuus ja kansalaistoiminta ovat asioita, jotka vilahtelevat poliittisessa tekstissä yhä enemmän hallitusohjelmia myöden. Silti niiden asema politiikan käytännöissä on edelleen keskeneräinen. Vaikuttaa siltä, kuin olisi kyse ylikuntoon päässeen globalisaatio-puheen vastare-aktioista. Merkitystään kasvattavat ilmiöt nostetaan esille, mutta työmuodoista ei vielä osata puhua.

Maaseutupoliittisesti paikkaperustai-suuden, kansalaistoiminnan ja julkisen vallan yhteistyön lisääminen on erit-täin tärkeää. Maaseudun vastuullinen kehittäminen ei ole vain ympäristön, teiden, energian, metsän tai maatalouden kehittämistä niiden omilla ehdoilla, niin kuin poliittinen puhe edelleen epämää-räisesti toistaa. Maaseudun elinvoiman edistäminen edellyttää alueen ja paikan kokonaistarpeiden ja - mahdollisuuksien huomioon ottamista. Kylää, seutua,miksi ei myös kuntaa pitää yhä enemmän arvi-oida kehittämistyön omaehtoisina yksik-köinä, ei vain sektoritoiminnan kohteina. Tämän metodiikan kehittämisessä on pitkä mutta antoisa tie edessä. Päättäjät saavat keinoja, joilla on elinvoimaistava vaikutus maaseutuun toisin kuin riittä-mättömillä sektorikeinoilla. Päättäjiltä ja virkamiehiltä odotetaan melkoista asenteiden muutosta ja tosiasioiden tunnustamista.

Työtapojen kehittäminen vaatii tietysti myös meiltä kylä- ja asukastoimijoil-ta valmiuksia uudenlaiseen työhön. SYTY ja maakuntien paikallistoimijat käyvät parast`aikaa keinoja läpi neuvot-telukierroksella. Yksi päällimmäisistä ahaa-elämyksistä on ollut havainto mahdollisuuksien runsaudesta. Raha- ja tahtopulan keskelläkin olemme pystyneet voimistamaan työtämme jopa niin, että kansainvälisesti olemme aivan kärkipääs-sä. Toimintaympäristömme muutos tuo kuitenkin yhä lisää vaatimuksia, joita on syytä käsitellä mahdollisuuksina ja joihin tihentynyt verkostomme pystyy anta-maan vastauksia. Asenteiden tarkistusta ja tosiasioiden tunnustamista edellyte-tään siis meiltäkin.

Yksi ilmiselvä kehittämislinja tulevai-suutta varten on paikallisen kehittämisen työmuotojen lähentäminen toisiinsa. Kysymys ei ole yhdistämisestä, vaan myönteisten yhteisvaikutusten lisäämi-sestä. Kylätoiminnalla ja Leader-työllä on eri lähihistoria, mutta lähitulevaisuus rakentuu yhä enemmän yhteisillä tavoit-teilla ja toiminnoilla. Eikä Leader-työssä enää kauan ole suurimpien kaupunkikes-kustojen kokoisia aukkoja. Paikallisessa kehittämisessä murretaan maaseudun ja kaupungin ohjelmallinen raja molempien alueiden hyväksi.

Paikallisen kehittämisen arsenaaliin tarvitaan aito lähidemokratia eli tasa-ar-voinen kansalaistoiminnan ja kunnal-lishallinnon rinnakkaisuus. Se nostaisi esille molempien osapuolten yhteisiä etuja, lisäisi toteuttamismahdollisuuksia, syventäisi demokratiaa ja liimaisi yhteen liian kaukana toisistaan olevia paikallisen kehittämisen elementtejä. Paikallisuus ja sen vahvistaminen ovat kuin mosaiik-kia, jonka osasia ja niiden keskinäistä yhteensopivuutta joudutaan jatkuvasti tarkastelemaan. Vakava ja iso kysymys on muun muassa kylätoiminnan organisaa-tioperustan siirtäminen henkilöjäsenyy-den varaan. Kylätoiminnan yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tehtävät säilyisivät, mutta näin pystymme voimistamaan itse itseämme. Kannattaa harkita!

Mitä enemmän yhteiskunta globalisoi-tuu, sitä tärkeämmäksi paikallistoiminta kohoaa. Se on meidän ja julkisen vallan yhteisvastuun asia. Loittoneva kunnal-lishallinto ei siihen yksin pysty, mutta yhdessä rakenteitaan vahvistavien paikal-listoimijoiden kanssa tulosta tulee.

Eero Uusitalo

MAASEUTUPLUS 2/2015 3

SISÄLLYSLUETTELO

PÄÄKIRJOITUS: PaIKaLLISUUS POLITIIKan ESITYSLISTaLLE 2

POLIITTInEn aILahTELEvaISUUS PYSÄYTTÄÄ maaSEUdUn KEhITYSTYön 4

aJanKOhTaISTa 5

vUOSI vUOdEn KYLÄSSÄ vUOLEnKOSKELLa 6

KOLUmnI: LaUTaSEn nUOLIJan KIELIJUTTU 11

mITÄ KYLÄTOImInTa On? 12

KYLÄTOImInnan 10 mUUTOKSEn vUOTTa 14

vIRTUaaLImaTKa KIvIKaUdELTa mObIILIaIKaaan 16

hÄmEEn KYLÄT: TÄmÄ TOImII mEILLÄ 18

ETELÄ-KaRJaLan KYLISSÄ On SÄPInÄÄ 20

KIRJa-aRvOSTELU 21

LOKaaLI 2015 KRUUnaa SUPERvIIKOnLOPUn RaahESSa 22

maaILman SUURImmaT TaLKOOT SYYSKUUSSa 25

OvIEn TaRIna 26

PETER bacKa vILL UTvEcKLa SYTY 28

”dET gåR InTE aLLTId SOm På STRömSö!”, nILS TORvaLdS 29

LIvLIg dISKUSSIOn UndER dEn fInLandSSvEnSKa LandSbYgdSRIKSdagEn 30

”LandSbYgdEn haR RESURSER föR OmSTÄLLnIng” 31

ELOKUva KERTOO KYLÄSTÄ 32

PaKIna: PUKU TEKEE KYLÄaSIamIEhEn 33

LaKImIEhEn nURKKaUS: REKISTERöITY vaI REKISTERöImÄTön YhdISTYS? 34

+

2/2015

MAASEUTU kylät&korttelit

kyläTOIMINNAN, lEADER-TyÖN, kAuPuNGINOSIEN JA MuuN PAIkAllISkEHITTäMISEN ääNENkAN-NATTAJA

SPRÅkRÖR FÖR ByARÖRElSEN, DE lOkAlA lEADERGRuPPEN, STADSAN-DElARNAS OCH ÖvRIGA lANDS- ByGDSuTvECklARE

SuOMEN kyläTOIMINTA Ry ByAvERkSAMHET I FINlAND RF

yHTEISTyÖSSä:SvENSkA STuDIECENTRAlEN RuOTSINkIElINEN OPINTOkESkuS

PääTOIMITTAJA CHEFREDAkTÖR

TOIMITuSSIHTEERI, TAITTO REDAkTÖR

TIlAukSET PRENuMARATIONER

IlMESTyy uTkOMMER

IlMOITuSMyyNTI ANNONSER

PAINOPAIkkA TRyCkERI

kANNEN kuvAT:

Minna PartanenOlli Dahl ja Pipsa Salolammi

www.ssc.fi

Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) toimii paikallista kehittämistä edistävien järjestöjen, kylien sekä Leader-ryhmien eduntekijänä. www.kylatoiminta.fiwww.facebook.com/SuomenKylatoimintaRy

Eero UusitaloPuh. 040 541 [email protected]

Pipsa [email protected] / [email protected]

[email protected]

5-6 numeroa/vuosi 5-6 ggr per år30 EUR / vuosi /år

www.kylatoiminta.fi [email protected]

Mediamyynti Viljanen T:miPuh. 0400 560 [email protected]

Sälekarin Kirjapaino Oy, SomeroISSN 1457-7240


KannanOTTO

Poliittinen ailahtelevaisuus pysäyttää maaseudun kehitystyönSuomen maaseutupolitiikka ei ole yhden ministeriön asia, ja hyvä näin. Maaseutupolitiikassa korostuu suomalaisittain ainutlaatuisella tavalla poikkihallinnollinen yhteistyö eri sektoriviranomaisten välillä. Useassa yhteydessä suomalaista maaseutupoliittista järjestelmää on pidetty kansainvälisesti kehittyneenä ja rakenteeltaan toimivana, koska maaseudun yhteisöillä on vahva rooli ja toiminta on aidosti alhaalta ylöspäin suuntautuvaa. Politiikalla lisätään hallinnonalojen ja eri sidosryhmien toimien vaikuttavuutta yhteistyön kautta ja yhdessä myös ratkaistaan maaseudun elintärkeitä kysymyksiä. Julkisten varojen ja viranomaistyön rinnalle saadaan kehittämistyöhön yhteisiä voimavaroja ja omaehtoista asiantuntija työpanosta.

Maaseutupolitiikan neuvottelukunta ja sen työtä jatkanut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) ovat vieneet johdonmukaisesti vuodesta 1989 lähtien maaseutupoliittista järjestelmää eteenpäin. Tämän vuoksi Suomessa ovat maaseutupolitiikan sisältö ja strategia jatkuvasti kehittyneet ja täsmentyneet. Maaseutupoliittisten kokonaisohjelmien ehdotuksia toteutetaan ministeriöiden ja muiden toimijoiden päätöksinä, neuvotteluin ja teemaryhmien työllä osana hallitusohjelmaa. Ja näin pitäisi olla jatkossakin.

Professori Perttu Vartiainen teki joulukuussa 2014 valmistuneen selvityksen kaupunki- ja maaseutu-politiikan tilasta työ- ja elinkeinomisnteriön pyynnöstä. Harmillisesti selvitysmies ei analysoinut lainkaan kansallisen maaseutupolitiikan järjestelmää, eikä sen viime vuosien aikana tapahtunutta osittaista alas-ajoa. Siten selvitysmiehen – ilmeisesti jo toimeksiannossa sovittu – esitys kansallisten aluekehitysvarojen pysyttämisestä nykytasolla on käytännössä nollatarjous. Tilannetta pahentaa se, että raportti käsittelee aivan olemattomasti EU-ohjelmia ja niiden varojen käyttöä ja ylipäätään kansallisten ja EU-ohjelmien nykyistä parempaa kytkentää.

Lähidemokratiaan ja paikalliseen kehittämiseen liittyvät ehdotukset ovat kaukana toiminnasta ja kansalaisista. Kehittämistyön ydin on kokonaisuudessa, joka muodostuu neljästä kansalaistoiminnan muodosta: kylätoiminta, kaupunginosatoiminta, Leader-työ ja lähidemokratia. Uskottavaa lähidemo-kratiaa ei voida rakentaa kolmen ensin mainitun toimintamuodon varaan, mutta ilman niitä toimivaa lähidemokratiaa ei myöskään voida aikaansaada.

Maaseutupolitiikan siirto maa- ja metsätalousministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön vaikutti maaseudun kehittämiskenttään ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) hankerahoitukseen ja henkilöstöön halvaannuttavasti. Muutos vaikeutti laajasti kansallisen maaseutupolitiikan suunnittelua ja toteutusta. Toivottavasti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työlle annetaan nykyistä paremmat mahdollisuudet jatkaa sitä pitkäjänteistä kehittämistyötä, mitä se on tehnyt jo 25 vuotta.

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää ei voida siirtää selvitysmiehen ehdottamalla tavalla kaupunki-maa-seutupoliitisen yhteistyöryhmän alajaostoksi aiheuttamatta maaseutupoliittisen järjestelmän romuttamista. Maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikka ansaitseat omat asiantuntevat elimensä. Maaseutupolitiikka tarvitsee kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmää vastinpariksi ja yhteistyökumppaniksi muun muassa maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen edistämiseksi.

Maaseutupolitiikka on poikkihallinnollinen politiikanala, minkä asian tulee näkyä tavoitteissa ja työmenetelmissä. Tämä on nimenomaan maaseutupolitiikan työkenttä ja YTR:n vastuulla. Toimintaa on uudistettava, mutta se ei saa olla työn yleispiirteistämistä ja vähentämistä, joka johtaisi 1980-luvun tilanteeseen, jolloin aluepolitiikka ei vastannut tehtävistään ja siksi maaseutupolitiikka käynnistettiin. Suomen Kylätoiminta ry haluaa olla jatkossakin aktiivinen toimija ja osana Maaseutupolitiikan yhteis-työryhmän ja sen sihteeristön sekä teemaverkostojen työtä.

Risto Matti NiemiPääsihteeri


AJANKOHTAISTA

AJANkOHTAISTA SyTyssä

SYTYn puheenjohtaja-ehdokkaat

seuraavalle kaudelle ilmoittautukaa 30.6.

mennessä SYTYn toimistoon!

Katso: www.kylatoiminta.fi

SYTYn hallituksen vuoden ensimmäisessä kokouksessa valittiin 1. varapuheenjohtajaksi Juha Vanhapaasto, 2.vp-j:ksi Reena Laukkanen-Abbey tälle vuodelle. Suomen Kylätoiminta ry:n puheenjohtajaehdokkaat kaudelle 2016-17 ilmoittautukaa SYTYn toimistoon 30.6.2015 mennessä ([email protected]). Syksyllä järjes-tetään tapaamisten yhteydessä keskustelutilaisuuksia ehdokkaiden linjausten selvittämiseksi. Eero Uusitalo päättää pj-rupeamansa tähän vuoteen.

SYTYn kyläjaosto, Leader-jaosto ja kv-jaosto ovat nimetty uudelleen. Kokoonpanoissa tuli jonkin verran muutoksia. Kyläjaoston puheenjohtajana tuli Tauno Linkoranta, Leader-jaoston puheenjohjaksi valittiin Kari Kylkilahti ja Kv-jaostoon Kim Smedslund. Kokoonpanot ja tehtävät ovat näkyvillä SYTYn verkkosivuilla.

Hallitus korostaa yhteisvastuullisuutta Maaseutu Plus-lehden pelastamiseksi ja suosittaa, että Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset tekevät lehden könt-tätilauksen SYTYn tarkennetun tarjouksen mukaisesti. Tilauksia on jo tullut, mutta vielä tarvitaan suurempaa osaanottoa yhteisen lehden säilyttämiseksi. Tilaukset 15.5. mennessä, jonka perusteella SYTYn hallitus tekee päätöksen kesäkuun kokouksessa.

Hallitus hyväksyi SYTYn kriittisen lausunnon sel-vitysmies Perttu Vartiaisen raportista. Ei ole mitään mieltä yhdistää maaseutu-, saaristo- ja kaupunkipolitiik-kaa samaan kehittämisyksikköön, niin kuin selvitysmies ehdottaa. Tiivistelmä kannanotosta on viereisellä sivulla.

Kylätoiminnan brändityö on käynnistetty kyselyl-lä, joka on lähetetty Maakunnallisiin kyläyhdistyksiin, Leader-ryhmiin sekä SYTYn omalle henkilökunnalle ja luottamushenkilöille. Kyselyn tuloksia ja mietteitä esitel-lään myöhemmin tässä lehdessä sivulla 12 Piia Iivosen kokoamana.

MAASEuTuPluS-lEHDEN TOIMITuSSIHTEERI kIITTää kuluNEISTA vuOSISTA!

Kiitos lukijoille kuluneista vuosista! Olen muutaman vuoden saanut ilokseni toimia Maaseutuplus-lehden toimitussihteerinä ja taittajana, mutta nyt on aika siirtyä kohti uusia seikkailuja. Lehden toimittaminen on ollut erittäin opettavaista ja se on näyttänyt maaseudun asuk-kaiden elämän eri puolet ja antanut kasvoja tarmokkaille kehittäjille ja loistaville ideoille. Lehden jatko selviää alkukesällä, mutta maaseudun kehittäminen jatkuu var-masti! Hyvää kesää kaikille ja käykäähän ihmettelemässä mahtavaa toimintaa Avoimien Kylien päivässä 6.6.!

Kiittäen ja ihanaa kesää toivottaen, Pipsa SalolammiMaaseutuplus-lehden toimitussiheteeri (1.5. asti)


vUOdEn KYLÄ 2014

VUOSI

Kynät sauhuavat ja puhelimet laulavat. Kahvipannu porisee kylän väen kokoontuessa saman pöydän ääreen. Kyläpisteeltä kantautuu iloinen puheensorina aina silloin, kun kylätoimijat suunnittelevat tulevia ta-pahtumia ja venkoja tempauksia. Eli melko usein. Vuoden Kylä –vuosi on ollut vilkas, mutta ei tavanomaisesta poikkeava vuolenkoskelaisille. Täällä on totuttu toimimaan.

VUODEN KYLÄSSÄVUOLENKOSKELLA


vUOdEn KYLÄ 2014

maaSEUTUPLUS 5/2014 7

Koululaiset saivat kunnian istuttaa lahjaksi saadun kyläpuun.


vUOdEn KYLÄ 2014

SE ON ME! vuODEN vAlTAkuNNAllINEN kylä 2014!

Kun tieto Valtakunnallisesta Vuoden Kylä –valinnasta saapui Vuolenkoskelle, ei riemul-la ollut rajaa. Samointein soitettiin linja-auto alle ja kuiskuteltiin hiljaisena tietona kylän joukkoja mukaan Lokaaliin 2014. Tunnelma oli mitä odottavin. Vuolenkoskelainen kylä-toiminta on ollut vireää jo vuosikymmeniä, erityisesti kevyen liikenteen väylä –projekti ja sitä seuranneet viime vuosien yhteiset ponnistukset ovat lyöneet lisää vauhtia ja menoa tähän vahvaan ”Gallian” kylään.

Jokaisen kyläläisen panos on ollut tärkeä. Myös kyläalueen runsaasta vapaa-ajanasuk-kaiden joukosta moni on kokenut kylän ja sen hengen omakseen ja osallistunut siten niin talkoisiin kuin tapahtumiinkin. Yhteiset kokemukset myös näkyivät lin-ja-auton penkeillä; tunnelma oli tiivis ja penkit täynnä. Nyt sitä lähdettiin porukalla hakemaan, nimittäin palkintoa yhteisistä uurastuksista.

Vuoden Kylä –valintaa juhlittiin ar-mottomasti kyläläisten ja menoa tuke-neiden yhteistyökumppaneiden voimin Vuolenkosken Seurantalolla 4.10.2014. Koko päivän mittaisia pitoja siivittivät Vuolenkosken koululaisten esitykset, juh-lapuheet, runonlausunta sekä ex-tempo-repuheet. Ja olipa illalle vielä tilattu bändi-kin näiden kemujen päätteeksi. Soppatykit lauloivat, kun monisatapäinen juhlakansa nautti uutispuuroa voittojuhlissa. Päivän kruunasi urheilukentän taivaalle ammuttu ilotulitus, joka kuljetti iloista sanomaa kauas korkeuksiin.

Ennen lumien tuloa Vuolenkosken kou-lulaiset istuttivat lahjaksi saadun kyläpuun koulun lähistölle ikuistamaan tätä merkittä-vää tunnustusta. Kyläpuun juuret istutettiin verrattoman hyvään maaperään: täällä on hyvä kasvaa isoksi.

vuODEN kyläSSä EI JääDä lEPääMääN lAAkEREIllE

Juhlahumun laskeuduttua ei kylän vireä perussyke jäänyt talviunille kylmien kelien koittaessa. Päinvastoin. Uudet suunnitelmat kihisivät jo korvan takana. Kyläalueen run-saan harrastuskirjon ansiosta seurantalon ovi käy tiuhaan talvipakkasillakin.

OmaVerkko-projekti saatettiin loppuun lokakuussa ja monet projektin aikana aloi-tetut toiminnot on saatu pyörimään ky-lävetoisesti, muun muassa maan mainio

Nuokku, perheiden pysäkki, Seurapalaveri ja aamukahvit. Myös OmaVerkon aikana synnytetty Virta, Vuolenkosken nettipor-taali, on vankistanut asemansa kyläläisten ja kylän asioita seuraavien silmäparien tär-keänä informaatiokanavana.

Uutta odotettavaa viime vuoden joululle loi ihka ensimmäistä kertaa toteutettu elävä joulukalenteri. Vanhan palotallin saranat narahtivat joka aamu kello kuusi aina en-simmäisestä adventista joulupäivään ker-toen, minne sen päivän luukku kylän väkeä ja jouluhenkisiä kanssaihmisiä kuljetti.

Joulukuun aikana Vuolenkosken ja Koskenniskan kyläalueella koettiin muun muassa yhteisötaidetta vanhoihin ikkunoi-hin maalaten, nukketeatteria, tikkupullien paistoa ja lumikukkien tekoa, joulurauhan julistus metsän eläimille, jouluelokuva vint-ti-miljöössä, tonttupolku koulun ympäris-tössä, joulukahvit Peltolan tilalla mittavan joululehtikokoelman keskellä sekä tallin joulu Finskaksilla. Tämä valloittava ko-kemus kylän yhteisestä joulukalenterista kimmoitti ajatuksia jo seuraavalle vuodelle; elävän joulukalenterin riemuja ja lämpöä koetaan tänäkin vuonna, uusin luukuin.

vuOSI 2015 TAPAHTuMIEN TäyTTEINEN

Valtakunnallinen Avoimien Kylien -päivä tuo vilskettä myös Vuoden Kylään. Ajatus syntyi viime kesän mankelimatkoilla. Mankelimatkat puolestaan syntyivät vii-me kesänä kokeilumielessä, kun vanhoja mummomankeleita haalittiin ja järjestettiin kolme erilaista opastettua pyörämatkaa, joiden aikana piipahdettiin paikallisissa kulttuurikohteissa kuten vanhoilla tiloilla.

Toisella mankelimatkalla istahdettiin BellaVillan kahvipöytään, jossa juteltiin ta-lon omistajien Heikin ja Raijan sekä muun mankelimatkaseurueen kanssa spontaanin kyläilykulttuurin vähenemisestä nykypäivä-nä. Keskustelu kirvoitti pohtimaan asumi-sen tapahtumaa, jossa kyläilykulttuuri olisi ytimessä. Yhteiset pohdinnat synnyttivät kotikutoisen asuntomessun Tuu tupahan –kylätien tilat ja talot.

6.6.2015 Vuolenkoski-Koskenniskan kylänraitilla 11 lämmöllä rakennettua ja asutettua kotia avaa tupansa ovet tapah-tumakansalle. Samaan aikaan kylän elin-keinoyhtiön Omakylä Vuolenkoski Oy:n omistamalla kaava-alueella Töyrynkujalla järjestetään Rakentamisen messut ja an-tiikki, keräily- ja sisustushenkiset Löytöjen Laarit. Tuu tupahan –tapahtuman tarkoi-

tus on paitsi markkinoida Vuolenkoskea hyvänä paikkana olla ja elää, myös näyttää sitä aitoa elämää, jota näissä yhdessätoista vakituisessa ja vapaa-ajankodissa vietetään. Tapahtuman järjestää kylän elinkeinoyhtiö Omakylä Vuolenkoski Oy. Kevään aikana Virrassa julkaistaan näiden yhdentoista kohteen tarinoita ja kuvia kävijäkunnan iloksi ja kutsuksi.

Tuu SIIS SINäkIN TuPAHAN!

Vuoden Kylän päätapahtuma on kyläyh-distyksen järjestämä lähiruokatapahtuma Herkkuja Hellalle 26.7.2015. Tämä kaikille kulinaristeille, lähiruuan ystäville ja vuolen-koskifiiliksestä nauttiville ihmisille suun-nattu koko perheen tapahtuma järjestetään Vuolenkosken paloaseman ja koulun ym-päristössä. Tapahtumassa tähdätään myös maailmanennätykseen: Vuolenkoskella koitetaan rakentaa maailman korkein heinäseiväs!

vuOlENkOSkEN AIDOT kOkEMukSET SuOMEN kylIEN, kORTTElIEN JA kIRkONkylIEN käyTTÖÖN

Omakylä Vuolenkoski on kehittänyt pal-velumuotoja, joista on ammennettavaa Suomen kylille, kirkonkylille ja kortteleille. Vuolenkosken Virta eli kylän yhteisöllinen internetportaali on niistä keskeisin.

Omakylä tarjoaa kylille, kortteleille ja kirkonkylille kokonaisvaltaisen tavan pai-kallisyhteisön digitalisointiin tavalla, joka tukee ja vahvistaa yhteisöllisyyttä paikal-lisyhteisössä. Kylänraitti-palvelu sisältää internetportaalin teknisen toteutuksen, sisältö- ja brändikonsultaation, joka am-mentaa kulloisenkin paikallisyhteisön omis-ta vahvuuksista. Vuolenkosken Virta on organisoitu tehokkaasti. Jokainen yrittäjä, yhdistys, osuuskunta ja jakokunta vastaa itsenäisesti, mutta tarpeen tullen tuettuna, oman alasivustonsa päivittämisestä. Virran ajankohtaisuutisten, tapahtumakalenterin ja muiden sisältöjen päivittämisestä vastaa 15 hengen aktiivinen talkooryhmä.

Kun nämä kaikki elementit yhdistetään, on Virta aito ja yhteisöllinen digitaalinen versio paikallisyhteisöstä. Kylänraitin kautta Omakylä Vuolenkoski haluaa tarjota kaiken tämän ruohonjuuritason osaamisen, orga-nisoinnin taidon, sisältö- ja brändiosaami-sen ja teknisen osaamisen muiden käyttöön.

jatkuu >


vUOdEn KYLÄ 2014Vuolenkoski on mukana Avoimet Kylät -tapahtumassa (takakansi)


vUOdEn KYLÄ 2014

ARI & MARI – OPPIA EläMäN TIEllE, APuA ARJEN ASkAREISIIN

Ari & Mari – Vuolenkosken Nuorten Työpalvelun tavoitteena on työllistää kaikki halukkaat Vuolenkosken 14–19-vuotiaat nuoret Vuolenkoskelle ja lähiseuduille.

Omakylä Vuolenkosken kesällä 2014 perustama Ari & Mari työvoimavuokraus-palvelu on edennyt viime kesän kokeiluvai-heesta täyteen toteutukseen. Työhaku alkoi maaliskuussa ja päättyi huhtikuun alussa. Kaikki kaksikymmentä työhakemuksen jättänyttä haastateltiin ammattimaisessa työhaastattelussa. Kaikki nuoret joutuvat käymään läpi työelämätaitokoulutuksen, jonka päättää koe. Kokeesta läpi päässeet saavat Ari & Mari –passin, jolla he pääsevät osaksi palvelua.

Työhaastattelut menivät nappiin, nuorilta löytyy osaamista, vaikka muil-le jakaa. Tätä kirjoitettaessa Ari & Mari – Vuolenkosken Nuorten Työpalvelu on ottanut jo lähtölaukauksen kevääseen. Ari & Mari toteutetaan alkuvaiheessa puhtaasti talkoo- ja markkinavetoisesti. Ari & Marissa Omakylä Vuolenkoski Oy on nuorten juri-dinen työnantaja. Työn tilaaja voi olla kuka tahansa Vuolenkosken tai sen lähialueiden vaki- tai vapaa-ajan asukas. Omakylä hoitaa kaikki paperityöt, sosiaali- ja vakuutus-maksut työn tilaajien puolesta. Nuorten palkkaus tapahtuu ammattimaisesti työ-ehtosopimuksia noudattaen.

Ari & Mari – Vuolenkosken Nuorten Työpalvelun kautta on jo nyt työllistynyt

tämän ja viime vuoden aikana 12 nuorta eripituisiin työtehtäviin. Työt ovat vaihdel-leet polttopuusavotasta, aidan maalaukseen, taimikonhoitoon ja –raivaukseen, rännien ja kattojen puhdistamisesta rannan ruop-paamiseen ja renkaiden vaihtoon, hevos-tallitöihin, pienimuotoisiin kunnostus- ja remontointitöihin sekä siivoustyöhön.

Ari & Marin tavoitteet ovat sosiaaliset, palvelun ehdottomasti tärkeimpänä pää-määränä on kehittää Vuolenkosken nuorten työelämätaitoja ja valmiuksia. Erilaiset ja opettavaiset kokemukset toisten ihmisten parissa kasvattavat paitsi nuorten työelä-mävalmiuksia, antavat myös nuorille val-miuksia rakentaa omaa polkuaan.

Myönteiset nuoruuden kokemukset omalla kotikylällä vahvistavat nuorten juuria. Omien juurien tunteminen on omiaan vahvistamaan sidettä kotikylään, mikä puolestaan voi olla monelle nuorelle paluumuuton kipinä. Ari & Marissa nykyi-syys ja tulevaisuus lyövät kättä. Satoa korja-taan koko ajan, mutta suurimmat hedelmät voivat kypsyä ajan myötä.

TOuHuA RIITTää

Vuolenkoskella siis eletään ja voidaan hyvin. Touhua ja tohinaa riittää; sinnikästä kehi-tystyötä tehdään koko ajan. Hiirenkorvien vihertäessä Vuolenkoskella valmistaudu-taan alkavaan kesätorikauteen, joka pon-kaisee käyntiin taas toukokuun viimeisenä lauantaina kestäen aina kumisaapaskelien

siivittämään syyskuuhun. Vuoden Kylän sa-nomaa koitetaan kuljettaa turuille ja toreille, kuitenkaan tarkkaavaista kuuntelukorvaa unohtamatta. Eteenpäin kulkeminen vaatii onnistumisten lisäksi kykyä oppia muilta. Mielekäs ja toimiva kylätyö vaatii tavoitteel-lisuutta, avoimuutta ja taitoa tehdä yhdessä. Näissä ei voi koskaan olla liian hyvä. Hyvän sykkeen ylläpitäminen vaatii vaivannäköä. Yhteisölle se tuottaa niin suurta pääomaa, että sen vuoksi kannattaa jaksaa uurastaa.

Parhainta ja valoisinta kevättä ja kesää kaikille kylätoimijoille ja muille kanssakul-kijoille. Hymyillään, kun tavataan!

Terveisin, Vuolenkosken väki

Vuoden Kylä -juhlailtamat Seurantalolla keräsivät 300 hyväntuulista juhlijaa Seuratalolle 4.10.2014

> Vuolenkoskella jatketaan kasvua ja tavoitellaan yhä korkeammalle hyvän sykkeen tahdissa, kuvassa Johanna Salonen ja Niilo.


KOLUMNI

Arto Ojakangas havainnoi maaseu-dun elämää Eskolan kylässä. Arto tunnetaan seuduillaan kirjailijana, mutta viralliset työvuotensa hän on viettänyt mm. maanviljelijänä, toimittajana ja sahatyömiehenä.

www.artoojakangas.fi

LaUTaSEn nUOLIJan KIELIJUTTUKielelle on aina tapahtunut ja tapahtuu koko ajan jotakin. Se muuttuu puhujiensa mukana. Vieraskieliset lainat unohdetaan palauttaa ja ne jäävät osaksi kieltä. Uusi tekniikka ja tiede vaatii keksimään nimiä milloin minkinlaisille vimstaakeille ja ilmiöille. Kaikki tuo on luonnollista.

On hieno juttu, että nuoriso muuttuu yhä kielitaitoisemmaksi. Nuoret luulta-vasti myös opiskelevat kieliä paremmin motivoituneina kuin minä kavereineni. Kyllähän mekin paria kieltä tankkasim-me, mutta luotimme siihen, että niitä

ei koulun jälkeen koskaan tarvita. Eikä kyllä osan kohdalla ole pahemmin tar-vittukaan ja siksi opittu on unohtunut. Tämän hetken koulun kävijä voi olla melko varma, että kielitaitoa kysytään myöhemminkin.

On aivan hyväksyttävää, että kansain-väliset yritykset käyttävät sisäisessä vies-tinnässään ja puheissaan englantia. Jos sellainen auttaa liike-elämässä, niin siitä vain. Ei se minulle kuulu, varsinkaan, jos ei kuulu.

Mutta. On aika paljon pelkästään suomenkielisessä ympäristössä toimi-via yrityksiä, jotka haluavat pröystäillä vieraskielisillä nimillä. Ei niin syrjäistä kirkonkylää etteikö siellä olisi joku city –sellainen. Ja nurkan takana center. Oma lukunsa ovat ravintolat, jotka kilpailevat mahdollisimman älyttömältä vaikutta-villa yleensä englanninkielisillä nimillä. Nimillä, joita suomalainen jörriskö ei osaa lausua edes ravintolaan mennessään saati ulos tullessaan.

Kielenkääntäjät näyttävät laiskistu-neen. Elokuvien ja tv-sarjojen repliikit kyllä saadaan käännetyksi, mutta nimi vaikuttaa jäävän yhä useammin kään-tämättä. Eikä tässä ole hätä siitä, että katsojat eivät ymmärtäisi kääntämätöntä nimeä. Suurin osa ymmärtää ja loput voi-vat kilauttaa kielitaitoisemmalle kaverille. Oma lukunsa ovat monet mainokset, jotka ajetaan ulos sellaisina kuin ne on maailmalta saatu.

Sekakielisyys näyttää ns. julkispiireis-sä olevan tapa. Siihen syyllistyvät niin missit, taitoluistelijat kuin muutkin, joita ylipäätään keksitään haastatella. Tämän kirjoittamisen hetkellä viimeisiään vetävän hallituksen ministeri onnistui eräässä haastattelussa ymppäämään parin kolmen minuutin haastattelun aikana

puheeseensa neljä - viisi englanninkielistä sanaa. Jopa minä olisin tiennyt niille hy-vän suomenkielisen vastineen. Eli miksi? Oma lukunsa on tunnettu jääkiekko-mies, joka ei saa lausetta lausuttua ilman vieraskielistä sanaa. Minusta englannin sanojen sotkeminen suomenkieliseen puheeseen suomalaisessa ympäristössä ei ole osoitus kielitaidosta vaan pelkästään kusipäisyydestä.

En tiedä johtuuko apujen hakeminen maailman kielistä (jos kusipäisyys ei ole ainoa syy) jostakin alemmuudentuntees-ta. Muuttuuko puhe todellakin jonkun mielestä paremmaksi, värikkäämmäksi ja kuvaavammaksi, jos siihen lisätään sekaan toista kieltä? Vai onko se muka osoitus kansainvälisyydestä? Tekevätkö ihmi-set muissa maissa samalla tavalla? Olen kuullut, että ruotsalaiset korvaavat joskus omia hengettömiä maitokeitoksen kaltaisia kirosanojaan suomalaisilla perkeleillä. Voihan sotkemista tapahtua enemmänkin. En osaa sanoa kun olen liki kielitaidoton juntti.

Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat valmiita puolustamaan isänmaataan. Minulla on tunne, että alkaisi olla korkea aika ryhtyä puolustamaan myös äidinkiel-tä. Siitä ollaan huolissaan kun isänmaas-ta myydään tontteja vierasmaalaisille. Samalla tapaa pitäisi olla huolissaan kun suomenkielisiltä sanoilta vallataan tilaa niiden luonnollisessa ympäristössä.

Puhutaan – jos osataan – vieraskielisten kanssa heidän kieltään ja ollaan ylpeitä kielitaidosta. Mutta puhutaan suomen-kielisessä ympäristössä suomea. Ollaanpa kuinka kielitaitoisia tahansa, suomenkieli-selle suomalaiselle on helpointa kuunnella ja lukea suomen kieltä.

Arto Ojakangas


KYLÄTOIMINTAA

”Onnellisuutta. Iloa. Jännitystä. Vauhtia.””Iloa, naurua, ihmisiä ja tekemistä”

” Ryhmä iloisia lenkkeilijöitä kunnostetulla luontopolulla.”

”Kyläkoulu, jonka pihalla aikuiset siivoavat pihaa, lapset pelaavat palloa, äidit keskustelevat lastenrattaisiin nojaten, ja papat istuvat juoruamassa pihakeinussa. Taustalla siisti jätepiste ja lammaslaidun. On kesä.”

”Iloisia ihmisiä yhdessä korjaamassa jonkun vanhuksen aitaa tai juhlimassa juhannusta kylän yhteisen kokon ympärillä”

”Kylän miehet korjaamassa kylätalon kattoa”

”Kyläläiset näyttelemässä täydelle yleisölle”

Mitä kylätoiminta on?Paikallisuutta,

yhteisöllisyyttä ja tekemisen meininkiä

Kyläkehittäjä Piia Iivonen selvitti kylätoimintaan liittyviä mielikuvia


KYLÄTOIMINTAA

Suomen Kylätoiminta ry:n maaliskuisessa kyselyssä selvitettiin paikalliskehittäjien mielikuvia ja asenteita kylätoiminnassa. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 60 vastaajalta ja luvassa onkin kentän aja-tuksia työstä.

MIElIkuvIEN kIRJOA

Kysely suunnattiin valtakunnallisen ja maa-kunnallisten kyläyhdistysten henkilökunnal-le, Leader-ryhmien kyläasioista vastaaville sekä edellisten tahojen hallituksien luotta-mushenkilöille. Tässä ryhmässä kylätoimin-ta herätti monenlaisia mielikuvia.

Mielikuvissa korostui hyvä yhdessä tekemisen meininki ja vahva me-henki, omaehtoisuus, paikallisuus, aktiivisuus, vaikuttavuus, vapaaehtoisuus sekä ilo ja kotiseuturakkaus. Mutta myös pysähtynei-syys, nurkkakuntaisuus ja vanhanaikaisuus. Positiivisissa ja eteenpäin nojaavissa mieli-kuvissa kylätoiminta nähtiin kaikenikäisille suunnattuna, avoimena toimintana, jossa oli mukana erilaisia ihmisiä aina vauvasta vaariin.

Näissä mielikuvissa kylätoimintaa kuvat-tiin arvokkaana maaseudun elinvoimaisuut-ta edistävänä vapaaehtoistyönä, jossa etsi-tään ja esitetään vaihtoehtoja oman alueen kehittämiselle ja myös tartutaan niihin. Vastakkaisissa mielikuvissa kylätoiminta näyttäytyi toimintana, joka ei ole kaikilta osin vielä päivittynyt tälle vuosisadalle, vaan koskee lähinnä kylän iäkkäämpää sukupol-vea. ”Vanhojen ihmisten leppoisaa turinoin-tia”, kuten eräs vastaaja totesi.

Vaikkei leppoinen turinointi olisikaan yhtään sen enemmän väärä tai oikea kuin muut mielikuvat, nähtiin sen muiden van-hanaikaisuutta tai maalaisromanttisuutta esiin tuovien mielikuvien ohella hankaloit-tavan kylien kehittämistä ja kehittämisen eteen tehtävää työtä. Useissa vastauksissa esitettiinkin, että kylätoimintaan liittyvät mielikuvat kaipaisivat osittaista ”nuoren-nusleikkausta” ja uudistumista. Nuoria tulisi ehdottomasti saada mukaan.

Valtakunnalliselta ja maakunnalliselta tasolta toivottiin organisoidumpaa ja jär-jestäytyneempää otetta. Esitettiin myös, että yhteiskunnallisen aseman nostamiseksi kylätoimintaa tulisi kaiken kaikkiaan kehit-tää aiempaa ammatillisemmaksi. Yhtä lailla toivottiin ymmärrystä siitä, että kylätoimin-ta on paikallista, jokaisen kylän ja mukana olevan kyläläisen näköistä toimintaa, jota ei ”ylhäältä käsin tulisi sorkkia”.

Tärkeää vastaajien mukaan olisi, että valtakunnalliset ja maakunnalliset toimijat nostaisivat enemmän esille yhteiskunnalli-sesti merkittäviä aiheita ja tekoja kuin itse tekijöitä sekä kehittäisivät ruohonjuurita-son tueksi valtakunnan kattavia hankkeita ja tempauksia. Tänä vuonna ensimmäis-tä kertaa valtakunnallisena järjestettävä Avoimet kylät -päivä on yksi esimerkki kylätoiminnan koko Suomen kattavasta tempauksesta.

Kylätoiminnan kolmeksi tärkeimmäksi tehtäväksi vastaajat listasivat yhteisöllisyy-den ylläpitämisen, asuinalueen viihtyvyy-den edistämisen ja palvelujen tuottamisen. Paikallinen kehittäminen ja hanketyö olivat

tehtävistä heti kolmikon perässä, hyvänä nelosena.

kyläTOIMINTA ON ITSE TEHTyä TulEvAISuuTTA

-Ja sen vuoksi ainutlaatuista, kuten eräs vastaaja asian kiteytti. Ainutlaatuisena nähtiin myös kylätoiminnan sektorirajat ylittävä toiminta sekä sujuva yhteistyö eri toimijoiden ja tahojen välillä. Kylätoimintaa tehdään koko Suomen kattavassa toimija-verkostossa, sitoutuneesti. Se on konkreet-tista tekemistä, jonka tulokset ovat usein välittömässä läheisyydessä ja lähes välittö-mästi nähtävissä.

Kylätaloja vastaavia yhteisiä tiloja ei kaikilla kansalaistoimijoilla ole, ainutlaa-tuisia nekin. Toiminnan monipuolisuus puolestaan takaa paikallisuutta ja paikallisia tarpeita vastaavan, motivoivan toiminnan toteuttamisen. Monipuolisuus tekee samalla kylätoiminnasta vaikeaselkoista. Vastaajien mukaan mielikuvaa kylätoiminnasta tu-lisi nykyaikaistaa, sanomaa kiteyttää ja yhtenäistää - kylätoiminnan brändityö ja sen loppuun vieminen nähtiin tärkeäksi. Vastausten riveistä ja rivien väleistä esiin tullut keskeinen viesti oli, että huolimatta siitä, kuinka suuria tai pieniä hankkeita, toimia ja tavoitteita kylätoiminnassa ikinä tehdäänkään, kylätoiminta pohjaa paikal-lisuuteen ja yhteisöllisyyteen, yhteisiin ilon hetkiin sekä kohtaamisiin kylän raitilla.

Piia Iivonenkyläkehittäjä, Varsinais-Suomi

”Onnellisuutta. Iloa. Jännitystä. Vauhtia.””Iloa, naurua, ihmisiä ja tekemistä”

” Ryhmä iloisia lenkkeilijöitä kunnostetulla luontopolulla.”

”Joku kylän kokoontumispaikka (kylätalo, laavu, urheilukenttä) ja ihmisiä toimimassa yhdessä. ”

”Ilmoitustaulu, jossa vetäviä ja tuoreita ilmoituksia eri aktiviteeteistä ja asioista”

”Kaunis kyläraitti, jossa kaikkia ikäryhmiä edustavia ihmisiä iloisesti puuhaamassa erilaisia toimintoja”

”Lapsi lammaslauman keskellä vihreällä niityllä järven rannassa jossa kullerot kukoistavat ja järven selällä on vene”

”Kuvakollaasi, jossa kylien eri toimintaa: koulua, järvimaisemaa, latotanssit”

”40-luvun asuinrakennus peruskorjattuna, iso tontti 2ha, taustalla linja-autopysäkki jossa koululaisia, syksyinen maisema jossa värejä , marjapensaita ja omenapuita, polttopuupino, maatalouskone pellolla.”


KYLÄTOIMINTAA

kylätoiminnan 10 muutoksen vuotta

Meillä Kauppilanmäessä vuodenvaihde käynnistää kylälehden työstämisen. Jo vuodesta 1985 ilmestynyt Kapula esitte-lee menneen vuoden toimintaa, tulevia tapahtumia ja kylähistoriaa. Minulla työstäminen alkaa aina aikaisempia lehtiä sekä lehtileikekansioita selaa-malla. Tänä vuonna katsaus mennee-seen herätti pohtimaan kylätoiminnan muodonmuutosta.

AIkA AIkAANSA kuTAkIN

Vuosikymmen kylätoiminnassa sen ak-tiivisena toimijana ja toimeenpanijana on tuottanut monia upeita kokemuksia, mutta ennen kaikkea juurruttanut mi-nut tähän kylään, jonne miehen mukana muutin. Kylätoiminnassa on edelleen mukana samoja henkilöitä kuin 10 vuotta sitten, mutta suurin osa porukasta on vaihtunut. Onneksi. Mukaan on saatu uusia asukkaita, entisiä kyläläisiä ja ikä-rakennu on monimuotoistunut. Tämä sekalainen seurakunta on kylätoiminnan rikkaus.

Kylätoiminnan muoto on vuosi-kymmenessä muuttanut muotoaan - tahtomattaankin. Kyläyhdistyksen perustamisen alkuvuosina menetimme kyläkoulumme, joka kuitenkin ostettiin kyläyhdistykselle kyläläisten yhteisek-si kokoontumistilaksi. Tavoitteena oli järjestää toimintaa kaikenikäisille toi-minnan pääpainon ollessa tapahtumien


KYLÄTOIMINTAA

kyläTOIMINTA ON ENNAlTAEHkäISEvää TOIMINTAA

Kauppilanmäessä tapahtumista on siirrytty palveluihin. Kylätalolla järjestetään monen-laista kerhotoimintaa 4H:n, seurakunnan ja kansalaisopiston toimesta. Myös sote-pal-veluita on kokeiltu: verenpaineen mittaus ja terveysneuvonta sote-palvelutuottajan sekä verensokerin mittaus SPR:n toimesta. Yhteistyö kolmannen ja julkisen sektorin toimijan välillä toimi hyvin ja tällainen matalan kynnyksen palvelu houkutteli osallistujia.

Itse koen, että kylätoiminta on mitä parhainta ennaltaehkäisevää toimintaa niin henkisesti kuin fyysisesti. Eri-ikäisten osallistuminen, toiminnallisuus ja yhdes-sä tekeminen ovat tässä avainasemassa. Toivon, että kunnat näkevät kylätoiminnan yhtenä tasavertaisena ennaltaehkäisevää työtä tekevänä muotona, jota tulee tukea ja ottaa suunnittelussa huomioon.

Viestiä kyläpalvelujen tarpeista on viety eteenpäin. Meillä Vieremällä yhteydenpi-to kunnan ja kylien välillä toimii hyvin.

Parhaillaan kyläyhdistyksemme on mukana suunnittelemassa hanketta, jonka tavoittee-na on selvittää ja kokeilla palvelutuotan-non mahdollisuuksia kylillä. Tavoitteena on päästä käynnistämään hanke vielä tä-män vuoden aikana. Saapa nähdä, joko parin vuoden sisällä saamme oman kylä-palvelupisteen edes muutamana päivänä kuukaudessa.

kyläAvuSTAJA TukEE MAAllA ASuMISTA

Kauppilanmäen kyläyhdistys otti viime vuonna uuden palveluhaasteen työllistä-mällä kylällä asuneen pitkäaikaistyöttömän kyläavustajaksi. Palkkatuella palkattu kylä-avustaja on monitoimimies, jolta onnistu-vat niin piha- kuin pienet kunnostustyöt. Hänen työpanostaan myydään pientä kor-vausta vastaan kaikille palvelua tarvitseville. Asiakkaita on ollut ympäri Vieremää ja sote kuntayhtymän asiakasohjauspiste on ottanut ilolla vastaan kyläavustajan palvelut.

Kyläavustaja tukee omalla työpanoksel-laan kotona asumista ja mahdollistaa maalla asumisen. Etenkin yksinasuvat naisihmiset ovat usein avuntarpeessa oman tai puoli-son kunnon heikennyttyä. He muodosta-vat suuren osan kyläavustajan asiakkaista. Talven hiljaisina kuukausina kyläavustaja kunnostaa kylätaloa ja kyläyhdistyksen hal-litus huokaisee helpotuksesta saadessaan tekemättömien töiden listaa lyhyemmäksi. Kyläavustaja itse on tyytyväinen työllistyt-tyään luontaiseen sosiaaliseen ympäristöön-sä sekä saadessaan mielekästä, monipuolis-ta työtä. Tarvetta olisi myös naispuoliselle kyläavustajalle, mutta nähtäväksi jää, saako työllistäminen jatkoa Kauppilanmäessä.

Entä kuinka käy Kapulalle? Kyläkoululta on jo tullut nippu piirustuksia kuvitta-maan Kapulaa. Uusi asukas on luvannut kirjoittaa jutun, samoin äiti-lapsipiiri-läiset. Muisteltavaa riittää siitäkin, kun Kauppilanmäki valittiin viime vuonna Pohjois-Savon Vuoden Kyläksi. Ensivaiheen epätoivo saada kasaan aineistoa vaihtuu lopulta epätoivoiseen aineiston karsimiseen. Näyttää siltä, että kesän korvalla ihastelem-me uutta Kapulaa.

Minna PartanenKauppilanmäen kyläyhdistys ry, VieremäKirjoittaja on Leader-ryhmän työntekijä, ak-tiivinen kylätoimija, kunnallispolitiikassakin mukana oleva äiti ja maatalon etäemäntä Ylä-Savosta.

järjestämisessä: oli kuutamotapahtumaa, metsäkirkkoa, lauluiltoja, pääsiäisaskarte-lua, joulumyyjäisiä, laskiaisriehaa, uuden vuoden vastaanottoa jne. Nyt suorastaan hengästyttää lukea tuolta ajalta julkaistuja lehtiartikkeleita. Toki tunnen ennen kaik-kea ylpeyttä. Kyllä meillä on ollut energiaa ja ideoita sekä mahtavia ihmisiä osallistu-maan kaikkeen!

2010-luvulle tultaessa tapahtumatoi-minta on ajettu lähes alas. Oman kylän tapahtumien osallistujamäärä on vuo-sikymmenessä pudonnut merkittävästi. Onko tarjontaa liikaa, osallistujat siirtyneet muualle vai eivätkö kylätapahtumat enää houkuttele? Pitääkö olla Putous-hahmojen kaltaisia vetonauloja saadakseen ihmiset osallistumaan? Tähän eivät kylätoimijan resurssit riitä, vaan on keksittävä muuta elinvoimaisuuden ylläpitämiseen.

"Kylätoiminta on mitä par-hainta ennal-taehkäisevää toimintaa niin henkisesti kuin fyysisesti."

< Kyläavusta ja Harri Lappalaiselta sujuvat monen-laiset työt niin kotona asuvil-le vanhuksille kuin kylätalolla. Kuva: Sari Hyttinen

Eija Tyyskä opastaa Jenna Nuutista sähköisissä terveyspalveluissa. Kuva: Minna Partanen


LEADER-HANKKEET

Virtuaalimatka kivikaudelta mobiiliaikaan

Tarvaalassa asuu nelisen sataa asukasta. Kylä tunnetaan yhteis- ja talkoohengestään ja siitä on osoituksena kyläyhdistyksen ahkerasti kunnostama seurantalo ja kala-maja. Uudistetuille nettisivuille kerättiin kyläläisten talkootyönä tarinoita vanhoista sattumuksista ja kylässä vaikuttaneista hen-kilöistä, kuvattiin alueen huikean kauniita maisemia ja koottiin yhteen tieto kalastus-, luontoliikunta- ja virkistyspaikoista.

Laukaan Tarvaalan kylän historia, tarinat ja palvelut käyttöön helposti mobiiliopasteiden avulla

Tarvaala sijaitsee vesistöjen välissä, Tarvaalankosken rantamilla. Kylä on Laukaan vanhimpia ja sieltä löytyvät mm. kivikaudelle sijoittuva Hartikan punamultakalmisto ja 1500-luvun lopulla rakennetun Hartikan kirkon rauniot. Kylä tunnetaan myös monipuolisista kalastus- ja retkeilypaikois-ta. Menneisyyden elintavat, uskomukset ja kulttuuri ovat kylälle ylpeyden aihe, josta tietoa on haluttu välittää jälkipolville opiksi ja neuvoksi. Näin on myös tänä päivänä. Muinaisjäännökset ja mobiiliopasteet ovat nyt samoilla ikiaikaisilla asuin- ja pyyntipaikoilla. Nykyteknologia kertoo ihmisten neuvokkuudesta ja kekseliäisyydestä tiedonsiirron ja tiedon välittämisen välineenä.

Melontaretkeläisiä Tarvaalla. Kuva Merja Huotari


LEADER-HANKKEET

JyväsRiihen rahoittaman ja Laukaan kun-nan toteuttaman eTarvas-hankkeen tavoit-teena oli kattava, keskitetty, digitaalisesti koostettu verkkopohjainen tietoja tari-na-aineisto, johon kyläläiset ja siellä vieraile-vat pääsevät omalla älypuhelimella tai table-tilla maastossa ja tietokoneen nettiyhteyden kautta kaikkialta, kertoo hanketta vetänyt Merja Huotari. Verkkopalvelussa nostetaan esiin Tarvaalan erityinen kulttuurihistoria ja arvokkaat luontokohteet. Tiedon, tarinoiden ja kuvamateriaalin keräämisessä kyläläiset tekivät valtavan arvokkaan työn. Opasteiden sijaintipaikoista kyläläiset päättivät yhdessä, huomioiden mm. museoviraston ja maan-omistajien ohjeet. Kyläläiset, hankevetäjä, mainostoimisto ja muut asiasta innostuneet suunnittelivat ja testasivat verkkosisältöjä omassa verkkoyhteisössä ketterästi ja vuo-rovaikutteisesti. Virtuaalisina kanavina toi-mivat myös Facebook-ryhmä, Instagram, YouTube ja Twitter. Nyt tieto on sosiaalisen median, modernin verkkopalvelun ja mo-biiliopasteiden avulla saavutettavissa myös kylän poluilla ja virkistyspaikoilla.

Tiedonhalu yhdistää meitä ihmisiä. Tietojen kerääminen ja esiin tuominen on ollut palkitsevaa. Se luo kylälle ymmärrystä ja yhteishenkeä. Tarvaalan verkkopalvelussa menneisyys, tämä päivä ja tulevaisuus on nivottu yhteen. Sen sähköinen kartta- ja opastekokonaisuus on jo tuonut kylälle runsaasti uusia kävijöitä. Sisällön tuotta-jiksi innostuneille kyläläisille verkkopalvelu tarjoaa aivan uudella tavalla osallistumisen mahdollisuuksia. Myös käsityöläisille tai matkailuyrittäjille palvelu tarjoaa mahdol-lisuuksia uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen.

Hanke innosti mobiilipalveluiden käyt-täjiksi myös vanhempaa väkeä. Tarvaalan kylälle oman kulttuurin ja historian esiin nostaminen on sijoitus asukkaiden hyvin-vointiin. -Hankkeen vaikutuksesta uusim-pien teknologisten sovellusten käyttäjiksi innostui myös sellaisia kyläläisiä, joille net-timaailma oli ollut vielä vierasta, kertoo hankevetäjä Merja Huotari.

Kylälle hanke on tuonut uusia kävijöitä. Vaikutukset näkyvät myös mökkikysynnän virkistymisenä. Kyläseura tarkkailee tule-vana kesänä kävijämäärien lisääntymistä sekä maastossa että verkkosivuanalytiikkaa seuraamalla. Uudistetut Tarvaala.fi–sivut julkaistiin heinäkuussa 2014 ja vuoden loppuun mennessä sivuilla oli jo yli 3500 kävijää.

Merja Huotari jaPirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Merja Huotari lukee mobiilitun-nistetta ja vieres-sä lähikuva mo-biilitunnisteesta. Kuvat: Riitta Kumpulainen ja Merja Huotari

Merja Huotari näytti Marita Rantalalle ja Eija Leppäselle miten mobiili-opasteista saa QR-koodin avat-tua. Pasi Huotari katsoo jo omatoimisesti.


KYLÄTOIMINTAA

Kylissä ja paikallisyhdistyksissä tehdään valtavasti hyvää työtä. Hämmästyttäviä hyviä toimintatapoja löytyy mutkaisten kyläteiden takaa. Miten näitä hyviä käy-täntöjä saataisiin jaettua muille? Miten toiminta saadaan näkyväksi? Hämäläiseen luonteenlaatuun ei kuulu tehdä omasta toiminnasta numeroa.

Hämeen Kylien nettisivuilla www.hameen-kylat.net julkaistaan Hei- tämä toimii meillä –paikallistoimintaesimerkkejä. Toiminnan järjestävä yhdistys kirjoittaa lyhyen tekstin, miten homma toimii ja kuinka työt on jaettu vapaaehtoisten kesken. Mukaan liitetään kuva toiminnasta.

Esimerkit ovat kaikki todellisia hel-miä, mutta niitä ei ole Hämeen kyläpor-taalista kuitenkaan huomattu riittävästi. Facebookissa paikallistoimintaesimerk-kejä on saatu jaettua kätevästi eteenpäin. Mikä olisi uudenlainen, toimivampi ta-pa tuoda esiin hyviä käytäntöjä, videot ja blogit? Esimerkkien syöttäminen uu-tisten valtavirtaan? Kylien yhteinen val-takunnallinen verkkoalusta olisi vähin-täänkin tarpeellinen. Hyvinvointipäivät Lopella on yksi parhaimmista hämäläisistä paikallistoimintaesimerkeistä.

HyvINvOINTIPäIväT TuOvAT PAlvEluJA kyläTAlOIllE lOPEllA

Hiukset, jalat ja mieli kuntoon! Lopen länsi-osista on matkaa palvelujen äärelle; kirkon-kyläänkin noin 25 km. Välttämättömienkin palveluiden tavoittaminen vaatii runsaasti aikaa ja on monelle autottomalle ikäihmi-selle usein naapuriavun takana.

Tämän kehityksen vastapainoksi Salokylän ja Vojakkalan kylätaloille nousee säännöllisin välein tilapäinen ”hyvinvoin-tikeskus”. Lauantain aikana on tilattavissa aikoja parturiin, kampaajalle, jalkojenhoita-jalle, hierojalle. Pistäytyjät saavat neuvontaa

sekä mahdollisuuden ostaa erilaisia hyvin-vointituotteita. Lisäksi tarjolla on kahvitusta ja kylän museo on auki.

- Kyläyhdistyksen väki käynnisti hyvin-vointipäivät Salonkylällä pari vuotta sitten. Käynnistykseen saimme silloin markki-nointiapua Loppi - Hausjärvi kylähankkeen vetäjältä Anneli Vähätalolta. Nyt päivät ovat muotoutuneet vähän pienimuotoi-simmiksi. Toisaalta järjestämme päiviä nyt vuorotellen naapurikylä Vojakkalan kanssa. Samat yrittäjät käyvät sielläkin. Myös asi-akkaat ovat oppineet käymään molemmilla kylätaloilla, kertoo Johanna Hakala Lopen Salonkylän kyläyhdistyksestä. Vanhin asia-kas on 95-vuotias ja nuorin kolmevuotias. Kävijät ylistävät hienoa tunnelmaa, samalla vaihdetaan kuulumisia kyläläisten kesken.

Hyvinvointipäivän tekevät pääasiassa yrittäjät. Aika kam-paajalle tai hierojalle varataan suoraan yrittäjältä. Päivät ovat olleet suosittuja ja yrittäjien päivät täynnä. Erityisesti lap-siperheet ja vanhukset arvos-tavat kätevää lähipalvelua.

- Kyläyhdistys organi-soi tiedottamisen. Päivistä tiedotamme pääosin kylän facebook-sivulla ja sana sitten kulkee muillekin. Muutamia iäkkäämpiä olemme hakeneet päivään, olemme halunneet tarjota tällaista pientä naapu-riapua, kertoo Johanna.

Hyvinvointipäivät osoit-tavat, että uudella ajattelulla voidaan kääntää palvelujen virta takaisin asiakkaiden luo – ainakin muutaman päivän ajan vuodessa.

Elina LeppänenkyläasiamiesHämeen Kylät ry

hÄmEEn KYLÄT:TÄmÄ TOImII mEILLÄ

Salonkylän hyvinvointipäivä on kerran vuodessa myös liikunta-päivä. Kyläläiset pääsivät kokei-lemaan geokätköilyä, balettia ja kahvakuulaa. Kuvat: Tiina Kassari.

Tuulikki Hänninen ja Milena Jylhä ahkeroivat ja toivat hyvää oloa salonkyläläisille ja naapurikylien asukkaille. Yrittäjät tuovat palve-luja säännöllisin välein kylätaloille hyvinvointipäivään. Palvelun käyt-täjä varaa a jan suoraan yrittäjältä. Kyläyhdistys tiedottaa ja tarjoaa tilat.


KYLÄTOIMINTAA

TERvASSA TAPAHTuu

Janakkalan Tervakosken Suruton ry kokoaa taajamansa yhdistykset, yritykset, seurakunnan ja kunnan järjestämään loppukesän Tervassa tapahtuu –megatapahtuman. Vilkas tapahtuma päivä kokoaa liikkumaan ja nauttimaan yhdessä olosta myös venetsialaisten merkeissä. Kuva: Olli Dahl

Esimerkeistä inspiraatiota

kyläTOIMINTA HETkESSä vAuHTIIN TARINMAAllA

Janakkalan kirkon kulttuurihistoriallisissa maisemissa, kylä-toiminta käynnistyi salamannopeasti. Se syntyi asukkaiden tarpeista tutustua paremmin kyläläisiin ja päästä toimimaan omalla kylällä. Tarinmaan seudun kyläyhdistys perustettiin viime syksynä ja toiminta on lähtenyt raikkaasti vauhtiin.Kuva: Elina Leppänen

TEuRON kyläkAHvIlA

Teuron kylän kesäperinteisiin kuuluu Lauantaikahvio. Teuron-Kuuslammin kylätoimintayhdistys on pitänyt talkoovuoroin kyläkahvilaa avoinna kesälauantaisin jo yli 15 vuotta idyllisellä kylänraitillaan Tammelassa. Kuva: Heli Laurikainen

MuRRONkulMAN kyläSAuNA

Kyläsaunatoiminta käynnistyi Jokioisten Murronkulmalla vähän kuin puolivahingossa, kun kylätaloremontti valmis-tui kahdeksan vuotta sitten. Siitä lähtien on saunottu joka keskiviikko samalla vaihtaen kylän kuulumiset. Kesäisin voi kastautua pienessä pihalammessa. Kuva: Aija Mäkelä


KYLÄTOIMINTAA

kyläAvuSTAJA APuNA ARJEN ASkAREISSA

Etelä-Karjalan maakunnallisen kyläyhdis-tyksen Etelä-Karjalan Kylät ry:n toiminnassa on aivan uudenlaista säpinää. Yhdistyksellä on tarjolla kylille ja asutusalueille uutena työllistämispalvelua. Kyläyhdistykset tai asukasyhdistykset voivat Etelä-Karjalan Kylät ry:n avustuksella työllistää pitkäai-kaistyöttömiä kyläavustajaksi arjen aska-reisiin, jotka eivät vaadi ammattitaitoa. Lähinnä siis kyläläisten avuksi tai kylän yhteisten töiden hoitoon. Työllistäminen on tehty kylä- ja asukasyhdistykselle helpoksi, sillä maakunnallinen yhdistys hoitaa työl-listävän yhdistyksen puolesta kaiken työhön liittyvän paperin pyö-rityksen. Kyläavustajan työllistävälle yhdistyk-selle jää ainoastaan yhteyshenkilön nimeä-minen työntekijälle.

Kyläavustajatoiminnan mahdollisuu-teen on Etelä-Karjalassa tartuttu hanakas-ti. Vuoden 2014 aikana työllistyi 11 kylä-avustajaa ympäri Etelä-Karjalaa ja kuluvan vuoden aikana näyttää työllistyvän toinen mokoma kyläavustajia. Vuoden kokemus on osoittanut, että kylissä ja asutusalueilla on paljon työtä, jotka tehdään joko talkoilla

tai jätetään tekemättä ja asukkaiden ikään-nyttyä erilaisten pienien askareiden tarve on kasvanut voimakkaasti. Näyttää siltä, että kyläavustajien työtehtävistä 80 % koostuu kylän yhteisistä tehtävistä ja loput asukkaille myytävistä palveluista.

Äskettäin tehdyn mielipidekyselyn mu-kaan maakunnan kyläavustajien yhteisistä tehtävistä tärkeimpiä ovat kylätalojen yllä-pito ja yleisten alueiden hoito sekä kylän tiedotustoiminta ja kotisivujen ylläpito. Asukkaille myytävistä palveluista tärkeim-piä olivat kiinteistö- ja pihatyöt.

Kylä- ja asukasyhdistysten lisäksi asuk-kaat ovat ottaneet kyläavus-tajan työn innolla vastaan, kuten eräs kyläavustajapal-velun ostanut asiakas lehtiju-tussa totesi ”Sami on meille aarre, hän on korjannut lu-kot, siivonnut navetan ja tal-

lin sekä tekee puutarhatyömme”. Syksyllä on tarkoitus järjestää laaja työfoorumi muiden työllistämistoimijoiden kanssa yhteistyössä. Työfoorumin tavoitteena on etsiä maakun-nallisia ratkaisuja kasvavaan työttömyyteen sekä katoaviin palveluihin.

AvOIMET kyläT -TAPAHTuMASSA ETSITääN AARRETTA

Etelä-Karjalassa 41 kylää ympäri maakuntaa osallistuu valtakunnalliseen Avoimet kylät –tapahtumaan kesäkuun ensimmäisenä lauantaina. Kukin kylä järjestää oman nä-köisensä tapahtuman: on patikointiretkiä, laserammuntaa, leikkimielisiä urheilukisoja tai taidenäyttely, peräkonttikirppis, jopa kalteritango-karaokekisa! Muutamassa kylässä pääsee heittämään talviturkkinsa ja toisessa tansseihin.

ETELÄ-KaRJaLan KYLISSÄ On SÄPInÄÄ

HElPDESkEISTA APuA kylIllE

Kylien kyläavustajien lisäksi Etelä-Karjalan

Kuvassa helpdeskit Marja Liuska ja Jesse Ahonen auttavat Etelä-Karjalan Kylät ry:n pu-heenjohtajia ”läppärien” käytössä. Kuva: Minna Piutula

"Helpdeskit ovat antaneet vierihoitoa mm. Skypen käy-tössä, opastaneet sähköpos-tin käyttöä kädestä pitäen, asentaneet modeemeja jne"

Kylät ry on myös itse työllistänyt 2 ”atk-gu-rua”, jotka toimivat kylien helpdeskeina tarjoamalla yhdistyksille ja asukkaille apua atk- ja koneongelmissa. Apua tarjotaan puhelimitse, etähallintaohjelman avulla, sähköpostilla lähetettävillä ohjeilla sekä asiakkaan luona paikan päällä. Vuoden alusta toimineet Helpdeskit ovat anta-neet vierihoitoa mm. Skypen käytössä, opastaneet sähköpostin käyttöä kädestä pitäen, asentaneet modeemeja ja avustaneet Smart-Tv:n käyttöönotoissa. Myös kotisi-vupäivityspulmat ovat työllistäneet heitä. Maakunnallisen kyläyhdistyksen toimiston arkikin on helpottunut huomattavasti, kun työntekijöiden ei tarvitse painia yksinään atk-asioiden kanssa.


ETELÄ-KaRJaLan KYLISSÄ On SÄPInÄÄEtelä-Karjalassa monet Avoimet kylät

–tapahtumaan osallistuvista kylistä tekevät kyläänsä lisäksi aarrekätkön, jonka ensim-mäinen löytäjä palkitaan kylän tapahtumas-sa pienellä lahjalla. Vihjeet ovat sanallisia tai perustuvat karttakoordinaatteihin geo-kätköjen tapaan.

ETElä-kARJAlAN kyläT Ry:N ROOlI kASvAA

Parhaillaan Etelä-Karjalassa on työn alla pai-kallisen kylien kehittämisen maaseutuoh-jelman ”Myö Yhes Tälviisii” päivittäminen vuosille 2015-2020. Etelä-Karjalan Kylät ry kartoitti maalis-huhtikuun vaihteessa maakunnan asukkaiden mielipidettä omas-ta roolistaan kylien kehittäjänä ja äänenä sekä kylien elinvoimaisuutta turvaavista asioista. Mielipidekyselyn perusteella ky-lien elinvoimaisuuden säilymisen ehtona on lähipalveluiden kehittäminen uusin ratkaisuin yhteistyössä muiden kylien ja kuntien kanssa. Lisäksi työllistämällä pal-velutuotantoon työttömiä, kylien tiedotus-toiminnan lisääminen sosiaalista mediaa enemmän hyödyntäen, uusien asukkaiden hankinta ja yhteisöllisyyden säilyttäminen ja sen lisääminen.

Etelä-Karjalan Kylät ry:ltä odotetaan mielipidekyselyn perusteella tukea, neu-vontaa ja koulutusta mm. yhdistysasioissa, varainhankinnassa, tiedotustoiminnassa, uusien korvaavien palvelumuotojen ja lähi-demokratian kehittämistä sekä maaseudun ja asukasalueiden äänenä toimimista. Maakunnallisen kyläyhdistyksen tavoitteena on kuluvana ja tulevina vuosina voimak-kaasti kehittää ja laajentaa työllistämis-toimintaansa sekä kehittää maaseudulle alueellisia palvelukeskuksia mm. kiertävien kyläsihteerien myötä. Parhaillaan Etelä-Karjalan Kylät ry:llä on palveluksessaan 5 työntekijää ja määrän suunnitellaan kas-vavan vielä kuluvan vuoden aikana, joten Etelä-Karjalassa säpinää riittää.

Marja JussilakyläasiamiesEtelä-Karjalan Kylät ry

KIRJa-aRvOSTELU

kyläTOIMINNAN kIRJOA HäMäläISITTäIN

Likidemokratiaa! Kirjoituksia hämäläisestä kyläelämästä. Toimittaneet Timo Taulo ja Elina Leppänen. Lahti 2014.

Hankkeita tulee ja hankkeita menee. Yleensä niiden huippuhetket koe-taan matkan varrella ja loppuraportista tulee harmaa viime hetken loppupuserrus, jossa tiiviisti vertaillaan hankkeen tuloksia hankkeen tavoitteisiin ja yritetään nostaa jokin huippusaavutus esille. Asia lienee tuttu useimmille maaseudun kehittäjistä.

Mutta näin ei ole pakko olla, lopuksi voi pistää jakoon myös ihan kirjan kokoisen julkaisun, jossa käydään läpi hankkeen toimia kylillä ruohonjuuritasolla, vertaillaan kokemuksia ja pohditaan tulevaa. Näin päättivät tehdä ainakin Hämeen Kylät ja Päijät-Hämeen Kylät Yhdessä tulevaan –hankkeen loppuhuipennukseksi.

Hämeen Kylien sivuilla on jo tovin seikkaillut ”Hei – tämä toimii meillä” –paikallistoimintaesimerkkejä. Niissä yhdistys kirjoittaa omasta toiminnastaan lyhyen tekstin ja ajatuksena on, että se toimisi inspiraa-tion lähteenä ja mallina muillekin. Likidemokratiaa! –opus on ikään kuin tämän saman ajatuksen jatke; se on täynnä kokemuksia ja malleja kyliltä. Ei vain ranskalaisia viivoja hankkeen järjestämistä tilaisuuksista ja osanottajamääristä.

Pohdittavaa on myös meille ammattilaisille. Löytyy ajatuksia Kestävä kylä –mallin toteuttamisesta, kylän kiperien kysymysten draamallista-misesta ja vaikkapa aistien –menetelmästä. Hämäläiset ovat kokeilleet vaikka mitä, vaikka teoksessa viitataan useaan otteeseen yksivakaiseen, hitaaseen ja juroon kansanluonteeseen – tietysti pilke silmäkulmassa.

Olin ilahtunut hankkeen tekemien ulkomaanmatkojen annin purka-misesta. Irlannin ja Hollannin paikallisen kehittämisen kuvaukset tuovat hyvin esille kummankin maan toimien ominaislaadun. Toki ulkomaisille opintomatkalaisille yleensä aina pyritään näyttämään ne hienoimmat esimerkit, mutta joka tapauksessa meillä on paljon opittavaa paikallisessa kehittämisessä kumppanuuksien rakentamisesta.

Kumppanuuksien rakentaminen on tietysti ollut olennaista Yhdessä tulevaan –hankkeessakin ja nimenomaan Kanta-Hämeen puolella on tavoitteena ollut rakentaa laajempia yhteistyöohjelmia paikallisen kol-mannen sektorin ja julkisen sektorin välille. Tässä mielenkiintoisen vertailukohdan tarjoaa hankekumppani Päijät-Häme, jossa kylien ke-hittämiseen on otettu keskeiseksi välineeksi kulttuuri. Hankkeet ovat viime kädessä aina vetäjiensä näköisiä.

Kokonaisuutena Likidemokratiaa! –teos on vallan mielenkiintoista luettavaa. Se osoittaa selkeästi sen, miksi kylätoimintaa on niin vaikeaa brändätä: tuota ylipursuavaa monimuotoisuutta on vaan mahdotonta sovittaa yhteen muottiin. Hankkeen omia kokemuksia ryyditetään myös asiantuntijoiden artikkeleilla, tekstiä on muun muassa Juha Kuismalta ja Kaisu Kumpulaiselta.

Esille kannattaa nostaa myös opuksen kuvitus, joka on omalla tavallaan kylätoiminnan näköistä; ei mitään elämää suurempia kompositioita, vaan kotikutoisia arkisia otoksia. Tämä noin 140-sivuinen opus löytyy myös nettiversiona Päijät-Hämeen ja Hämeen Kylien sivuilta.

Tauno Linkoranta


LOKaaLI 2015

Syyskuun alussa 4.-6.9. Raahessa vietetään superviikonloppua mitä moninaisimmissa merkeissä. Valtakunnallinen LOKAALI 2015 -tapahtuma kokoaa yhteen maaseudun ja kylien toimijoita ja kehittäjiä, Kylien Tori tarjoaa runsaan kattauksen ohjelmaa ja toritunnelmaa, Pekan Pimiät juhlistaa syksyn pimeneviä iltoja venetsialais-hengessä ja Pekan Romppeet -rompetorille tuodaan tarjolle aittojen ja vinttien aarteet.

lOkAAlI ON vAlTAkuNNAllINEN PAIkAllISTOIMIJOIDEN JuHlA

Pitkien perinteiden juhlaa vietetään viikonlopun ajan ja järjestelyvastuut kiertävät vuosittain eri maakunnissa. Tänä vuonna tapahtumaa isännöi Raahen kaupunki ja tapahtuma on järjestyksessä 31. Samalla juhlitaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisia kyläpäiviä sekä Raahen kylien kyläpäiviä. Viikonlopun aikana järjestetään lukuisia Raahen seutukunnan kyliin ja mielenkiintoisiin kohteisiin suuntaavia opastettuja retkiä erilaisilla teemoilla. Retkillä pääsee tutustumaan mm. seutukunnan energiakyliin ja -hankkeisiin, Raahen seudun kehitykseen tervanpoltosta teräksen tuottamiseen, taide-elämyksiin ja Raahen vanhaan kaupunkiin (lisää seuraavalla sivulla). Lauantai-iltana vietetään ohjelmallista illanviettoa musiikin, pienen purtavan ja näytelmän kera. Ympäröivästä saaristosta pääsee nauttimaan meloen tai perinnelaivalla seilaten. Pääjuhlassa julkistetaan mm. valtakunnallinen vuoden kylä ja jaetaan muut paikallistoiminnan vuotuiset huomionosoitukset. LOKAALI-tapahtuma kokoaa yhteen maaseudun ja kylien toimijoita, mutta ohjelma on avoin ihan kaikille ja retkille toivotaankin paljon osallistujia!

kylIEN TORI vIETTää 10 -vuOTISJuHlAANSA

Raahen Rantatorille nousee iloinen, koko perheen toritapahtuma. Seutukunnan kylät saapuvat esittelemään mo-nipuolista ja värikästä toimintaansa ja myös kylien omat myyntituotteet pääsevät esille. Paikalliset päättäjät saavat tapahtuman kunniaksi istahtaa piinapenkkiin yleisön tentattavaksi. Lapsille jännitystä tuo mm. polkutraktoripulli-kikisat ja talutusratsastus. Karaokekisa on lunastanut vakiopaikkansa ohjelmassa jo menneinä vuosina. Tervetuloa seuraamaan miten kylätoimintaa voi tehdä hymyissä suin.

IHAN PIMIää MENuA - PEkAN PIMIäT JA PEkAN ROMPPEET

Superviikonlopun nuorimmat edustajat Pekan Pimiät ja Pekan Romppeet esittäytyvät nyt ensimmäistä kertaa. Uusi kaupunkitapahtuma Pekan Pimiät on saanut innoitusta rannikkoalueen mökkiläisille tutusta kesäkauden lopettajaisista ulkotulineen ja ilotulituksineen. Raahen edustan saariston saloihin pääsee tutustumaan yöllisellä melontaretkellä. Hämärän laskeutuessa kaupungin ylle asiaan kuuluvat myös opastetut ja runsailla tarinoilla ryyditetyt kummitus-kierrokset sekä kierros hautausmaalla. Raahen Pakkahuoneen museon lähes sadan kirkkoveistoksen koristama kirkkosali luo ainutlaatuiset puitteet vihkivalojen uusimiselle. Seremonian toimittaa Raahen ev.lut. seurakunta.

Pekan Romppeilla rompetorin myyjät avaavat aarrearkkunsa kaikelle kansalle: antiikkia, uusvanhaa käyttötavaraa, vintin löytöjä, astioita, ajoneuvojen osia jne. Viikonlopun aikana myös ajoneuvoharrastajat kokoontuvat Rantatorille, eli odotettavissa on komeat rivit uusia ja vanhoja mopoja, moottoripyöriä, traktoreita ja autoja.

Terhi Eteläinen

Tarkat ohjelmatiedot päivittyvät tapahtumien Facebook -sivuille: www.facebook.com/lokaalitapahtumawww.facebook.com/PekanPimiat

LOKaaLI 2015 KRUUnaa SUPERvIIKOnLOPUn RaahESSa

Hyvän Tuulen Raahe Kutsuu!


LOKaaLI2015

LOKaaLI 2015 KRUUnaa SUPERvIIKOnLOPUn RaahESSa

Tule, näe ja koe superviikonloppu Raahessa!

Valtakunnallinen paikallis- ja kylätoimijoiden tapaaminen Lokaali on tänä vuonna Raahessa. Lokaali-tapahtuma on tarkoitettu kaikille maaseudun ja kylien toimijoille. Samalla pidetään myös maakunnalliset Kyläpäivät ja Raahen

omat kyläpäivät Kylien Torin muodossa. Lokaali-tapahtuma täydentyy koko ajan uusilla huipputapahtumilla. Tapahtumat ovat avoimia kaikille. Lokaali-tapahtumiin on ennakkoilmoittautuminen.

Perjantai-ilta 4.9.2015

Pekan Pimiät -kaupunkitapahtuma käynnistyy Härkätorin puistossa klo 18

Pekan Romppeet -rompetori Rantatorin tapahtumakentällä klo 16-21 Raahen oma rompetori ja harrasteajoneuvotapahtuma. Tapahtuma-alueelle on vapaa pääsy. Rompetorikauppiaille ennakkoilmoittautuminen [email protected] tai tekstiviestillä 044-022 1659

Lauantaina 5.9.2015

Pekan Romppeet jatkuu klo 9-18 Ohjelmassa mm. harrasteajoneuvonäyttely (mopot ,moottoripyörät, autot ja traktorit) ja kärrykyyditystä 50- luvun Zetorilla.

Kylien tori Rantatorilla klo 9-18 10-vuotisjuhlatapahtumassa mm. kylien esittelypisteitä, myynnissä kylien ja lähialueen tuotteita, karaokekilpailu, päättäjien piinapenkki ja yhteisökammari. Lapsille mm. polkutraktoripullingia, talutusratsastusta, kasvomaalausta. Myyntipaikkavaraukset: Pekka Leinonen, puh. 044- 331 2211 tai [email protected]

Opastetut LOKAALI-retket klo 12-17 Raahen seutukunnan kyliin ja kohteisiin (ennakkoilmoittautuminen)

Ohjelmallinen illanvietto LOKAALI-vieraille Kauppaporvarissa klo 19-22, jatkot LOKAALI-tansseissa klo 22- Ohjelmassa vapaata yhdessäoloa ja ajatusten vaihtoa musiikin, pienen purtavan ja näytelmän kera. Ennakkoilmoittautuminen.

Pekan Pimiät jatkuu illan hämärtyessä

Sunnuntaina 6.9.2015

Kylien tori jatkuu Rantatorilla klo 9-15 Pekan Romppeet -rompetori jatkuu klo 9-15 Jumalanpalvelus Raahen kirkossa klo 10

Pääjuhla LOKAALI-vieraille Kauppaporvarin Raahe-salissa klo 10-15 Pääjuhlan käynnistää SYTY:n puheenjohtajaehdokkaiden paneeli. Juhlassa julkistetaan myös mm. valtakunnallinen vuoden kylä 2015 ja jaetaan muut paikallistoiminnan vuotuiset huomionosoitukset. Lounas ja juhlakahvit. Ennakkoilmoittautuminen.

Järjestelyissä mukana Raahen kaupunki, Raahen Kylät ry ja sofy-toiminta, Nouseva Rannikkoseutu ry, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry,

raahelaiset ajoneuvoharrastajat, Pikkulahden palvelut Oy, Raahen Matkailuoppaat ry sekä monet muut toimijat ja yritykset

ENNAKKOMAINOS 16.4.2015 lisätietoa facebook/lokaalitapahtuma

LISÄTIETOJA RETKISTÄ SEURAAVALLA SIVULLA

Hyvän Tuulen Raahe Kutsuu!


LOKaaLI2015

ENERGIAkyläT

Millaisilla ratkaisuilla kylät ovat turvanneet kylätalojen kes-tävän energiansaannin? Millä kylällä ajellaan kylän omalla sähköautolla? Entä mitä kuuluu Fennovoiman Hanhikivi-projektille? Tällä retkellä on luvassa tuhti annos tietoa Pyhäjoen ja Raahen energiahankkeista sekä kylien elinvoimaisuutta tukevista muista hankkeista. Retkellä käydään tutustumassa ydinvoimala-hankkeeseen Pyhäjoella sekä Alpuan kylän CHP-voimalaitokseen Raahessa. Paluumatkalla piipahdamme Kopsan tuulivoimapuistossa.

luONTO läHEllä

Meri on olennainen osa Raahen seudun luontoa. Meren ja luonnon mahdollisuuksia on hyödynnetty matkailussa, va-paa-ajan liikkumisessa ja tapahtumissa. Meri on tuonut asutusta alueelle jo kivikaudella ja liekö luonnolla ollut osuutensa myös Lasikankaan kylän oman da Vincin keksinnöissä? Retkellä käy-dään tutustumassa Mikonkarin luontopolkuun ja Lohenpyrstön alueeseen, Ruusumuorin kesäkahvilaan ja Kastellin kivikauti-seen Jätinkirkkoon sekä Arkkukarin siirtolapuutarhaan.

TAIDEPOlku

Retkellä tutustutaan raahelaisiin taiteilijoihin, taidekohteisiin sekä käsityöperinteeseen ja yrittäjyyteen. Saamme kurkistaa ITE –taiteilijan veistospuistoon, vedostaa oman grafiikan-työn sekä tehdä ostoksia wanhalla rautatieasemalla sijaitse-vassa osuuskunnan käsityömyymälässä. Kuulemme myös ku-ka oli Sofia Franzén ja miten hän liittyy Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistoon.

kävElykIERROS wANHASSA RAAHESSA

Kierroksen aikana uppoudutaan Raahen värikkääseen histo-riaan, kuullaan tarinoita entis-Raahen elämästä ja tutustutaan kiehtoviin henkilötarinoihin ja tapoihin. Reitti kiertää hal-ki idyllisen puu-kaupunginosan, päästäänpä kurkistamaan muutamiin piha-piireihinkin. Tarinoiden joukkoon mahtuu niin räytyvää rakkautta, veijarimaisia kujeita kuin kauheita tapauksiakin.

PuRJEHDuS RAAHEN FIIAllA

Raahe oli vuosina 1867–1875 maamme suurin laivanvarusta-ja-kaupunki. Purjelaivakaudella Raahen kauppalaivastoon kuu-lui parhaimmillaan 58 alusta, joista lähes kaikki oli rakennettu kaupungin omilla telakoilla. Raahen Purjelaivasäätiö perustettiin vuonna 1988 ylläpitämään tätä kulttuuriperintöä. Säätiön pur-jealus s/y Raahen Fiia on 1989 valmistunut haruspurjekuunari, jolla järjestetään mm. nuorisopurjehduksia.

TERvASTA TERäkSEEN

Alueen teollinen historia hakee vertaistaan pohjoisessa Suomessa. Teollinen toiminta on alkanut Ruukissa Siikajoella vuonna 1672 Potaskatehtaan rakentamisella. Kreivi Pietari Brahen myötä teolli-nen toiminta eri muodoissa ja etenkin metallialan yrittäjyys muo-dostavat tänäkin päivänä merkittävän osan työpaikoista. Retkellä tutustumme mm. Siikajoen Kreivinsaareen ja Lampinsaaren kaivoskaupunkiin Vihannissa sekä kuulemme tarinaa Siikajoen kylistä ja alueen teollisesta historiasta.

MElONTARETkI RAAHEN SAARISTOON

Päiväretki Raahen saaristossa on hyvä tilaisuus tutustua Raahen melontakohteisiin asiantuntevan oppaan johdatuksella. Vaihtoehtoisia retkikohteita on useita ja päivän retkikohde valitaan aina osallistujien mukaan ja sää huomioon ottaen. Alustavasti retken kohteena on Iso-Kraaselin saari, Raahen helmi. Saari sijaitsee 3 kilometrin päässä museon rannasta. Saarella on mm. 1909 rakennettu luotsitupa ja vanhoja kunnostettuja purjevajoja.

www.facebook.com/lokaalitapahtuma

LOKAALI 2015 LAUANTAIN RETKET 5.9.

< Katso edellisen sivun Lokaali 2015 ohjelmaluonnos


LEadER

www.facebook.com/lokaalitapahtuma

Nuoriso-Leaderit ovat monella ryhmällä varmasti keskeisesti mukana tässä tempauksessa. Jos teillä ei vielä ole omaa Nuoriso-Leaderia, nyt olisi hyvä hetki perustaa sellainen.

Talkoita tehdään siis nuorten eteen, ja ideoita kerätään etukä-teen vielä tämän kevään aikana. Haasteet ja talkooviikon päivit-täiset kertymät tulevat nähtäville leadersuomi.fi-sivustolle. Koko viikko kisataan ja lopuksi parhaat palkitaan. Palkintosarjoja on kolme: kerätyt talkootunnit, osallistuneet henkilöt ja upeimmat talkooideat.

Nuorten hyväksi kun tempaistaan, lienee paikallaan saada viesti perille myös heille itselleen. Hommaan valjastetaan maan parhaita tubettajia ja sosiaalista mediaa hyödynnetään muutenkin vahvasti. Vähän vanhemmille nuorille kampanja lanseerataan Facebookissa. Perinteisempää mediaa ei kuitenkaan unohdeta, tiedotusta ja kampanjointia tehdään monin tavoin. Maailman Suurimmat Talkoot tehdään kaikkien Leader-ryhmien yhteistyönä – ja kisajoukkueitahan voi olla vaikka minkä nimisiä ja värisiä! Nyt siis tuolit hetkeksi ulos aurinkoon ja aivomyrsky päälle, mikä on teidän ryhmän idea ja haaste. Hei, tästä tulee hauskaa!!

TerveisinHeli Walls, Leader-asiamies

MAAILMAN SUURIMMAT

TALKOOT SYYSKUUSSA – IHMISTEN KOKOISILLE IDEOILLE!

Maailman mahtavin idea syntyi Leader-brändiä viimeis-teltäessä kun pohdittiin, miten uusi ilme ja viesti saataisiin kaiken kansan tietoisuuteen. No tietenkin järjestämällä Maailman Suurimmat Talkoot! Leader-ryhmien rahoit-tamassa hanketoiminnassa tehdään vuosittain miljoonia talkootunteja vapaaehtoisvoimin ympäri Suomen. Ja kun pystytämme kunnon kisan, jo viikossa saamme nimiimme uuden Guinnessin maailmanennätyksen. Kyllä, luit oikein, siihen tähtäämme – ja sen me saavutamme!

Syyskuun kolmannella viikolla (14.–20.9.) Leader näkyy, kuuluu ja tuntuu lihaksissa! Brändin valtakunnalliseen lanseerauk-seen haastetaan kaikki Leader-ryhmät parhaaksi katsomallaan talkoomäärällä. Koko tempauksen teemana ovat nuoret – ja jatkossa, koska jatkoahan tälle seuraa, teemana on tulevina vuosina jotain muuta yhtä tärkeää ja arvokasta.

Ideana on, että Leader-ryhmät haastavat kisaan paitsi toi-nen toisensa, myös muita maaseudun toimijoita, hankkeita, porukoita ja tietenkin nuoria. Leader-ryhmien hallitukset haastetaan niin ikään tekemään konkreettisia tekoja nuorten hyväksi. Brändi-ilme ja viesti meillä on valmiina, talkookohteet jokainen Leader-ryhmä ideoi alueeltaan.


KYLÄTOIMINTAA

Kuinka monta ovea olet elämäsi aikana avannut?Kuinka monta sulkenut?Kuinka monen oven takana on odottanut mieluinen yllätys?Kuinka monta ovea olet sulkenut hyvillä mielin perässäsi?Kuinka monta tarinaa kuulisit, jos ovet voisivat kertoa?


KYLÄTOIMINTAA

Syntyi ajatus koota näyttelyksi monia tapah-tumia ja kulkijoita nähneet kylän hylätyt ja tarpeettomaksi käyneet ovet. Tervon kunta, Tervon Osuuspankki ja Pohjois-Savon koti-seutuyhdistysten liitto ry tukivat toteutusta, ja kyläläiset antoivat lahjoittamiensa ovien lisäksi runsaasti talkootyötunteja. Hyvällä yhteistyöllä ja sopivalla ripauksella kylähul-luutta kylältä kerätyistä ovista nousi upea tilataideteos OVET kesällä 2014. Reilut vii-sikymmentä ovea seisoo peltoaukeamalla kertoen kylän historiasta. Jokaisella ovella on oma tarinansa, jonka voi lukea oveen lii-tetystä tekstistä. Tilataideteos on paikoillaan seuraavat viisi vuotta. Vuosikymmenien ajan avatut ja suljetut ovet muistuttavat mei-tä omalla koruttomalla tavalla maaseudun muutoksesta.

Tervon kunnanjohtaja Petteri Ristikangas avasi OVET-tilataideteoksen 1.7.2014 jo perinteeksi tulleella kesäkierrok-sellaan. Nyt kunnanjohtajan kulkuvälineenä oli vanha traktori, edellisinä vuosina hän oli liikkunut kuntalaisten keskuudessa veneellä ja mopedilla.

Ovet yhdistävät ja herättävät muistoja. Sen lisäksi, että OVET -teokseen on käyty vilkkaasti tutustumassa, teos kutsuu kylä-läisiä myös yhteisiin tapahtumiin. Viime vuoden joulun alla OVILLA järjestettiin Talluskylän Riistaveikkojen toimesta kylä-läisten yhteinen Joulu on jo ovilla -tapahtu-ma. Silloin OVILLA laulettiin joululauluja, paistettiin makkaraa ja nautittiin lämpiä juomia.

Pohjois-Savossa järjestetään poikkeuk-sellisesti Avoimet Kylät -tapahtuma kesä-kuun 28. päivä (yleisesti 6.6.) ja Talluskylä osallistuu siihen sekä 5. heinäkuuta to-teutetaan Talluskylän kyläyhdistyksen ja Tervon seurakunnan yhteisesti järjestämä OVI-kirkko. Teoksen myötä on mahdol-lista toteuttaa monia muita tapahtumia. Vain luovuus ja kylähulluus ovat rajoina. Esimerkiksi Runo-tapahtuma, Sävel-ilta tai Ovitanssit kuulostaisivat hyvältä ja sopivasti hulluilta.

"Vaikka tehtäväni vilja-aitan ovena oli tärkeä, silti joskus kadehdin ystävääni nuk-kuma-aitan ovea. Olisin niin halunnut kuul-

la ne keskustelut oven läpi, kun renki yritti puhua itsensä piian aittaan yöksi."

Vierailin itse OVET-teoksen luona lap-suusmaisemissa käydessäni. Olin todella vaikuttunut teoksen ideasta ja toteutuk-sesta. Kumisaappaat odottivat seipäiden päähän ripustettuna vierailijoita, joten nappaskengät saattoi vaihtaa saappaisiin ja näin pääsi kuivin jaloin ovien luokse. Pellolta löytyi ainakin yksi tuttu ovi. Ovea katsellessa muistin kauppiaspariskunnan, joka hääräsi tiskin takana, ja hyllyt olivat täynnä mitä erilaisempia taloustarvikkeita.

"Varsinkin kesäisin kaupan rappusilla istui miehiä kuulumisia vaihtamassa. Moni poltti siihen aikaan tupakkaa: Norttia, Saimaata tai Klubia, joko pölli- tai pilli-. Metsätyömiehet töistä palatessaan kävivät ostamassa pätkän kyröläistä ja ison pullon Puijo-pilsneriä. Siinä he sitten istuivat edes-säni rappusilla".

Hannele JääskeläinenTervetuloa aikamatkalle Talluskylän OVILLE, siellä on aina avoimet ovet.

< Ovien ympärille järjestettävien tapah-tumien ra jana ovat vain mielikuvitus sekä kylähulluus ja kattona sananmukaisesti taivas. Vanhan, purkutuomion saaneen savusaunan ovi alakuvassa herätti a jatuk-sen kyläläisten yhteiseen tilataideteokseen Kuvat: Alma Hyvönen.

OVIEN TARINASavusaunan ovesta se alkoi. Tervon kunnan Talluskylän kyläpäällikkö Matti Laukkanen muutti takaisin kotikylälleen ja asettui entiseen kotimökkiinsä Pellonpäähän. Paikkoja kunnostellessa katse kohtasi vanhan savusaunan ja etenkin sen oven. Sauna oli lahonnut, mutta ovi kertoi vielä tarinaansa:

"Vanha lahonnut savusauna, jonka ovi oli melkein sata vuotta, on saanut purku-tuomion. Sauna toimi varsinaisen tehtävänsä jälkeen useita vuosia lasten leikki-paikkana, sitten kanojen ja sikojen sääsuojana. Taisipa pojan kellukat ammuskella minua joskus ilmakiväärilläkin".


SVENSKA SPALTEN

Under den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen i Pedersöre (28-29.3.2015) gjorde Peter Backa ett slags försök till testamente över sin roll som ”virtuell landsbygdsutvecklare” i 30 år. Han utgick från sina erfarenheter, vad han sett och hört, men även vad han läst. Backa plockade några centrala trender och vågrörelser som är avgörande för landsbygden, landsbygdspolitiken och människorna på landet. Här nere följer slutsatserna av hans tankar.

SluTSATSER

Mitt testamente är skrivet i mörka färger, men det är inte negativt. En sak som jag också lärt mig, är att om det finns idéer, vilja och kampanda, så kan vilka trender som helst vändas, åtminstone lokalt. Men jag tror att vi radikalt måste tänka om våra strategier – inte bara taktiken. Vi måste tyvärr ändra oss på grundläggande punkter.

För att vi ska kunna rädda landsbygden så borde vi, i en viss mening, delvis tona ner landsbygdsutvecklingen, delvis utvidga den! Vi talar i Finland om den smala och den breda landsbygdspolitiken. Nu borde vi satsa också på den smarta landsbygdspolitiken.

Varför ska vi i tid och otid dra gräns mellan landsbygden och stan, när sta-den ändå är den större och starkare, och vinner över landsbygden. Staden eller stadsborna är inte självskrivna motsatser. Det finns många positiva krafter på lokal nivå i städerna.

Vi måste i stället arbeta – tillsammans med stadsborna – för den konsekventa helhetsbaserade miljöpolitik som vi alla egentligen vet att vi behöver. Låt oss ta fasta på t.ex. omställningsrörelsen! Låt oss jobba för lokal identitet – oberoende var den har hemort!

Låt oss jobba för närdemokrati och inte låta lura oss av makthavarna som erbjuder ”prat-forum” eller annan sorts placebodemokrati! Och låt oss kämpa för ekonomisk jämlikhet för människor, lika väl som för regioner! På det viset arbetar vi bäst för landsbygden!

EN SvAG BRIS Av FÖRäNDRING – ETT uPPROR

Slutet av 60-talet var en tid av uppror på många plan, politiskt, kulturellt, socialt. Efter det har det varit ganska tråkigt, med undantag av den gröna rörelsen – innan den blev politiskt rumsren. Nu tycker jag mig känna av en liten vårbris. Det är en bra vind för landsbygden! (Det kan förstås bara vara ett drag – man blir känslig för drag i min ålder.)

Peter Backa

PETER BACkA vIll uTvECklA SyTy – kANDIDERAR FÖR ORDFÖRANDEPOSTEN

Som mångårig landsbygdsutveckla-re och närdemokratiförespråkare på Svensk Byaservice och under senare år även som sekreterare, först i Svenska temagruppen och sedermera IDNET (Identitetsbaserat nätverk), stäl-ler den nyligen pensionerade Peter Backa upp i valet som ordförande för Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) – Byaverksamhet i Finland rf. Vid dis-kussioner under den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen i Pedersöre (28-29.3.2015) angående ordförandeposten i SYTY lyftes Backa fram som kandidat. Peter Backa nås på mobil 040 595 0444.

”vi borde även satsa på den smarta landsbygdspolitiken”


SvEnSKa SPaLTEn

Europaparlamentariker Nils Torvalds kunde inte närvara vid öppningen av den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen i Pedersöre (28-29.3) p.g.a. förkylning. Men från sjukbädden sände han sin hälsning från Bryssel. I sin text tar Torvalds upp bl.a. klustren som lika väl finns, eller kun-de finnas, när vi talar om vår landsbygd. Klustren skiljer sig lite från landsända till landsända, men alla är inriktade på kvalitet, hälsa och renhet. Men de olika klustren har samtidigt många gemensam-ma drag, då de drivs av strävanden att förbättra sin energianvändning och att komma uppåt i värdekedjan. Torvalds hälsning till Landsbygdsriksdagen följer här:

BäSTA lANDSByGDSRIkSDAG

Alltid går det inte riktigt som på Strömsö! Efter föregående veckas studiebesök på Åland hade det varit bättre än bra att komma till Landsbygdsriksdagen och med en viss entusiasm berätta om hur mycket det finns att göra – och hur mycket man kan göra för att skapa en mera levande landsbygd.

I stora ekonomiska sammanhang talar vi för det mesta om kluster. På det området finns det intressanta utredningar och en hel del forskning. På nätet kan ni finna en atlas – en kartbok, som beskriver hur invecklade förbindelserna kring den stora ekonomins framgångar kan vara. Kartboken heter Atlas of Economic Complexities. Men det som den ekonomiska vetenskapen elegant klarar av i stora sammanhang, är vi lätt blinda för när det kommer för nära.

Klustren finns lika väl – eller kunde fin-nas – när vi talar om vår landsbygd. Redan när EU hade godkänt den nya CAP:en talade jag med Mats Nylund, och vi var igen öve-rens om det mesta. Vi talade då om att sätta

”det går inte alltid som på Strömsö!” – nils Torvalds hälsning på Landsbygdsriksdagen

igång en arbetsgrupp för att i god tid börja se över nästa landsbygdsprogram. Varför?

Vi vet med allra största insikt och säker-het att EU:s kvarnar mal ganska långsamt. Vi vet också att de resurser vi har på land-sbygden, har händerna fulla med dagliga åtgärder. Därför finns det hela tiden en över-hängande risk för att vi inför nästa CAP – och redan inför CAP:ens granskning – nog har insett att någonting borde göras, men inte haft tid för att riktigt ordentligt granska vad vi kunde göra för vår landsbygd.

Mitt förslag är alltså följande: låt oss för ett ögonblick granska hur den svenska kustbygdens olika kluster kunde se ut. Det kommer att skilja sig lite från landsända till landsända p.g.a. av de strukturer vi har. En del kommer att vara mera inriktade på att utveckla trädgårdsodlingens kluster, en del mera på mjölk och andra på kött. Alla är inriktade på kvalitet, hälsa och renhet. Dessutom finns det ett servicekluster, ett naturkluster och ett turistkluster, som i bästa tänkbara fall kan sitta oerhört väl i alla sammanhang.

Men de olika klustren har samtidigt många gemensamma drag. Alla drivs av strävanden att förbättra sin energianvänd-ning, alla drivs av att komma uppåt i vär-dekedjan. Och när vi talar om värdekedjan finns det igen begrepp som ”up stream” och ”down stream”, uppåt i varuströmmen och neråt i varuströmmen. För att komma uppåt behöver vi mera samarbete med och kring forskning, för att komma neråt i va-ruströmmen behöver vi tänka på vad vi kan förbättra oss på och hur vi kan utveckla vår andel av produktionen.

Dessutom. I den diskussion som vi just nu för i Europaparlamentet handlar mycket om innovationer med förleden bio-. Vi har verkligt stora gemensamma resurser om vi bara förmår samla dem och det finns redan

många exempel på hur enskilda företag har förbättrat sin ekologiska och ekonomiska hushållning genom att utveckla anläggnin-gar för biogaser och biodrivmedel.

Vad kan alltså jag bidra med? Vi har redan lovat ta en delegation från SLC till Bryssel någon gång nästa år. Det enda jag underströk, var att jag inte bara vill ha pap-persvändare, utan jag vill också ha heder-liga dyngvändare med bland besökarna. Det här initiativet kunde utvidgas till att omfatta också Landsbygdsriksdagens re-presentanter. Men på ett villkor: vi måste vara praktiska, vi måste vara målinriktade och vi måste försöka se utmaningarna så konkret som möjligt.

Sen beklagar jag bara en liten detalj. Jag märkte av en gryende förkylning redan senaste söndag, men på grund av oerhört spännande trialogförhandlingar kring bio-drivmedel kunde jag inte lägga mig under täcket. Det hade sina – tja – naturliga följ-der. Under de senaste dagarna har jag varit fullständigt däckad.

Det retar mig en hel del, men jag har väl mig själv att skylla!

Av ovan anförda anledning kunde jag al-ltså inte närvara vid Landsbygdsriksdagen, men jag tillönskar er all tänkbar framgång.

Med mina bästa hälsningar,Nicke

Nils Torvalds. Bildkälla: Wikimedia, Harald Krichel


SVENSKA SPALTEN

Finlandssvenska landsbygdsaktörer hade två intensiva dagar under den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen i Sursik skola, Pedersöre 28-29.3.2015. Ett 70-tal personer deltog i konferensen som nu ordnades för trettonde gången. Det var bl.a. föreläsnin-gar, gruppdiskussioner, debatt kring framtidens landsbygdspo-litik, varvat med lättare underhållning av inspiratören Bengt Gustavsson, samt en magnifik kvällsfest med underhållning och middag, där maten bestod av nästan enbart närodlade produkter.

I gruppdiskussionerna, inklusive inkomna motioner var det fullt drag. I de här sju grupperna togs det fram tre ställningstaganden per grupp, sammanlagt alltså 21 stycken, av vilka en del går vidare till den europeiska Landsbygdsriksdagen. Dessa ställningstaganden röstade man sedan om på konferensens andra dag. Det nya var att delegaterna för första gången fick rösta genom ett mentometersys-tem. Röstningen gick till så att man röstade med en elektronisk apparat på det ställningstagande som man själv ansåg vara det mest viktiga av varje grupps tre ställningstaganden. På det här sättet fick man fram de sju angelägnaste ställningstagandena, vilka enligt grupperna är följande:

Livlig diskussion under den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen

Trängselproblem i de lokala ekosystemenFör att komma vidare bör lagstiftningen kring skarv ändras och som motivering för detta: Vid fredningar måste alla aktiviteter beaktas.

Ökat lokalt beslutsfattande inom planeringenEn myndighet ska inte kunna kräva in uppgifter av landsby-gdsföretagarna och kräva en avgift, ifall samma uppgifter finns hos en annan myndighet.

Finlandssvensk sammanhållningSvenskspråkig skola och utbildning på alla nivåer, från grund-skola till högskola.

Ökade klyftor i samhälletEU:s regelverk kring indirekta skatter bör ses över så att vi får bort geografiska orättvisor.

Demokratin och Svenskfinland i centraliserade strukturerPartnerskap mellan kommunerna och föreningarna/tredje sektorn.

Framtidens landsbygdsutvecklingLokala lösningar behövs => schablonlösningar fungerar inte och det finns alltför detaljerade lagstiftningshinder. Innovationer och utveckling (placebased policy) behövs.

Frågor till den europeiska LandsbygdsriksdagenStatens tvångsinlösning av mark för naturskyddsområden hindrar lokalutveckling. Tvångsinlösningar för att inrätta naturskyddsområden bör upphöra.

Följande gång finlandssvenska landsbygdsaktörer samlas till Landsbygdsriksdag är i Västnyland hösten 2016.

Kenneth SundmanSvensk Byaservice

Under debatten kring framtidens landsbygdspolitik tentades represen-tanter från olika partier, Allan Saloranta, Peter Östman, Mats Nylund, Steven Frostdahl, Laura Ala-Kokko och Bjarne Kallis. Foto: Kirsi Tikkanen

Leader-rådgivaren/byaombudet Karl-Gustav Byskata och verksamhetsledaren Mathias Högbacka från Aktion, samt specialsakkunnig Ann-Sofi Backgren från Svensk Byaservice. Foto: Kirsi Tikkanen


SVENSKA SPALTEN

Under Landsbygdens utvecklingsförening SILMU rf:s årsmöte 9.4.2015 beslöts det att man grundar en byasektion, vilken förbinder sig att fortsätta och utveckla den byaverksamhet som Östra Nylands Byar rf (ÖNB) har bedrivit. ÖNB uppgår således i SILMU. Det nya namnet på byaverksamheten blir SILMU-byar, SILMU-kylät.

SILmU tar hand om önb – grundar en byasektion

Till byasektionen valdes Tora Markkula, Veijo Peltola, Ilkka Ceder, Sirpa Holvilehto och Laura Karén. Till SILMU rf:s nya ordförande valdes fil.mag. Tuula Salo och som viceordförande utvecklingschef Tiina Whiley.

I Österbotten skedde år 2008 en liknande sammanslagning, då den lokala aktionsgruppen Studiefrämjandet i Österbotten rf och den regionala byaorgani-sationen Svenska Österbottens Byar rf (SÖB) slogs ihop i en ny förening – Aktion Österbotten rf.

För mer info om SILMU se www.silmu.info och för ÖNB www.itukylat.fi.


< Ordförande Tuula Salo och ÖNB:s ordförande Tora Markkula undertecknar kontraktet angående överfö-ringen av byaverksamheten. Foto: Heli Mutanen

Under inspirationsseminariet i Vasa 14.4.2015 berättade Jan Forsmark från Riksorganisationen Hela Sverige ska leva (HSSL) och Omställning Sverige om rörelsens bakgrund, dess syfte, samt om de svenska erfarenheterna.

Omställning Sverige samlar drygt 5 000 aktiva medlemmar som organiserar sig i lokala omställningsgrupper över hela landet. Några frågor som i ett lokalt perspektiv fått stort gehör är lokal odling och energi, samt de utmaningar inom energi, miljö – ekonomiskt och socialt – som vi står inför. Under se-minariet tog Forsmark upp komplexa frågor som går genom hela det globala systemet ända ner till gräsrotsnivå – peak-oil, jordens miljöproblem, skuldsättning, samt sociala problem och protester. Vi är bunden till oljan som tar slut, vi skuldsätter oss, smutsar ner miljön och utsätter oss för farliga kemikalier. Det finns många globala kriser runt hörnet.

”Landsbygden har resurser för omställning”Nu behövs en omställning från gräsrotsnivå. Vi måste satsa på

en hållbar landsbygd, för möjligheterna att ställa om landsbygden är oändliga. Det är bara vår fantasi och vilja som sätter gränserna, och vi ser att det går att göra mycket mer än vad som görs i dag. Resurserna som krävs för omställningen till ett hållbart samhälle, finns på landsbygden med förnybara naturresurser som ger oss mat, energi, byggmaterial och industriråvaror. Möjligheterna att ställa om landsbygden är oändliga. Det är bara fantasin och viljan som sätter gränserna.

Mer info om omställningsrörelsen finns på www.transition-network.org och på www.transitionsweden.se med länk till bl.a. skriften Hållbara bygder.



KYLÄTOIMINTAA

Alajärven Luoma-ahon kylä on käynnistänyt uuden toimin-tamuodon: kylän nuorisoseuralla pidetään valtakunnallinen kyläelokuvafestivaali, jota edeltää lyhyelokuvakilpailu. Ensi syksynä tapahtuma on lauantaina 24.10. Kyläelokuvat on toi-mitettava raadille syyskuun puoliväliin mennessä.

Tapahtuma on järjestetty nyt kaksi kertaa. Ensimmäisenä vuonna saatiin kylähenkipuhujaksi elokuvaohjaaja Markku Pölönen, joka toimii myös tapahtuman suojelijana. Viime syksynä alustajana oli tuotanto- ja kehitysjohtaja Petri Rossi Suomen elokuvasääti-östä. Ensi syksyn ohjelmaa on tarkoitus teemoittaa näyttelijätyön näkökulmasta, ja nimekkäitä esiintyjiä on jälleen luvassa.

Lyhytelokuvakilpailuun on saatu kumpanakin vuonna yli 20 elokuvaa eri puolilta Suomea. Ensimmäisenä vuonna raati ja päätuomarina toiminut Markku Pölönen nimesivät voittajaksi Kannuksen Eskolan kylän, jonka draamallinen lyhytelokuva kertoi koskettavasti, mutta huumorilla höystettynä monen suomalaisen kylän kohtalon hetkestä – koulun lopettamisesta.

Viime syksynä voiton veivät nuoret taitajat: Alajärven Myllykankaan tyttötrio oli valmistanut riemukkaan pläjäyksen maaseudun ja kaupungin eroista: mitä tapahtuu kun kaupunki-laisserkut tulevat viikoksi maalle.

Kilpailuun lähetetyt elokuvat ovat antaneet monipuolisen kuvan suomalaisesta maaseudusta. Toivottavasti moni kylä ja elo-kuvantekijä tarttuu jälleen haasteeseen ja lähettää 15.9. mennessä

15 minuutin mittainen elokuva mukaan kilpailuun. Elokuvien tekijöille annetaan jälleen vapaat kädet; elämää kylissä ja maaseu-dulla voi ilmentää haluamallaan tavalla draamallisen elokuvan tai dokumentin lisäksi vaikkapa animaationa tai musiikkivideona. Elokuva voi olla oman kylän mainos ja esittely, kerrontaa kylän arjesta, juhlasta, historiasta tai merkkihenkilöistä, tarinallinen fiktiivinen elokuva taikka hyvinkin mielikuvituksellinen näkemys elämänmenosta maaseudulla. Tärkeintä on tiivistää sanottavansa varttituntiin.

Esikatseluraati valitsee viisi elokuvaa festivaalitapahtumaan kat-sottavaksi ja paras saa kuvataiteilija Elina Förstin suunnitteleman ja kylän alumiiniteollisuuden valmistaman kyläelokuvapystin.

Elokuvan voi postittaa joko normaalina dvd-elokuvana tai mp4-muodossa osoitteeseen Kyläelokuvakilpailu, Aisapari ry, Hoiskontie 25, 62900 Alajärvi tai pilvipalvelun kautta ladattavana linkkinä osoitteeseren [email protected]

Kotisivulta www.kylaelokuva.fi on saatavissa tarkemmat ohjeet ja ohjelma, ja lisäksi koosteita aiemmin osallistuneista elokuvista. Kamerat käymään!

Päivi KultalahtiAisapari ry

ELOKUva KERTOO KYLÄSTÄ

Viime syksyn kyläelokuvafestivaaleilla veivät voiton 12-vuotiaat Matilda Kivipelto, Fanni Yliaho ja Saimi Ränkimies elokuvallaan Suku on pahin. Kuva: Päivi Kultalahti

KILPAILU


Puku tekee kyläasiamiehen

PaKIna

Ajattelin tällä kertaa kertoa ongelmasta, joka lienee yhteinen suurimmalle osalle kyläasiamiehistä. Aamutoimiani nimittäin vaikeuttavat äärimmäiset älylliset ponnistelut ulkoisen habitukseni viimeistelyssä. Miten pukeutua kyläasiamieheksi?

Pystyn niin samastumaan Richard Gereen klassikkoelokuvassa American gigolo: vietän tovin jos toisenkin katsoessani sängylle nostettuja garderoobini antimia. Minkälaisen pikkutakin laittaisin, sopisiko preussinsininen kravatti poltetun oranssin hohtoiseen kauluspaitaan vai olisiko tänään syytä laittaa koko-naan okran värinen puku persikkaan häivähtävällä rusetilla?

Tämäkin ongelma on pitkälti itse luotu. Kaikki olisi niin paljon helpompaa, jos Suomen Kylätoiminta ry olisi, ennen kuin ensimmäisiä kyläasiamiehiä vielä oli palkattu, määritellyt meille jonkinlaisen työasu-kokonaisuuden tai univormun. Viimeistään kylätoiminnan brändityössä asia on ainakin otettava työn alle.

Onneksi kyläasiamiehet näyttävät sentään ottaneen itse ohjat käsiinsä yhtenäisissä autovalinnoissa. Viimekesäinen kyläasiamiestapaaminen Pirkanmaalla paljasti, että melkein kaikki saapuivat paikalle Volvolla. Toki paikalla oli myös sellaisia anonyymejä kyläasiamiehiä, jotka panostivat enemmän luotetta-vuuteen ja ilmaantuivat Sastamalaan vuoden 1991 Toyotalla.

Mutta takaisin kyläasiamiehen virka-asuun. Muuan facebook-ystäväni huomautti, että profiilikuvassani oleva asukokonaisuus voisi toimia myös kyläasiamiehen univormuna. Olen kuvassa nimittäin lähdössä Maskun Markkinoiden juontohommiin ja päälläni on vanha isännän asu saapashousuineen, liiveineen kaikkineen ja päässä on vielä lierihattu.

Mutta ei, kyseinen asu ei mielestäni oikein välitä kylätoiminnan modernia ja dynaamista luonnetta. Jouduin markkinatilaisuudessakin kuuluttamaan, että ”ei, en paikalla olevan nuorison epäilyistä huolimat-ta ole amishi”. Oletettavasti sama vaikutus saadaan aikaan myös kansallispuku-tyyppisillä ratkaisuilla.

Luontainen vaatimattomuuteni estää minua innovoimasta kyläasiamiehen univormua supersankarien suuntaan. Toki jonkinlainen nahka-asu, silmänaamio sekä viitta ja rintamukseen kirjattu iso K (ruotsin-kielisillä alueilla iso B) sopisivat työn sisältöön ja tuloksiin kuin nenä päähän. Naispuolisille kyläasiamie-hille sopisi vastaavasti ehkä kissanainen-tyyppinen kostyymi. Mutta ei, tälle tielle en nöyränä miehenä lähde. Vai olisiko sittenkin miekka ja lierihattu…

Entä jos otettaisiin malliksi AC/DC ja koulupuku? Tuo australialaisyhtyehän on profiloitunut sort-sien ja koulutakin kantajana. Ilmeen profiloituma eli kitaristi Angus Young taitaa olla nykyään jo kuu-sikymppinen, mutta sehän ei tahtia haittaa. Hän ei näytä yhtään sen kornimmalta kuin 70-luvullakaan. Meillä Suomessa vaan ei ole ollut koulupukuja eikä ilmastokaan – ainakaan vielä – suosi lyhytlahkeisia vaihtoehtoja.

Kenties hedelmällisin lähtökohta olisi kuitenkin lähestyä kyläasiamiehen virka-asuongelmaa työn sisäl-löstä käsin. Työssä on toki alue- ja persoonakohtaisia eroja, mutta uskoisin, että merkittävä osa tuntikir-janpidosta täyttyy useimmilla neuvonnasta, aktivoinnista ja kylähengen etsimisestä sekä näihin kiinteästi liittyen nautintoaineiden (=kahvin) nauttimisesta.

Eli kun oikein silmin katsotaan, me ollaan tietäjiä kaikki. Tai shamaaneja. Siitä vain viitta niskaan ja hirvensarvet päähän ja töihin. Pitäisiköhän hankkia avoauto, jottei tule kuhmua Toyotan kattoon?

Ja taas maaseutu kehittyy. Tai sitten ei.

Dorfagent Linkoranta


LaKImIEhEn nURKKa

Varatuomari Tommi Siro kirjoittaa lakimiehen nurkkaan oikeudelli-siin asioihin liittyvistä kysymyksis-tä. Suomen Kylätoiminta ry tarjoaa jäsenyhdistyksilleen maksutonta juridista neuvontaa esimerkiksi yh-distyslain, yhdistyksen verotukseen, yhdistyksen hallintoon, yhdistysten sääntöihin, työlainsäädäntöön ja erinäisiin sopimusasioihin liittyen. Palvelu tapahtuu pääsääntöisesti pu-helimitse. SYTYn tarjoama palvelu kattaa 1 tunnin maksuttoman neu-vonnan per tapaus.

Tommi Siro Lakiasiaintoimisto SiroLinnankatu 18, 20100 Turkupuh. (02) 2522 242 / 040-5507635 Viikoittaiset soittoajat ovat tiistaisin ja perjantaisin kello 9.30-12.00.

Rekisteröity vai rekisteröimätön yhdistys?

Yhdistyslaissa yhdistykset on jaettu re-kisteröityihin ja rekisteröimättömiin yh-distyksiin. Yhdistys voi siten lain mukaan olla myös rekisteröimätön vaikka toisin usein kuvitellaan. Yhdistyslain 10 luvussa säädetään erikseen rekisteröimättömistä yhdistyksistä.

Erot rekisteröidyn ja rekisteröimättömän yhdistyksen välillä ovat kuitenkin merkit-tävät tarkasteltaessa asiaa lainsäädännön näkökulmasta. Rekisteröimätön yhdistys ei nimittäin voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia. Siltä puuttuu toisin sanoen oikeuskelpoisuus, eli se ei ole itse-näinen oikeudellinen toimija. Tästä seuraa, että rekisteröimättömän yhdistyksen puo-lesta tehdyistä toimista vastaavat toimiin osallistuneet tai niistä päättäneet henkilö-kohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Toimien ulkopuolelle jättäytyneet yhdistyksen jäse-net tai päätöksentekoon osallistumattomat jäsenet eivät kuitenkaan ole vastuussa edellä tarkoitetuista toimista.

Näkemykseni mukaan useimmissa ta-pauksissa on varmasti perusteltua ainakin vakavasti pohtia yhdistyksen rekisteröi-mistä, koska se on omiaan luomaan edelly-tyksiä yhdistyksen aktiiviselle toiminnalle. Mikäli yhdistyksen toimintaa on tarkoitus harjoittaa vähänkin laajamittaisempana, edellyttää se ainakin miltei aina yhdistyksen rekisteröitymistä. Mikäli esimerkiksi tarkoi-tuksena on toteuttaa julkisin varoin rahoi-tettavia hankkeita, edellyttää se yhdistyksen rekisteröimistä. Myös julkisten avustusten vastaanottaminen edellyttää säännönmu-kaisesti yhdistyksen rekisterissä olemista. Yhdistyslain 6 §:n mukaan yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona, jos se on rekis-teröity. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät myöskään vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.

Rekisteröity yhdistys voi omistaa irtain-ta ja kiinteää omaisuutta, tehdä kauppoja ja muita sopimuksia ja ottaa vastaan lah-joituksia. Rekisterissä oleminen on myös edellytyksenä julkisen huvitilaisuuden, arpajaisten ja yleisen rahankeräyksen toimeenpanemiseen.

Rekisteröitymisellä on siten saavutetta-vissa yhdistyksen ja sen toiminnan kannal-ta huomattavia etuja, mikäli tarkoitus on kehittää ja monipuolistaa olemassa olevan rekisteröimättömän yhdistyksen toimintaa.

Uskon vahvasti siihen, että esimerkiksi vanhan rekisteröimättömän kylätoimi-kunnan rekisteröinti kyläyhdistykseksi luo edellytyksiä tehokkaammalle ja pa-remmin jäsennetylle paikallisen toiminnan kehittämiselle.

Yhdistyslain 2 luvun säännökset koske-vat tilannetta, että perustettavana on ko-konaan uusi, rekisteröitäväksi tarkoitettu yhdistys. Lain luvun 2 säännökset tulevat sovellettaviksi myös silloin, kun rekiste-röimätön yhdistys halutaan rekisteröidä. Kummassakin tapauksessa patentti- ja re-kisterihallitukselle on toimitettava perus-tamiskirja ja yhdistyksen säännöt.

On sitten kyse uuden yhdistyksen perus-tamisesta ja rekisteröinnistä taikka rekiste-röimättömän yhdistyksen rekisteröimisestä kannattaa yhdistyksen sääntöjen laadintaan panostaa, jotta säännöt sisällöltään oikeasti vastaavat sitä, mitä jäsenet haluavat yhdis-tykseltä. Säännöt muodostavat yhdistyksen pelisäännöt.

Käytännön neuvoja koskien rekiste-röitymistä on mahdollista saada Suomen Kylätoiminta ry:ltä, paitsi yhdistyksen tar-joaman juridisen puhelinneuvonnan kautta myös yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta www.kylatoiminta.fi josta on saatavissa kyläyhdistyksen mallisäännöt.

Tommi Siro


HANKKEET JA SOPIMUSYHTEISTYÖ:

LEADER-asiamies:Heli WallsPuh. 045 327 1117Email: [email protected]

Kyläapu-hanke, projektipäällikköJuhani NenonenPuh. 045 111 52 22Email: [email protected]

European Rural Community Alliance: Eurooppalainen kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisjärjestö, joka toteuttaa kokonaisvaltaista ja monialaista maaseudun kehittämistä. Suomen yhteyshenkilöt: Kim Smedslund (hallituksen jäsen) ja Peter BackaEuropean LEADER Association for Rural Development (www.elard.eu): eurooppalaisten Leader-ryhmien kattojärjestö. Suomen yhteyshenkilö: Raisa Rinne Hela Norden skall Leva (www.hele-norden.dk): pohjoismainen kyläliikkeiden järjestö. Mukana kaikki Pohjoismaat, Ahvenanmaa, Grönlanti ja Färsaaret. Suomen yhteyshenkilö: Risto Matti Niemi (hallituksen jäsen) Partnership for Rural Europe (www.prepare-network.org): koostuu 10 verkostoyhteenliittymästä. SYTYn yhteyshenkilö: Kim Smedslund European Council for the Village and Small Town (www.ecovast.org) tavoitteena kehittää taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista elin-voimaisuutta. Suomen yhteyshenkilö: Heli Siirilä.

SuOMEN kyläTOIMINTA Ry (SyTy)

Byaverksamhet i Finland rfLupajantie 125500 PerniöEmail: [email protected]/www.maaseutuplus.fi

yHTEySTIETOJA kANSAINvälISIIN JäRJESTÖIHIN:

Svenska StudiecentralenHandelsesplanaden 12 B 1765100 VASAAnn-Sofi Backgren [email protected]

SVENSK BYASERVICE:

TILAA MAASEUTUPLUS

ITSELLESI, KAHVIHUONEESEEN

TAI KYLÄYHDISTYKSELLE

[email protected]

30EUR / VUOSI

pääsihteeriRisto Matti NiemiPuh. 050 599 5229Email: [email protected]

kehittämisjohtajaTuomas PerheentupaPuh. 050 592 2726Email: [email protected]

talouspäällikköTuomas RokkaPuh. 045 133 5391Email: [email protected]

toimistosihteeri, Kyläapu-hankkeen projektisihteeriMarianne LemettinenPuh. 045 887 1511Email: [email protected]

puheenjohtajaEero UusitaloPuh. 040 541 9916Email: [email protected]

SYTYN TOIMISTO:

JÄSSI-jätevesihankeJätevesineuvojaKirsi MäkinenPuh. 045 881 4200Email: [email protected]

Avoimet Kylät -päivä, projektivastaavaHanna RuoholaPuh. 044 357 6181Email: [email protected]

Tervetuloa kylään 6.6!

Katso koko ohjelma: www.avoimetkylat.fi

Kylät ympäri Suomen avaavat ovensa kesäkuun 6. päivä ja toivottavat kaikki tervetulleiksi tutustumaan elämään ja toimintaan kylissä! Ohjelmaa on koko perheelle

aamusta iltaan, nähdään kylillä!

Kisailua, Pop-up-kahviloita, kyläkierroksia, räsymaton kudontaa, tai-denäyttelyitä, yhteislaulutuokioita, pihakirpputoreja, avoimia kotiovia, jälki-istuntoa kyläkoululla, kylien omia missikilpailuja, yhdessä ulkoilua

ja makkaranpaistoa, talkoita kylätalolla ja paljon muuta!

Documents

Mp2 2015 painoon