Erityiskertomus Valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien käsittely EU:ssa: tärkeitä toimia toteutettu, mutta vielä on tehtävää

FI 2016 nro

28

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN 12, rue Alcide De Gasperi 1615 Luxemburg LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspxVerkkosivut: eca.europa.euTwitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2016

Print ISBN 978-92-872-6118-2 ISSN 1831-0958 doi:10.2865/80085 QJ-AB-16-028-FI-CPDF ISBN 978-92-872-6165-6 ISSN 1977-5792 doi:10.2865/559943 QJ-AB-16-028-FI-NEPUB ISBN 978-92-872-6160-1 ISSN 1977-5792 doi:10.2865/391143 QJ-AB-16-028-FI-E

© Euroopan unioni, 2016Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien käsittely EU:ssa: tärkeitä toimia toteutettu, mutta vielä on tehtävää

(annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla)

Erityiskertomus

FI 2016 nro

28

02Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksissa käsitellään eri talousarvioaloilla tai hallinnon aloilla toimitettujen tuloksellisuuden ja säännönmukaisuuden tarkastusten tuloksia. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät niin, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tämän tuloksellisuuden tarkastuksen toimitti I tarkastusjaosto, jonka puheenjohtaja on tilintarkastustuomioistuimen jäsen Phil Wynn Owen. Jaoston erikoisalana on luonnonvarojen kestävä käyttö. Tarkastus toimitettiin tilintarkastustuo-mioistuimen jäsenen Janusz Wojciechowskin johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Kinga Wiśniewska-Danek, kabinettiavustuja Katarzyna Radecka-Moroz, toimialapäälikkö Colm Friel, tehtävävastaava Stefan den Engelsen ja apu-laistehtävävastaava Joanna Kokot. Tarkastustiimin muodostivat Aris Konstantinidis, Jurgen Manjé, Roberto Resegotti ja Frédéric Soblet. Kieliavustajana toimi Madis Rausi.

Vasemmalta oikealle: C. Friel, A. Konstantinidis, K. Radecka-Moroz, S. den Engelsen, J. Wojciechowski, J. Manjé, J. Kokot, R. Resegotti ja F. Soblet.

03Sisällys

Kohta

Lyhenteet

I–X Tiivistelmä

1–12 Johdanto

1–2 Valtioiden rajat ylittävät vakavat terveysuhkat

3–12 EU:n kehys valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien käsittelyä varten

13–20 Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

21–111 Tarkastukseen perustuvat huomautukset

21–55 Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetulla päätöksellä otettiin käyttöön tiettyjä uudistuksia EU:n terveysturvallisuuden alalla, mutta niiden täytäntöönpanoa ja kehittämistä haittasivat viivästymiset, ja edelleen on strategisia ja toiminnallisia haasteita

56–77 Nykyisten varhaisvaroituksen ja reagoinnin sekä epidemiologisen seurannan järjestelmien ja menettelyjen tärkeä merkitys tunnustetaan laajalti, mutta niitä on tietyiltä osin parannettava

78–94 Kansalaisten suojelua terveysuhkilta koskevan terveysalan toimintaohjelman tuloksellisuudessa ilmeni puutteita

95–111 Terveysturvallisuuteen liittyviä toimia ja kansanterveyskriisien hallintaa koskevassa komission sisäisessä koordinoinnissa on puutteita

112–121 Johtopäätökset ja suositukset

Liite I — Valmius- ja reagointisuunnittelun kansainvälinen konteksti

Liite II — Kansalaisten suojelua valtioiden rajat ylittäviltä vakavilta terveysuhkilta koskevassa EU:n kehyksessä määritellyt pääasialliset tehtävät ja vastuualueet

Liite III — Tarkastetut yhteisrahoitetut hankkeet

Komission vastaus

04Lyhenteet

Chafea: Kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto

DG ECHO: Directorate-General for European Civil Protection and Humanitarian Aid Operations

ECDC: Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus

ERCC: EU:n hätäavun koordinointikeskus

ERCEA: Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto

ETA: Euroopan talousalue

EWRS: Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä

HEOF: Terveysuhkien koordinointiryhmä

IHR: Kansainvälinen terveyssäännöstö (ks. liite I)

MERS: MERS (Middle East Respiratory Syndrome)

REA: Tutkimuksen toimeenpanovirasto

SARS: Vakava äkillinen hengitystieoireyhtymä (Severe Acute Respiratory Syndrome)

SCHEER: Terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevä tiedekomitea

SEUT: Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

STAR: Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston kriisikeskus Strategic Assessment and Response (strateginen arviointi ja reagointi)

TESSy: Eurooppalainen tartuntatautien seurantajärjestelmä

WHO: Maailman terveysjärjestö

05Tiivistelmä

IMenneinä vuosikymmeninä vakavia terveysuhkia ja hengenvaarallisia uhkia aiheuttaneiden tapahtumien vuoksi terveysturvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota sekä kansainvälisesti että EU:ssa. Kansanterveyteen kohdistuu alkuperältään erilaisia uhkia. Terveysvaikutusten lisäksi ne voivat aiheuttaa hyvin merkittäviä taloudellisia kustannuksia, erityisesti jos hätätilanne kestää pitkään ja häiritsee matkustamista ja kauppaa sekä yhteiskunnan toi-mintaa yleensä. Aiemmat tapahtumat ovat myös osoittaneet, että usein vakavat terveysuhkat ovat valtioiden rajat ylittäviä ongelmia ja saattavat edellyttää monialaista ja monenvälistä reagointia.

IIEuroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaan on varmistettava ihmisten terveyden korkeata-soinen suojelu ja unionin toiminnan on käsitettävä rajatylittävien vakavien terveysuhkien seuranta, niistä hälyttä-minen ja niiden torjuminen. Sopimuksessa todetaan, että terveysalalla EU:n toiminnan tarkoituksena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia. Päävastuu terveyspolitiikasta on jäsenvaltioilla. Komission tehtävänä on terveys-politiikan alalla siksi lähinnä antaa tukea ja toteuttaa täydentäviä toimia.

IIIEuroopan unioni on määritellyt valtioiden rajat ylittävät vakavat terveysuhkat alaksi, jolla jäsenvaltiot voivat toimia vaikuttavammin yhdessä. Komissio on siksi kehittänyt koordinointimekanismeja, joilla EU voi käsitellä tällaisia uhkia. Merkittävä virstanpylväs terveysturvallisuutta koskevan EU-kehyksen vahvistamisessa oli valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös, joka hyväksyttiin vuonna 2013. Päätöksellä otettiin käyttöön tärkeitä uudistuksia, jotka koskivat esimerkiksi valmiussuunnittelun yhteensovittamista ja terveysturvakomitean aseman vahvistamista. Lisäksi EU:n terveysalan ja tutkimuksen puiteohjelmista tuetaan terveysturvallisuuteen liittyviä toimia.

IVValtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen ja siihen liittyvän kehyksen täytäntöönpano on monimutkaista, kun otetaan huomioon EU:n ja jäsenvaltioiden toimivalta sekä se, että koko ajan ilmaantuu vaka-via uhkia. Tilintarkastustuomioistuin arvioi siksi, pannaanko kansalaisten suojelua valtioiden rajat ylittäviltä vakavilta terveysuhkilta koskevaa EU:n kehystä täytäntöön asianmukaisesti. Pääkysymys jaettiin seuraaviin alakysymyksiin:

1) Pannaanko päätöksellä käyttöönotettuja uudistuksia vaikuttavasti täytäntöön?

2) Hallinnoidaanko ja toteutetaanko nykyisiä varhaisvaroituksen ja reagoinnin sekä epidemiologisen seurannan järjestelmiä asianmukaisesti?

3) Edistetäänkö EU:n terveysalan toimintaohjelmilla vaikuttavasti kansalaisten suojelua terveysuhkilta?

4) Onko terveysturvallisuuden rahoitusta ja kansanterveyskriisien hallintaa koskeva komission sisäinen koordinoin-ti asianmukaista?

06Tiivistelmä

VTilintarkastustuomioistuin totesi, että valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös N:o 1082/2013/EU1 on EU:ssa tärkeä askel tällaisten uhkien entistä paremman käsittelyn kannalta. Merkittävät puut-teet jäsenvaltioiden ja komission tasolla vaikuttavat kuitenkin päätöksen ja siihen liittyvän EU-kehyksen täytäntöön-panoon. Koska tulevien uhkien luonne ja laajuus eivät ole tiedossa ja ne voivat muuttua, havaittujen heikkouksien korjaamiseksi tarvitaan lisätoimia, jotta EU voi hyötyä perustetuista mekanismeista täysimääräisesti.

VIValtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetulla päätöksellä käyttöönotetuista uudistuksista tilintarkas-tustuomioistuin totesi, että niiden täytäntöönpanoa ja kehittämistä haittasivat viivästymiset, jotka voivat heikentää uudistusten toiminnan vaikuttavuutta. Valmiussuunnittelun yhteensovittaminen käynnistettiin, mutta asiaankuu-luvien menettelyjen on oltava tehokkaampia ja ne on määriteltävä paremmin, jotta saadaan konkreettisia tuloksia. Jäsenvaltiot eivät ole osallistuneet riittävästi toimintaan influenssapandemiarokotteiden yhteishankinnan nopeut-tamiseksi, eikä päätöksen puitteissa ole vielä EU:n mekanismia hätätapauksissa tarvittavia lääkinnällisiä vastatoimia varten. Terveysturvakomitean työ ja rooli ovat osoittautuneet hyvin tärkeiksi, mutta komitealla on strategisia ja toi-minnallisia haasteita, joihin on vastattava ja jotka liittyvät myös reagoinnin yhteensovittamista koskeviin sääntöihin.

VIINykyisten varhaisvaroituksen ja reagoinnin sekä epidemiologisen seurannan järjestelmien täytäntöönpanon vai-kuttavuudesta tilintarkastustuomioistuin totesi kaiken kaikkiaan, että järjestelmät ovat olleet toiminnassa vuosia ja että sidosryhmät tunnustavat laajalti järjestelmien tärkeän merkityksen EU:ssa. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestel-mässä ja siihen liittyvissä menettelyissä olisi kuitenkin tietyiltä osin parantamisen varaa.

VIIITilintarkastustuomioistuin totesi terveysalan toimintaohjelman tuloksellisuuden osalta, että ohjelma suojelee kan-salaisia terveysuhkilta vain puutteellisesti. Suurimmalla osalla tarkastetuista toisen terveysalan toimintaohjelman (2008–2013) mukaisista terveysuhkia koskevista toimista ei saatu kestäviä tuloksia, vaikka toimilla saatiin sovitut tuotokset, mikä rajoitti toimien vaikutusta kansalaisten suojelua terveysuhkilta koskevan tavoitteen saavuttamiseen. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että kolmannessa terveysalan toimintaohjelmassa (2014–2020) terveysuh-kia koskevan tavoitteen indikaattorin mittaamisessa esiintyi puutteita ja että varojen käyttö oli suhteellisen vähäistä vuosina 2014–2016.

IXLisäksi tarkastus paljasti useita puutteita komission eri yksiköiden ja ohjelmien välillä toteuttamassa terveysturval-lisuuteen liittyvien toimien sisäisessä koordinoinnissa. Tilintarkastustuomioistuin totesi myös, että tarvitaan lisätoi-mia, jotta komission kriisinhallintarakenteiden väliset yhteistyösopimukset saadaan pantua täysimääräisesti täytän-töön, ja että terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston toteuttamassa terveysuhkien koordinointiryhmän hallinnoinnissa oli heikkouksia, jotka saattavat haitata ryhmän toimintaa.

1 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1082/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 2119/98/EY kumoamisesta (EUVL L 293, 5.11.2013, s. 1).

07Tiivistelmä

XTilintarkastustuomioistuin esittää joukon suosituksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi:

i) Jotta valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetulla päätöksellä käyttöönotettujen uudistusten kehittämistä ja täytäntöönpanoa voidaan nopeuttaa, tilintarkastustuomioistuin esittää suosituksia, jotka kos-kevat terveysturvakomitean strategista etenemissuunnitelmaa päätöksen N:o 1082/2013/EU täytäntöönpanoa varten, komission suorittamaa tämän politiikanalan tuloksellisuuden seurantaa, terveysturvakomitean työsken-telymenetelmiä ja lääkinnällisten vastatoimien yhteishankintaa (ks. kohdan 118 jälkeen esitettävä yksityiskohtai-nen suositus 1, jossa on alakohdat a–d).

ii) Jotta voidaan parantaa varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää ja kehittää entistä integroidumpia ratkaisuja siihen liittyviä riskinhallintamenettelyjä varten, tilintarkastustuomioistuin esittää suosituksia varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kehittämisestä (ks. kohdan 119 jälkeen esitettävä yksityiskohtainen suositus 2, jossa on alakohdat a ja b).

iii) Jotta terveysalan toimintaohjelman mukaisten terveysuhkia koskevien toimien tuloksellisuudessa havaitut tär-keimmät heikkoudet voidaan korjata, tilintarkastustuomioistuin esittää suosituksia, jotka koskevat yhteisrahoi-tettujen toimien tulosten kestävyyden sekä tuloksellisuuden mittaamismenetelmien parantamista (ks. kohdan 120 jälkeen esitettävä yksityiskohtainen suositus 3, jossa on alakohdat a–c).

iv) Jotta voidaan poistaa komission sisäisessä koordinoinnissa olevat puutteet, jotka liittyvät terveysturvallisuuden ja kansanterveyskriisien hallinnan kannalta merkitykselliseen toimintaan, ja parantaa terveysuhkien koordinoin-tiryhmän rakennetta, tilintarkastustuomioistuin esittää erityisiä suosituksia, jotka koskevat terveysturvallisuu-teen liittyviin toimiin osallistuvien yksiköiden välistä entistä jäsennellympää koordinointia, nykyisten kriisin-hallintasopimusten täytäntöönpanoa ja terveysuhkien koordinointiryhmää koskevia erityisiä parannuksia (ks. kohdan 121 jälkeen esitettävä yksityiskohtainen suositus 4, jossa on alakohdat a–c).

08Johdanto

Valtioiden rajat ylittävät vakavat terveysuhkat

01 Menneinä vuosikymmeninä kuolemia aiheuttaneet tapahtumat, kuten vuo-den 2003 SARS-epidemia, vuoden 2009 maailmanlaajuinen H1N1-pandemia ja Saksassa vuonna 2011 esiintyneet E. coli -tautitapaukset, ovat johtaneet siihen, että terveysturvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota kansainväli-sesti ja EU:ssa. Hiljattain Länsi-Afrikassa esiintynyt kaikkien aikojen pahin ebola-epidemia osoitti, että vaikutukset terveysalaan ja muihin aloihin ovat vakavia paitsi epidemia-alueella myös maailman muissa maissa, jotka vastaanottavat matkustajia ja potilaita epidemia-alueelta. Epidemia toi selvästi esiin haasteet, jotka johtuvat kansanterveyteen liittyvästä vakavasta ja valtioiden rajat ylittäväs-tä hätätilanteesta (ks. laatikko 1).

Vuosien 2014–2016 ebolaepidemia

Guinea ilmoitti maaliskuussa 2014 WHO:lle ebolavirustaudin puhkeamisesta. WHO:n pääjohtaja ilmoitti 8. elokuu-ta 2014, että Länsi-Afrikan ebolaepidemia on kansainvälinen kansanterveydellinen uhka (ks. liitteessä I oleva ku-vaus). Epidemiasta kärsi suoraan kolme maata (eli Guinea, Sierra Leone ja Liberia). Kyse oli taudin kaikkien aikojen pahimmasta epidemiasta, sillä tautitapauksia oli mahdollisesti yli 28 000 ja epidemia vaati yli 11 000 kuolonuhria2, myös satoja terveydenhuoltoalan ammattilaisia.

Epidemiasta tuli kansanterveydellinen, humanitaarinen ja sosioekonominen kriisi, joka vaikutti ennennäkemät-tömällä tavalla maihin, joissa tauti levisi3. Epidemia aiheutti reagointitoimille monialaisia haasteita, jotka ulot-tuivat huomattavasti kansanterveys- ja terveydenhuoltoalan ulkopuolelle ja koskivat monia erilaisia toimijoita. Seitsemän muuta maata (mukaan lukien Italia, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta) raportoi maahan tuoduista ebolatapauksista myöhemmin4. Ne koskivat pääasiassa terveydenhuoltoalan ammattilaisia tai humanitaarisia avustustyöntekijöitä, jotka palasivat tai evakuoitiin kotimaahansa taudin saamisen jälkeen. Monien tällaisten ulkomaalaisten ja myös eurooppalaisten työntekijöiden läsnäolo paikalla aiheutti lisähaasteita, jotka liittyivät erityisesti lääketieteellisistä syistä tapahtuvan evakuoinnin järjestämiseen ja sen varmistamiseen, että terveyden-huoltolaitoksilla oli valmiudet hoitaa ebolatapauksia Euroopan maissa. WHO:n pääjohtaja ilmoitti 29. maaliskuu-ta 2016, että ebolaepidemiasta aiheutunut kansainvälinen kansanterveydellinen uhka oli poistunut.

2 WHO Ebola Situation Report, 30.3.2016.

3 Neuvoston päätelmät Länsi-Afrikan ebolaepidemiasta saaduista kokemuksista kansanterveyden näkökulmasta – Terveysturva Euroopan unionissa (2015/C 421/04), 17.12.2015.

4 WHO Ebola Situation Report, 30.3.2016.

Laat

ikko

1

09Johdanto

02 Valtioiden rajat ylittävät vakavat terveysuhkat ovat alkuperältään biologisia, kemiallisia, ympäristöön liittyviä tai tuntemattomia hengenvaarallisia tai muutoin vakavia terveysvaaroja, jotka saattavat levitä jäsenvaltioiden kansallisten rajojen yli ja jotka voivat edellyttää koordinointia unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu5 (ks. laatikko 2, jossa on esimerkke-jä tällaisista uhkista). Inhimillisten ja terveyteen liittyvien kustannusten lisäksi vakavat kansanterveysuhkat voivat aiheuttaa hyvin merkittäviä taloudellisia kustannuksia, erityisesti jos epidemia kestää pitkään ja häiritsee matkustamista ja kauppaa sekä mahdollisesti yhteiskunnan toimintaa yleensä. Tällaiset uhkat ilmaantuvat tavallisesti odottamatta, ja niistä saattaa kehittyä nopeasti moni-mutkaisia ja laajoja hätätilanteita. Terveysturvallisuuspolitiikalla ja terveysturvalli-suuteen liittyvillä toimilla pyritään siksi suojelemaan kansalaisia tällaisilta uhkilta ja välttämään tai lieventämään vakavia yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvia vaikutuksia6.

Esimerkkejä valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista

Lokakuussa 2010 sattui vakava kemikaalionnettomuus, kun alumiinitehtaan emäksistä vettä sisältävästä lietealtaasta valui nestemäistä jätettä ympäristöön Unkarissa. Lieteaalto levisi lähialueen paikkakuntiin ja aiheutti kuolemantapauksia ja loukkaantumisia. Monet ihmiset tarvitsivat hoitoa kemiallisten palovammojen vuoksi. Myrkyllinen liete saavutti lopulta Tonavan, mikä sai joen alajuoksulla sijaitsevat maat laatimaan hätä-suunnitelmia. Unkari myös pyysi unionin pelastuspalvelumekanismilta kiireellistä kansainvälistä apua.

Vuoden 2011 E. coli -epidemiassa sairastui 3 910 ihmistä ja kuoli 46 ihmistä kahden kuukauden aikana. Teho-hoitoyksiköt olivat Saksassa täynnä potilaita, lääketieteellisistä välineistä oli pulaa, laboratoriokapasiteettiin kohdistui valtavia paineita, ja kansalaisten luottamus terveydenhuoltoon heikkeni. Epidemia vaikutti huo-mattavasti EU:n maatalouteen. Talouden toimijoiden arvioidut tappiot olivat satoja miljoonia euroja, ja EU:ssa otettiin käyttöön korvaus- ja tukijärjestelmiä7.

Seurantatiedot osoittavat, että mikrobilääkeresistenssi on kasvava kansanterveydellinen ongelma Euroopan sairaaloissa ja yhteisöissä lähinnä antibioottien epäasianmukaisen käytön vuoksi8. Mikrobilääkeresistenssi on uhka yhä useamman bakteerien, loisten, virusten ja sienten aiheuttaman infektion tehokkaalle ehkäisylle ja hoidolle9. WHO:n mukaan mikrobilääkeresistenssi on maailmanlaajuisesti kansanterveydelle yhä vakavam-pi uhka, joka edellyttää toimia kaikilla hallinnonaloilla ja koko yhteiskunnassa, koska uusia resistenssi-mekanismeja ilmaantuu ja leviää maailmanlaajuisesti.

7 SEK(2011) 1519 lopullinen, 8.12.2011, ”Impact Assessment accompanying the document Decision of the European Parliament and of the Council on serious cross-border threats to health”.

8 ECDC, kansalaisille tarkoitettu tietolehtinen mikrobilääkeresistenssistä (http://ecdc.europa.eu).

9 WHO, Factsheet No 194, Antimicrobial resistance, päivitetty huhtikuussa 2015.

Laat

ikko

2

5 Päätös N:o 1082/2013/EU.

6 Ks. erityisesti päätöksen N:o 1082/2013/EU johdanto-osan 1–3 kappaleessa esitetyt näkökohdat.

10Johdanto

10 Ks. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan 1 kohta.

11 Ks. myös valkoinen kirja ”Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013”, KOM(2007) 630 lopullinen, 23.10.2007, 1 luku.

12 KOM(2007) 630 lopullinen.

13 Kaksi muuta tavoitetta ovat hyvän terveyden edistäminen ikääntyvässä Euroopassa sekä dynaamisten terveydenhuoltojärjestelmien ja uusien teknologioiden tukeminen.

14 SEK(2009) 1622 lopullinen, 23.11.2009, ”Health Security in the European Union and Internationally”.

15 KOM(2010) 673 lopullinen, 22.11.2010, ”EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamissuunnitelma: viisi askelta kohti turvallisempaa Eurooppaa”.

16 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2119/98/EY, tehty 24 päivänä syyskuuta 1998, tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön (EYVL L 268, 3.10.1998, s. 1).

17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 851/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustamisesta (jäljempänä ’Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen perustamisasetus’) (EUVL L 142, 30.4.2004, s. 1), 1 artiklan 1 kohta.

EU:n kehys valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien käsittelyä varten

EU:n kansanterveysstrategia

03 Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT) sisältää terveyttä koskevia määräyksiä. Sopimuksessa määrätään10 muun muassa, että kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu ja että unionin toiminnan on käsi-tettävä rajatylittävien vakavien terveysuhkien seuranta, niistä hälyttäminen ja niiden torjuminen. Sopimuksessa todetaan myös, että kansanterveysalalla EU:n toiminnan tarkoituksena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia. Päävastuu terveyspolitiikasta on jäsenvaltioilla11. Komission tehtävänä on terveyspolitiikan alalla siksi lähinnä antaa tukea ja toteuttaa täydentäviä toimia tarvittaessa.

04 Yksi vuosia 2008–2013 koskevan EU:n terveysstrategian12 kolmesta tavoitteesta oli suojata kansalaisia terveysuhkilta13. Komissio totesi vuonna 2011 tekemässään terveysstrategian väliarvioinnissa, että terveysstrategian tavoitteet ja periaatteet olivat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisia. Strategialla sisällytetään terveysnäkökohdat olennaisena osana älykästä ja osallistavaa kasvua koskeviin tavoitteisiin. Strategia jäi siksi voimaan vuoteen 2020. Muissa asiaan liittyvissä EU:n terveysturvallisuutta14 ja laajempaa sisäisen turvallisuuden alaa15 koskevis-sa komission julkaisuissa viitattiin siihen, että tällaiset terveysuhkat ovat usein valtioi den rajat ylittäviä ongelmia, joilla on kansainvälisiä vaikutuksia. Näiden strategioiden mukaan jäsenvaltiot eivät voi yksinään reagoida tehokkaasti tällai-siin uhkiin, joten unionin toiminta on alalla tarpeen.

Mekanismit ja välineet EU:n laajuista koordinointia ja kansainvälistä yhteistyötä varten

05 Terveysministereiden neuvosto perusti jo vuonna 2001 epävirallisen terveys-turvakomitean yhdeksi mekanismiksi, jolla koordinoidaan jäsenvaltioiden toteuttamia terveysturvallisuuteen liittyviä toimia. EU:n keskeinen kansalaisia terveysuhkilta suojaava lainsäädäntö koski tuolloin tartuntatauteja. Päätöksellä N:o 2119/98/EY16 yhteisöön perustettiin tartuntatautien epidemiologisen seu-rannan ja valvonnan verkosto, joka käsitti myös varhaisvaroitus- ja reagointijär-jestelmän (EWRS). Vuonna 2004 perustettiin riippumaton EU:n virasto Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)17. Se aloitti toimintansa vuonna 2005 ja otti vastuulleen epidemiologisen seurannan verkoston sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän hoitamisen ja koordinoinnin.

11Johdanto Ta

ulu

kko

1

06 Kansainvälisesti komissio tekee yhteistyötä Maailmanlaajuisen terveysturva-aloit-teen (GHSI)18 ja WHO:n kanssa. WHO koordinoi kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) toteuttamista (ks. liite I, jossa on lisätietoja kansainvälisestä terveyssään-nöstöstä (IHR)). Säännöstö on vuodesta 2007 voimassa ollut oikeudellisesti sitova sopimus, joka hyväksyttiin kansainvälisen liikenteen ja kaupan kasvun myötä sekä kansainvälisten tautiuhkien ja muiden kansanterveysriskien ilmaantumisen ja uudelleenilmaantumisen varalta (ks. taulukko 1, jossa esitetään yleiskatsaus tärkeimmistä säännöstön hyväksymisen jälkeen ilmaantuneista uhkista). Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat säännöstön sopimusvaltioita, joiden on kehitettävä, vah-vistettava ja ylläpidettävä seurannan ja reagoinnin keskeisiä valmiuksiaan havaita kansanterveyteen liittyvä hätätilanne. Jäsenvaltiot myös raportoivat WHO:lle säännöstön toteuttamisesta.

18 Tämän G7-maiden aloitteen käynnistivät marraskuussa 2001 Kanada, EU, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Meksiko, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. WHO toimii aloitteessa neuvonantajana, ja komissio osallistuu aloitteeseen EU:n edustajana.

Kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) voimaantulon jälkeen esiintyneet tärkeimmät tautiepidemiat

Vuosi Tärkeimmät tautiepidemiat Terveysvaikutukset

WHO:n ilmoitus kansainvälisestä

kansanterveydelli-sestä uhkasta

2009 H1N1-influenssapandemia (eli sikainfluenssa) 18 449 kuolemantapausta yli 214 maassa/alueella/yhteisössä (tilanne 1.8.2010). Huhtikuussa 2009

2012 MERS-koronavirus1 769 vahvistettua tautitapausta 27 eri maassa ja 630 kuolemantapausta raportoitu syyskuun 2012 jälkeen.

..

2013 H7N9-lintuinfluenssa ihmisilläSairastuneiden kuolevuus noin 25 %. Muiden H7-lin-tuinfluenssavirusten aiheuttamia aiempia tautita-pauksia raportoitu useasta maasta aiempina vuosina.

..

2014 Polion uudelleenleviäminen sen jälkeen, kun tauti oli lähes hävitetty

Vuonna 1988 oli 350 000 tautitapausta 125 maassa, vuonna 2015 oli 74 tapausta kahdessa maassa. Toukokuussa 2014

2014 Länsi-Afrikan ebolaepidemiaYli 28 000 vahvistettua tautitapausta Gui-neassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa sekä yli 11 000 kuolemantapausta.

Elokuussa 2014

2016 ZikavirusepidemiaTilanne kesäkuussa 2016: 61 maata on raportoinut meneillään olevasta hyttysten välityksellä tapahtu-vasta leviämisestä.

Helmikuussa 2016

Lähde: Kyseisiä tauteja koskevat WHO:n tietolehtiset (Fact Sheets) ja aihekohtaiset verkkosivustot, heinäkuu 2016.

12Johdanto

Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös 1082/2013

07 Jotta EU:ssa voitaisiin sovittaa yhteen jäsenvaltioiden toteuttamia terveysturval-lisuuden kannalta merkityksellisiä toimia, hyväksyttiin valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös N:o 1082/2013/EU19. Päätöksellä sisäl-lytetään kaikkia uhkia koskeva lähestymistapa (jota sovelletaan myös kansain-välisessä terveyssäännöstössä) EU:n lainsäädäntöön ja asetetaan jäsenvaltioille ja komissiolle tiettyjä velvoitteita, jotka koskevat yhteistyötä ja koordinointia tietyillä aloilla (ks. kaavio 1).

19 Päätös N:o 1082/2013/EU.

Kaa

vio

1 Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen 1082/2013 pääalat

Valmius

Seuranta

Varhaisvaroitus- jareagointijärjestelmä

Riskinarviointi

Reagoinnin yhteensovittaminen

Hätätilanteiden toteaminen

Terveysturvakomitea

Kansalliset elimet

Terveysturvakomitean jäsenetSeurannasta vastaavatoimivaltainen elinVarhaisvaroitus- jareagointijärjestelmän yhteyshenkilöt

Yleinen kansanterveyttäkoskeva toimivalta

Valtioiden rajat ylittävät vakavat terveysuhkat

Jäsen- valtiot

ECDC/2004Tartuntataudit

EU:n muutvirastot/elimet

EU:n taso Pääalat

Uhkan alkuperä

Kansallinen taso

Biologinen1 Kemiallinen Ympäristöön liittyvä

KomissioTerveyden ja elintarviketurvallisuuden POkoordinoi ja tukeeSEUT, 168 artikla

Päätös N:o 1082/2013/EU

Tuntematon

?

1 Biologiset uhkat käsittävät tartuntataudit, mikrobilääke- resistenssin ja erityiset terveysnäkökohdat sekä biotoksiinit.

.

Yhteishankinta

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

13Johdanto

08 Päätöksen ansiosta EU:n pitäisi pystyä käsittelemään valtioiden rajat ylittäviin vakaviin terveysuhkiin liittyviä riskejä entistä paremmin. Päätöksen uudistuksia EU:n lainsäädännön kannalta ovat muun muassa terveysturvakomitean aseman virallistaminen ja vahvistaminen sekä reagoinnin yhteensovittamista koskevat säännöt, EU:n oikeudellisen kehyksen laajentaminen niin, että kehys kattaa myös muut uhkat kuin tartuntataudit (erityisesti kemialliset ja ympäristöön liittyvät sekä alkuperältään tuntemattomat uhkat, mutta myös mikrobilääkeresistenssin ja biotoksiinit), valmiussuunnittelua koskeva kuuleminen ja yhteensovittaminen sekä uusi oikeusperusta jo olemassa olleille varhaisvaroitus- ja reagointijärjestel-mälle ja epidemiologisen seurannan verkostolle.

09 Päätöksen uudistuksia on myös lääketieteellisten vastatoimien (esimerkiksi ro-kotteiden) yhteishankinta. Jos osapuolet tekevät yhteishankintasopimuksen20, ne voivat päätöksen mukaan järjestää erityisen yhteisen hankintamenettelyn lääke-tieteellisten vastatoimien hankkimista varten. Lisäksi päätöksessä säädetään, että komissio voi todeta EU:ssa hätätilanteen (ks. liite I).

EU:n kehyksen täytäntöönpanoon liittyvät pääasialliset tehtävät ja vastuualueet

10 Kuten kohdassa 3 todettiin, päävastuu terveyspolitiikasta on jäsenvaltioilla. Lisäksi valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetussa päätöksessä asetetaan jäsenvaltioille muutamia erityisvelvoitteita, jotka koskevat kohdissa 7–9 kuvailtuja aloja. Jäsenvaltioiden on esimerkiksi nimettävä tietyt elimet ja edusta-jat EU:n tason koordinointirakenteita varten. Komissio (eli erityisesti terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto) vastaa EU:n terveysstrategian ja -politiikan asiaankuuluvien osien täytäntöönpanosta ja kehittämisestä. Komissiolla on myös päätöksen mukaisia erityisvastuita, kuten terveysturvakomitean sihteeristön tehtävistä huolehtiminen ja puheenjohtajana toimiminen. Lisäksi komissio vastaa terveysuhkien koordinointiryhmänsä toiminnasta. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus vastaa tartuntatautien epidemiologisen seurannan verkoston sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toiminnasta (yksityiskohtaisempi kuvaus näistä vastuualueista on liitteessä II).

20 Yhteishankintasopimuksen allekirjoitti alun perin 15 jäsenvaltiota kesäkuussa 2014, ja sopimus tuli voimaan 5.7.2014. Toukokuuhun 2016 mennessä sopimuksen on allekirjoittanut 24 jäsenvaltiota.

14Johdanto

EU:n yhteisrahoittamat kansanterveysuhkia koskevat toimet

EU:n terveysalan toimintaohjelmat

11 EU:n terveysstrategiaa tukevat monivuotiset terveysalan toimintaohjelmat. Toinen toimintaohjelma koski vuosia 2008–201321. Kolmatta toimintaohjelmaa toteutetaan vuosina 2014–202022. Terveysalan toimintaohjelmien hallinnoinnista vastaa pääasiassa kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeen-panovirasto (jäljempänä ’Chafea’). Vuosia 2014–2020 koskevan terveysalan toi-mintaohjelman tavoite 2, joka on merkityksellinen tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen kannalta, on valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen toimien ja määritelmien mukainen. Taulukossa 2 esitetään yleiskatsaus tarkastuksen kannalta merkityksellisistä toimintaohjelmien tavoit-teista ja menoista tai talousarvioista.

21 Perustettu toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) 23 päivänä lokakuuta 2007 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1350/2007/EY (EUVL L 301, 20.11.2007, s. 3).

22 Perustettu unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman perustamisesta (2014–2020) ja päätöksen N:o 1350/2007/EY kumoamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 282/2014 (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 1).

Tau

lukk

o 2 Tarkastuksen kannalta merkitykselliset terveysalan toimintaohjelmien tavoitteet1

Toinen terveysalan toimintaohjelma 2008–2013

Kolmas terveysalan toimintaohjelma 2014–2020

Kauden kokonaistoimintatalousarvio 247 miljoonaa euroa 405 miljoonaa euroa

Päätavoitteiden määrä 3 4

Alatoimien/ osatavoitteiden määrä 19 23

Tarkastuksen kannalta merkittävä osa

1. Kansalaisten terveysturvan parantaminen1.1 Kansalaisten suojelu terveysuhkilta

2) Unionin kansalaisten suojelemiseksi vakavilta rajatylittäviltä terveysuhkilta: kartoitetaan ja kehi-tetään yhtenäisiä lähestymistapoja ja edistetään nii-den täytäntöönpanoa valmiuksien ja koordinoinnin parantamiseksi terveyttä uhkaavissa hätätilanteissa.

Edellä mainitun osan menot/talousarvio

32 miljoonaa euroa toimen 1.1 osalta (noin 13 prosenttia)

Arvion mukaan 12 miljoonaa euroa vuonna 2013 laaditun, vuosia 2014–2016 koskevan monivuotisen suunnitelman perusteella (noin 3 prosenttia).

1 Taulukossa 2 esitettävistä luvuista on todettava, että ohjelmakausien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska osatavoitteet ovat erilaisia ja joitakin toimintoja on siirretty terveysalan toimintaohjelmasta ECDC:lle, jolla on huomattavan suuri noin 55 miljoonan euron vuotuinen talousarvio.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komissiolta saatujen tietojen perusteella.

15Johdanto

Terveysturvallisuuden muu EU-rahoitus

12 Terveysturvallisuuteen liittyviä toimia rahoitetaan myös muilla EU:n varoilla, erityisesti tutkimuksen puiteohjelmista (seitsemäs tutkimuksen puiteohjel-ma vuosina 2007–2013 ja Horisontti 2020 -puiteohjelma vuosina 2014–2020). Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman ”Yhteistyö”-ohjelmassa sijoitettiin aihealueilla ”Terveys” ja ”Turvallisuus” yli 7 miljardia euroa23. Näistä aihealueista vastaavat tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto sekä muuttoliike- ja sisäasioi-den pääosasto. Myös uudessa Horisontti 2020 -ohjelmassa käsitellään terveyden ja turvallisuuden tutkimusta24. Arvion mukaan25 EU investoi vuosina 2014–2020 näillä aloilla noin 9,1 miljardia euroa. Terveysalalla tavoitteena on muun muassa parantaa valmiuksia seurata terveystilannetta ja ehkäistä, havaita, hoitaa ja hallita tauteja. Näistä ohjelmista myönnettävät avustukset saattavat siksi liittyä suoraan terveysturvallisuuspolitiikkaan ja valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuh-kien käsittelyyn26.

23 Ks. seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman talousarvion toteuttamiseen liittyvät luvut (FP7 Budget Execution figures) vuosilta 2007–2013 sivustolla https://ec.europa.eu/research/fp7/index_en.cfm?pg=budget

24 Painopistealueen ”Yhteiskunnalliset haasteet” erityistavoite 1 ”Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi” sekä erityistavoite 7 ”Turvalliset yhteiskunnat”.

25 Ks. Factsheet Horizon 2020 Budget, 25.11.2013.

26 Esimerkiksi hankkeet, jotka koskevat ebolan, mikrobilääkeresistenssin ja tartuntatautien kaltaisia aiheita tai valmiutta.

16Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

13 Tarkastuksen laajuutta ja tavoitteita määritellessään tilintarkastustuomioistuin katsoi, että kansalaisten suojelua valtioiden rajat ylittäviltä vakavilta terveysuh-kilta koskeva EU:n kehys koostuu pääasiassa valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetusta päätöksestä 1082/2013 ja sen täytäntöönpanon tueksi käyttöön asetetuista EU:n varoista. Kaiken kaikkiaan tämä kehys liittyy laajem-paan EU:n terveysstrategian kontekstiin.

14 Tarkastuksessa käsiteltiin seuraavaa pääkysymystä:

Pannaanko kansalaisten suojelua valtioiden rajat ylittäviltä vakavilta terveys-uhkilta koskevaa EU:n kehystä täytäntöön asianmukaisesti?

Pääkysymys jaettiin seuraaviin alakysymyksiin:

i) Pannaanko päätöksellä käyttöönotettuja uudistuksia vaikuttavasti täytäntöön?

ii) Hallinnoidaanko ja toteutetaanko nykyisiä varhaisvaroituksen ja reagoinnin sekä epidemiologisen seurannan järjestelmiä asianmukaisesti?

iii) Edistetäänkö EU:n terveysalan toimintaohjelmilla vaikuttavasti kansalaisten suojelua terveysuhkilta?

iv) Onko terveysturvallisuuden rahoitusta ja kansanterveyskriisien hallintaa kos-keva komission sisäinen koordinointi asianmukaista?

15 Tarkastuksen sisältö on yhtenäinen valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveys-uhkista annetun päätöksen eri alojen kanssa (ks. edellä oleva kaavio 1). Alakysy-myksellä 1 käsiteltiin päätöksellä EU:n lainsäädäntöön sisällytettyjä uudistuksia (esimerkiksi valmiussuunnittelun yhteensovittamista, yhteishankintaa ja terveys-turvakomitean aseman vahvistamista, ks. kohdat 7–9) ja alakysymyksellä 2 jo aiemmin käytössä olleita järjestelmiä (eli epidemiologisen seurannan järjestelmää sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää).

16 Tarkastuksessa arvioitiin myös kansalaisten suojeluun terveysuhkilta käytettä-vissä olleiden EU:n varojen hallinnointia. Alakysymyksen 3 mukaisesti tilintar-kastustuomioistuin arvioi asiaankuuluvia toimia ja hankkeita, joita terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto sekä Chafea toteuttivat ohjelmakaudella 2008–2013, ja jossakin määrin myös vastaavia ohjelmakauden 2014–2020 toimia ja hankkeita.

17Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

17 Alakysymyksellä 4 tilintarkastustuomioistuin arvioi yleistä tuloksellisuutta ja koordinointitoimintaa erityisesti terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosas-ton yksikössä, joka vastaa terveysalan kriisinhallinnasta ja kriisivalmiudesta, sekä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen asianomaisissa operatiivisissa yksiköissä. Lisäksi perehdyttiin terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston ja komission muiden yksiköiden väliseen koordinointiin, joka liittyi erityisesti terveysturvallisuutta koskevia tavoitteita sisältäviin tutkimusohjelmiin sekä kriisinhallintarakenteisiin.

18 Tilintarkastustuomioistuimella ei ole valtuuksia tutkia jäsenvaltioiden toteut-tamaa WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön täytäntöönpanoa eikä val-miussuunnitelmien kansallista yleistä täytäntöönpanoa. Nämä seikat eivät siksi sisältyneet tarkastukseen. Tarkastuksen aikana perehdyttiin kuitenkin tiettyihin kansainvälisen terveyssäännöstön käsitteisiin. Kriisinhallintarakenteiden koordi-noinnin osalta tilintarkastustuomioistuimen tarkastus ei käsittänyt rakenteiden toiminnan täydellistä arviointia useissa pääosastoissa eikä osana niitä toimia, jotka EU toteutti ebolaepidemian vuoksi27.

19 Alakysymyksiä 1–4 käsiteltiin komission tasolla (eli terveyden ja elintarviketurval-lisuuden pääosastossa ja alakysymyksiä 3 ja 4 varten tehtiin myös tiedonkeruu-käyntejä muuttoliike- ja sisäasioiden pääosastoon, tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoon, tutkimuksen toimeenpanovirastoon (REA) ja Euroopan tutkimus-neuvoston toimeenpanovirastoon (ERCEA)) ja Euroopan tautienehkäisy- ja -val-vontakeskuksen tasolla. Lisäksi kysymyksistä keskusteltiin neljään jäsenvaltioon tehtyjen tiedonkeruukäyntien aikana28. Paikan päälle tehtyjen käyntien aikana tehtyjen haastattelujen lisäksi tilintarkastustuomioistuin teki tiedonkeruukäyn-nin WHO:n Euroopan aluetoimistoon, suoritti asiakirjatarkastuksen, joka käsitti 20 terveysalan toimintaohjelman toimea29 (ks. liitteessä III oleva yleiskatsaus) ja seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman kymmenen hankkeen tavoitteet (ks. liite III), ja perehtyi komission laatimiin edistymis- ja täytäntöönpanokertomuk-siin sekä terveysturvakomitean työskentelyyn liittyviin asiakirjoihin.

20 Tarkastukseen sisällytettyjen alojen olennaisuutta sekä täytäntöönpanon ja hallinnoinnin kannalta merkityksellisiä mahdollisia vaikutuksia olisi arvioitava lähinnä niiden mahdollisten kustannusten ja seurausten perusteella, joita aiheu-tuisi siitä, ettei valtioiden rajat ylittäviä kansanterveysuhkia käsiteltäisi mahdolli-simman vaikuttavasti. Hätätilanteet edellyttävät tavallisesti, että käytettävissä on välittömästi merkittävästi (taloudellisia) resursseja reagointitoimia varten. Tämä on tilanne erityisesti silloin, kun varhaiset toimet ovat hitaita tai jos ne eivät ole riittävän tehokkaita. Vahingolliset vaikutukset eivät myöskään rajoitu ihmisten terveyteen vaan voivat ulottua talouden monille aloille, kuten kohdissa 1 ja 2 esitetään. Tulevien kansanterveyteen liittyvien hätätilanteiden arvaamattoman luonteen ja laajuuden vuoksi tällaisia vahinkoja ja vaikutuksia on mahdotonta ilmaista kvantitatiivisesti etukäteen.

27 Tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuin viittaa myös tekemäänsä toiseen tuloksellisuuden tarkastukseen, joka koskee komission ulkopolitiikan alalla toteuttamaa kriisinhallintaa ja käsittää myös ebolakriisin tapaustutkimuksen.

28 Tiedonkeruukäynnit tehtiin Viroon, Italiaan, Alankomaihin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Nämä maat valittiin maantieteellisen jakauman sekä matkustamisen, kaupan ja ulkorajojen kaltaisten riskitekijöiden perusteella.

29 Toimien osuus oli noin 56 prosenttia (eli 18 miljoonaa euroa) toisesta terveysalan toimintaohjelmasta myönnetystä terveysuhkiin liittyvästä rahoituksesta. Tilintarkastustuomioistuin myös vieraili paikan päällä seitsemän hankkeen pääkoordinaattoreiden luona.

18Tarkastukseen perustuvat huomautukset

Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetulla päätöksellä otettiin käyttöön tiettyjä uudistuksia EU:n terveysturvallisuuden alalla, mutta niiden täytäntöönpanoa ja kehittämistä haittasivat viivästymiset, ja edelleen on strategisia ja toiminnallisia haasteita

21 Tilintarkastustuomioistuin tutki, pantiinko valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetulla päätöksellä käyttöönotettuja uudistuksia, joita kuvailtiin kohdissa 7–9 ja kaaviossa 1, täytäntöön vaikuttavasti. Kaiken kaikkiaan tarkas-tuksessa todettiin, että uudistusten täytäntöönpanoa ja kehittämistä haittasivat viivästymiset ja että edelleen on strategisia ja toiminnallisia haasteita. Tilintar-kastustuomioistuin raportoi seuraavissa kohdissa valmiussuunnittelua koskevan kuulemisen ja yhteensovittamisen riittämättömistä konkreettisista tuloksista ja näiden toimien heikosta tuloksellisuuden mittaamisesta. Tilintarkastustuomiois-tuin raportoi myös, että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen roolia ei ollut yleisen valmiuden osalta virallistettu riittävällä tavalla, että lääkinnällisten vastatoimien yhteishankinta edistyi hitaasti ja ettei käytössä ole EU:n mekanis-mia hätätapauksissa tarvittavia lääkinnällisiä vastatoimia varten valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen puitteissa. Lisäksi tilintar-kastustuomioistuin kuvailee terveysturvakomitean toiminnallisia ja strategisia haasteita sekä reagoinnin yhteensovittamista koskevien sääntöjen soveltamiseen liittyviä vaikeuksia.

Valmiussuunnittelua koskevan kuulemisen ja yhteensovittamisen konkreettiset tulokset riittämättömiä

22 Jäsenvaltioiden ja komission olisi kuultava toisiaan terveysturvakomiteassa sovittaakseen yhteen toimiaan, joilla ne kehittävät, vahvistavat ja ylläpitävät rajat ylittävien vakavien terveysuhkien seuranta-, varhaisvaroitus-, arviointi- ja reagointivalmiuksiaan30. Kuulemisen olisi koskettava seuraavia asioita: val-mius- ja reagointisuunnittelua koskevien parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihto, kansallisen valmiussuunnittelun yhteentoimivuuden edistäminen ja sen huomioon ottaminen, että eri alojen (esimerkiksi terveysala, pelastuspalvelu, kuljetusala, rajavalvonta) on tehtävä yhteistyötä unionin tason valmius- ja rea-gointisuunnittelussa. Lisäksi kuulemisella olisi tuettava kansainvälisessä terveys-säännöstössä tarkoitettuja seurannan ja reagoinnin keskeisiä valmiuksia koske-vien vaatimusten täytäntöönpanoa (ks. liite I).

23 Jäsenvaltioiden oli toimitettava komissiolle viimeistään 7. marraskuuta 2014 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein kansallisen tason valmius- ja reagointisuun-nittelunsa tilaa koskevat ajantasaiset tiedot edellä kuvailluilta pääaloilta. Tietoja toimitettaessa käytetään komission hyväksymää mallia, jotta voidaan varmistaa niiden vertailtavuus ja merkitys tavoitteiden kannalta.

30 Päätös N:o 1082/2013/EU, 4 artikla.

19Tarkastukseen perustuvat huomautukset

24 Ebolakriisin aikana komissio hyväksyi valmiustietojen toimittamiseen käytettävän mallin jäsenvaltioita kuultuaan heinäkuussa 2014 eli vain neljä kuukautta ennen kuin jäsenvaltioille kyselylomakkeen täyttämistä varten asetettu määräaika päät-tyi. EU:n jäsenvaltioista yhdeksän toimitti vastauksensa ajoissa sähköisen kyselyn välityksellä. Lisäksi 17 jäsenvaltiota toimitti vastauksensa myöhässä, pääasiassa vuonna 2015, komission muistutettua niitä asiasta useita kertoja. Komissio kokosi yhteistyössä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen sekä WHO:n Eu-roopan aluetoimiston kanssa jäsenvaltioiden vastausten perusteella valmius- ja reagointisuunnittelua koskevan edistymiskertomuksen, joka esitettiin terveystur-vakomitealle kesäkuussa ja marraskuussa 2015. Näin valmius- ja reagointisuun-nittelua koskeva edellytetty tietojenvaihto käynnistyi vastausten jättämiseen liittyneistä viivästymisistä huolimatta.

25 Useimmat edellä mainittuun kertomukseen sisältyvistä tiedoista muutamia WHO:n raporteista31 saatuja karttoja lukuun ottamatta on kuitenkin muutettu tunnistamattomiksi ja yhdistetty. Kertomuksesta ei siksi käy terveysturvakomi-tean jäsenille ilmi, mitkä tiedot, parannuksia tai parhaita käytäntöjä koskevat ehdotukset taikka esimerkit ovat minkäkin maan toimittamia. Tämä olisi tarpeen tehokasta ja avointa näkemysten vaihtoa varten terveysturvakomitean ja kerto-muksen luottamuksellisesta luonteesta huolimatta. Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetussa päätöksessä ja kyselylomakemallissa ei kummassakaan edellytetä, että jäsenvaltiot toimittaisivat vastaustensa tueksi todisteita, kuten täytäntöönpano- tai toimintasuunnitelmia, kansallisia käsikirjoja tai varsinaisia valmiussuunnitelmia.

26 Lainsäädännössä ei anneta komissiolle valtuuksia kerätä tai todentaa edellä mainittuja tietoja esimerkiksi maihin tehtävien vierailujen aikana. Edistymiskerto-mukseen sisältyvät valmiuteen liittyviä näkökohtia koskevat tiedot perustuvat yk-sinomaan jäsenvaltioiden itsearviointeihin, eikä tietojen tueksi esitetä todisteita. Vaikka tämä ei tarkoita, että raportoidut tiedot olisivat virheellisiä, tästä seuraa, etteivät kertomuksessa yksilöidyt ja terveysturvakomitealle esitetyt vahvuudet ja heikkoudet perustu ulkoisesti todennettuihin tai tarkastettuihin tietoihin. Vaikka lainsäädännössä ei edellytetä tietojen tarkastamista ja avoimempaa toimintata-paa, ne lisäisivät todennäköisesti luottamusta valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevaan valmiuteen (ks. laatikko 3, jossa käsitellään kansainvä-lisen terveyssäännöstön toteuttamista koskevan itsearvioinnin heikkouksia) ja parantaisivat heikkouksien korjaamiseksi tarvittavien toimien kohdentamista.

31 WHO (2014), Summary of State Parties 2013 report on IHR core capacity implementation, Regional Profiles, http://www.who.int/ihr/publications/WHO_HSE_GCR_2014.10/en/

20Tarkastukseen perustuvat huomautukset

Laat

ikko

3

27 Huolimatta osallistumisestaan mallin kehittämiseen jotkin jäsenvaltiot totesivat, että valmiutta koskevaan kyselylomakkeeseen vastaaminen oli käytännössä vaikeata, ja suhtautuivat siksi hieman varautuneesti edistymiskertomuksessa esitettyihin tuloksiin. Lisäksi kyselylomakkeen teknisessä toteutuksessa verkko-kyselynä oli heikkouksia, jotka rajoittivat tiettyjä kysymyksiä koskevien tietojen laatua. Tämä johtui osittain siitä, ettei terveyden ja elintarviketurvallisuuden pää-osasto ottanut Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusta mukaan verkkoky-selyn tietotekniseen valmisteluun riittävän varhaisessa vaiheessa.

28 Päätökseen32 sisältyvien peruskriteerien lisäksi EU:ssa valmius- ja reagointi-suunnitteluun mahdollisesti sovellettavien kriteerien osalta komissio viittasi vuonna 2011 julkaistussa vaikutustenarvioinnissaan33 käytettävissä oleviin yleisiä valmiussuunnitelmia koskeviin ja kaikenlaiset terveysuhkat kattaviin laajoihin ohjeisiin34 ja siihen, ettei käytössä ollut mekanismia, jolla varmistettaisiin ohjei-den täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa. Tilintarkastustuomioistuin totesi, ettei näiden ohjeiden asemaa määritelty valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetulla päätöksellä luodussa kehyksessä ja että ohjeiden sisältö tunnettiin yleisesti heikosti, vaikka komissio ja useat jäsenvaltiot olivat toteutta-neet merkittäviä toimia kattavan, vuonna 2011 päivitetyn version tuottamiseksi ja käännökset olivat saatavilla komission verkkosivustolla. Jos jäsenvaltiot eivät käytä ohjeita tai niitä ei pidetä ajan tasalla, nämä merkittävät resurssi-investoin-nit menevät mahdollisesti hukkaan.

Valmiutta koskeva kansainvälinen kehitys: kansainvälisen terveyssäännöstön toteuttamista koskevan itsearvioinnin heikkoudet

Kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisten keskeisten valmiuksien täytäntöönpanoa koskevan itsearvioinnin heikkouksia ovat tuoneet esiin WHO ja sen asiantuntijapaneelit. Heinäkuussa 2015 ebolakriisin väliarviointipa-neeli kirjoitti, ettei sen mielestä voida hyväksyä sitä, että kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisten kes-keisten valmiuksien mittaamiseksi edellytetään vain vapaaehtoista itsearviointia. Paneeli viittasi sekä WHO:n sisäisiin että maailmanlaajuisen terveysturvallisuusohjelman (Global Health Security Agenda) kaltaisten aloittei-den (ks. liite I, jossa kuvaillaan muita aloitteita, joilla vastataan tarpeeseen parantaa valmiussuunnittelua ja lisätä avoimuutta) välityksellä toteutettaviin kannustaviin toimiin, joilla pyritään edistämään keskeisiin valmiuksiin liittyviä arviointikehyksiä, ulkoista valvontaa ja avoimuutta, ja korosti, että alueelliset poliittiset toimijat, kuten Euroopan unioni, voivat tukea tätä työtä.

Kansainvälisen terveyssäännöstön asemaa ebolaepidemiassa ja sen vastatoimissa koskevaa arviointikomitean raporttia käsitellyt 69. maailman terveyskokous (23.–28. toukokuuta 2016) teki samanlaisen päätelmän. Arviointi-komitea katsoi, että kansainvälisen terveyssäännöstön toteuttamisen puutteet edistivät ebolaepidemian pahenemista. Kansainvälisen terveyssäännöstön toteuttamisen vahvistamiseksi arviointikomitea ehdotti muun muassa, että maan keskeisten valmiuksien ulkoinen arviointi tunnustettaisiin parhaaksi käytännöksi.

32 Päätös N:o 1082/2013/EU, 4 artikla.

33 SEC(2011) 1519 lopullinen, 8. joulukuuta 2011, s. 17.

34 Yleisten valmiussuunnitelmien strategia, Tekniset ohjeet kansanterveydellisiä hätätilanteita koskevia yleisiä valmiussuunnitelmia varten (päivitetty vuonna 2011).

21Tarkastukseen perustuvat huomautukset

29 Kaiken kaikkiaan tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että edellytetty valmius- ja reagointisuunnittelua koskeva jäsenvaltioiden ja komission välinen kuuleminen on käynnistynyt. Valmiutta koskevien toimien yhteensovittamisen parantamisek-si tarvittavien tietojen saamiseen ja vaihtoon käytettävät menettelyt eivät kuiten-kaan ole vielä riittävän tehokkaita, eikä niillä ole vielä saatu konkreettisia tuloksia.

Valmiutta koskevan yhteensovittamisen tuloksellisuuden mittaaminen heikkoa

30 Komission olisi mitattava unionin toimien ja ohjelmien vaikuttavuutta. Tämä kos-kee myös valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetussa päätök-sessä asetettuja EU:n tavoitteita ja erityisesti edellä mainittuja 4 artiklan mukaisia valmius- ja reagointisuunnittelua koskevia toimia. Tämän vuoksi on määriteltävä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa SMART-tavoitteet35 ja indikaattorit sekä menetelmät, jotta edistymistä voidaan mitata ja arvioida selkeästi. Jäsenval-tioiden on vastaavasti osoitettava edistymistään.

31 Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston nykyiseksi ohjelmakaudeksi 2014–2020 asettamat terveyttä koskevat tavoitteet käsittävät kansalaisten suo-jeluun valtioiden rajat ylittäviltä vakavilta terveysuhkilta liittyvän erityistavoit-teen: kartoitetaan ja kehitetään yhtenäisiä lähestymistapoja ja edistetään niiden täytäntöönpanoa valmiuksien ja koordinoinnin parantamiseksi terveyttä uhkaa-vissa hätätilanteissa. Erityistavoitteeseen liittyvänä tulosindikaattorina on niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka ottavat kehitetyt yhteiset lähestymistavat osaksi valmiussuunnitelmiaan36.

32 Vuosia 2014 ja 2015 koskevissa hallintosuunnitelmissaan komissio määritteli tätä erityistavoitetta ja -indikaattoria varten tavoitearvoiksi, että neljä jäsenvaltiota ottaisi kehitetyt yhteiset lähestymistavat osaksi valmiussuunnitelmiaan vuo-teen 2015 mennessä, 14 jäsenvaltiota vuoteen 2017 mennessä ja kaikki jäsen-valtiot vuoteen 2020 mennessä. Tavoite ja indikaattori eivät kuitenkaan sisälly sellaisenaan päätökseen, joten ne eivät sido jäsenvaltioita. Päätöksessä ei myös-kään vahvisteta kriteerejä osaksi valmiussuunnitelmia otetuille yhteisille lähesty-mistavoille, jotka nekin olisi vielä tavoitteen mukaan kartoitettava ja kehitettävä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kun komissio määritteli indikaattorin tavoitearvot, se ei ollut kehittänyt yhteisten lähestymistapojen käsitettä edelleen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa eikä käytössä ollut myöskään selkeää ja yhdessä sovittua lähestymistapaa saavutettavan edistyksen mittaamista varten.

35 Täsmälliset, mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet (Specific, Measurable, Achievable, Relevant and Time-bound).

36 Vastaavat tavoite ja indikaattori sisältyvät myös asetuksen (EU) N:o 282/2014 2 ja 3 artiklaan. Niillä mitataan tavoitteen mukaisen varainkäytön tuloksellisuutta.

22Tarkastukseen perustuvat huomautukset

33 Vuoden 2016 alussa komissio tarkensi menetelmäänsä, jolla mitataan saavutettua edistystä edellä mainitun erityisindikaattorin mukaisesti, ja pyysi Euroopan tautien-ehkäisy- ja -valvontakeskusta tekemään jäsenvaltioilta saatujen tietojen lisäana-lyyseja. Keskusta pyydettiin määrittämään niiden jäsenvaltioiden määrä, joilla oli käytössä kansainvälisen terveyssäännösten mukaiset keskeiset valmiudet, järjestelyt eri alojen välisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja toiminnan jatkuvuussuun-nitelmat. Keskus katsoi, että 16 jäsenvaltiota ilmoitti ottaneensa nämä osatekijät käyttöön ja että vuotta 2015 koskevan indikaattorin mukaan tavoitearvon saavut-tamisessa edistyttiin siten etuajassa (tavoitearvona 14 jäsenvaltiota vuoteen 2017 mennessä). Kuten kohdassa 32 esitettiin, tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt vahvistamaan, että menetelmästä olisi keskusteltu terveysturvakomitean kanssa ja että komitea olisi hyväksynyt menetelmän.

34 Tilintarkastustuomioistuin ei edellä esitetyn vuoksi pystynyt toteamaan, mitä rapor-toitu edistyminen merkitsee tuloksellisuuden kannalta ja tukevatko jäsenvaltiot kaikkia tavoitteita, indikaattoreita ja tavoitearvoja koskevia määritelmiä ja käsittei-tä. Tämä on erityisen tärkeää, koska valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevan valmius- ja reagointisuunnittelun tehokas yhteensovittaminen riippuu suurelta osin jäsenvaltioista37 ja edellyttää, että sidosryhmät pyrkivät samoihin tavoitteisiin.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen roolia ei ole yleisen valmiuden osalta virallistettu riittävällä tavalla

35 Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tehtävänä on tukea jäsenvaltioita ja komissiota valmiuteen liittyvässä toiminnassa. Keskuksen toimeksianto kattoi perin-teisesti tautien ehkäisemisen ja torjunnan, eikä toimeksiantoa ole saatettu virallisesti ajan tasalle, vaikka terveysturvallisuuden alalla on keskuksen perustamisen jälkeen nähty merkittäviä kehitysaskelia, joita ovat erityisesti kansainvälisen terveyssään-nöstön voimaantulo ja valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen hyväksyminen. Tilintarkastustuomioistuin tutki tämän vuoksi, onko ko-mission ja keskuksen välillä sekä suhteessa keskuksen sidosryhmiin riittävän selvää, missä määrin keskus voi tarjota asiantuntemusta yleisen valmiuden alalla ja miten keskuksen olisi suunniteltava toimintaansa ja resurssejaan tätä tarkoitusta varten.

36 Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen perustamisasetuksen mukaan keskus tarjoaa jäsenvaltioille, komissiolle ja muille yhteisön elimille tieteellistä ja teknistä apua valmiussuunnitelmien laatimisessa, säännönmukaisessa tarkistami-sessa ja päivittämisessä sekä toimintastrategioiden laatimisessa sen toimeksiantoon kuuluvilla aloilla (eli infektiotaudeilta ja tuntematonta alkuperää olevilta uhkilta suo-jelemisen alalla). Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetussa pää-töksessä keskuksen tehtäväksi annetaan erityisesti epidemiologinen seuranta sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä, mutta ei valmiussuunnittelun tukemista.

37 Kuten terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto toteaa vuotta 2015 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan, jossa pääosasto raportoi tämän erityistavoitteen ja indikaattorin saavuttamisessa saavutetusta edistyksestä.

23Tarkastukseen perustuvat huomautukset

37 Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen hyväksy-misen jälkeen Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus on huolehtinut erityi-sesti yleisen valmiuden alalla uusista tehtävistä38, jotka liittyvät siihen, että EU:ssa on tarpeen soveltaa kaikkia uhkia koskevaa lähestymistapaa. Tilintarkastustuo-mioistuin totesi kuitenkin, ettei keskuksen roolia ja vastuualueita ollut yleisen valmiuden alalla määritelty virallisesti eikä niistä ollut sovittu joko päivittämällä asiaankuuluvaa lainsäädäntöä tai esimerkiksi komission ja keskuksen välisellä ja keskuksen sidosryhmien hyväksymällä kirjallisella sopimuksella. Jos keskuksen roolista näiden tehtävien osalta ja siitä, miten ne sopivat keskuksen toimeksian-toon, ei ole riittävää virallista selvyyttä, keskuksen organisaatio ei ehkä pysty valmistautumaan asianmukaisesti näihin tehtäviin pitkällä aikavälillä eikä vastaa-maan tehokkaasti avunpyyntöihin. Tästä tilanteesta aiheutuva riski toteutui jo keskuksen ja WHO:n laatiessa yhdessä influenssapandemiasuunnitelmien tarkis-tamista koskevaa opasta, kuten seuraavassa esitetään.

38 Vuoden 2009 influenssapandemian jälkeen yksi neuvoston esittämistä pääsuo-situksista oli valmiussuunnitelmia koskevien ohjeiden julkaiseminen39. Euroopan maat alkoivat tarkistaa pandemiasuunnitelmiaan saatujen kokemusten perus-teella. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus sekä WHO toteuttivat merkit-täviä toimia työpajojen ja tarkistustyön järjestämiseksi. Organisaatiot julkaisivat vuonna 2012 yhteisen asiakirjan, jossa esiteltiin työn tulokset40. Myöhemmin organisaatiot laativat yhdessä influenssapandemiasuunnitelmien tarkistamista koskevan oppaan41. Laadittu opas oli tarkoitettu kaikille WHO:n Euroopan alueen 53 maalle. Opasta laativat useita eri maita ja organisaatioita edustavat pandemiaa koskevan valmiussuunnittelun asiantuntijat.

39 Komissio kuitenkin keskeytti oppaan julkaisun Euroopan tautienehkäisy- ja -val-vontakeskuksen osalta maaliskuussa 2014 vedoten epävarmuuteen siitä, onko keskuksella valtuuksia antaa tällaisia ohjeita suoraan jäsenvaltioille, ja todeten, että terveysturvakomitea on asianmukainen elin, jolla on valtuudet käsitellä valmiuteen liittyviä kysymyksiä. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen ajan-kohtana (kaksi vuotta myöhemmin) aikataulut, jotka oppaan käsittelylle terveys-turvakomiteassa (tai valmiutta käsittelevässä komitean työryhmässä) ja julkaisulle on asetettu, eivät olleet tiedossa. Oppaan julkaisematta ja tukematta jättäminen merkitsisi hukkaan mennyttä investointia oppaan tuottamiseen käytettyjen varo-jen ja työn kannalta. Lisäksi se tarkoittaa, ettei opas ollut EU:n jäsenvaltioiden ja muiden WHO:n Euroopan alueen maiden käytettävissä edes silloin, kun kansalli-sia pandemiaa koskevia valmiussuunnitelmia päivitettiin.

38 Yksi uusista tehtävistä oli keskuksen komissiolle antama apu jäsenvaltioiden päätöksen N:o 1082/2013/EU 4 artiklan mukaisesti toimittamien tietojen yhdistämisessä ja raportoinnissa terveysturvakomitealle.

39 Neuvoston päätelmät (H1N1) 2009 -pandemiasta – strateginen lähestymistapa, 11 kohta, s. 2.

40 Key changes to pandemic plans by Member States of the WHO European Region based on lessons learnt from the 2009 pandemic, WHO:n Euroopan aluetoimisto ja ECDC, 2012.

41 Guide for influenza pandemic plan revision – Applying the lessons learned from the pandemic H1N1(2009): A guide for the Member States of the WHO European Region, European Union and European Economic Area, luonnos vuodelta 2014.

24Tarkastukseen perustuvat huomautukset

Jäsenvaltioiden osallistuminen toimintaan riittämätöntä influenssapandemiarokotteiden yhteishankinnan nopeuttamiseksi, ei EU:n mekanismia hätätapauksissa tarvittavia lääkinnällisiä vastatoimia varten valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen puitteissa

40 Vuoden 2009 H1N1-influenssapandemiakriisin jälkeen neuvosto42 kehotti komis-siota kehittämään ja antamaan tiedoksi mahdollisimman pian, viimeistään joulukuussa 2010, rokotteiden ja viruslääkkeiden yhteishankintamekanismin. Jo vuonna 2011 komissio kehotti jäsenvaltioita tekemään tällaiseen yhteishankinta-menettelyyn liittyviä tarveanalyyseja. Lääketieteellisten vastatoimien yhteishan-kinnalle saatiin EU:n oikeusperusta kuitenkin vasta vuonna 2013, kun valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös hyväksyttiin. Komissio hyväksyi yhteishankintasopimuksen 10. huhtikuuta 2014. Maat, jotka ovat allekir-joittaneet yhteishankintasopimuksen, voivat osallistua lääketieteellisten vastatoi-mien yhteishankintamenettelyihin, joihin on kulloinkin osallistuttava vähintään neljän jäsenvaltion.

41 Helmikuussa 2016 komissio saattoi päätökseen ja julkaisi eritelmät henkilönsuo-jainten yhteishankintaa varten. Tätä koskeva työ oli käynnistetty ebolakriisin jälkeen. Lisäksi on käynnistetty useita muita yhteishankintamenettelyjä. Influens-sapandemiarokotteiden yhteishankintamenettelyn valmistelu, johon neuvosto kehotti alun perin vuonna 2010, oli kuitenkin edelleen meneillään. Komission lähettämistä useista pyynnöistä huolimatta huhtikuuhun 2016 mennessä oli saatu vasta viisi jäsenvaltioiden laatimaa tarvearviointia. Tuleva kehitys riippuu jäsenvaltioiden sitoutumisesta näihin menettelyihin. Komissio totesi vuotta 2014 ja 2015 koskevissa vuotuisissa toimintakertomuksissaan, ettei influenssapande-miarokotteiden yhteishankinnalle asetettuja tavoitteita ollut saavutettu.

42 Hätätapauksissa tarvittavien lääkinnällisten vastatoimien hankintaan hätä-tilanteessa käytettävän välineen olisi oltava yksinkertaisempi, nopeampi ja joustavampi kuin yhteishankintasopimuksen mukainen menettely. Espanjassa vuonna 2015 todetun kurkkumätätapauksen yhteydessä hoitavalla sairaalalla oli vaikeuksia saada antitoksiinia Euroopasta43, minkä vuoksi terveysturvakomitea ja komissio päättivät tutkia mahdollisia ratkaisuja vastaavien tulevien tapausten varalta. Terveysturvakomitea sopi antavansa valmiutta käsittelevän työryhmänsä tehtäväksi kehittää vakiotoimintamenettelyjä, joilla unioni voi reagoida tällaisissa hätätilanteissa nopeasti ja yhtenäisesti. Tammikuussa 2016 komissio pyysi jäsen-valtioita nimeämään osallistujia valmiutta käsittelevään terveysturvakomitean työryhmään, joka käsittelisi lääketieteellisten vastatoimien vaihtoon sovelletta-vaa vakiotoimintamenettelyä. Tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan pystynyt saamaan tarkastuksensa aikana evidenssiä siitä, että asiaankuuluvasta menette-lystä olisi sovittu tai että sitä koskeva työ olisi aloitettu (ks. myös kohdat 46 ja 47).

42 Neuvoston päätelmät, 13.9.2010, A/H1N1-pandemiasta saadut kokemukset – terveysturva Euroopan unionissa.

43 Ks. ECDC:n 15.6.2015 julkaisema nopea riskinarviointi ”A case of diphtheria in Spain”, jossa todetaan, että Espanjassa lähes 30 vuoteen ensimmäisen kurkkumätätapauksen havaitseminen ja hallinta sekä kansanterveydelliset torjuntatoimet ovat tuoneet esiin haasteet, joita Euroopan unionissa on kurkkumätään varautumisessa.

25Tarkastukseen perustuvat huomautukset

Terveysturvakomitea ja ebolaepidemia

Keskustelut ebolasta olivat alkaneet terveysturvakomiteassa maaliskuussa 2014 sen jälkeen, kun Guinea teki WHO:lle ensimmäisen ilmoituksen taudin puhkeamisesta ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus antoi nopean riskinarvioinnin. Arvioinnin mukaan riski, että tauti leviäisi EU:hun, oli vähäinen. EU:ssa toteutettavat toimet voisivat kuitenkin olla perusteltuja tietyissä tilanteissa, esimerkiksi kun Guineassa sukulaisten ja ystä-vien luona vierailleet matkailijat palaavat EU:hun tai taudille altistuneet henkilöt hakeutuvat hoitoon EU:ssa.

WHO ilmoitti 8. elokuuta 2014, että ebolaepidemia oli kansainvälinen kansanterveydellinen uhka. Viikkoa aiemmin komissio oli järjestänyt terveysturvakomitean audiokokouksen, koska tilanne paheni nopeasti maissa, joissa tauti levisi. Monet komission eri yksiköt, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, WHO ja jäsenvaltiot osallistuivat kokoukseen. Tavoitteena oli vaihtaa tietoja ja koordinoida parhaillaan toteutettuja ja suunniteltuja toimenpiteitä koskevaa toimintaa, määritellä lisätoimia valmiuden vahvistamiseksi ja harkita avun antamista maille, joissa tauti levisi. Lisäksi keskusteltiin kyseisissä maissa työskentelevien EU:n/ETA:n kansalaisten lääketieteellisistä syistä tapahtuvaan evakuointiin käytettävistä vaihtoehdoista. Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto oli Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen avustuksella laati-nut ebolavalmiutta koskevan kyselylomakkeen (jotta saataisiin yleiskuva laboratoriokapasiteetista, ebolan hoitoon soveltuvista sairaalatiloista, sopivasta kuljetuksesta). Kyselylomake lähetettiin jäsenvaltioille, joista useimmat vastasivat. Sen jälkeen, kun WHO totesi ebolaepidemian kansainväliseksi kansanterveydellisek-si uhkaksi, ebolaa käsitelleitä terveysturvakomitean kokouksia järjestettiin merkittävästi tiheämmin (lähes viikoittain tammikuuhun 2015 asti). Toimintaan liittyvät aiheet, kuten yhteishankinta ja työryhmät, palasivat komitean asialistalle vasta helmikuusta 2015 alkaen.

Laat

ikko

4

43 Kaiken kaikkiaan tilintarkastustuomioistuin totesi yhteishankintaa koskevien säännösten täytäntöönpanosta, että vuoden 2009 H1N1-pandemian jälkeen aloitettu influenssapandemiarokotteiden yhteishankinnan järjestäminen oli edis-tynyt tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen ajankohtaan mennessä hitaasti jäsenvaltioiden vähäisen aktiivisuuden vuoksi. Se totesi myös, ettei käytössä ole EU:n mekanismia hätätapauksissa tarvittavia lääkinnällisiä vastatoimia varten, mikä voi heikentää influenssapandemiaa koskevaa EU:n valmiutta.

Strategisia ja toiminnallisia haasteita virallistetulle terveysturvakomitealle

44 Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetulla päätöksellä perus-tettiin terveysturvakomitea, jonka kokoonpanoon kuuluu jäsenvaltioiden edusta-jia ja jonka puheenjohtajana toimii komissio (ks. liite II, jossa kuvaillaan yksityis-kohtaisemmin komission tehtäviä ja vastuualueita).

45 Kaikki jäsenvaltiot nimittävät edustajansa terveysturvakomiteaan. Täysistuntoja järjestettiin yksi vuonna 2014 ja kolme vuonna 2015. Lisäksi oli useita audioneu-votteluja, erityisesti meneillään olleesta ebolakriisistä (ks. laatikko 4).

26Tarkastukseen perustuvat huomautukset

46 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastukseen mennessä tehtävänkuvaus oli laadit-tu neljälle terveysturvakomitean työryhmälle: valmiutta käsittelevälle pysyvälle työryhmälle, pysyvälle tiedotusverkostolle, vastasaapuneita maahanmuuttajia ja tartuntatauteja käsittelevälle ad hoc -työryhmälle sekä mikrobilääkeresistenssin torjuntaa käsittelevälle ad hoc -työryhmälle (ks. laatikko 2). Terveysturvakomitea kuitenkin perusti virallisesti ainoastaan tiedotusverkoston ja valmiutta käsitte-levän työryhmän. Työryhmien tehtävänkuvausten perusteella niiden oli määrä laatia vuotuinen työsuunnitelma, joka käsittäisi myös tulosindikaattorit arviointia varten ja joka olisi toimitettava terveysturvakomitealle hyväksyttäväksi, jotta voitaisiin varmistaa aiheiden jäsennelty käsittely. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei työryhmien tehtävänkuvauksissa edellytettyjä vuotuisia työsuun-nitelmia ja niihin sisältyviä indikaattoreita ollut jätetty komitean hyväksyttäväksi tarkastuksen päättymiseen (maaliskuuhun 2016) mennessä. Tämä tarkoittaa, ettei työryhmien tekemää työtä toteuteta tehtävänkuvausten mukaisesti ja ettei sen tuloksellisuutta mitata asianmukaisesti.

47 Terveysturvakomitean työryhmiin osallistuminen on vapaaehtoista. Tilintarkas-tustuomioistuimen tarkastuksen päättymiseen mennessä kaikki jäsenvaltiot olivat nimenneet osallistujansa tiedotusverkostoon. Komissio oli myös lähettänyt pyynnön nimetä osallistujia valmiutta käsittelevään työryhmään (ks. myös edellä oleva kohta 42), mutta maaliskuuhun 2016 mennessä EU:n jäsenvaltioista vain yh-deksän oli tehnyt niin. Monen jäsenvaltion osallistuminen työryhmien toimintaan on tärkeää sen varmistamiseksi, että niiden työn tuotoksia tuetaan ja viedään eteenpäin myöhemmin terveysturvakomiteassa.

48 Tilintarkastustuomioistuin totesi, että kun terveysturvakomitea oli vielä epäviral-linen ja toimi neuvoston antaman tehtävänkuvauksen nojalla (eli vuoteen 2013 asti), komitealla oli työohjelmia, jotka käsittivät vuotuiset tavoitteet ja raportoin-nin, sekä dokumentoituja toimintasuunnitelmia, joiden toteutumisen edistymi-sestä oli raportoitava. Nykyisen terveysturvakomitean asema ja valtuudet ovat erilaiset valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan löytänyt komitean asiakir-joista eikä komissiosta evidenssiä siitä, että komitea suorittaisi nykyisin tehtä-viään sellaisen sovitun strategisen suunnitelman tai ajan tasalla olevan etenemis-suunnitelman perusteella, jossa määriteltäisiin asiaankuuluvat pitkällä aikavälillä käsiteltävät strategiset aiheet. Tarkastuksen aikana jäsenvaltioiden edustajat ilmaisivat myös olevansa jonkin verran huolissaan komitean audioneuvottelujen luonteesta. Joidenkuiden mielestä niissä keskityttiin liikaa teknisiin keskustelui-hin strategisten keskustelujen sijaan.

27Tarkastukseen perustuvat huomautukset

49 Kaiken kaikkiaan terveysturvakomitean työ, erityisesti ebolakriisiin liittyvä työ, on ollut hyvin tärkeää ja käynnistänyt sellaisten yhteistyömekanismien kehittämisen esimerkiksi laboratorioiden käyttöä ja lääketieteellisistä syistä tapahtuvaa evaku-ointia varten, joita voidaan ylläpitää tai ottaa uudelleen käyttöön tulevia kriisejä varten44. Komiteasta tuli pääfoorumi, jolla komission asianomaisten yksiköiden edustajat ja jäsenvaltiot yhdistivät voimansa ja alkoivat vaihtaa tietoja, myös WHO:n kanssa. Tämä on lisäosoitus komitean suuresta merkityksestä ja tärkey-destä, jotka myös tunnustettiin Länsi-Afrikan ebolaepidemiasta saaduista koke-muksista kansanterveyden näkökulmasta annetuissa neuvoston päätelmissä45.

50 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusevidenssi osoittaa kuitenkin, että noin kuuden kuukauden ajan siitä lähtien, kun WHO totesi ebolaepidemian kansainvä-liseksi kansanterveydelliseksi uhkaksi, suurin osa terveysturvakomitean työstä ja audioneuvotteluista kohdistui toimiin, joilla hallittiin ebolaepidemiaa – joka oli EU:n kannalta vähäinen terveysuhka46. Siksi terveysturvakomitean muu toiminta, joka liittyy valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetulla päätök-sellä luodun kehyksen strategiseen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, oli tänä aikana taka-alalla.

51 MERS-koronaviruksen sekä ebola- ja zikavirusten kaltaisten vakavien tautien suuri esiintyvyys ja terveysturvakomitean strategisen suunnittelun puuttuminen selittävät tietyssä määrin sen, miksi komitean kokoukset ovat olleet usein luon-teeltaan teknisiä ja reagointitoimiin keskittyviä eivätkä strategisia. Lisäksi tilintar-kastustuomioistuin havaitsi, että komitean teknisen työn hoitamiseen tai tukemi-seen tarkoitettujen työryhmien käynnistäminen on edistynyt hitaasti.

52 Myös komissio voi vielä parantaa komission muissa yksiköissä, virastoissa ja ohjel-missa tässä yhteydessä toteutettavia toimia koskevien kartoitusten tai kertomus-ten tuottamista (ks. myös kohdat 96–102). Yhdessä nämä tekijät osoittavat, että terveysturvakomitean strategisessa työssä on vielä parantamisen varaa. Tämä on tärkeää, koska komitealla on nyt vahvat valtuudet erityisesti sovittaa yhteen yh-teistyössä komission kanssa jäsenvaltioiden valmius- ja reagointisuunnittelua (ks. kohta 44) ja siten varmistaa EU:n kansalaisten mahdollisimman korkeatasoinen suojelu terveysuhkilta.

44 Sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarkastushavaintoja, joita tilintarkastustuomioistuin saattaa tuoda esiin III jaoston parhaillaan suorittaman tuloksellisuuden tarkastuksen perusteella. Tarkastuksen kohteena ovat kriisinhallintarakenteet, ja siinä käsitellään myös ebolaepidemian torjumiseksi toteutettuja EU:n toimia.

45 Neuvoston päätelmät Länsi-Afrikan ebolaepidemiasta saaduista kokemuksista kansanterveyden näkökulmasta – Terveysturva Euroopan unionissa (2015/C 421/04), 17.12.2015.

46 Ks. ECDC:n 3.9.2014 julkaisema nopean riskinarvioinnin ”Outbreak of Ebola virus disease in West Africa” neljäs päivitys, jossa todetaan, että riskiä, että ebola leviäisi suunnitellun lääketieteellisistä syistä tapahtuvan evakuoinnin avulla EU:hun saapuvasta potilaasta, pidetään erittäin vähäisenä.

28Tarkastukseen perustuvat huomautukset

”Reagoinnin yhteensovittamista” koskevien sääntöjen soveltaminen on käytännössä vaikeaa

53 Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen johdanto- osassa todetaan, että vaikka jäsenvaltiot vastaavat kansanterveyskriisien hoita-misesta kansallisella tasolla, yksittäisen jäsenvaltion toteuttamat toimenpiteet voisivat aiheuttaa haittaa muiden jäsenvaltioiden eduille, jos toimenpiteet ovat keskenään epäjohdonmukaisia tai jos ne perustuvat vaihteleviin riskinarvioin-teihin. Jos jäsenvaltio aikoo toteuttaa kansanterveystoimenpiteitä rajat ylittävän vakavan terveysuhkan torjumiseksi, jäsenvaltion olisi47 siksi ensin ilmoitettava niistä muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja kuultava niitä toimenpiteistä. Jos tar-ve suojella kansanterveyttä on niin kiireellinen, että toimenpiteet on toteutettava välittömästi, jäsenvaltio voi ilmoittaa niistä muille jäsenvaltioille ja komissiolle hyväksyttyään ne.

54 Ebolakriisin aikaiset kokemukset osoittavat, että tämä vaatimus, jonka mukaan muille jäsenvaltioille on ilmoitettava (terveysturvakomitean välityksellä) ennen kansallisten toimenpiteiden toteuttamista, on haastava. Joissakin jäsenvaltioissa päätettiin poiketa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ja WHO:n riskinarviointien näkemyksistä ja tehtiin matkustajien maahantulotarkastuksia lentokentillä, joihin saapui lentoja Länsi-Afrikasta. Keskus ja WHO eivät myöhem-missäkään riskinarvioinneissaan suositelleet maahantulotarkastuksia viitaten kus-tannusvaikutuksiin, heikkoihin tuloksiin ja tehokkaisiin maastapoistumistarkas-tuksiin, joita toteutettiin epidemiasta kärsineissä maissa48. Komissio kutsui EU:n terveysministerit 16. lokakuuta 2014 pidettyyn ebolaa käsitelleeseen korkean tason koordinointikokoukseen, jossa keskusteltiin myös EU:n rajoilla mahdollisesti toteutettavista maahantulotoimista. Tuloksena oli muun muassa, että komissio ja WHO järjestivät ebolaa koskevien poistumistarkastusten tarkastuksen epidemias-ta kärsivissä Länsi-Afrikan maissa. Tarkastuksessa todettiin, että poistumistarkas-tusprosessit toteutettiin hyvin ja että oli hyvin todennäköistä, että menettelyillä todettiin henkilöt, joilla on ebolan merkkejä ja oireita.

55 Komissio totesi siksi vuonna 2015 julkaisemassaan täytäntöönpanokertomukses-sa49, että tärkein päätelmä ebolaepidemiasta on, että jäsenvaltioiden kansallisten toimien koordinointia koskevien säännösten täytäntöönpanossa on parantami-sen varaa. Se, että tietoja kansanterveystoimenpiteistä, joita jäsenvaltiot aikovat toteuttaa tai ovat toteuttaneet, ei jaeta riittävästi muiden jäsenvaltioiden kanssa varhaisessa vaiheessa, voisi vaikuttaa muihin jäsenvaltioihin. Esimerkkejä vaiku-tuksista ovat sellaisten henkilöiden tarkastaminen ja jäljittäminen toistamiseen, jotka on jo tarkastettu heti, kun he saapuivat EU:hun, mikä edellyttää muilta jäsenvaltioilta lisätoimia ja -resursseja, tai tiedotusvälineiden kansanterveysviran-omaisiin kohdistama lisääntynyt paine, jotta nämä selittäisivät, miksi toiset jäsen-valtiot noudattavat WHO:n tai Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen antamia tieteellisiä lausuntoja ja toiset jäsenvaltiot eivät noudata.

47 Päätöksen N:o 1082/2013/EU 11 artiklan mukaan.

48 ECDC:n 3.9.2014 julkaisema nopean riskinarvioinnin ”Outbreak of Ebola virus disease in West Africa” neljäs päivitys tai 12.10.2014 julkaisema tekninen kertomus ”Infection prevention and control measures for Ebola virus disease – Entry and exit screening measures”.

49 Kertomus päätöksen N:o 1082/2013/EU täytäntöönpanosta, COM(2015) 617 final, 7.12.2015.

29Tarkastukseen perustuvat huomautukset

Nykyisten varhaisvaroituksen ja reagoinnin sekä epidemiologisen seurannan järjestelmien ja menettelyjen tärkeä merkitys tunnustetaan laajalti, mutta niitä on tietyiltä osin parannettava

56 Tilintarkastustuomioistuin tutki, hallinnoidaanko ja toteutetaanko nykyisiä varhaisvaroituksen ja reagoinnin sekä epidemiologisen seurannan järjestelmiä asianmukaisesti. Niiden oikeusperustana on valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös (ks. myös kaavio 1). Kaiken kaikkiaan tilintarkas-tustuomioistuin totesi, että nykyiset järjestelmät ovat olleet toiminnassa vuosia ja että sidosryhmät tunnustavat laajalti järjestelmien tärkeän merkityksen EU:ssa, mutta että tiettyjä parannuksia tarvitaan menettelyihin ja järjestelmiin. Seuraa-vissa kohdissa kuvaillaan, että varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää sekä sen liitäntöjä muihin varoitusjärjestelmiin on tarpeen parantaa ja ettei kemiallisten ja ympäristöön liittyvien vakavien uhkien varhaisvaroitusta ja reagointia koskevaa EU:n päivitettyä lähestymistapaa ole vielä testattu. Lisäksi tarvitaan lisätoimia, jotta EU:n epidemiologisen seurannan järjestelmän tietojen vertailukelpoisuus ja laatu voidaan optimoida.

Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän laajasta käytöstä ja yleisestä arvostuksesta huolimatta lisäparannuksia tarvitaan muun muassa liitäntöihin muihin varoitusjärjestelmiin

57 Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös tarjoaa oikeus-perustan varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmälle (EWRS), jolla tehdään valtioi-den rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevia ilmoituksia EU:n tasolla. Järjestel-mällä olisi mahdollistettava pysyvä tietojenvaihtoyhteys komission ja kansallisen tason toimivaltaisten viranomaisten välillä, jotta voidaan varoittaa, arvioida kansanterveyteen liittyviä riskejä ja määrittää kansanterveyden suojelemiseen mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvonta-keskuksen olisi tuettava ja avustettava komissiota hoitamalla varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää ja varmistamalla jäsenvaltioiden kanssa, että koordinoitui-hin vastatoimiin on koko ajan olemassa valmiudet. Keskuksen olisi analysoitava niiden viestien sisältöä, jotka se on vastaanottanut järjestelmän kautta, ja toimi-tettava tietoa, asiantuntemusta ja opastusta sekä suoritettava riskinarviointia.

58 Komission ja keskuksen olisi ryhdyttävä myös toimiin sen varmistamiseksi, että varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä on tehokkaasti yhdistetty muihin yhteisön varoitusjärjestelmiin (jotka toimivat esimerkiksi eläinten terveyden, elintarvik-keiden ja rehujen sekä väestönsuojelun aloilla). Tilintarkastustuomioistuin arvioi näiden vaatimusten perusteella yleisesti varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toiminnan ja hallinnoinnin asianmukaisuutta.

30Tarkastukseen perustuvat huomautukset

59 Päätöksen hyväksymisen jälkeen varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää on mukautettu, jotta siinä otettaisiin huomioon mm. seuraavat muutokset: järjes-telmään on lisätty muita uhkia kuin tartuntatauteja koskevia uusia tietokenttiä ja sisällytetty ilmoituksen tekemiseen liittyvät määritelmät. Tilintarkastustuomiois-tuin totesi, että asiaankuuluvat jäsenvaltioiden viranomaiset ja komissio käyttävät järjestelmää laajalti. Vuoden 2004 jälkeen jäsenvaltiot ja komissio ovat panneet järjestelmässä alulle 1 493 viestiä (ks. kaavio 2). Tilintarkastustuomioistuin havait-si kuitenkin, että ajan mittaan tehdyistä päivityksistä ja parannuksista huolimatta järjestelmässä on järjestelmärajoituksia, jotka johtuvat vanhentuneesta systee-minsuunnittelusta, jonka vuoksi uusimpien tietoteknisten välineiden integrointi, yhteydet sosiaaliseen mediaan ja täydellinen yhteensopivuus mobiililaitteiden kanssa eivät ole mahdollisia.

Kaa

vio

2 Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmässä vuosina 2004–2015 alulle pannut viestit

Nämä 1493 viestiä koskivat 1482 tartuntatautitapausta vuodesta 2004 alkaen ja vuodesta 2014 alkaen:

- yhtä kemiallista tapausta;- kuutta ympäristötapausta; - neljää mahdollista tuntematonta alkuperää olevaa uhkaa.

Kaiken kaikkiaan 725 viestiä luokiteltiin ilmoitukseksi tai varhaisvaroitukseksi.

UKSKSISEROPTPLNONLMTLVLULTITISIEHUHRGRFRFIESEEEC¹DKDECZCYCHBGBEAT

350

300

250

200

150

100

50

0

1 EC tarkoittaa Euroopan komissiota.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin ECDC:ltä lokakuussa 2015 saatujen järjestelmää koskevien tietojen perusteella.

31Tarkastukseen perustuvat huomautukset

50 The second independent evaluation of the ECDC in accordance with its Founding Regulation (European Parliament and Council Regulation (EC) no 851/2004), Final Report (Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen perustamisasetuksen mukainen keskuksen toinen riippumaton arviointi, loppuraportti), 8.10.2014.

51 Useimmilla jäsenvaltioilla terveysturvakomitean jäsenenä sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän yhteyshenkilönä ei toimi sama henkilö. Yleensä terveysturvakomitean jäseniksi nimetään politiikasta vastaavia terveysministeriön ylempiä toimihenkilöitä, kun taas varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän yhteyshenkilöiksi nimetään kansallisten kansanterveysvirastojen ylempiä teknisiä toimihenkilöitä. Tosin muitakin ratkaisuja on.

60 Uusimmassa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ulkoista arvioin-tia koskevassa raportissa50, joka koskee vuosia 2008–2012, annetaan yleisesti ottaen myönteinen arvio varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän teknisestä suunnittelusta ja käyttäjäystävällisyydestä. Raportissa todetaan kuitenkin myös, että järjestelmä on toiminut huonosti kriisien aikana, se esimerkiksi kuormittui aiemmin helposti, ja että järjestelmässä näyttäisi olevan tarkistamisen varaa, jotta järjestelmällä voitaisiin tukea entistä paremmin toimintaa terveyteen liittyvissä hätätilanteissa.

61 Tällä hetkellä EU:n tasolla ei ole tilannetietoisuusfoorumia tai -välinettä, joka olisi tarkoitettu valtioiden rajat ylittävien vakavien kansanterveysuhkien käsittele-miseksi toteutettujen kansallisten kansanterveystoimenpiteiden reaaliaikaiseen seurantaan. Tätä tarkoitusta varten ei käytetä sen paremmin varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää kuin lähetetä sähköpostiviestejäkään esimerkiksi terveys-turvakomitean jäsenten ja komission välillä. Tällainen toiminto kannattaisi kehit-tää esimerkiksi erillisenä toimintona tai varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän parannettuun versioon integroituna toimintona.

62 Vuoteen 2012 asti toimi varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmäkomitea. Komitea käsitteli terveyskriisien teknisiä näkökohtia, kun taas epävirallinen terveysturva-komitea oli tuolloin strategisemmin suuntautunut51. Tilintarkastustuomioistui-men havaintojen mukaan vastaavalle tekniselle valmistelutyölle olisi edelleen tarvetta nykyisessä kehyksessä (ks. myös edellä oleva terveysturvakomiteaa käsittelevä kohta 51). Vaihtoehdoista sellaisen ryhmän organisoimiseksi, joka tar-kastelisi kansanterveysriskien arviointeja ja tutkisi toimintavaihtoehtoja, oli myös keskusteltu komission sekä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kesken tarkastuksen ajankohtana (maaliskuussa 2016). Tällaisen ryhmän perusta-mista pidettiin tarpeellisena, jotta terveysturvakomitea ei ylikuormittuisi, mutta käytännön järjestelyistä ei ollut tehty ehdotuksia eikä sovittu.

63 Tarkastuksen ajankohtana ei ollut varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän käyt-täjäryhmää tai vastaavaa elintä, joka olisi tukenut ja helpottanut järjestelmän käyttäjäyhteisön järjestelmän päivittäisen käytön toiminnallisten ja menettelyjä koskevien näkökohtien osalta tekemää työtä, mahdollisia muutos- ja parannus-pyyntöjä sekä koulutusta. Vastaavaa toimintaa harjoitettiin kuitenkin varhaisva-roitus- ja reagointijärjestelmäkomiteassa vuoteen 2012 asti. Jäsenvaltioita järjes-telmässä edustavat henkilöt katsoivatkin, että edelleen oli tarvetta keskustella näistä kysymyksistä säännöllisesti.

Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmässä vuosina 2004–2015 alulle pannut viestit

32Tarkastukseen perustuvat huomautukset

64 Vuonna 2015 antamassaan täytäntöönpanokertomuksessa52 komissio totesi, että se harkitsi varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän lisäpäivitystä, joka mahdollis-taisi keskipitkällä aikavälillä entistä käyttäjäystävällisempien toimintojen kehit-tämisen heti, kun järjestelmän IT-välineen uudistamista (eli uudenaikaistamista) koskevasta ehdotuksesta on päästy sopimukseen sidosryhmien sekä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa. Tilintarkastustuomioistuin ei kui-tenkaan pystynyt tarkastuksen aikaan saamaan komissiolta evidenssiä siitä, että tältä osin oltaisiin edistytty.

65 Komissio53 yksilöi jo vuonna 2011 EU:n tason54 virastot ja varhaisvaroitusjärjestel-mät, jotka olisi yhdistettävä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään. Luette-lossa esitetään kustakin varoitusjärjestelmästä huomautuksia, joilla perustellaan tarvetta varmistaa, että varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta tehdyt ilmoitukset liitetään kyseisiin varoitusjärjestelmiin. Lisäyksessä määritellään liitäntöihin liittyviä tavoitteita ja korjattavia puutteita. Tilintarkastustuomioistuin tutki liitäntöjen toteuttamisessa vuoden 2011 jälkeen saavutettua edistystä ja totesi, että tarkastuksen ajankohtana (maaliskuussa 2016) oli yhä luettelo55 varoi-tus- ja tietojärjestelmistä, jotka olisi yhdistettävä asteittain varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään.

66 Varoitusjärjestelmien yhdistämistä koskeva kysymys on tärkeä, koska komission eri yksiköiden hallinnoimilla EU:n eri varoitusjärjestelmillä (esimerkiksi EUROPHYT kasvinsuojelun ja RAPEX tuoteturvallisuuden alalla) saattaa olla myös jäsenval-tioissa eri yhteysviranomaiset, minkä vuoksi viestien asianmukainen ohjautumi-nen kansallisella ja EU:n tasolla on olennaista.

67 Komission mukaan56 kaikkien liitäntöihin liittyvien (menettelyjä koskevien ja teknisten) toimien loppuun saattaminen ei ehkä olisi mahdollista ennen kuin saadaan selkeämpi käsitys varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän IT-välineen uudistamisen laajuudesta ja vaikutuksista, kuten edellä olevissa kohdissa kuvail-tiin. Tällä välin on kuitenkin oltava käytössä tehokkaita menettelyjä, jotta voidaan välttyä toimintojen päällekkäisyydeltä ja kaksinkertaiselta työltä ja varmistaa tehokas varhainen reagointi eri uhkia koskeviin ilmoituksiin.

52 COM(2015) 617 final.

53 Vaikutustenarviointiin SEK(2011) 1519 lopullinen liittyvä lisäys ”Structures for preparedness and response to cross-border health threats”.

54 Esimerkiksi tuoteturvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja elintarviketurvallisuutta koskevat varoitusjärjestelmät.

55 Päätöksen N:o 1082/2013/EU 8 artiklan mukaisen täytän-töönpanosäädösehdotuksen liite. Ehdotusta ei ollut vielä tarkastuksen ajankohtana hyväksytty.

56 COM(2015) 617 final.

33Tarkastukseen perustuvat huomautukset

68 Kaiken kaikkiaan tilintarkastustuomioistuin totesi, että varhaisvaroitus- ja rea-gointijärjestelmä on ollut toiminnassa vuosia ja että sidosryhmät, kuten tarkas-tuksen aikana kuullut järjestelmän käyttäjät, tunnustavat laajalti sen tärkeän merkityksen EU:n tasolla. Komissio sekä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvonta-keskus eivät kuitenkaan olleet vielä toteuttaneet huomattavia toimia, joiden avulla järjestelmää parannettaisiin entisestään ja kehitettäisiin valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevaan tilannetietoisuuteen ja vaaratilantei-den hallintaan liittyviä integroituja ratkaisuja. Myöskään menettelyjä koskevia ja teknisiä liitäntöjä EU:n muihin varhaisvaroitusjärjestelmiin ei ollut vielä saatettu päätökseen.

Kemiallisten ja ympäristöön liittyvien vakavien uhkien varhaisvaroitusta ja reagointia koskevaa EU:n päivitettyä lähestymistapaa ei ole vielä testattu

69 Kun tehdään valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettuun päätökseen sisältyvien ilmoituksen tekemistä koskevien sääntöjen mukainen ilmoitus, komission olisi annettava kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja terveysturvakomitean käyttöön varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta riskiarviointi siitä, kuinka vakava kansanterveydelle mahdollisesti aiheutuva uhka on, sekä mahdolliset kansanterveystoimenpiteet57. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen olisi laadittava riskinarviointi, jos uhka koskee tartuntatau-tia, mikrobilääkeresistenssiä tai asiaan liittyviä erityisiä terveysnäkökohtia taikka on alkuperältään tuntematon. Komissio voi myös tarvittaessa pyytää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista tai muita unionin virastoja toteuttamaan riskinarvioinnin. Jos tarvittava riskinarviointi ei kuulu lainkaan tai osittain unio-nin virastojen toimivaltaan ja riskinarviointi katsotaan tarpeelliseksi unionin tason reagoinnin yhteensovittamisen kannalta, komission olisi laadittava tapaus-kohtainen riskinarviointi. Tilintarkastustuomioistuin tutki, miten tämä toimisi käytännössä.

70 Kemiallisten ja ympäristöön liittyvien uhkien osalta päätöksessä annetaan komis-siolle täysi harkintavalta hankkia nopea riskinarviointi mistä tahansa asianmu-kaisesta lähteestä. Tarkastuksen ajankohtana kemiallisia uhkia koskevia nopeita riskinarviointeja hankittiin EU:n yhteisrahoittamalta hankkeelta. Hankkeessa kehi-tettiin kattava välineistö tällaisten uhkien käsittelyä varten, mutta hanke päättyi maaliskuussa 2016. Täyttääkseen tämän jälkeen oikeudellisen velvoitteensa antaa nopeita riskinarviointeja komissio kehitti vakiotoimintamenettelyn tiedekomi-teansa58 kanssa, joka otti vastuulleen joitakin muttei kaikkia hankkeen tuotoksista voidakseen tarjota edellytetyt valmiudet.

57 Päätöksen N:o 1082/2013/EU 10 artikla, joka koskee kansanterveydelle aiheutuvan riskin arviointia.

58 Valmistellessaan kuluttajien turvallisuutta, kansanterveyttä ja ympäristöä koskevia politiikkojaan ja ehdotuksiaan komissio käyttää apuna riippumattomia tiedekomiteoita, jotka laativat komissiolle luotettavia tieteellisiä lausuntoja. Tiedekomiteat voivat pyytää lisäasiantuntemusta tieteellisiltä neuvonantajilta ja asiantuntijoiden tietokannan jäseniltä. Yksi kolmesta vuonna 2009 käynnistetystä tiedekomiteasta oli terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevä tiedekomitea (SCHER). Sen korvasi vuonna 2016 uusi komitea, terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevä tiedekomitea (SCHEER).

34Tarkastukseen perustuvat huomautukset

71 Valtioiden rajat ylittäviä kemikaaleihin liittyviä vakavia vaaratilanteita esiintyy yleensä harvoin, mutta niiden luonteen vuoksi saatetaan edellyttää, että no-pea riskinarviointi on annettava jopa vain 12–36 tunnin kuluessa ja virka-ajan ulkopuolella. Tiedekomitea ei aiemmin laatinut tieteellisiä lausuntojaan tämän vaatimuksen mukaisesti.

72 Edellä mainitun hankkeen vuonna 2016 järjestämä harjoitus havainnollistaa tar-kemmin lisäarvoa, jota hankkeessa laaditun välineistön eri osien avulla saadaan kemiallisten uhkien käsittelyssä. Harjoitus osoitti, että kun kaikki kemiallisten uhkien nopeasta riskinarvioinnista vastaavaa tiedekomitean työryhmää varten tarvittavat asiantuntijat olisi rekrytoitu (asiantuntijahaku päättyi 9. maaliskuuta 2016), tarvittaisiin mitä todennäköisimmin merkittäviä koulutus- ja harjoitustoi-mia ennen kuin mekanismista tulisi mahdollisimman tehokas väline laatu- ja aika-tauluvaatimukset täyttävien nopeiden riskinarviointien antamiseen. Lisäksi tilin-tarkastustuomioistuin totesi, että komissio otti vastuulleen hankkeessa kehitetyn tietoteknisen välineen hoitamisen59. Välineellä on tarkoitus seurata mahdollisia kemikaaleihin liittyviä vakavia vaaratilanteita ennen kuin niistä ilmoitetaan var-haisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta. Kuitenkin tarkastuksen aikaan vain 14 jäsenvaltiolla oli järjestelmän rekisteröityneitä käyttäjiä, joten tämä uhkien raportointi ei kata yhtenäisesti koko EU:ta. Komissio ei esittänyt selkeitä todisteita siitä, miten välinettä kehitettäisiin ja ylläpidettäisiin tai miten sen käytön koulu-tus ja edistäminen järjestettäisiin.

73 Tiedekomitean toteuttamia nopeita riskinarviointeja varten kehitetyssä vakiotoi-mintamenettelyssä viitattiin vain kemiallisiin vaaratilanteisiin, eikä siinä mainittu ympäristöön liittyviä uhkia. Tilintarkastustuomioistuin ei löytänyt muuta vakio-toimintamenettelyä, jota komissio olisi käyttänyt valtioiden rajat ylittäviä ympä-ristöön liittyviä vakavia uhkia koskevien nopeiden riskinarviointien saamiseksi. Kaiken kaikkiaan EU:n tasolla oli hyvin vähän kokemusta valtioiden rajat ylittäviin kemiallisiin tai ympäristöön liittyviin vakaviin uhkiin reagoinnista, ja asiaankuulu-vat tällaisia uhkia koskevat päivitetyt seurannan ja varhaisen reagoinnin järjeste-lyt olivat vielä testaamatta.

59 Kemikaaleja koskeva nopea hälytysjärjestelmä RASCHEM.

35Tarkastukseen perustuvat huomautukset

EU:n epidemiologisen seurannan järjestelmä toimii yleensä hyvin, mutta tarvitaan jonkin verran lisätoimia, jotta tietojen vertailukelpoisuus ja laatu voidaan optimoida

74 Komission olisi60 laadittava ja ajantasaistettava Euroopan tautienehkäisy- ja -valvon-takeskuksen perustamisasetuksen erityissäännöksiä soveltaen kehitetyt epidemio-logisen seurantaverkoston toimintamenettelyt. Lisäksi ilmoittaessaan epidemiolo-giseen seurantaan liittyviä tietoja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä päätöksen mukaisesti EU:n tartuntatautien luetteloon sisältyvää kutakin tartuntatautia ja siihen liittyvää erityistä terveysnäkökohtaa varten hyväksyttyjä tapausmääritelmiä61, jos niitä on saatavilla. Komissio hyväksyy tapausmääritelmät tietojen vertailukelpoisuuden ja yhteensopivuuden varmistamiseksi unionin tasolla. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus hoitaa ja ylläpitää epidemiologisen seu-rannan järjestelmää TESSiä, johon jäsenvaltiot syöttävät seurantatietonsa. Euroopan tasolla kerättyjen seurantatietojen laadun parantaminen on yksi keskuksen vuosia 2014–2020 koskevassa pitkän aikavälin seurantastrategiassa asetetuista tavoitteista. Myös keskuksen strategisessa monivuotisessa ohjelmassa62 todetaan, että jäsenvalti-oiden toimittamien tietojen laatua ja vertailukelpoisuutta voidaan parantaa.

75 Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ja jäsenvaltioiden kansalliset seuran-nan asiantuntijat ovat yhteistyössä kehittäneet seurantaa koskevia vaatimuksia, jotta seurantaa voidaan virtaviivaistaa ja tietojen laatua EU:ssa parantaa. Keskus katsoo, että jäsenvaltiot noudattavat raportointivaatimuksia kaiken kaikkiaan tyydyttävästi. Tietojen laatu (täydellisyys ja edustavuus) muodostaa kuitenkin usein ongelman. Keskus on tehnyt kolmen63 taudin osalta erityisiä tietojen laadunarvioin-teja, joissa arvioidaan tietojen täydellisyyden, tarkkuuden ja validiteetin kaltaisia laatuindikaattoreita. Arvioinneissa todettiin, että tiedoissa oli useita puutteita näiden perusteiden perusteella arvioituna.

76 Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen vuodesta 2009 toteuttamassa hankkeessa pyrittiin parantamaan kansallisilla seurantajärjestelmillä kerättyjen tie-tojen laatua. Hankkeen oli suunniteltu päättyvän vuonna 2011, mutta hanke oli yhä meneillään vuoden 2015 lopussa. Keskuksen mukaan yksi tietojen laatuun liittyviä ongelmia aiheuttava tekijä on se, että jäsenvaltioissa päätetään usein käyttää muita tapausmääritelmiä kuin vuonna 2012 annetulla komission täytäntöönpanopäätök-sellä vahvistettuja EU:n tapausmääritelmiä64.

77 Tilintarkastustuomioistuin totesi siksi kaiken kaikkiaan, että Euroopan tautieneh-käisy- ja -valvontakeskuksen toimilla, joilla se pyrkii ratkaisemaan epidemiologisen seurannan tietojen raportointiin liittyviä ongelmia, ei ole vielä täysin pystytty varmistamaan tietojen parasta mahdollista vertailukelpoisuutta ja laatua. Myös jäsenvaltiot voisivat vielä parantaa toimintaansa tällä alalla käyttämällä johdonmu-kaisesti EU:n tapausmääritelmiä ja optimoimalla Euroopan tautienehkäisy- ja -val-vontakeskukselle toimittamansa tiedot.

60 Päätös N:o 1082/2013/EU, III luku.

61 Tapausmääritelmällä tarkoitetaan yhteisesti sovittujen kriteerien joukkoa, jonka on täytyttävä, jotta voidaan täsmällisesti tunnistaa rajat ylittävän vakavan terveysuhkan tapaukset.

62 ECDC, luku 9.1 Surveillance, ”Context and future outlook”.

63 ECDC kerää, analysoi ja levittää 53:a tartuntatautia ja niihin liittyviä erityisiä terveysnäkö-kohtia koskevia seurantatietoja kaikista Euroopan unionin (EU) 28 jäsenvaltiosta sekä kahdesta muista kolmesta Euroopan talousalueen (ETA) maasta (Islannista ja Norjasta) (http://ecdc.europa.eu/en/activities/surveillance/Pages/index.aspx).

64 Komission täytäntöönpano-päätös 2012/506/EU, annettu 8 päivänä elokuu-ta 2012, tapausmäärittelyjen vahvistamisesta tartuntatau-tien ilmoittamiseksi yhteisön verkostolle Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2119/98/EY mukaisesti tehdyn päätök-sen 2002/253/EY muuttamises-ta (EUVL L 262, 27.9.2012, s. 1).

36Tarkastukseen perustuvat huomautukset

Terveysalan toimintaohjelman tuloksellisuuden osalta ilmeni, että se suojeli kansalaisia terveysuhkilta puutteellisesti

78 Tilintarkastustuomioistuin tutki, edistetäänkö EU:n terveysalan toimintaohjelmilla vaikuttavasti kansalaisten suojelua terveysuhkilta. Työ käsitti yksityiskohtaisen perehtymisen toimintaohjelmien hallinnointiin, josta vastaa kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea), sekä 20 sellaisen toimen tuloksiin (ks. liitteessä III oleva yleiskatsaus), joita rahoitettiin toiseen ter-veysalan toimintaohjelmaan sisältyvän terveysuhkia koskevan tavoitteen perus-teella (ks. kohta 11). Lisäksi vierailtiin seitsemän tällaisen hankkeen koordinoivien edunsaajien luona. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös nykyiseen kolmanteen terveysalan toimintaohjelmaan sisältyvän terveysuhkia koskevan tavoitteen saavuttamisessa saavutettua edistystä komission vuotuisissa työsuunnitelmissa esitettyjen asiaankuuluvien toimien ja komission suorittaman tuloksellisuuden mittaamisen perusteella. Tilintarkastustuomioistuin totesi kaiken kaikkiaan, että kansalaisten suojelua (valtioiden rajat ylittäviltä vakavilta) terveysuhkilta koske-vien terveysalan toimintaohjelmien tuloksellisuudessa ilmeni puutteita. Tilintar-kastustuomioistuin raportoi seuraavissa kohdissa siitä, että toisen terveysalan toimintaohjelman (2008–2013) mukaisilla terveysuhkia koskevilla toimilla ei saatu kestäviä tuloksia ja että kolmannessa terveysalan toimintaohjelmassa terveys-uhkia koskevan tavoitteen indikaattorin mittaamisessa ilmeni puutteita. Lisäksi havaittiin, että vuosina 2014–2016 varoja käytettiin terveysuhkia koskeviin toimiin suhteellisen vähän, kun otetaan huomioon asianomaisen kunnianhimoisesti ase-tetun tavoitteen merkitys ja käytettävissä olevat resurssit.

Toisen terveysalan toimintaohjelman mukaisilla terveysuhkia koskevilla toimilla ei saatu kestäviä tuloksia

79 Toisen terveysalan toimintaohjelman päämääränä oli65 täydentää ja tukea jäsen-valtioiden politiikkoja ja tuottaa niille lisäarvoa suojelemalla ja edistämällä ihmis-ten terveyttä ja turvallisuutta sekä kohentamalla kansanterveyttä. Ohjelmalla oli kolme tavoitetta, joista yksi oli kansalaisten terveysturvan parantaminen. Tämän tavoitteen mukaisista toimista toimi 1.1 ”Kansalaisten suojelu terveysuhkilta” sisältyi tähän tarkastukseen.

80 EU:n varainhoitoasetuksen mukaan talousarvion toteuttamisessa on noudatetta-va moitteettoman varainhoidon periaatetta (eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita). Vaikuttavuuden periaate edellyttää, että toiminnal-le asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset saavutetaan. Komission ja Chafean on varmistettava, että yhteisrahoitetuilla toimilla edistetään terveysalan toimin-taohjelman tavoitteiden saavuttamista. Tilintarkastustuomioistuin katsoo myös, että rahoitetuilla toimilla saatuja tuloksia olisi ylläpidettävä ja edistettävä toimien päättymisen jälkeen, jos tulokset ovat riittävän laadukkaita, jotta voidaan varmis-taa, että toimilla on vaikutusta ja että niistä saadaan lisäarvoa.

65 Päätös N:o 1350/2007/EY, 2 artiklan 1 kohta.

37Tarkastukseen perustuvat huomautukset

81 Suurin osa tarkastetun 20 toimen otoksen 14 hankkeesta66 toimi sikäli hyvin, että hankkeilla saatiin sovitut tuotokset (lukuun ottamatta kahta hanketta, jotka Chafea arvioi kohtalaisiksi ja joilla ei saatu kaikkia edellytetyistä tuotoksista tai riittävän laadukkaita tuotoksia). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että monia tuotoksista ei käytetty hankkeiden päättymisen jälkeen, vaikka tuotokset olisivat olleet hyvin käytännöllisiä tai käyttövalmiita (esimerkiksi työvälineitä, käytäntöjä tai oppaita), tai ettei voitu osoittaa selvästi, miten tuotokset vaikuttivat politiikante-koon kansallisella tai EU:n tasolla. Tarkastetuista kahdestatoista loppuun saatetusta toimesta yhdeksässä tilintarkastustuomioistuin havaitsi merkittäviä ongelmia, jotka liittyivät siihen, että tulokset eivät olleet kestäviä. Monissa tapauksissa nämä ongel-mat mainittiin myös Chafean omissa sisäisissä arviointimuistiinpanoissa, jotka oli laadittu hankkeiden päätyttyä (ks. laatikossa 5 olevat esimerkit).

82 Lisäksi tilintarkastustuomioistuin totesi, että Chafea ja/tai komissio antavat hankkei-den päättyessä hyvin vähän teknistä palautetta hankkeiden tuotoksien sisällöstä ja merkityksellisyydestä politiikan kannalta. Tämän vahvistivat myös edunsaajat, joi-den luona tilintarkastustuomioistuin vieraili. Kun hankkeet päättyvät, Chafea arvioi niiden potentiaalin laajemman poliittisen kontekstin kannalta ja toimen merkityk-sellisyyden terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston toiminnan kannalta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että vaikka pääosastolla on oikeus käyttää näitä Chafean tiedostoja, pääosasto ei tarkastele niiden tietoja järjestelmäl-lisesti sen arvioimiseksi, mitä pääosasto voisi tehdä sen toimien kannalta merki-tyksellisiksi merkittyjen tulosten viemiseksi eteenpäin EU:n tasolla tai vaikutusten vahvistamiseksi tai laajentamiseksi EU:ssa67. Hankkeiden koordinaattoreiden luo tehtyjen vierailujen aikana keskusteltiin heidän huolestaan, että tiettyjen kohderyh-mien, erityisesti EU:n ja kansallisen tason päättäjien, saavuttaminen oli haastavaa avustussopimuksen edellyttämistä merkittävistä levittämistoimista huolimatta.

Esimerkkejä tarkistetuista hankkeista ja havaituista ongelmista

Erään otokseen sisältyvän hankkeen tarkastuksessa todettiin, että osa hankkeen tuloksista ei ollut kestäviä, koska kehitettyä tietoteknistä foorumia käyttävä asiantuntijoiden verkosto lopetti pääosin toimintansa hank-keen päätyttyä. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös hankkeen, jossa oli laajoja tutkimusta koskevia osia, jotka osoittautuivat liian monimutkaisiksi ja kalliiksi. Kyseisen hankkeen päätavoitetta ei saavutettu. Syynä oli osittain se, ettei aiemmasta vastaavasta hankkeesta saatuja kokemuksia otettu asianmukaisesti huomioon ja tavoitteet asetettiin siksi liian kunnianhimoisiksi. Kolmannesta hankkeesta, joka koski tiettyihin väestönosiin kohdistuvaa tietyn taudin seulontaa, tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että hanke onnistui oikein hyvin tuot-tamaan edellytetyt laadukkaat tuotokset, mutta tuotoksia ei päivitetty hankkeen päätyttyä eikä käytetty laajalti. Näiden hankkeiden myönteinen vaikutus terveysalan toimintaohjelmaan sisältyvän terveysuhkia koskevan tavoitteen saavuttamiseen vähenisi siksi nopeasti ajan myötä.

Laat

ikko

5

66 Otokseen sisältyi 14 hanketta, yksi yhteinen toimi ja viisi hankintatointa (ks. liite III).

67 Tilintarkastustuomioistuin oli jo aiemmin suosittanut komissiolle, että hankkeita olisi arvioitava jälkikäteen tulevien hankkeiden rakenteen parantamista silmällä pitäen ottamalla opiksi aiemmista kokemuksista, ks. ensimmäistä terveysalan toimintaohjelmaa (2003–2007) koskeva erityiskertomus nro 2/2009, suositus 2.

38Tarkastukseen perustuvat huomautukset

83 Terveysalan toimintaohjelman jälkiarvioinnissa68 luetellaan samanlaisia ongelmia ja todetaan, että vaikka ohjelman toisella puoliskolla oli toteutettu huomattavia toimia, joilla pyrittiin parantamaan tiedon levittämistä, olisi vielä parannettava asiaankuuluvien sidosryhmien tietoisuutta yhteisrahoitettujen toimien tuloksis-ta69, jotta voidaan maksimoida tulosten hyödyntäminen ja vaikutukset70. Lisäksi arviointikertomuksessa todetaan, että jos yhteydet politiikkaan puuttuvat, tulos-ten EU:n laajuisen käyttöönoton esteitä on vaikea voittaa. Samassa kertomukses-sa tuodaan esiin, etteivät kaikki yhteisrahoitetut toimet olleet erityisen vaikutta-via konkreettisten ja hyödyllisten tulosten ja vaikutusten perusteella arvioituina. Kertomuksessa todetaan, että yhteisillä toimilla (ks. laatikko 6) saavutetaan tavallisesti konkreettisia vaikutuksia, kun taas hankkeiden tulokset jäävät suh-teellisen usein viemättä eteenpäin ja toteuttamatta käytännössä. Syynä tähän olivat muun muassa se, ettei käyttöönoton keskeisiin esteisiin ja asiaankuuluvien mahdollistajien mukaan ottamiseen kiinnitetä tarpeeksi huomiota71.

84 Myös niissä viidessä hankintatoimessa (ks. liite III), jotka tilintarkastustuomioistuin tarkasti terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastossa ja Chafeassa, todettiin tuotosten hyödyntämisen ja tulosten arvioinnin olleen vähäistä. Lopullisissa toimin-takertomuksissa ja arviointikertomuksissa esitettyjä harjoituksia ja työpajoja/kou-lutustilaisuuksia koskevia suosituksia ei yleensä otettu osaksi toimintasuunnitelmia, joiden täytäntöönpanoa voitiin seurata72. Viiden hankintatoimen otokseen sisältyi kaksi harjoitusta, jotka järjestettiin vuosina 2011 ja 2014 ja jotka koskivat kemiallisia uhkia. Harjoituksissa todettiin monia samankaltaisia ja myös joitakin samanlaisia ongelmia ja annettiin samankaltaisia tai samanlaisia suosituksia.

68 Ex-post evaluation of the Health Programme (2008-2013), 2015.

69 Kohdan teksti mukailee jälkiarviointikertomuksen tekstiä. Termien ”tulokset” ja ”vaikutukset” käyttö ei siksi välttämättä ole tilintarkastustuomioistuimen menetelmien mukaista.

70 Ex-post evaluation of the Health Programme (2008-2013), Executive Summary, 2015.

71 Ex-post evaluation of the Health Programme (2008-2013), Conclusions, 2015.

72 Tämä päti myös neljään tutkimukseen, jotka hankittiin vuoden 2012 puitesopimuksen mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, ettei terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastolla ollut näitä tutkimuksia varten jäsenneltyä lähestymistapaa, jota olisi sovellettu suositusten keräämiseen ja dokumentointiin sekä tarvittavien toimien määrittelemiseen ja täytäntöönpanon edistymisen seurantaan. Tutkimuksia ei myöskään ollut välitetty terveysturvakomitealle tarkastuksen ajankohtaan (lokakuuhun 2015) mennessä.

Terveysalan toimintaohjelman yhteiset toimet

EU:n terveysalan toimintaohjelma käsittää innovatiivisen, lupaavan rahoitusvälineen, josta käytetään nimi-tystä ”yhteiset toimet”. Yleensä näiden toimien yhteisrahoitukseen osallistuvat terveydestä jäsenvaltioissa vastaavat toimivaltaiset viranomaiset. Yhteisiä toimia koskevilla ehdotuksilla olisi oltava todellinen eurooppa-lainen ulottuvuus. Aiempiin yhteisiin toimiin on osallistunut keskimäärin 25 yhteistyökumppania73. Sen, että kansanterveydestä vastaavat kansalliset toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat yhteisiin toimiin tai tukevat niitä, pitäisi lisätä tulosten hyödyntämistä ja vaikutuksia politiikkaan. Toimien huomattavan laajuuden vuoksi niiden valmistelu kestää kuitenkin kauemmin ja ne edellyttävät myös poliittista tukea ja kansallista rahoitus-ta. Samalla politiikanalalla ei siksi voi olla kovin monia peräkkäisiä yhteisiä toimia, vaikka yhteisillä toimilla voidaankin lisätä terveysalan toimintaohjelmasta myönnetyllä rahoituksella saatujen tuotosten EU:n laajuista hyödyntämistä.

73 Kolmannen terveysalan toimintaohjelman (2014–2020) yhteisiä toimia koskeva Chafean julkaisu.

Laat

ikko

6

39Tarkastukseen perustuvat huomautukset

85 Kahdesta toimesta, jotka toteutettiin hallinnollisten järjestelyjen perusteella Yh-teisen tutkimuskeskuksen kanssa, toinen keskeytettiin vuoden ja toinen kuuden vuoden jälkeen. Kun ensimmäinen toimi, joka koski epidemiologisen mallinta-misen verkostoa, keskeytettiin, komissio ei arvioinut toimen tuloksia eikä doku-mentoinut toimen lopettamista koskevia näkemyksiään. Toinen toimi jatkui kuusi vuotta, vuodesta 2005 vuoteen 2011. Toimi koski tietojenvaihtofoorumia, jota oli määrä käyttää kansanterveyteen liittyvien tapahtumien yhteydessä. Foorumi kehitettiin terveysturvakomiteassa käytyjen keskustelujen perusteella jäsen-valtioiden pyynnöstä. Toimi kuitenkin keskeytettiin vuonna 2012, kun komissio päätti lopettaa kaikki olemassa olleet tietotekniset järjestelmät, joille ei ollut oikeusperustaa.

86 Tarkastetut hankkeet tuottavat edellä esitetyistä seikoista huolimatta selvästi paljon lisäarvoa edistämällä EU:n laajuista verkostoitumista ja valmiuksien kehit-tämistä74. Kaikki hankeavustukset toteutetaan kumppaneista koostuvien yhteen-liittymien avulla. Vaikka terveysalan toimintaohjelman tämän osan maantieteelli-nen jakauma ei vielä ole paras mahdollinen ja toiminta keskittyy tietyssä määrin pienelle määrälle kansallisia virastoja, toiminnan avulla on saatu paljon kokemuk-sia. Komissio ei kuitenkaan toteuta yhteistyössä kumppaniensa, virastojensa ja komiteoidensa kanssa riittävästi jäsenneltyjä toimia, joilla pyrittäisiin optimoi-maan palautteen ohjaaminen politiikantekoon. Tämä on ongelma erityisesti siksi, että terveysalan toimintaohjelma on politiikkalähtöinen ohjelma.

87 Tilintarkastustuomioistuin totesi, että kolmannessa terveysalan toimintaohjel-massa (2014–2020) (ks. myös jäljempänä olevat kohdat 89–94) on keskitytty hankkeiden sijaan hankintaan75. Hankinnassa käytetään erilaista rahoitusmeka-nismia, jossa komissio saa tuotokset omistukseensa. Kuten toisen terveysalan toimintaohjelman jälkiarvioinnissa jo mainittiin, vaarana on kuitenkin, että palveluhankintasopimusten liiallinen käyttö vähentäisi terveysalan toimintaoh-jelmaan osallistumisen kattavuutta (erityyppisten ja eri maantieteellisiä alueita edustavien edunsaajien määrää). Tilintarkastustuomioistuimen toteuttamassa toisen terveysalan toimintaohjelman tarkastuksessa kävi ilmi (ks. kohta 84), että Chafea ja komissio olisivat pystyneet toimimaan myös hankinnan alalla paremmin varmistamalla kestävät tulokset.

88 Kaiken kaikkiaan tulosten kestävyyttä ei ole varmistettu useimpien tarkastettujen toisen terveysalan toimintaohjelman mukaisen terveysuhkia koskevan toimen perusteella toteutettujen toimien osalta, mikä rajoittaa toimien vaikutusta kan-salaisten suojelua terveysuhkilta koskevan tavoitteen saavuttamiseen. Komissio voisi toteuttaa vaikuttavampia toimia sen edistämiseksi, että edunsaajat voisivat voittaa esteet, jotka haittaavat kohdennettua tiedon levittämistä, sekä arvioida ja edistää toteutettujen toimien merkitystä politiikan kannalta.

74 Kuten tilintarkastustuomioistuin totesi jo ensimmäistä terveysalan toimintaohjelmaa (2003–2007) koskevan erityiskertomuksensa nro 2/2009 kohdassa 88.

75 Vuosina 2014, 2015 ja 2016 ei ole käynnistetty terveysuhkia koskevaan tavoitteeseen liittyviä hanke-ehdotuspyyntöjä.

40Tarkastukseen perustuvat huomautukset

EU:n kolmannen terveysalan toimintaohjelman (2014–2020) mukaisten terveysuhkia koskevan tavoitteen toteutumista mitattiin puutteellisesti ja varojen käyttö oli suhteellisen vähäistä vuosina 2014–2016

89 Unionin kolmas terveysalan toimintaohjelma (2014–2020)76 käsittää neljä erityista-voitetta ja -indikaattoria, joista yksi (eli tavoite 2) koskee valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia: ”Unionin kansalaisten suojelemiseksi vakavilta rajatylit-täviltä terveysuhkilta: kartoitetaan ja kehitetään yhtenäisiä lähestymistapoja ja edistetään niiden täytäntöönpanoa valmiuksien ja koordinoinnin parantamiseksi terveyttä uhkaavissa hätätilanteissa.” Tavoitteen toteutumista olisi mitattava niiden jäsenvaltioiden lukumäärän kasvulla, jotka ottavat yhtenäiset lähesty-mistavat osaksi valmiussuunnitelmiaan (ks. myös kohdat 30–34). Rahoitettavien toimien olisi siis edistettävä tämän erityistavoitteen saavuttamista, ja käytössä olisi oltava menetelmiä, joilla edistymistä voitaisiin mitata tehokkaasti erityisindi-kaattorin avulla.

90 Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi vuosina 2014–2020 ovat 449 miljoo-naa euroa. Vuotuisten työohjelmien laatimiseksi vahvistettujen perusteiden77 mukaan rahoitus olisi jaettava tasapainoisesti ohjelman eri tavoitteiden kesken.

91 Tilintarkastustuomioistuin analysoi komission vuonna 2013 laatiman sisäisen monivuotisen suunnitelman ja sen vuonna 2016 laaditun alustavan päivityksen78, jonka tilintarkastustuomioistuin sai tarkastuksen aikana. Tavoitteen 2 toteuttami-seen oli alun perin suunniteltu toimia, jotka vastasivat kolmea neljästä temaatti-sesta painopisteestä. Talousarviosta kävi ilmi, että tavoitteeseen 2 suunniteltiin käytettäväksi vuosina 2014–2020 kaikkien eri rahoitusmekanismien kautta yh-teensä 12 069 000 euroa eli 3 prosenttia79 koko ohjelman kaikkiin neljään tavoit-teeseen käytettävästä kokonaismäärästä.

92 Vaikka viitteellistä monivuotista suunnitelmaa koskevan vuoden 2016 tarkistuk-sen yksityiskohtaiset tiedot ja mahdolliset tarkistukset sekä tavoitetta 2 koskevat mahdolliset muutokset eivät vielä olleet käytettävissä tarkastuksen ajankohtana, aineistosta kävi ilmi, että vuosien 2014 ja 2015 työohjelmiin oli otettu vähem-män toimia kuin alun perin suunniteltiin80. Näin ollen ohjelmassa ei voitu käyttää ennakoitua kolmea prosenttia käytettävissä olevien varojen kokonaismäärästä tavoitteeseen 2 vuoteen 2020 mennessä. Tämän vuoksi on epävarmaa, onko suh-teellisen vähäinen varojen käyttö tämän merkittävän ja kunnianhimoisen tavoit-teen saavuttamisen kannalta riittävä. Näin varoja ei myöskään kyetä jakamaan tasapainoisesti ohjelman eri tavoitteiden kesken81.

76 Asetus (EU) N:o 282/2014.

77 Asetus (EU) N:o 282/2014, liite II.

78 Vuoden 2016 päivitystyö oli tuolloin vielä meneillään.

79 Suunnitelman päivitetyssä versiossa määrää oli korotettu niin, että tavoitteen 2 rahoituksen kokonaismääräksi ennakoitiin 14 685 000 euroa eli 3,63 prosenttia koko ohjelmaan vuosina 2014–2020 käytettävästä rahoituksesta.

80 Vuosina 2014, 2015 ja 2016 ei ole käynnistetty tähän tavoitteeseen liittyviä hanke-ehdotuspyyntöjä.

81 Ennusteen mukaan tavoitteeseen 3 käytettäisiin 52,5 prosenttia sekä tavoitteisiin 1 ja 4 noin 20 prosenttia ohjelman rahoituksesta.

41Tarkastukseen perustuvat huomautukset

93 Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, onko tavoitteeseen 2 liittyvän erityisindi-kaattorin (ks. kohta 89) mittaamista varten käytössä selkeät menetelmät. Kuten kohdissa 30–34 esitettyjen havaintojen yhteydessä, tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt tässäkään yhteydessä toteamaan tällaisia menetelmiä. Chafea kerää tiettyjä tietoja terveysalan toimintaohjelman toteuttamisesta yhteistyössä jäsen-valtioiden terveysohjelmaa varten nimeämien kansallisten tietokeskusten kanssa, mutta tavoitteena ei ole nimenomaisesti ilmaista saavutettua edistystä kvantita-tiivisesti tämän indikaattorin avulla hankkeiden tulosten perusteella. Vaikka kol-mannen terveysalan toimintaohjelman tavoitteen 2 perusteella tähän mennessä rahoitettujen harvojen toimien tuloksia ei arvioitu tässä tarkastuksessa, tilintar-kastustuomioistuin toteaa, ettei rahoitettujen toimien edistymisen mittaamiseen asiaankuuluvan erityisindikaattorin avulla ole selkeitä menetelmiä.

94 Kaiken kaikkiaan indikaattorilla mitattiin heikosti kolmanteen terveysalan toimin-taohjelmaan sisältyvän kansalaisten suojelua valtioiden rajat ylittäviltä vakavilta terveysuhkilta koskevan tavoitteen saavuttamista ja tavoitteeseen käytettiin vuosina 2014–2016 suhteellisen vähän varoja ja joka tapauksessa paljon vähem-män kuin ohjelman muihin päätavoitteisiin. Tämä herättää huolta siitä, voidaan-ko vuoteen 2020 mennessä rahoittaa riittävä määrä toimintapolitiikan kannalta merkityksellisiä toimia, jotta tavoitteiden välille saadaan parempi tasapaino ja saadaan aikaan todellisia vaikutuksia valtioiden rajat ylittävien vakavien terveys-uhkien osalta.

Terveysturvallisuuteen liittyviä toimia ja kansanterveyskriisien hallintaa koskevassa komission sisäisessä koordinoinnissa on puutteita

95 Tilintarkastustuomioistuin tutki, onko terveysturvallisuuden rahoitusta ja kansan-terveyskriisien hallintaa koskeva komission sisäinen koordinointi asianmukaista. Kaiken kaikkiaan tarkastus paljasti useita puutteita tässä sisäisessä koordinoinnis-sa. EU:n eri ohjelmista terveysturvallisuudelle myönnettävää rahoitusta koskeval-la komission eri yksiköiden välisellä koordinoinnilla ei täysin varmisteta synergiaa. Komission kriisinhallintarakenteiden välisen yhteistyön toteuttamisessa on vielä saatava aikaan edistystä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi heikkouksia komis-sion toteuttamassa terveysuhkien koordinointiryhmän hallinnoinnissa.

42Tarkastukseen perustuvat huomautukset

EU:n eri ohjelmista terveysturvallisuudelle myönnettävää rahoitusta koskevalla komission eri yksiköiden välisellä koordinoinnilla ei täysin varmisteta synergiaa

96 Jotta voitaisiin varmistaa, että terveysturvallisuutta koskevat terveysalan toimin-taohjelmien tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti, asianomaisten komission yksiköiden ja sen virastojen työtä olisi koordinoitava tehokkaasti. EU:n talousarvion toteuttamisessa komission on varmistettava moitteeton varainhoi-to ja se, että EU:n varojen käytöllä saadaan EU:n tason lisäarvoa. Komission olisi myös varmistettava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että ohjelma ja unionin muut politiikat, välineet ja toimet, mukaan lukien virastojen politiikat, välineet ja toimet, ovat keskenään johdonmukaisia ja toisiaan täydentäviä82.

97 Tilintarkastustuomioistuin analysoi kymmenen seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta rahoitetun hankkeen otoksen. EU:n näille hankkeille myöntämä yhteisrahoitus oli yhteensä noin 50,8 miljoonaa euroa. Otokseen valittiin hankkei-den tavoitteiden analyysin perusteella hankkeita, joilla on mahdollisesti merkitys-tä terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston vastuualueeseen kuuluvan terveysturvallisuuden politiikanalan kannalta. Hankkeet edustivat puiteohjelman eri aihealueita (ks. kohta 12), ja hankkeita hallinnoivat komission eri yksiköt tai virastot. Tilintarkastustuomioistuin perehtyi hankkeiden tavoitteisiin ja sisältöön sekä siihen, miten hankkeet täydensivät terveysuhkia koskevia asiaankuuluvia terveysalan toimintaohjelman tavoitteita83.

98 Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto osallistuu yleensä kaikkiin seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman virallisiin koordinointirakenteisiin ja -menettelyihin ja myös yksiköiden välisiin kuulemi-siin, jotka koskevat Horisontti 2020 -ohjelman työsuunnitelmia ja avustusten myöntämistä koskevia päätöksiä. Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto osallis-tuu terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston kuulemismenettelyihin, jotka koskevat terveysalan toimintaohjelmaa ja laajempaa politiikanalaa, sekä terveysalan toimintaohjelman perusteella toimitettujen ehdotusten arviointiin. Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto on myös edustettuna Euroopan tautieneh-käisy- ja -valvontakeskuksen hallintoneuvostossa.

82 Ks. kolmannen terveysalan toimintaohjelman perustamisesta annettu asetus (EU) N:o 282/2014, 12 artikla.

83 Analyysissa testattiin, missä määrin terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston asianomainen politiikkayksikkö koordinoi osallistumistaan asiaankuuluviin tutkimuksen puiteohjelmasta rahoitettuihin toimiin tai otti niistä selvää. Tilintarkastustuomioistuimen muuttoliike- ja sisäasioiden pääosastoon, tutkimuksen ja innovoinnin pääosastoon, tutkimuksen toimeenpanovirastoon ja Euroopan tutkimusneuvostoon tekemien käyntien aikana keskusteltiin käytössä olevista koordinointirakenteista ja testattiin näiden hankkeiden merkityksellisyyttä terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston kannalta.

43Tarkastukseen perustuvat huomautukset

99 Tilintarkastustuomioistuin totesi, että terveyttä ja turvallisuutta koskevien seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman hankkeiden tieteellisestä luonteesta huolimatta kuudella analysoiduista hankkeista oli selviä yhteyksiä tiettyihin hank-keisiin, joita tilintarkastustuomioistuin tutki EU:n terveysalan toimintaohjelman yhteydessä. Näissä kuudessa hankkeessa keskityttiin usein valmiuteen ja pyrittiin tuottamaan konkreettisia ja politiikan kannalta merkityksellisiä tuotoksia. Yksi mahdollinen syy tehtyyn havaintoon on, että kaksi analysoiduista hankkeista on niin kutsuttuja koordinointi- ja tukitoimia. Ne ovat toimia, jotka eivät koske varsi-naista tutkimusta, vaan koostuvat ensisijaisesti koordinoinnista ja verkostoitumi-sesta, tulosten levittämisestä ja tietämyksen käyttämisestä taikka tutkimuksista tai asiantuntijaryhmistä, jotka avustavat ohjelman toteuttamisessa.

100 Muut haastatellut komission yksiköt ilmoittivat, että ne voivat eri politiikanalojen pääosastojen pyynnöstä tehdä hankkeitaan koskevia analyyseja, mutta terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto ei ollut pyytänyt terveysuhkia koskevaa analyysia.

101 Komission kokemukset näistä tutkimusohjelmista, erityisesti seitsemännen tutki-muksen puiteohjelman ”Turvallisuus”-aihealueesta84, osoittavat, että loppukäyt-täjät on tarpeen ottaa paremmin mukaan toimintaan, jotta voidaan varmistaa tulosten parempi hyödyntäminen. Samanlaisia seikkoja tilintarkastustuomioistuin havaitsi terveysalan toimintaohjelman tarkastuksen yhteydessä (kohdat 79–88). Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto käynnisti katastrofiriskien ja kriisien hallin-taan liittyvän käyttäjäyhteisön kehittämisen. Aloitteen tarkoituksena on tarjota foorumi käyttäjien ja muiden sidosryhmien välistä tietojenvaihtoa varten. Foo-rumin olisi myös edistettävä synergiaa tekemällä säännöllisiä tutkimuksia eri eh-dotuspyyntöjen hankkeista ja järjestämällä ad hoc -kokouksia, joissa päättäjät ja sidosryhmät voivat vaihtaa näkemyksiä ja keskustella synergioista. EU:n tukemien toimien kattava kartoitus osana käyttäjäyhteisöä on lupaava aloite, jota voitaisiin mahdollisesti kehittää muita politiikanaloja tai aihealueita varten.

102 Samaa aihealuetta käsitteleviä hankkeita saatetaan rahoittaa EU:n eri ohjelmis-ta. Eri aihekohtaisista ohjelmista myönnettävän EU-rahoituksen suuri määrä ja komission useiden eri yksiköiden osallistuminen ohjelmien hallinnointiin edellyt-tävät monimutkaista verkostoitumista komission yksiköiden, kansallisten päättä-jien, loppukäyttäjien ja muiden sidosryhmien välillä. Aina on olemassa päällek-käisyyksien riski, vaikkakin vähäinen, samoin mahdollisuuksia saada enemmän synergiaetuja. Tässä yhteydessä olisi paremmin politiikkaan liittyvän ja jäsen-nellyn koordinoinnin tarvetta erityisesti terveysturvallisuuspolitiikan ja siihen liittyvien toimien tapauksessa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto voisi tehdä nykyistä jäsennellympää työtä, jotta pääosasto voisi edistää tämäntyyppistä koordinointia ja pystyisi paremmin ohjaamaan politiikan kannalta merkityksellistä palautetta ja levittämään asiaan-kuuluvia tuloksia omille sidosryhmilleen ja terveysturvakomitealle.

84 Interim Evaluation of FP7 Security Research, Executive Summary (seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman väliarviointi, tiivistelmä), tammikuu 2011.

44Tarkastukseen perustuvat huomautukset

Komission kriisinhallintarakenteiden välisen yhteistyön toteuttamisessa on vielä edistyttävä

103 Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto, muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto sekä EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioi-den pääosasto allekirjoittivat toukokuussa 2013 yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee pääosastojen kriisinhallintarakenteiden85 välistä koordinointia. Koordinoin-nin olisi käsitettävä valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevat moni-alaiset toimet kaikilla aloilla, joilla yhteisistä toimista olisi keskinäistä etua. Tällaisia toimia ovat muun muassa valmiuskoulutus ja -harjoitukset, riskinarviointi sekä keskinäisen tuen antaminen kriisitoimintavaiheessa ja kriiseistä saaduista koke-muksista oppiminen. Lisäksi pääosastojen kriisikeskusten välillä olisi oltava turvatut viestintäyhteydet.

104 Yhteisymmärryspöytäkirja otettiin käyttöön, jotta voidaan parantaa EU:n valmiuk-sia reagoida vakaviin monialaisiin hätätilanteisiin. Tästä huolimatta tilintarkas-tustuomioistuin totesi tarkastuksen aikaan, että sopimuksen täytäntöönpanoon tarvittavat vakiotoimintamenettelyt olivat yhä kehitteillä. Vaikka muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto, EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto ja terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto ovat valmistelleet, suunnitelleet, toteuttaneet ja hyödyntäneet aktiivisesti yhteisharjoi-tussarjoja, tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt saamaan terveyden ja elintarvike-turvallisuuden pääosastossa evidenssiä siitä, että olisi järjestetty järjestelmällisiä yhteisiä koulutustilaisuuksia, työpajoja tai säännöllisiä kokouksia, joihin terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston, muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston sekä EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosas-ton kriisinhallintakeskusten keskeinen kriisinhallintahenkilöstö olisi osallistunut, kuten sopimuksessa suunniteltiin. Näissä asioissa ei edistytty suurelta osin siksi, että ebolakriisi oli meneillään ja sen aikana oli vaikea järjestää kehitystyötä.

105 Ebolakriisistä saatuja kokemuksia käsitelleestä vuonna 2015 järjestetystä konferens-sista laadittu raportti86 sisältää EU:n tason kriisinhallintaa koskevia toimenpidesuosi-tuksia. Raportissa todetaan, että yhteistyötä eri tasoilla toimivien kansanterveys- ja kehitysapukumppanien ja muiden keskeisten toimijoiden välillä olisi tehostettava, jotta voitaisiin entistä paremmin koordinoida ja sisällyttää kansanterveyttä koskevia näkökohtia selviytymiskyvyn parantamiseen ja hätätilanteisiin reagointiin. Tätä var-ten tarvittaisiin yhteisiä reagointisuunnitelmia ja lisää yhteisiä koulutustilaisuuksia, harjoituksia, parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja monialaisia ohjeita. Raportin mukaan komission alaisuudessa toimivaa EU:n hätäavun koordinointikeskusta (ERCC) olisi ke-hitettävä tiiviissä yhteistyössä terveysturvakomitean kanssa edelleen niin, että kes-kus toimisi EU:n tasolla tiedonvaihto- ja koordinointifoorumina EU:n ulkopuolisista maista peräisin olevien kansanterveyskriisien yhteydessä. Vaikka nämä suositukset oli osoitettu lähinnä EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaa-tioiden pääosastolle, joka vastaa EU:n hätäavun koordinointikeskuksen toiminnasta, tilintarkastustuomioistuin ei havainnut tarkastuksen ajankohtana erityistä toiminta-suunnitelmaa, jonka mukaan terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto olisi mukana suosituksiin perustuvassa seurantaprosessissa.

85 Rakenteet ovat terveysuhkien koordinointiryhmä (HEOF) – terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto, Strategic Assessment and Response (STAR, strateginen arviointi ja reagointi) – muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto sekä EU:n hätäavun koordinointikeskus (ERCC) – EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto.

86 Mondorf-les-Bainsissa 12.–14.10.2015 järjestetyn konferenssin ”Lessons learned for public health from Ebola outbreak in West Africa – how to improve preparedness and response in the EU for future outbreaks” yhteenvetoraportti, s. 23.

45Tarkastukseen perustuvat huomautukset

106 Edellä mainittu kolmen pääosaston välinen yhteisymmärryspöytäkirja on tärkeä askel valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia ja muita vakavia monialaisia hätätilan-teita koskevan valmiuden lisäämisessä EU:n tasolla. Tilintarkastustuomioistuimen terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastossa tekemä tarkastustyö osoitti kuitenkin, ettei pöytäkirjan täytäntöönpanossa on vielä saatava aikaan edistystä terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston sekä EU:n pelastuspalveluasioi-den ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston välisestä ebolaepidemian aikaisesta laajasta yhteistyöstä huolimatta.

Puutteita komission toteuttamassa terveysuhkien koordinointiryhmän hallinnoinnissa

107 Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto vastaa terveysuhkien koordi-nointiryhmän toiminnasta. Ryhmä voidaan aktivoida eri hälytystasoilla87 terveys-kriisin aikana. Tilintarkastustuomioistuin katsoi, että tällaisen ryhmän toiminta edellyttää tilanteen jälkiarviointia koskevaa jäsenneltyä lähestymistapaa. Hätäti-lanteiden hallintasuunnitelmia on päivitettävä tilanteen jälkiarvioinnissa esitetty-jen suositusten mukaisesti. Esimerkkejä tällaisista järjestelyistä on myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kansanterveydellisessä hätäsuunnitelmas-sa ja vakiotoimintamenettelyissä88.

108 Jotta asiaankuuluvat henkilöstön jäsenet voivat täyttää tehtävänsä kriisinhallin-ta- ja koordinointirakenteissa tehokkaasti, heidän olisi pidettävä tietämyksensä mahdollisesta tehtävästään ja järjestelmistä ajan tasalla osallistumalla koulutus-ohjelmiin. Asianomaisen organisaation on seurattava henkilöstönsä jäsenten tie-tämystä ja tietoisuutta näiden mahdollisesta tehtävästä esimerkiksi seuraamalla heidän todellista koulutukseen osallistumistaan. Käytössä on oltava selkeät ja riit-tävät järjestelyt sen varmistamiseksi, että organisaatio, jolla on kriisinkoordinointi tai -hallintatehtäviä, pystyy jatkamaan toimintaansa korkealla hälytystasolla pit-kään, ja henkilöstön tarpeet olisi otettava tältä osin asianmukaisesti huomioon.

109 Terveysuhkien koordinointiryhmän toiminta perustuu terveyden ja elintarvike-turvallisuuden pääosaston laatimaan käsikirjaan89. Käsikirjaa oli päivitetty ja selkeytetty vuoden 2009 H1N1-kriisistä saatujen kokemusten perusteella. Tilin-tarkastustuomioistuin havaitsi, että komission toteuttamassa terveysuhkien koordinointiryhmän hallinnoinnissa oli tästä huolimatta muutamia merkittäviä heikkouksia. Käsikirjan sisältö ei ollut ajan tasalla tarkastuksen ajankohtana. Siitä, mitkä osat vuonna 2014 järjestetyn Quicksilver-harjoituksen90 perusteella esite-tyistä erityisistä suosituksista oli otettu huomioon käsikirjan rakenteen paranta-miseksi, ei saatu selvää osoitusta. Komissio ei ollut myöskään suorittanut sisäistä arviointia terveysuhkien koordinointiryhmän ebolakriisin aikaisesta toiminnasta, eikä opasta ollut siksi päivitetty siltä osin.

87 Tasot ovat vihreä (normaalit tehtävät), oranssi (keskivakavat tai vakavat tapahtumat) ja punainen (akuutti kriisi).

88 ECDC:n vakiotoimintamenettely kansanterveydellisten tapahtumien arviointia varten: Ykkös- tai kakkostason aktivointiin liittyvät prosessit, jotka toteutetaan uhkan tai simulointiharjoituksen vuoksi, olisi arvioitava ja saadut kokemukset olisi sisällytettävä kansanterveydellisiä tapahtumia koskevan suunnitelman päivitysprosessiin.

89 Health Emergency Operations Facility for a coordinated management of public health emergency at EU level – Revised practical guidance for HEOF members (huhtikuu 2015).

90 Quicksilver-harjoituksen loppuraportti: ”Command Post Exercise on serious cross-border threats to health falling under the chemical and environmental categories”.

46Tarkastukseen perustuvat huomautukset

110 Tilintarkastustuomioistuin totesi lisäksi, ettei asiaankuuluvalle henkilöstölle ollut järjestetty jatkuvaa koulutusta, jolla olisi pyritty varmistamaan, että henkilöstö pystyy huolehtimaan terveysuhkien koordinointiryhmään liittyvistä tehtävistään kaikkina aikoina. Tällainen koulutus on erityisen tärkeää sellaisille henkilöstön jäsenille, jotka eivät työskentele terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosas-ton kriisinhallinta- ja -valmiusyksikössä (Crisis management and preparedness in health Unit), mutta jotka voidaan kutsua työhön korkeimmalla hälytystasolla. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että korkean hälytystason vallitessa työssä olevaan henkilöstöön sovellettiin vain joustavan työajan järjestelyjen mukaisia tavanomaisia korvausjärjestelmiä. Niiden avulla ei pystytä vastaamaan terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston haasteisiin, joita sillä on koordinoides-saan kansanterveyteen liittyvien hätätilanteiden hallintaa EU:n tasolla, erityisesti kun hätätilanne kestää pitkään ja henkilöstö tekee vuorotyötä eikä henkilöstölle ole mahdollista antaa korvausta vapaana.

111 Tilintarkastustuomioistuin totesi myös, ettei terveysuhkien koordinointiryhmä ollut ollut minkään muun elimen tai viraston suorittaman vertaisarvioinnin koh-teena ja ettei Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen sekä terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston välillä ollut järjestetty erityistä kokemusten tai parhaiden käytäntöjen vaihtoa, joka olisi liittynyt näiden yksiköiden laatimien hätätilanteiden hallintasuunnitelmien laatimiseen ja toimintaan.

47Johtopäätökset ja suositukset

112 Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen 1082/2013 voimaantulo edistää kattavan EU-kehyksen luomista ja vahvistamista terveys-turvallisuutta varten. Kehyksen avulla unioni voi suojella kansalaisiaan tällaisilta uhkilta. Päätöksen ja siihen liittyvien EU:n tasolla toteutettavien terveysturvalli-suuteen liittyvien toimien, myös rahoitusohjelmien, kehittäminen ja täytän-töönpano on monimutkainen asia eri maissa ja kansainvälisesti toimivien toi-mijoiden moninaisuuden ja käytössä olevien monimutkaisten rakenteiden (ks. liitteet I ja II) vuoksi sekä oikeudelliselta kannalta. Päävastuu terveyspolitiikasta on jäsenvaltioilla (ks. kohta 3), ja EU:n toiminnan tarkoituksena tällä alalla on tu-kea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia. Komission tehtävänä ja vastuulla on siksi lähinnä antaa tukea ja toteuttaa täydentäviä toimia tarvittaessa.

113 Monimutkaisuutta lisää vielä se, että suhteellisen usein esiintyvät vakavat hätä-tilanteet edellyttävät lähes jatkuvaa huomiota. Päätöksen hyväksymisen jälkeen on ollut useita tällaisia hätätilanteita, ja uusia uhkia, kuten vakavan influenssa-pandemian iskeminen EU:hun, voi ilmaantua nopeasti. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden, komission asiaankuuluvien eri yksiköiden ja kansainvälisten järjestöjen on lähes jatkuvasti osallistuttava reagointitoimiin, vaikka edelleen olisi jatkettava myös valmiuteen liittyvää työtä, jota on huomattavasti jäljellä.

114 Edellä esitetty haasteellinen tilanne huomioon ottaen päätöksen olemassaolo sekä sen täytäntöönpanoa tukevat toimenpiteet ja ohjelmat eivät riitä varmis-tamaan kansalaisten parasta mahdollista suojelua valtioiden rajat ylittäviltä terveysuhkilta EU:ssa. Lisäksi päätös on EU:n säädös, jonka säännöksiä kaikkien toimintaan osallistuvien olisi sovellettava vaikuttavasti ja johdonmukaisesti, jotta voidaan varmistaa päätöksen tavoitteiden saavuttaminen. Tilintarkastustuo-mioistuin arvioi siksi, pannaanko kansalaisten suojelua valtioiden rajat ylittävil-tä vakavilta terveysuhkilta koskevaa EU:n kehystä täytäntöön asianmukaisesti. Arvioinnissa tilintarkastustuomioistuin keskittyi päätöksen innovatiivisten alojen ja siihen sisältyviin jo aiemmin olemassa olleiden alojen täytäntöönpanon vaikut-tavuuteen (kohdat 7–9). Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, edistetäänkö EU:n terveysalan toimintaohjelmilla vaikuttavasti kansalaisten suojelua terveysuhkilta ja oliko terveysturvallisuuden rahoitusta ja kansanterveyskriisien hallintaa koske-va komission sisäinen koordinointi asianmukaista (kohdat 15 ja 17).

48Johtopäätökset ja suositukset

115 Tilintarkastustuomioistuimen yleinen johtopäätös asiasta on, että valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös 1082/2013 on EU:ssa tärkeä askel tällaisten uhkien entistä paremman käsittelyn kannalta. Jäsenvaltioiden ja komission tasolla esiintyvät merkittävät puutteet vaikuttavat kuitenkin päätök-sen ja siihen liittyvän EU-kehyksen täytäntöönpanoon. Koska tulevien uhkien luonne ja laajuus eivät ole tiedossa ja ne voivat muuttua, havaittujen heikkouk-sien korjaamiseksi tarvitaan lisätoimia, jotta EU voi hyötyä perustetuista mekanis-meistaan täysimääräisesti.

116 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että valtioiden rajat ylittävistä vakavista ter-veysuhkista annetulla päätöksellä käyttöönotettujen uudistusten täytäntöönpa-noa ja kehittämistä (kohta 21) ovat haitanneet päätöksen voimaantulosta joulu-kuusta 2013 lähtien viivästymiset, jotka voivat heikentää uudistusten toiminnan vaikuttavuutta. Päätöksessä edellytetty jäsenvaltioiden ja komission välinen valtioiden rajat ylittäviin vakaviin terveysuhkiin liittyvää valmius- ja reagointi-suunnittelua koskeva kuuleminen on käynnistynyt. Valmiutta koskevien toimien yhteensovittamisen parantamiseksi tarvittavien tietojen saamiseen ja vaihtoon käytettävät menettelyt eivät kuitenkaan ole vielä riittävän tehokkaita, eikä niillä ole vielä saatu konkreettisia tuloksia (kohdat 22–29). Komission toteuttamasta valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia koskevan politiikanalan täytäntöönpanon tuloksellisuuden mittaamisesta tilintarkastustuomioistuin totesi, että komission erityistavoitteen ja -indikaattorin keskeisiä osatekijöitä ei ole määritelty ja sovittu selkeästi jäsenvaltioiden kanssa, vaikka yhdessä sopimalla voitaisiin varmistaa, että kaikki sidosryhmät pyrkivät samoihin tavoitteisiin (kohdat 30–34).

117 Lisäksi tilintarkastustuomioistuin teki seuraavat havainnot. Euroopan tautieneh-käisy- ja -valvontakeskuksen roolia ei ole yleisen valmiuden osalta virallistettu riittävällä tavalla, mikä saattaa rajoittaa keskuksen kykyä suunnitella asianmu-kaisesti tehtäviään pitkällä aikavälillä tai vastata tehokkaasti avunpyyntöihin (kohdat 35–39). Jäsenvaltiot eivät ole osallistuneet riittävästi toimintaan influens-sapandemiarokotteiden yhteishankinnan nopeuttamiseksi (kohdat 40–43), eikä EU:lla ole mekanismia hätätapauksissa tarvittavia lääkinnällisiä vastatoimia varten valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen puitteissa (kohta 42). Terveysturvakomitean työ ja rooli ovat osoittautuneet hyvin tärkeiksi, mutta komitealla on strategisia ja toiminnallisia haasteita, joihin on vastattava, jotta komitea voi hyödyntää vahvoja valtuuksiaan täysimääräisesti (kohdat 44–52) ja siten varmistaa kansalaisten mahdollisimman korkeatasoisen suojelun terveysuhkilta EU:ssa. Tämä liittyy myös sen varmistamiseen, että päätökseen sisältyviä reagoinnin yhteensovittamista koskevia sääntöjä sovelletaan vaikutta-vasti (kohdat 53–55).

49Johtopäätökset ja suositukset

118 Päätöksellä käyttöönotettujen uudistusten kehittämistä ja täytäntöönpanoa on nopeutettava ja jäljellä oleviin terveysturvakomitean toiminnallisiin ja strategisiin haasteisiin on vastattava. Tämä edellyttää entistä parempaa jäsenvaltioiden ja komission yhteistä käsitystä päätöksen mukaisten tehostettujen koordinointi- ja tietojenvaihtotoimien tavoitteista ja yhteisistä painopisteistä, erityisesti valmius-suunnittelun, yhteishankinnan ja terveysturvakomitean työn pitkän aikavälin organisoinnin aloilla. Valmius- ja reagointisuunnittelussa lisähaasteena on ottaa huomioon laajemmassa kansainvälisessä kontekstissa tapahtuva kehitys, kuten laatikossa 3 ja liitteessä I esitetään.

Suositus 1

Jotta valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetulla päätöksellä käyttöönotettujen uudistusten kehittämistä ja täytäntöönpanoa voidaan nopeut-taa ja jäljellä oleviin terveysturvakomitean toiminnallisiin ja strategisiin haastei-siin vastata,

a) komission olisi ehdotettava terveysturvakomitealle, että se laatisi ter-veysturvakomiteaa koskevan strategisen etenemissuunnitelman päätöksen täytäntöönpanoa ja kehittämistä varten. Vaikka päätöksessä ei edellytetä tavoitearvojen ja indikaattoreiden määrittelemistä, etenemissuunnitelmassa olisi esitettävä yhteiset painopisteet, erityisesti valmiussuunnittelun yhteen-sovittamisen alalla, jotta voidaan helpottaa yhteisymmärrystä siitä, miten saavutetaan entistä konkreettisempia tuloksia vuoteen 2020 mennessä. Tätä alaa koskevassa työssä olisi otettava huomioon alan kansainväliset aloitteet, joissa edellytetään erityisesti vertaisarvioinnin tai ulkoisen arvioinnin meka-nismien soveltamista. Mikäli mahdollista, tässä työssä olisi otettava huo-mioon myös EU:n tasolla jo laaditut valmiutta koskevat ohjeet.

b) komission olisi varmistettava, että valmiussuunnittelun ensimmäiseltä rapor-tointikierrokselta saatuja kokemuksia hyödynnetään seuraavaa vuoden 2017 raportointikierrosta varten, ja parannettava päätöksen täytäntöönpanoa koskevaa tuloksellisuusraportointiaan vuoteen 2020 mennessä. Komission olisi varmistettava, että edistymistä koskevat raportoidut tiedot ovat tark-koja ja että ne perustuvat tarvittaessa jäsenvaltioiden kanssa sovittuihin menetelmiin.

c) komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa määriteltävä, miten terveysturvakomitean työryhmiä voidaan hyödyntää parhaiten, ja varmistet-tava, että niiden työ on jäsennelty hyvin teknisten kysymysten mukaan ja tu-kee terveysturvakomitean työtä. Jo perustettujen työryhmien on sovellettava tehtävänkuvauksiaan vuodesta 2017 alkaen ja tuotettava tuloksia vuotuisten työsuunnitelmien ja selvästi määriteltyjen tavoitteiden perusteella. Tämä kos-kee myös valmiutta käsittelevää työryhmää ja sen työtä, jonka tavoitteena on kehittää EU:lle mekanismi hätätapauksissa tarvittavia lääkinnällisiä vastatoi-mia varten.

d) komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että influenssapandemiaro-kotteiden yhteishankintaa koskevaa työtä nopeutetaan ja että sillä saadaan tuloksia mahdollisimman pian.

50Johtopäätökset ja suositukset

119 Nykyisten varhaisvaroituksen ja reagoinnin sekä epidemiologisen seurannan järjestelmien oikeusperustana on valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuh-kista annettu päätös. Järjestelmien täytäntöönpanon vaikuttavuudesta (kohta 56) tilintarkastustuomioistuin totesi kaiken kaikkiaan, että järjestelmät ovat olleet toiminnassa vuosia ja että sidosryhmät tunnustavat laajalti järjestelmien tärkeän merkityksen EU:ssa. Tilintarkastustuomioistuin totesi kuitenkin, että varhaisvaroi-tus- ja reagointijärjestelmässä olisi parantamisen varaa, samoin siihen liittyvissä menettelyissä sekä tilannetietoisuuteen ja vaaratilanteiden hallintaan liittyvissä prosesseissa ja järjestelmän käyttäjäyhteisön organisoinnissa (kohdat 57–68). Kemiallisten ja ympäristöön liittyvien vakavien uhkien varhaisvaroitusta ja rea-gointia koskevaa EU:n päivitettyä lähestymistapaa ei myöskään ole vielä testattu (kohdat 69–73). EU:n epidemiologisen seurannan järjestelmä toimii yleensä hyvin, mutta tarvitaan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen sekä jäsenval-tioiden lisätoimia, jotta voidaan varmistaa seurantatietojen paras mahdollinen vertailukelpoisuus ja laatu (kohdat 74–77).

Suositus 2

Jotta varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää voidaan parantaa ja kehittää entistä integroidumpia ratkaisuja siihen liittyviä riskinhallintamenettelyjä varten, komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden sekä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa

a) tutkittava ja ehdotettava vuonna 2017 erilaisia vaihtoehtoja järjestelmän nykyaikaistamiseksi ja parantamiseksi. Niiden olisi käsitettävä myös integroi-dut tai täydentävät vaihtoehdot valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuh-kia koskevaan EU:n tason tilannetietoisuuteen ja vaaratilanteiden hallintaan liittyviä ratkaisuja varten.

b) saatava käyttäjiltä säännöllisesti palautetta riskinhallinnan integroiduista ratkaisuista sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toiminnasta ja kehityksestä.

120 Terveysalan toimintaohjelmaan sisältyvien, kansalaisten suojelua (valtioiden rajat ylittäviltä vakavilta) terveysuhkilta koskevien tavoitteiden osalta (kohta 78) tilintarkastustuomioistuin totesi, että ohjelman tuloksellisuudessa ilmeni puuttei-ta. Suurimmalla osalla tarkastetuista toisen terveysalan toimintaohjelman (2008–2013) mukaisista terveysuhkia koskevista toimista ei saatu kestäviä tuloksia, vaikka toimilla saatiin sovitut tuotokset (kohdat 79–88), mikä rajoitti toimien vai-kutusta kansalaisten suojelua terveysuhkilta koskevan tavoitteen saavuttamiseen. Vaikka tämä ei ole uusi havainto, se korostaa, että komission on sidosryhmiään kuullen tehtävä enemmän tuloksellisuuden parantamiseksi tämän asian osalta. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kolmannessa terveysalan toiminta-ohjelmassa terveysuhkia koskevan tavoitteen indikaattorin mittaamisessa esiintyi puutteita ja varojen käyttö oli tavoitteen osalta suhteellisen vähäistä vuosina 2014–2016. Tämä viittaa siihen, että on vaikeaa rahoittaa riittävä määrä tämän ta-voitteen mukaisia toimintapolitiikan kannalta merkityksellisiä toimia ja varmistaa, että tavoite todellakin saavutetaan vuoteen 2020 mennessä (kohdat 89–94).

51Johtopäätökset ja suositukset

Suositus 3

Jotta voidaan korjata terveysalan toimintaohjelman mukaisten terveysuhkia kos-kevien toimien tuloksellisuudessa havaitut tärkeimmät heikkoudet, komission olisi

a) tutkittava ja ehdotettava vuonna 2017 erilaisia vaihtoehtoja, joilla voidaan varmistaa terveysalan toimintaohjelmasta rahoitettavien terveysuhkiin liittyvien toimien tulosten parempi kestävyys vuoteen 2020 mennessä. Muun muassa toimien tarpeellisuus ja merkityksellisyys politiikan kannalta olisi määriteltävä entistä luotettavammin ohjelmasuunnitteluvaiheessa ja ter-veyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston sekä Chafean olisi lisättävä yhteistyötään analysoidessaan meneillään olevien ja viime aikoina toteutet-tujen toimien merkityksellisyyttä politiikan kannalta, jotta voidaan määritellä vaihtoehtoja laadukkaiden tulosten hyödyntämisen edistämiseksi (ks. myös suositus 4).

b) määriteltävä ja sovittava jäsenvaltioita kuullen selkeä menetelmä, jolla kerä-tään tuloksellisuutta koskevia tietoja, joita tarvitaan vuoteen 2020 mennessä saavutettavan edistyksen raportointiin kolmannen terveysalan toimintaoh-jelman mukaisen terveysuhkia koskevan erityisindikaattorin avulla (ks. myös suositus 1).

c) määriteltävä selkeästi vuonna 2017 terveysalan toimintaohjelman jäljellä ole-viksi vuosiksi vuoteen 2020 asti, mitkä kansalaisten suojelua valtioiden rajat ylittäviltä vakavilta terveysuhkilta koskevan tavoitteen painopisteet tarjoavat mahdollisuuksia rahoittaa politiikan kannalta merkityksellisiä toimia vuoteen 2020 jatkuvalla kaudella (ks. suositus 3, alakohta a).

121 Lisäksi tarkastus paljasti, että monista erilaisista koordinointimekanismeista huo-limatta komission eri yksiköiden ja ohjelmien välillä toteuttamassa terveysturval-lisuuteen liittyvien toimien sisäisessä koordinoinnissa on useita puutteita, joiden vuoksi ei voida varmistaa mahdollisten synergioiden täysimääräistä hyödyntä-mistä. Aihekohtaisista ohjelmista myönnettävän EU-rahoituksen suuri määrä ja komission useiden eri yksiköiden osallistuminen ohjelmien täytäntöönpanoon edellyttävät monimutkaista verkostoitumista komission yksiköiden, kansallisten päättäjien, loppukäyttäjien ja muiden sidosryhmien välillä, joten tässä yhtey-dessä olisi paremmin politiikkaan liittyvän ja jäsennellyn koordinoinnin tarvetta (kohdat 96–102). Tilintarkastustuomioistuin totesi myös, että tarvitaan lisätoimia, jotta komission kriisinhallintarakenteiden väliset nykyiset yhteistyösopimukset saadaan pantua täysimääräisesti täytäntöön (kohdat 103–106), ja että terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston toteuttamassa terveysuhkien koordinoin-tiryhmän hallinnoinnissa oli heikkouksia, jotka saattavat haitata ryhmän toimin-taa sen käsitellessä EU:n tulevia terveyskriisejä (kohdat 107–111).

52Johtopäätökset ja suositukset

Suositus 4

Jotta voidaan poistaa komission sisäisessä koordinoinnissa olevat puutteet, jotka liittyvät terveysturvallisuuden ja kansanterveyskriisien hallinnan kannalta merkitykselliseen toimintaan, ja parantaa terveysuhkien koordinointiryhmän rakennetta,

a) komission olisi määriteltävä terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosas-ton ja muiden terveysturvallisuuden kannalta merkitykselliseen toimintaan osallistuvien komission yksiköiden välistä koordinointia varten vuodesta 2017 alkaen sovellettava nykyistä jäsennellympi ja yksityiskohtaisempi lähestymis-tapa, joka kattaisi myös toteutettujen, meneillään olevien ja suunniteltujen toimien kartoituksen. Lähestymistavan avulla olisi voitava määritellä mahdol-liset synergiat ja tehostaa yhteistyötä, joka liittyy yhteisiin kysymyksiin, kuten EU:n yhteisrahoittamien toimien tuotosten vähäiseen hyödyntämiseen ja siihen, miten voitaisiin auttaa sidosryhmiä saavuttamaan levittämistoimillaan päättäjät entistä paremmin.

b) komission olisi ryhdyttävä välittömiin toimiin terveyden ja elintarviketur-vallisuuden pääosaston, muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston sekä EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosas-ton allekirjoittaman kriisinhallintarakenteita koskevan yhteisymmärrys-pöytäkirjan panemiseksi täytäntöön. Olisi muun muassa järjestettävä yhteistä toimintaa saatujen kokemusten käsittelemiseksi sekä eri politiikan-aloja ja järjestelmiä koskevaa keskinäistä koulutusta ja otettava käyttöön vakiotoimintamenettelyjä.

c) komission olisi viipymättä tarkasteltava terveysuhkien koordinointiryhmään-sä ja varmistettava, että ryhmä saatetaan ajan tasalle ebolakriisistä ja EU:n tasolla toteutetuista merkittävistä harjoituksista saatujen kokemusten pe-rusteella ja että kaikkia ryhmän toimintaan mahdollisesti osallistuvia henki-löstön jäseniä varten on olemassa koulutussuunnitelma, jonka toteuttamista seurataan jatkuvasti, ja mikäli mahdollista, vaihdettava näkemyksiä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen sekä EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston kanssa erityisesti kriisinhal-lintakäsikirjojen tai -rakenteiden rakenteesta.

Tilintarkastustuomioistuimen I jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Phil Wynn OWENIN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 5. lokakuuta 2016 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE presidentti

53Liitteet

Valmius- ja reagointisuunnittelun kansainvälinen konteksti

Kansainvälinen terveyssäännöstö (2005)

1. Maailman terveysjärjestön kansainvälinen terveyssäännöstö (1969) tarkistettiin täysin ja korvattiin kansainväli-sellä terveyssäännöstöllä (2005), joka tuli voimaan vuonna 2007 . Säännöstön tarkoituksena on ”tautien kan-sainvälisen leviämisen ehkäisy, torjunta ja hallinta, käyttäen kansanterveydellisiä keinoja, jotka ovat oikeassa suhteessa ja rajoittuvat kansanterveysuhkiin aiheuttamatta tarpeettomia häiriöitä kansainväliselle liikenteelle ja kaupalle”1 . Säännöstön mukaan sopimusvaltioiden on tapauksen alkuperästä riippumatta ilmoitettava WHO:lle kaikista tapahtumista, joista saattaa syntyä kansainvälinen kansanterveydellinen uhka, ja kehitettävä, vahvis-tettava ja ylläpidettävä kansanterveyttä koskevia seurannan ja reagoinnin keskeisiä valmiuksiaan käyttämällä olemassa olevia kansallisia voimavaroja, kuten influenssapandemioita koskevia kansallisia valmiussuunnitelmia. Säännöstön tarkoituksena on myös vähentää taudin leviämisen riskiä kansainvälisillä lentoasemilla, satamissa ja maarajanylityspaikoilla. Lisäksi säännöstössä edellytetään kansallisten IHR-yhteysviranomaisten ja WHO:n IHR-yhteystahojen perustamista kiireellisiä tiedotuksia varten.

2. Kansainvälinen terveyssäännöstö (2005) ei käsitä täytäntöönpanon valvontamekanismia sellaisten valtioiden varalta, jotka eivät noudata säännöstön määräyksiä. WHO seuraa säännöstön toteuttamista ja julkaisee ja päivittää asiaankuuluvia ohjeita. WHO:n asiantuntijapaneelit ja arviointikomitea myös arvioivat säännöstön toimivuutta hätätilanteissa. Näin tehtiin esimerkiksi ebolaepidemian jälkeen (ks. tässä kertomuksessa oleva laatikko 3, jossa on lisätietoja asiasta).

Kansainväliset kansanterveydelliset uhkat

3. Kansainvälisen terveyssäännöstön mukaan kansainvälinen kansanterveydellinen uhka tarkoittaa poikkeavaa kansanterveydellistä tilannetta, jossa taudin kansainvälisen leviämisen vaara aiheuttaa toisille valtioille kansan-terveysuhkan ja joka edellyttää mahdollisesti koordinoituja kansainvälisiä toimia. Sen, onko tapahtuma katsot-tava kansainväliseksi kansanterveydelliseksi uhkaksi, määrittää WHO:n pääjohtaja hätäkomitean suosituksen perusteella. Jos katsotaan, että kyseessä on kansainvälinen kansanterveydellinen uhka, WHO:n on reagoitava hätätilanteeseen ”reaaliaikaisesti”. WHO:n pääjohtaja kehittää hätäkomitean avustamana kriittiset terveystoi-met, jotka sopimusvaltioiden olisi toteutettava, ja antaa tällaisia toimia koskevia suosituksia.

Kansainvälinen terveyssäännöstö ja EU

4. Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat WHO:n sopimusvaltioita ja raportoivat WHO:lle esimerkiksi kyselylomakkeiden ja itsearviointien avulla kansainvälisen terveyssäännöstön toteuttamisesta. EU ei ole WHO:n jäsen eikä siten myöskään kansainvälisen terveyssäännöstön sopimuspuoli. Säännöstössä tunnustetaan kuitenkin EU:n mah-dollinen rooli ”alueellisena taloudellisen yhdentymisen järjestönä” ja todetaan seuraavaa: ”Rajoittamatta niiden tämän terveyssäännöstön mukaisia velvollisuuksia, alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen jäseninä olevien sopimusvaltioiden tulee soveltaa keskinäisissä suhteissaan kyseisen alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön voimassa olevia yhteisiä sääntöjä”. Komissio ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvonta-keskus koordinoivat toimintaansa WHO:n kanssa toimintapolitiikan2 tasolla ja teknisellä tasolla, muun muassa jakamalla tietoja riskeistä tiedottamiseksi ja antamalla toisilleen lukuoikeuden tiettyihin varoitusjärjestelmiin (kuten WHO:n Event Information System -tapahtumatietojärjestelmään ja EU:n varhaisvaroitus- ja reagointijär-jestelmään). Päätöksellä N:o 1082/2013/EU otettiin käyttöön myös uudistus, jonka ansiosta komissio voi todeta kansanterveyteen liittyvän hätätilanteen, mutta joka eroaa merkittävästi WHO:n pääjohtajan antamasta kan-sainvälistä kansanterveydellistä uhkaa koskevasta ilmoituksesta (ks. laatikko A).

Liit

e I

1 Kansainvälinen terveyssäännöstö (2005), toinen painos, WHO 2008.

2 Ks. esimerkiksi vuonna 2010 annettu yhteinen julkilausuma (”Moskovan julkilausuma”), jossa jäsennellään WHO:n ja komission välistä yhteistyötä,

sekä sen päivitykset, jotka ovat saatavilla terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston julkisella verkkosivustolla. Lisäksi ECDC:n ja WHO:n

välillä on tehty hallinnollinen sopimus.

54Liitteet

Liit

e I Laatikko A – Kansanterveyteen liittyvän hätätilanteen toteaminen EU:ssa

Kuten edellä esitettiin, termi ”kansainvälinen kansanterveydellinen uhka” tarkoittaa kansainvälisen ter-veyssäännöstön mukaan ”poikkeavaa tilannetta, jonka tämän terveyssäännöstön mukaisesti määrittelee (i) taudin kansainvälisen leviämisen vaara aiheuttaa toisille valtioille kansanterveysuhkan ja (ii) edellyttää mahdollisesti koordinoituja kansainvälisiä toimia”. Sen, katsotaanko tapahtuma tällaiseksi uhkaksi, määrittää WHO:n pääjohtaja. Määrittäminen edellyttää asiantuntijakomitean eli säännöstön mukaisen hätäkomitean kokoontumista.

Yksi päätöksellä N:o 1082/2013/EU käyttöönotetuista uudistuksista on, että myös komissio voi nyt todeta kansanterveyteen liittyvän hätätilanteen EU:n tasolla. Päätöksen 12 artiklan mukaan komissio voi tode-ta kansanterveyteen liittyvän hätätilanteen: a) sellaisten hätätilanteiden osalta, jotka koskevat ihmisten influenssaan liittyviä epidemioita, joiden katsotaan voivan johtaa pandemiaan, kun WHO:n pääjohtajalle on tiedotettu asiasta mutta hän ei ole vielä hyväksynyt päätöstä influenssapandemiatilanteesta WHO:n sovel-lettavien sääntöjen mukaisesti; tai b) muiden kuin a alakohdassa tarkoitettujen tapausten osalta, kun WHO:n pääjohtajalle on tiedotettu asiasta mutta hän ei ole vielä hyväksynyt päätöstä kansainvälisestä kansanter-veysuhkasta kansainvälisen terveyssäännöstön mukaisesti; ja jos

i) kyseessä oleva valtioiden rajat ylittävä vakava terveysuhka vaarantaa kansanterveyden unionin tasolla;

ii) kyseiseen uhkaan liittyvät lääketieteellisen hoidon tarpeet eivät täyty, mikä tarkoittaa, että unionissa ei ole hyväksytty tyydyttävää diagnosointi-, ehkäisy- tai hoitomenetelmää, tai vaikka tällainen menetelmä olisi olemassa, lääkkeen hyväksymisellä voisi olla merkittävää terapeuttista hyötyä asianomaisille.

Päätöksen 13 artiklassa säädetään lisäksi, että tällaisen 12 artiklan mukaisen hätätilanteen toteamisen ainoa oikeudellinen vaikutus on se, että voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 507/20063 2 artiklan 2 kohtaa tai, jos toteaminen nimenomaisesti koskee ihmisten influenssaan liittyviä epidemioita, joiden katsotaan voivan joh-taa pandemiaan, voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1234/20084 21 artiklaa. Tämä tarkoittaa, että päätök-sen N:o 1082/2013/EU 12 artiklan mukainen hätätilanteiden toteaminen rajoittuu vain pandemiaa koskevien lääkinnällisten vastatoimien nopeutettuun hyväksymiseen ja lääkkeitä koskevan lainsäädännön täytän-töönpanoon. Tällaisen hätätilanteiden toteamisen soveltaminen on siis paljon rajoitetumpaa kuin WHO:n mahdollisuus määrittää uhka kansainväliseksi kansanterveydelliseksi uhkaksi, vaikka sellaisiakin tilanteita voisi esiintyä, joissa mitä tahansa mahdollista alkuperää oleva valtioiden rajat ylittävä vakava terveysuhka vaikuttaisi nimenomaan EU:hun eikä välttämättä laajempaan maailmanlaajuiseen yhteisöön, josta WHO vas-taa. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei EU:lla ole (esimerkiksi terveysturvakomitean työjärjestykseen liitettyä) hälytystasojen asteikkoa, jonka mukaan reagointitoimet käynnistettäisiin ja valmiudet otettaisiin käyttöön päätöksen mukaisiin tarkoituksiin tai jolla varmistettaisiin varalla olevaa kapasiteettia tai rahoitusta koske-van mekanismin käynnistyminen.

3 Komission asetus (EY) N:o 507/2006, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004

soveltamisalaan kuuluvista ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden ehdollisista myyntiluvista (EUVL L 92, 30.3.2006, s. 6).

4 Komission asetus (EY) N:o 1234/2008, annettu 24 päivänä marraskuuta 2008, ihmisille ja eläimille tarkoitettujen lääkkeiden myyntilupien

ehtojen muutosten tutkimisesta (EUVL L 334, 12.12.2008, s. 7).

55Liitteet

Valmiussuunnittelua ja avoimuutta koskevat kansainväliset aloitteet

5. On myös useita muita kansainvälisiä aloitteita, joilla vastataan tarpeeseen parantaa valmiussuunnittelua ja lisätä avoimuutta. Tärkeimpiä tällaisia aloitteita ovat maailmanlaajuinen terveysturvallisuusohjelma (Global Health Security Agenda)5, joka koskee vertaisarviointeja6, G7-maiden ja maailmanlaajuisen terveys-turva-aloitteen (GHSI)7 tuki näille toimille8 sekä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen eri maihin tekemät vierailut, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja joissa käsitellään myös valmiuteen liittyviä kysy-myksiä9 . Länsi-Afrikan ebolaepidemiasta saatuja kokemuksia kansanterveyden näkökulmasta käsitelleestä konferenssista10 ”Lessons learned for public health from Ebola outbreak in West Africa – how to improve pre-paredness and response in the EU for future outbreaks” laadittu raportti, joka otettiin huomioon joulukuus-sa 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä, käsitti suosituksen, jonka mukaan vertaisarviointi voisi auttaa jäsenvaltioita parantamaan kansallisia valmiussuunnitelmiaan, kun otetaan huomioon aiemmat ja nykyiset aloitteet, jotka koskevat riippumattomia maakohtaisia arviointeja maailmanlaajuisella ja alueellisella tasolla.

Liit

e I

5 Maailmanlaajuinen terveysturvallisuusohjelma (GHSA) käynnistettiin helmikuussa 2014. Ohjelma on lähes 50 maan, kansainvälisen järjestön ja

valtiosta riippumattoman sidosryhmän kasvava kumppanuus. Tavoitteena on auttaa maita kehittämään valmiuksia luoda tartuntataudeista

aiheutuvilta uhkilta suojattu turvallinen maailma ja parantaa maailmanlaajuista terveysturvallisuutta pitämällä sitä kansallisena ja

maailmanlaajuisena ensisijaisena tavoitteena. Ohjelman lähestymistapa on monenvälinen ja monialainen, ja sillä pyritään vahvistamaan sekä

maailmanlaajuisia että kansallisia valmiuksia ehkäistä ja havaita ihmisten ja eläinten tartuntataudeista aiheutuvia uhkia ja reagoida niihin

riippumatta siitä, onko kyse luonnollisesti esiintyvistä, vahingossa levinneistä tai tarkoituksellisesti levitetyistä taudeista (https://ghsagenda.org).

6 Itsearviointi ja ulkoinen arviointi, jonka suorittaa muita GHSA-maita edustava asiantuntijaryhmä. Vertaismalli varmistaa objektiivisuuden ja

helpottaa valtioiden rajat ylittävää oppimista. GHSA:n ulkoiset arvioinnit olisi suoritettava vähintään kaksi kertaa kunkin maan osalta. Ensimmäisellä

kerralla määritetään lähtötaso ja myöhemmin saavutettu edistys. EU:n jäsenvaltioista arviointiin ovat jo osallistuneet ja olleet julkaistun raportin

kohteena Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta.

7 Maailmanlaajuinen terveysturva-aloite (GHSI) on samanhenkisten maiden epävirallinen kansainvälinen kumppanuus, jonka tavoitteena on

vahvistaa maailmanlaajuisesti terveysalan varautumista ja vastatoimia biologiseen ja kemialliseen sekä säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvään

terrorismiin sekä influenssaepidemioihin. Tämän aloitteen käynnistivät marraskuussa 2001 Kanada, EU, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Meksiko,

Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. WHO toimii aloitteessa neuvonantajana (http://www.ghsi.ca/english/index.asp).

8 G7-maiden terveysministereiden 8. ja 9.10.2015 Berliinissä antamassa julkilausumassa todetaan, että jotta voidaan estää tulevien epidemioiden

kehittyminen laajoiksi kansanterveyteen liittyviksi hätätilanteiksi, G7-maiden johtajat ovat päättäneet tarjoutua auttamaan ainakin 60:tä maata,

Länsi-Afrikan maat mukaan luettuina, seuraavan viiden vuoden aikana panemaan täytäntöön kansainvälisen terveyssäännöstön muun muassa

maailmanlaajuisen terveysturvallisuusohjelman ja sen yhteisten tavoitteiden sekä muiden monenvälisten aloitteiden välityksellä.

9 ECDC Technical Report, ”Ebola emergency preparedness in EU Member States: conclusions from peer-review visits to Belgium, Portugal and

Romania”, kesäkuu 2015.

10 Korkean tason konferenssi, jonka terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto järjesti 12.–14.10.2015 Mondorf-les-Bainsissa Luxemburgissa.

56Liitteet

Kansalaisten suojelua valtioiden rajat ylittäviltä vakavilta terveysuhkilta koskevassa EU:n kehyksessä määritellyt pääasialliset tehtävät ja vastuualueet

Jäsenvaltioiden kansanterveysviranomaiset

1. Jäsenvaltioiden kansanterveysviranomaiset vastaavat kansanterveyspolitiikasta kansallisella tasolla ja kan-santerveysuhkien käsittelystä. Jäsenvaltioiden välillä on eroja valmius- ja reagointisuunnittelun sekä varhais-varoitus- ja reagointijärjestelmän tiettyihin näkökohtiin liittyvissä vastuualueissa. Toimintaan osallistuvat eri maissa eri viranomaiset jäsenvaltioiden hallinnon organisoinnin, kansallisten riskien tai erityisolosuhteiden mukaan. Joissakin jäsenvaltioissa osa tai suurin osa kansanterveydellisistä vastuista, myös valmius- ja rea-gointisuunnitteluun liittyvät vastuut, on voitu hajauttaa. EU:n jäsenvaltiot ovat myös WHO-Europen jäseniä1, ja jäsenvaltioiden on pantava kansainvälinen terveyssäännöstö täytäntöön, kuten liitteessä I esitetään.

2. Päätöksen N:o 1082/2013/EU hyväksymisestä lähtien jäsenvaltioiden on ollut myös toimitettava tiettyjä valmius- ja reagointisuunnitteluaan koskevia tietoja komissiolle. Päätöksen N:o 1082/2013/EU mukaan jäsenvaltioiden ja komission on kuultava toisiaan terveysturvakomiteassa sovittaakseen yhteen toimiaan, joilla ne kehittävät, vahvistavat ja ylläpitävät valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien seuranta-, varhaisvaroitus-, arviointi- ja reagointivalmiuksiaan. Kuuleminen koskee seuraavia asioita: valmius- ja rea-gointisuunnittelua koskevien parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihto, kansallisen valmiussuunnittelun yhteentoimivuuden edistäminen, unionin tason valmius- ja reagointisuunnittelun monialaisuuden huo-mioon ottaminen sekä kansainvälisessä terveyssäännöstössä tarkoitettuja seurannan ja reagoinnin keskeisiä valmiuksia koskevien vaatimusten täytäntöönpanon tukeminen. Lisäksi jäsenvaltiot nimeävät toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat epidemiologisesta seurannasta ja siten tietojen toimittamisesta eurooppalai-seen tartuntatautien seurantajärjestelmään EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti, ja kansalliset varhaisva-roitus- ja reagointijärjestelmän yhteyshenkilöt, jotka seuraavat varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää ja tekevät ilmoituksia päätöksen sääntöjen mukaisesti.

Euroopan komissio – terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto

3. Komissio huolehtii terveysturvakomitean sihteeristön ja puheenjohtajan tehtävistä ja vastaa terveysuhkien koordinointiryhmänsä koordinoinnista ja toiminnasta. Lisäksi komissio hallinnoi asiaankuuluvia tietojärjes-telmiä ja koordinoi tämän politiikanalan laaja-alaisia kysymyksiä komission muiden yksiköiden ja virastojen sekä WHO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetussa päätöksessä N:o 1082/2013/EU säädetään erityisesti, että komissio (eli terveyden ja elintarvike-turvallisuuden pääosasto) varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa koordinoinnin ja tietojenvaihdon sellaisten mekanismien, rakenteiden ja toimien välillä, joilla on vaikutusta valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien valmius- ja reagointisuunnitteluun, seurantaan, varhaisvaroitukseen ja torjuntaan. Komissio vastaa myös sen varmistamisesta, että vältetään toimintojen päällekkäisyys ja ristiriitaiset toimet ja että komission kaikkia tarvittavia ja kriittisiä tehtäviä ja toimintoja varten on käytettävissä riittävät resurssit.

Liit

e II

1 Käsittää yhteensä 55 maata, jotka raportoivat Kööpenhaminassa sijaitsevalle WHO:n Euroopan aluetoimistolle.

57Liitteet

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)

4. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus vastaa epidemiologisen seurannan verkoston toiminnasta ja koordinoinnista. Seuranta kattaa tartuntataudit sekä mikrobilääkeresistenssin ja terveydenhoitoon liittyvät infektiot, jotka liittyvät tartuntatauteihin. Keskus on EU:n virasto, jonka toimeksiantona on todeta ja arvioida tunnettuja ja uusia ihmisten terveyttä uhkaavia tartuntatauteja sekä tiedottaa niistä. Keskus vastaa myös varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän toiminnasta. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä on verkkopoh-jainen järjestelmä, joka yhdistää komission, tartuntatautien valvontatoimenpiteistä jäsenvaltioissa vastaavat kansanterveysviranomaiset ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen. Muut ETA-maat (Islanti, Liechtenstein ja Norja) on myös liitetty järjestelmään, ja WHO:lla on siihen lukuoikeus.

5. Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen mukaan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen on annettava tieteellistä neuvontaa ja riskinarviointeja varhaisvaroitus- ja reagoin-tijärjestelmän kautta tehtyjen ilmoitusten yhteydessä, erityisesti jos on kyse alkuperältään biologisista tai tuntemattomista uhkista. Komissio saattaa pyytää muita EU:n virastoja tai elimiä (esimerkiksi tiede-komiteoita) toteuttamaan nopean riskinarvioinnin, jos niiden asiantuntemus liittyy lähemmin kyseessä olevan tyyppiseen uhkaan. Keskus voi lisäksi pyydettäessä auttaa komissiota ja jäsenvaltioita päätökses-sä N:o 1082/2013/EU asetettujen valmiussuunnittelua koskevien vaatimusten täytäntöönpanossa. Keskuksen vuotuinen talousarvio kattaa myös tauteja koskevat ohjelmat. Ne ovat vertikaalisia tiettyjä tauteja koskevia ohjelmia, joihin sisältyy myös valmiuksien kehittämisen ja riskeistä tiedottamisen kaltaisia osia. Keskus voi tukea maita tai kansainvälisiä järjestöjä, kuten WHO:ta, tautien torjuntatoimissa, kuten keskus teki ebolaepi-demian aikana. Keskus ylläpitää johtokeskusta (Emergency Operations Centre), jonka toiminta perustuu kan-santerveyteen liittyviä hätätilanteita käsittelevään käsikirjaan. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus soveltaa nykyisin kaikkia uhkia koskevaa lähestymistapaa (eli toiminta ei kata pelkästään tartuntataudeista aiheutuvia uhkia, vaan myös alkuperältään muunlaiset uhkat), mikä on kansainvälisen terveyssäännöstön ja päätöksen N:o 1082/2013/EU tavoitteiden mukaista. Tämä toiminta ei sisälly keskuksen aiempaan, perintei-seen toimeksiantoon, joka käsitti tartuntataudit ja pandemiavalmiuden.

Liit

e II

58Liitteet

Tarkastetut yhteisrahoitetut hankkeet

Seuraavassa taulukossa esitetään niiden tarkastettujen hankkeiden pääpiirteet, joita on yhteisrahoitettu toiseen EU:n terveysalan toimintaohjelmaan 2008–2013 sisältyvän terveysuhkia koskevan tavoitteen perusteella ja joita hallinnoi Chafea tai terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto (kolmen hankintatoimen osalta).

Nro Yleiskuvaus Rahoitusväline

EU:n myöntämä yhteisrahoitus

avustussopimuksen mukaan(euroa)

1 Yleisen kehyksen kehittäminen hätätilanteissa tarvittavien rokotteiden nopeaa tuotantoa ja arviointia varten Hanke 2 116 023

2 HIV-testauksen ja -hoidon optimointi Euroopassa Hanke 1 429 984

3 Verkosto kansanterveysuhkien ja muiden bioturvallisuusriskien hallitsemisek-si Välimeren ja Balkanin alueilla Hanke 900 000

4 Maahanmuuttajien hepatiitti B- ja hepatiitti C -seulonnat Euroopan unionissa Hanke 800 000

5 Oireyhtymäperusteista seurantaa koskeva tutkimus, arviointi yhteisten ohjeiden kehittämiseksi EU:lle Hanke 798 814

6 Äärimmäisiin sääilmiöihin sopeutumista koskevia strategioita kansanterveysalalle Hanke 750 000

7Kansalaisyhteiskunnan ja julkisen terveydenhuollon voimaannuttaminen tu-berkuloosiepidemian torjumiseksi haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa

Hanke 750 000

8 Euroopassa toteutettujen, ihmisten influenssapandemioita koskevien varoi-tus- ja reagointistrategioiden kustannustehokkuusarviointi Hanke 700 000

9 Eurooppalaisen verkoston perustaminen kohdunkaulan syövän seurantaa ja torjuntaa varten EU:n uusissa jäsenvaltioissa Hanke 615 023

10 Rokotuskattavuuden edistäminen EU:n terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa Hanke 604 000

11 Ilmailualan koordinoidut toimet kansanterveysuhkien torjumiseksi Hanke 598 56612 Rokotusten edistäminen maahanmuuttajaväestön keskuudessa EU:ssa Hanke 548 680

13 Kemiallisten terveysuhkien varoitus-, seuranta- ja raportointijärjestelmä, vaihe III Hanke 497 760

14 EU:n asiantuntijaverkoston perustaminen kemikaaleihin liittyviä hätätilantei-ta varten Hanke 447 600

15 Erittäin helposti tarttuvien taudinaiheuttajien havaitsemista koskeva laadun-varmistus ja verkostoituminen Yhteinen toimi 3 316 326

16 Kemiallisia ja ympäristöön liittyviä valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveys-uhkia koskeva komentopaikkaharjoitus

Hankinta/palveluhankintasopimus 458 989

17Kahden alueellisen koulutusseminaarin järjestäminen jäsenvaltioiden kansan-terveysviranomaisten kanssa valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuh-kista annetun uuden päätöksen täytäntöönpanosta

Hankinta/palveluhankintasopimus 249 599

18 Varhaisvaroitus- ja raportointijärjestelmä, Hedis, NEMO (seurantatietojen vaihtomekanismeja kriisinhallintaa varten)

Hankinta/palveluhankintasopimus 1 588 500

19 Ihmisen taudinaiheuttajien vertailulaboratorioiden järjestelmä EU:lle Hankinta/palveluhankintasopimus 500 000

20 Henkilöstökoulutuksen ja EU:n tason harjoitusten järjestäminen valmiuden perustekijänä

Hankinta/palveluhankintasopimus 333 646

Kokonaismäärä: 18 003 510

Liit

e III

59Liitteet

Seuraavassa taulukossa esitetään niiden tarkastuksessa arvioitujen hankkeiden pääpiirteet, joita on yhteisrahoi-tettu seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta vuosina 2008-2013.

Nro Valitun toimen yleistavoite Puiteohjelman ohjelma, josta rahoitettu

Vastuussa oleva komission yksikkö

EU:n myöntämä yhteisrahoitus(euroa)

1 Epidemioiden kehityksen ennustaminen ja pandemioiden simulointi ERC1 ERCEA 684 000

2 Uusia ja uudelleen leviäviä tartuntataute-ja käsittelevä foorumi Terveys tutkimuksen ja innovoin-

nin PO 11 909 560

3Tartuntojen torjunta ilmailualalla – te-hokkaasta karanteenista matkustamon desinfiointi-/puhdistamiskäytäntöihin

Ihmiset REA 100 000

4

Todisteisiin perustuvien käyttäytymiseen liittyvien strategioiden ja viestintästra-tegioiden kehittäminen EU:n terveyden-huoltoalan ammattilaisille ja virastoille vakavien epidemioiden varalta

Terveys tutkimuksen ja innovoin-nin PO 1 999 607

5Lääkeyhtiöiden rooli terveysturvalli-suuspolitiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa

ERC ERCEA 1 197 694

6

Tulevien vakavien epidemioiden tai pan-demioiden torjuntatoimien muuttaminen olemassa olevien kliinisen tutkimuksen verkostojen infrastruktuurin, koordinoin-nin ja integroinnin avulla

Terveys tutkimuksen ja innovoin-nin PO 23 992 375

7

Sellaisten menetelmien kehittäminen, joilla autetaan liikenteen solmukoh-tien operaattoreita ja muita toimijoita kehittämään valmiutta ja varautumista pandemiaa aiheuttavia ja muita vaaralli-sia taudinaiheuttajia vastaan

SEC2 muuttoliike- ja sisäasioi-den PO 3 142 004

8

Hätätilanteiden hallintaan osallistuvien terveysalan toimijoiden European Health Services -verkoston yhteentoimivuus ja valmius kuolemia aiheuttavien uhkien, kuten tautipandemioiden ja suurten terrori-iskujen osalta

SEC REA 2 789 940

9

Laajoja ja valtioiden rajat ylittäviä suuronnettomuuksia koskevan valmiuden parantaminen yhteisöissä ja yhteiskunnis-sa eri puolilla EU:ta

SEC REA 999 084

10

Pandemioista ja niihin liittyvästä kriisinhallinnasta aiheutuvien tieteellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden tehokas käsitteleminen. Integroidun monialaisen strategian kehittäminen.

SiS3 tutkimuksen ja innovoin-nin PO 3 939 880

Kokonaismäärä 50 754 144

1 Euroopan tutkimusneuvosto.2 Turvallisuus-aihealueen ohjelma.3 Tiede yhteiskunnassa -ohjelma

Liit

e III

60Komission vastaus

Tiivistelmä

IIIValtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklaan (kansanterveyttä koskeva artikla).

VKomissio ja jäsenvaltiot pyrkivät luomaan infrastruktuurin, jota tarvitaan valtioiden rajat ylittävistä vakavista ter-veysuhkista annetun päätöksen täysimääräistä ja tehokasta toimeenpanoa varten. Kyse on monimutkaisesta asiasta. Vaikka on myönnettävä, että esimerkiksi tiettyjen täytäntöönpanosäädösten antamisessa on tapahtunut viivästy-misiä, kyseisiin viivästymisiin on puututtu, eivätkä ne heikennä merkittävällä tavalla EU:n reagointia valtioiden rajat ylittäviin terveysuhkiin. Sekä jäsenvaltioiden että komission tehtävät on määritetty selvästi päätöksessä N:o 1082/2013/EU.

VIValtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen täytäntöönpanossa tapahtuneet viivästymi-set heijastavat terveysuhkiin liittyvän tilanteen monimutkaisuutta tai ”aiheen monimutkaisuutta”. Kuten jäljempänä annetuista yksityiskohtaisista huomautuksista käy ilmi, puuttuvien täytäntöönpanosäädösten valmistelussa sekä lääkinnällisiä vastatoimia koskevan työn edistämisessä on edistytty merkittävästi. Yhteishankintamenettely on nyt täysin perustettu. Terveysturvakomitea on täysin toiminnassa, ja komissio keskustelee kyseisessä komiteassa jäsen-valtioiden kanssa tilintarkastustuomioistuimen huomautuksesta.

VIIKomissio katsoo, että järjestelmään ajan mittaan tehdyistä teknisistä parannuksista huolimatta järjestelmää on suo-tavaa nykyaikaistaa. Komissio työskentelee Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) kanssa varhais-varoitus- ja reagointijärjestelmän (EWRS) nykyaikaistamiseksi.

IXKomissio katsoo, että terveysturvaan liittyviä erilaisia näkökohtia käsittelevien komission yksiköiden toimia koordi-noidaan asianmukaisesti ja että tilintarkastustuomioistuimen esittämiä erityisiä kysymyksiä käsitellään. Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto otti vuonna 2016 merkittäviä askelia terveysuhkien koordinointiryhmän (HEOF) toiminnan parantamiseksi.

X i)Komissio hyväksyy suosituksen 1 ja yhtyy näkemykseen omasta tehtävästään terveysturvakomiteassa ja yhteishan-kintamenettelyssä. Komissio käsittelee kyseisiä asioita terveysturvakomiteassa.

ii)Komissio hyväksyy suosituksen 2. Komissio pyrkii tällä hetkellä nykyaikaistamaan varhaisvaroitus- ja reagointijär-jestelmää Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa ja aikoo keskustella jäsenvaltioiden kanssa siitä, miten järjestelmän toimintaa voidaan parantaa käyttäjäpalautteen perusteella.

Komission vastaus 61

iii)Komissio hyväksyy suosituksen 3 alakohdat a ja c ja hyväksyy osittain suosituksen 3 alakohdan b.

Komissio tunnustaa, että kestävyys on edelleen avoin kysymys, vaikka viime vuosina on saatu paljon aikaan. Paran-nuksia tehdään jatkuvasti erityisesti toimintasuunnitelman puitteissa, jonka komissio on laatinut toisen terveysalan toimintaohjelman jälkiarvioinnin jälkeen.

iv)Komissio hyväksyy osittain suosituksen 4 alakohdan a ja hyväksyy suosituksen 4 alakohdat b ja c. Asianosaiset komission yksiköt tekevät hyvää yhteistyötä, ja suunnitteilla on keskusteluja koordinoinnin kehittämiseksi edelleen.

Komissio katsoo, että terveysuhkien koordinointiryhmän rakenne on vakaa ja että se määrittää tehtävät ja hälytysta-sot. Vuoden 2016 kesäkuussa komissio aloitti jatkuvan koulutusohjelman kehittämisen, jotta terveysuhkien koordi-nointiryhmän täysi toimintakyky voidaan varmistaa milloin tahansa.

Tarkastushavainnot

21Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös on merkittävä edistysaskel terveysuhkiin rea-goinnin sekä EU:n kansalaisten suojelun parantamista koskevan jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämisessä.

Komissio on tietoinen siitä, että joitakin viivästymisiä on tapahtunut, mutta katsoo, että ne eivät ole vaarantaneet valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevaa jäsenvaltioiden välistä tehokasta yhteistyötä.

24Koska terveysturvaan liittyvät valmiudet koskevat herkkiä aloja, kertomusmallista keskusteltiin perusteellisesti jäsenvaltioiden kanssa, ja toinen komiteakokous oli tarpeen sopimukseen pääsemiseksi.

Komission vastaus 62

25Terveysturvakomitealle toimitettuun kertomukseen ei sisältynyt yksilöllisiä tietoja jäsenvaltioilta, sillä terveystur-vaan liittyvät valmiudet koskevat herkkiä aloja. Kertomus perustuu ainoastaan jäsenvaltioilta saatuihin tietoihin, sillä lainsäädäntö ei anna komissiolle valtuuksia todentaa ja tarkistaa jäsenvaltioiden antamia tietoja.

Kertomuksen tuloksista keskusteltiin tarkemmin terveysturvakomitean valmius- ja reagointisuunnittelusta vastaa-vassa työryhmässä (12. marraskuuta 2015). Terveysturvakomitean täysistunnossa (7.–8. kesäkuuta 2016) jäsenval-tioille tiedotettiin ajantasaistetusta kertomuksesta, jossa käsitellään yksityiskohtaisesti keskeisiä ongelmia kussakin jäsenvaltiossa.

26Komissio katsoo, että edistymiskertomuksessa annetaan kattava yleiskuva kansallisten valmiuksien tilasta EU:ssa ja selkeät suuntaviivat siitä, miten aukkoja ja puutteita voidaan käsitellä toimintasuunnitelman avulla, josta on sovittu jäsenvaltioiden kanssa terveysturvakomitean hyväksynnällä. Terveysturvakomitean valmiuksia käsittelevä alaryhmä jatkaa keskustelujaan siitä, miten kertomuksen havaintoja seurataan ebolaepidemiasta saatujen kokemusten avulla. Kyseisen ryhmän ensimmäinen audiokokous järjestettiin ennen terveysturvakomiteaa marraskuussa 2015.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ja WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa käydään keskusteluja ja työskennellään 4 artiklassa tarkoitetun kertomusmallin tarkastelemiseksi, ottaen huomioon kansainvälisen terveys-säännöstön täytäntöönpanoa koskeva WHO:n lähestymistapa sekä uudet seuranta- ja arviointisäännöt.

Laatikko 3 – Valmiuksiin liittyvä kansainvälinen kehitys: kansainvälisen terveyssäännöstön toteuttamista koskevan itsearvioinnin heikkoudetLaatikossa käsitellään WHO:n sisäistä kehitystä, joka ei sisälly EU:n oikeudelliseen kehykseen.

27Kuten edellä selostettiin, jäsenvaltiot osallistuivat aktiivisesti kysymysten laatimiseen ja komiteamenettelyssä saavu-tettiin vaadittu määräenemmistö.

28Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös ei anna komissiolle valtuuksia vaatia jäsenval-tioilta tiettyä yleistä valmiusrakennetta. Tilintarkastustuomioistuimen mainitsema yleisten valmiussuunnitelmien strategia on tekninen asiakirja, joka on osa jäsenvaltioiden kanssa tehtävän valmiuksia koskevan työn taustaa. Jäsen-valtioissa nykyisen ohjeistuksen levittäminen on erityisesti terveysturvakomitean jäsenten vastuulla.

Komission vastaus 63

29Menettelyt ovat monitahoisia paitsi oikeudellisesta näkökulmasta katsoen, kun otetaan huomioon EU:n terveysalaa koskeva toimivalta, jonka avulla on tarkoitus tukea, koordinoida tai täydentää jäsenvaltioiden toimia kansanter-veyden alalla, myös eri maissa toimivien monien toimijoiden ja monimuotoisten rakenteiden sekä kyseisiä aiheita käsittelevien kansainvälisten rakenteiden vuoksi.

Komissio katsoo, että valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen 4 artiklan mukaisten kertomusten yhteydessä kerätyissä tiedoissa tarkastellaan kattavasti kansallisten valmiuksien tilaa EU:ssa ja anne-taan selkeät suuntaviivat siitä, miten aukkoja ja puutteita voidaan käsitellä. Terveysturvakomitean valmiuksia käsit-televä alaryhmä vie tätä asiaa eteenpäin.

30Komissio tekee jäsenvaltioiden kanssa läheistä yhteistyötä terveysturvakomiteassa ja sen valmiuksia käsittelevässä työryhmässä rakenteiden ja järjestelyjen kehittämiseksi valmiuksia koskevaa yhteistyötä varten, mukaan luettuna toimintasuunnitelma, lääkinnälliset vastatoimet sekä valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen 4 artiklassa tarkoitetut kertomukset. Tähän sisältyy edistymiskertomuksista keskusteleminen.

31Koska tavoite ja indikaattori eivät sisälly valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettuun päätökseen, komissio on kehittänyt muita raportointitapoja yhteistyössä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa kohdassa 33 tarkoitetulla tavalla.

33Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen arviointi perustuu valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuh-kista annetun päätöksen 4 artiklassa tarkoitettuihin kertomuksiin annettuihin vastauksiin. Kyseessä on tekninen arviointi, joka kuuluu kiinteästi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen toiminta-alaan.

Komissio keskustelee parhaillaan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa sellaisten soveltuvien indi-kaattorien kehittämisestä, joilla voidaan mitata luotettavasti valmiuksia koskevaa edistymistä.

Uusien indikaattorien kehittäminen on osa laajempaa, terveysalaa koskevien maaprofiilien kehittämistä koskevaa lähestymistapaa, josta keskustellaan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen, WHO:n Euroopan aluetoimis-ton ja jäsenvaltioiden kanssa valmiuksia käsittelevässä työryhmässä.

34Komissio keskustelee jäsenvaltioiden kanssa indikaattorien soveltuvuudesta terveysturvakomiteassa osana valmiuk-sia koskevaa työtä. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kertomuksessa annetaan tekninen yleiskatsaus valmius- ja reagointisuunnittelua koskevasta tilanteesta, puutteista ja tarpeista jäsenvaltioissa.

Komission vastaus 64

37Komissio katsoo, että päivittäinen vakavia terveysuhkia, kuten zikaviruksen ilmenemistä, koskeva yhteistyö osoittaa, että tehtävänjako on ymmärretty ja että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus kykenee täysin täyttämään tehtävänsä riskinarviointia koskevien tietojen toimittamisessa terveysturvakomitealle. Riskinarviointi (Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen vastuualue) ja riskinhallinnan koordinointi (komission vastuualue) erotellaan lainsäädännössä. Erityistapauksista ja uusista tehtävistä on kuitenkin usein keskusteltava ja sovittava komission ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen välillä tapauskohtaisesti. Tätä tarkoitusta varten Euroopan tau-tienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ja komission välisillä kuukausittaisilla koordinointikokouksilla varmistetaan läheinen yhteistyö ja annetaan Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle mahdollisuus vastata tehokkaasti avunpyyntöihin.

39Oppaan kehittämistä koskeva työ on tehty ennen kyseessä olevan päätöksen antamista.

Päätöksen antamisen jälkeen komissio on ehdottanut, että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus keskustelisi oppaasta ja sen suosittelemisesta terveysturvakomitean kanssa. Kunhan asiakirjaa on kehitetty edelleen, suunnit-teilla on keskustelu terveysturvakomitean valmiuksia käsittelevässä työryhmässä syksyllä 2016.

40Seuraavat vaiheet yhteishankintaa koskevan sopimuksen kehittämiseksi valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveys-uhkista annetun päätöksen yhteydessä toteutettiin ilman aiheettomia viivästyksiä. On otettava huomioon, että yksittäisten jäsenvaltioiden täytyi noudattaa kansallisia ratifiointimenettelyjä ennen sopimuksen allekirjoittamista, mikä väistämättä vie aikaa.

41Influenssapandemiarokotteen hankinta on erittäin monimutkaista. Lisäksi jäsenvaltioiden erityisvaatimusten kar-toittaminen ja kokoaminen yhteen osoittautui aikaavieväksi. Samaan aikaan vuonna 2016 saavutettiin merkittävää edistystä yhteishankintamenettelyn valmistelemisessa pandemiarokotteita varten. Pandemiarokotteita koskevan menettelyn lisäksi syyskuussa 2016 oli käynnissä neljä muuta hankintamenettelyä.

42Komissio huomauttaa, että sekä yhteishankinnalla että kehittyneemmällä lääkinnällisten vastatoimien vaihtamis-menettelyllä on oma tehtävänsä valtioiden rajat ylittäviin vakaviin terveysuhkiin liittyvissä valmiuksissa. Luon-teensa vuoksi kaikki hankinnat vaativat aikaa ja edellyttävät EU:n lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen noudattamista.

Terveysturvakomitean toimeksiannon mukaisesti vakiotoimintamenettelyjä kehitetään parhaillaan, jotta nopea ja johdonmukainen reagointi tulevissa hätätilanteissa voidaan varmistaa. Keskustelun tulokset esitetään terveysturva-komitealle marraskuussa 2016.

Joka tapauksessa pelastuspalvelumekanismi tarjoaa jo kehyksen vastatoimien vaihtoa varten.

Komission vastaus 65

43Vaikka influenssarokotteiden yhteishankintojen edistys on ollut hidasta asian monimutkaisuuden takia, komissio huomauttaa, että tähän mennessä 24 jäsenvaltiota on suostunut osallistumaan yhteishankintasopimukseen ja että käynnissä on tällä hetkellä useita yhteishankintamenettelyjä. Lääkinnällisten vastatoimien vaihtoa koskevat kiireelli-set tarpeet voidaan aina käsitellä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän avulla (näin tehtiin esimerkiksi kurkkumä-dän antitoksiinin osalta vuonna 2016) tai yleisesti pelastuspalvelumekanismin avulla.

46Tähän mennessä terveysturvakomitea on päättänyt olla perustamatta maahanmuuttajia käsittelevää työryhmää. Tarvetta kyseisenlaiselle työryhmälle käsitellään jälleen terveysturvakomitean työpajassa.

Kun toimintaa koskevat aiheet otettiin takaisin terveysturvakomitean asialistalle helmikuun 2015 jälkeen, terveys-turvakomitean kokoukset on järjestetty aiheen mukaan, ja yksityiskohtainen etenemissuunnitelma terveysturva-komiteaa varten on nyt valmisteluvaiheessa. Valmiuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa annetaan lisäkehys valmiuksia käsittelevän työryhmän työsuunnitelmaa varten. Lisäksi käynnissä on keskusteluja Euroopan tautieneh-käisy- ja -valvontakeskuksen kanssa, jotta Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen valmiuksia käsittelevän koordinointikomitean ja terveysturvakomitean alaisen valmiuksia käsittelevän työryhmän työtä voitaisiin koor-dinoida paremmin. Työsuunnitelmien laatimista koskeva työ on aloitettu sekä tiedotusverkoston että valmiuksia käsittelevän työryhmän osalta.

47Syyskuussa 2016 tilanne oli se, että 11 jäsenvaltiota, WHO ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus osallistui-vat valmiuksia käsittelevään työryhmään. Työryhmä on tärkeä, jotta terveysturvakomiteaa varten voidaan valmis-tella asiakirjoja, kuten lääkinnällisiä vastatoimia koskevat vakiotoimintamenettelyt ja valmiuksia koskeva toiminta-suunnitelma. Täysimääräinen osallistuminen on tältä osin vähemmän tärkeää, sillä työryhmä saattaa yhteen teknisiä asiantuntijoita valmistelemaan ehdotuksia täysijäsenisen terveysturvakomitean hyväksyttäviksi tai vahvistettaviksi.

48Terveysturvakomitean tehtävät on lueteltu valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetussa päätök-sessä (17 artiklan 2 kohta). Terveysturvakomitean kokoukset on järjestetty aiheen mukaan, ja yksityiskohtainen etenemissuunnitelma terveysturvakomiteaa varten on nyt valmisteluvaiheessa (katso kohta 46). Vastausten koordi-nointia varten teknisiä asiakirjoja, kuten Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tuottamia riskinarviointeja ja niihin liittyviä matkustajille tarkoitettuja neuvoja, käsitellään terveysturvakomitean ad hoc -kokousten aikana. Jos kyseessä on tekninen keskustelu, terveysturvakomitean päätöksellä voidaan kuitenkin kutsua koolle asiaankuuluvia tilapäisiä työryhmiä, joihin kuuluu jäsenvaltioiden teknisiä asiantuntijoita. Näin tehtiin tämänhetkisen zikavirusepi-demian ilmenemisen aikana, jolloin perustettiin tilapäinen zikavirusepidemian puhkeamista käsittelevä työryhmä, joka kutsuttiin koolle kaksi kertaa.

Komission vastaus 66

51Komissio on yhtä mieltä siitä, että kun valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen voi-maantulo tapahtui samanaikaisesti ebolakriisin kanssa, pyrkimykset jäsennellymmän, erityisesti valmiuksia koskevan lähestymistavan kehittämiseksi viivästyivät. Tämä työ on nyt kuitenkin jo pitkällä.

52Komissio katsoo, että sen terveysturvakomitealle antamat tiedot, jotka koskevat komission asianomaisten yksiköi-den toimia, ovat riittäviä. Eri yksiköiden välillä on otettu käyttöön yhteistyöjärjestelyjä. Muut yksiköt osallistuvat usein terveysturvakomitean kokouksiin. Lisäksi terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto osallistui myös esimerkiksi ebolatyöryhmän päivittäisiin audiokokouksiin ja moniin muihin yksiköiden välisiin ryhmiin.

60Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ulkoisessa arviointiraportissa viitattiin ajanjaksoon 2008–2012 ennen valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetun päätöksen voimaantuloa ja ennen vastaavien (vähäisten) muutosten tekemistä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään.

63Komissio on yhtä mieltä siitä, että käyttäjäpalaute on olennaisen tärkeää varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän tarkastelussa.

64Komissio tekee yhteistyötä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa järjestelmän uudistamiseksi.

65Komissio korostaa, että tässä kohdassa tarkoitettu luettelo määritettiin vaikutustenarvioinnissa, joka laadittiin ennen varsinaisen päätöksen antamista.

67Komissio on aloittanut yhteistyön Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa varhaisvaroitus- ja rea-gointijärjestelmän uudistamiseksi.

70Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettuun päätökseen liittyvät, kemiallisten ja ympäristöön liittyvien uhkien käsittelyä koskevat säännöt ja menettelyt ovat samoja kuin muiden, biologisten tapahtumien tai tartuntatautien aiheuttamien uhkien osalta. Ilmoitusperusteet ovat samat, samoin kuin tätä tarkoitusta varten suunnitellun tietoteknisen välineen käyttö. Kemiallisista ja ympäristöön liittyvistä uhkista johtuvien tapahtumien seurantaa ja arviointia varten perustettiin yhdessä erityinen verkosto kolme vuotta sitten terveysalan toimintaoh-jelman yhteydessä. Lisäksi Euroopan komission tiedekomiteaan on luotu yhteys sen varmistamiseksi, että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tehtävän ulkopuolisia riskinarviointeja varten voidaan palkata riittävästi asiantuntijoita.

Järjestelmän toimintaa testataan tulevassa harjoituksessa.

Komission vastaus 67

72Komissio hoitaa ja ylläpitää järjestelmää, mutta tarkoituksena on integroida kemikaaleja koskeva nopea hälytysjär-jestelmä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään. Syyskuussa 2016 kemikaaleja koskevassa nopeassa hälytysjärjes-telmässä oli rekisteröityneenä 18 maata.

74Komissio on tietoinen asiasta ja tekee yhteistyötä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa jäsenval-tioiden kertomusten tietojen laadun ja täydellisyyden parantamiseksi.

77Komissio on tietoinen asiasta ja tekee yhteistyötä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa jäsenval-tioiden kertomusten tietojen laadun ja täydellisyyden parantamiseksi.

78Komissio toteaa, että tilintarkastustuomioistuin on tarkastellut toiseen ja kolmanteen terveysalan toimintaohjel-maan liittyviä toimia. Ohjelman hallinnointi on muuttunut merkittävästi kyseisten kahden ohjelman välillä. Ter-veysalan toimintaohjelmista rahoitettujen tarjouspyyntöjen avulla on aktiivisesti edistetty terveysuhkiin liittyvää valtioiden rajat ylittävää valmistautumista, ja useimmista hankkeista saatiin suunnitellut tulokset.

Terveysalan toimintaohjelmista rahoitettujen maiden välisten harjoitusten avulla on aktiivisesti edistetty terveysuh-kiin liittyvää valtioiden rajat ylittävää valmistautumista.

81Komissio on täysin tietoinen siitä, että sellaisista hankkeista, jotka on rahoitettu osittain toisesta terveysalan toi-mintaohjelmasta ennen päätöksen N:o 1082/2013/EU voimaantuloa, saadut tulokset eivät aina ole olleet riittävän kestäviä. Kestävyyden vähimmäistaso varmistetaan aina levittämällä hankkeen tuloksia sekä pitämällä ne jatku-vasti saatavilla Chafean verkkosivustolla. Viime aikoina on tehty seuraavia parannuksia: uusi tietokanta julkaistaan Chafean verkkosivustolla vuoden 2016 marraskuun puolivälissä; uutta tietoteknistä alustaa (jolla voidaan isännöidä hankkeiden / yhteisten toimien verkkosivuja avustusten aikana ja niiden jälkeen) kehitetään parhaillaan; Chafea on laatinut tulosten levittämistä koskevan strategian mallin toimitettavaksi hankkeiden koordinaattoreille.

Laatikko 5 – Esimerkkejä tarkistetuista hankkeista ja havaituista ongelmistaKomissio on tietoinen siitä, että kaikkien hankkeiden tulokset eivät olleet samantasoisia tai laadultaan parhaita mahdollisia. Chafea on usean vuoden ajan toteuttanut toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hankkeet toteute-taan parhaalla mahdollisella tasolla, kuten toimittanut riskialttiita hankkeita varten asiantuntijoita ja valmennusta.

Komissio katsoo, että komission ja Chafean toisen terveysalan toimintaohjelman jälkiarvioinnin jälkeen laatiman toi-mintasuunnitelman avulla voidaan varmistaa, että ainoastaan sellaisille toimille, jotka edistävät erittäin todennäköi-sesti EU:n tärkeitä poliittisia aloitteita ja jotka tuottavat tärkeää lisäarvoa EU:lle, myönnetään osarahoitusta huonoa toteuttamista ja tulosten vähäistä hyödyntämistä koskevan riskin vähimmäistämiseksi.

Komission vastaus 68

82Chafea tiedottaa tärkeistä hankkeiden tuloksista komissiolle kirjallisten tiedostojen lisäksi myös kahdenvälisissä kokouksissa. Lisäksi vuoden 2016 puolivälistä alkaen komission henkilöstöllä on ollut mahdollisuus käyttää uutta tietoteknistä järjestelmää, jota Chafea käyttää hankkeiden hallinnointiin. Kyseinen järjestelmä ei ollut käytössä tar-kistettujen hankkeiden osalta.

Kuten edellä (kohdassa 81) mainittiin, Chafea on laatinut tulosten levittämistä koskevan strategian mallin hankkei-den koordinaattorien tukemiseksi tässä työssä. Chafea palkkasi hiljattain kokopäiväisen levittämisestä vastaavan virkailijan muun muassa terveysalan hankkeiden koordinaattorien tukemiseksi tulosten levittämistä koskevissa tehtävissä.

83Toisen terveysalan toimintaohjelman jälkiarvioinnin johdosta komissio kehitti yhteistyössä Chafean kanssa toimin-tasuunnitelman ulkopuolisten arvioijien esittämien kaikkien suositusten toteuttamiseksi. Edistystä saavutetaan esimerkiksi uudistamalla julkista tietokantaa, määrittämällä seurantaindikaattoreita ja perustamalla seurantajärjes-telmä sekä kehittämällä levitysstrategia.

Laatikko 6 – Terveysalan toimintaohjelman yhteiset toimetKomissio katsoo, että yhteiset toimet ovat tärkeä väline, jolla voidaan helpottaa jäsenvaltioiden viranomaisten välistä yhteistyötä tietyissä teknisissä kysymyksissä ja joka on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi terveysuhkia koskevalla alalla. Yhteisiä toimia täydennetään erityisesti hankintojen avulla rahoitettavilla toimilla (esimerkiksi harjoitukset).

84Harjoitusten ja koulutusten tuloksia hyödynnetään säännöllisesti valmiuksia koskevassa työssä. Viimeisim-pänä esimerkkinä terveysturvakomitea sai tietoa harjoituksista saaduista kokemuksista komitean kokouksessa kesäkuussa 2016.

85Tietyt yhteisen tutkimuskeskuksen mallintamista varten kehittämät työkalut ovat edelleen olemassa ja muun muassa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen käytössä. Käynnissä on keskusteluja Euroopan tautieneh-käisy- ja -valvontakeskuksen ja yhteisen tutkimuskeskuksen välisen yhteistyön vahvistamiseksi kyseisten työkalujen osalta.

86Komissio katsoo, että toteutetut toimet voisivat olla jäsennellympiä, mutta myös muita toimia on kuitenkin toteu-tettu, sillä esimerkiksi hankkeiden koordinaattoreita on kutsuttu asiantuntijaryhmien kokouksiin (esimerkiksi varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä, influenssa, yleiset valmiussuunnitelmat, kemialliset uhkat) ja/tai terveystur-vakomitean kokoukseen tai joulukuussa 2014 järjestettyyn eurooppalaisten hankkeiden hyödyntämistä koskevaan työpajaan, EU:n jäsenvaltion aloitteeseen EU:n toisen terveysalan toimintaohjelman (2008–2013) tulosten levittämi-seksi terveysturvaa koskevalla alalla (http://ec.europa.eu/chafea/news/news349.html).

87Hankintasopimuksia käyttäessään komissio hankkii palveluja, joita koskevat seurantatoimet riippuvat toimitetun palvelun tyypistä. Lisäksi hankittujen palvelujen tulokset, jotka ovat pääasiassa saatavilla kertomuksen muodossa, julkaistaan ja asetetaan saataville riittävän pitkäksi ajaksi.

Komissio toteuttaa useita toimenpiteitä sopimusosapuolten vaihtelevuuden lisäämiseksi esimerkiksi hyödyntämällä puitesopimuksia, jotka kilpailutetaan uudelleen.

Komission vastaus 69

88Komissio myöntää, että kestävyys on yhä avoin kysymys, vaikka viime vuosina on tehty paljon työtä, josta esimerk-kinä on yleistä valmiussuunnittelua koskevan esitteen laatiminen (2011)1, rokotuksia koskeva klusterien välinen kokous (2012), terveysohjelmaa koskeva korkean tason konferenssi (2012)2 ja terveysturvaa koskeva alueellinen konferenssi (2014)3. Kestävyyden vähimmäistaso taataan aina Chafean verkkosivuston avulla. Parannuksia tehdään jatkuvasti (katso kohdassa 81 annettu huomautus).

89Komission toisen terveysalan toimintaohjelman jälkiarvioinnin jälkeen kehittämään toimintasuunnitelmaan sisältyy uusien seurantaindikaattorien kehittäminen. Kyseisiä indikaattoreita käytetään uudessa seurantaohjelmassa, jonka edunsaajat ovat sisällyttäneet säännöllisiin kertomuksiinsa vuodesta 2016 lähtien. Lisäksi seurannan avulla voidaan mitata yhteisrahoitetun toimen osuutta kolmannen terveysalan toimintaohjelman tavoitteista kokonaisuudessaan.

91Komissio korostaa, että monivuotinen suunnittelu on epävirallinen ja sisäinen prosessi. Se ei ole lainsäädännön mukaan pakollista kolmannen terveysalan toimintaohjelman yhteydessä.

92Talousarvion toteuttamista koskevat ennusteet ovat ainoastaan suuntaa-antavia. Esimerkiksi riskinarvioinnin ensisi-jaisuus on aiheellista ainoastaan hätätilanteiden osalta. Mikäli tällaisia hätätilanteita ei ilmene, kyseistä ensisijaista alaa koskeva työohjelma voidaan toteuttaa ilman kuluja. Tämä ei myöskään merkitse sitä, että talousarvio jakautuisi epätasaisesti.

93Toisen terveysalan toimintaohjelman jälkiarvioinnissa ja komission maaliskuussa 2016 laatimassa toimintasuunnitel-massa viitataan vuodesta 2016 alkaen sovellettavien uuden seurantajärjestelmän ja -indikaattorien kehittämiseen.

94Seurantajärjestelmää ja -indikaattoreita parannetaan parhaillaan, ja joitakin uusia indikaattoreita on ollut käytettä-vissä jo vuodesta 2016 alkaen.

Kun komissio tekee talousarvion toteuttamista koskevan ennusteen, tavoitteena ei ole tasapainon saavuttaminen ohjelman tavoitteiden välillä.

1 http://ec.europa.eu/chafea/publications/publications_for_health_programme.html#

2 http://ec.europa.eu/health/programme/events/ev_20120503_en.htm

3 http://ec.europa.eu/chafea/news/news349.html

Komission vastaus 70

95Komissio katsoo, että se on käynnistänyt jäsennellyn yhteistyön eri yksiköiden välillä.

101Komissio katsoo, että eri yksiköiden välinen yhteistyö on jo hyvää ja jäsenneltyä. Yhteistyötä voidaan aina parantaa, ja tähän voi sisältyä lisätoimien kartoittamista. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan itsessään käsitellä kysymyksiä, jotka liittyvät tutkimustulosten hyödyntämiseen.

102Komissio on sitoutunut kehittämään edelleen yksiköiden välistä hyvää yhteistyötä ja katsoo, että siinä on paran-tamisen varaa. Useiden käytössä olevien toimien, kuten useiden pääosastojen välisen yhteisymmärryspöytäkirjan sekä säännöllisten kokousten ja muiden tehokkaiden ja tuloksellisten tietojenvaihtotapojen ansiosta yhteistyö on riittävää.

Komission yhteinen vastaus kohtiin 103–106Komissio katsoo, että viimeisimpien kriisien aikana EU:n hätäavun koordinointikeskus on osoittanut, että sillä on vaikuttava rooli keskeisenä kokoavana alustana, IPRC:n tulopisteenä sekä katastrofeihin reagoinnin koordinoinnissa EU:n ulkopuolella.

107Vuosina 2009/2010 puhjenneesta H1N1-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella terveysuhkien koordinointi-ryhmän (HEOF) rakennetta yksinkertaistettiin merkittävästi, ja koordinointiryhmä on siitä lähtien ollut vakaa. Lisäksi merkittävien harjoitusten ja koulutusten myötä käsikirjaa ajantasaistetaan tarpeen mukaan.

108Komissio myöntää, että jatkuva koulutus- ja harjoitusohjelma on hyvä keino pitää yllä ja vahvistaa tietämystä, jota on helppo hyödyntää, kun terveysuhkien koordinointiryhmä aktivoidaan.

Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston vuoden 2016 alussa suoritetun uudelleenjärjestelyn jälkeen on kehitetty terveysuhkien koordinointiryhmän kaikelle asianosaiselle henkilöstölle tarkoitettuja koulutuksia, ja niiden antaminen on käynnistetty. Koulutustilaisuuksia järjestetään säännöllisin väliajoin.

Terveysuhkien koordinointiryhmän ennalta määritettyihin tehtäviin on määrätty henkilöstöä. Tämän ansiosta kyseisten tehtävien osalta voidaan järjestää parempaa perehdyttämistä ja kohdennettua koulutusta.

109Komission mielestä terveysuhkien koordinointiryhmä on osoittautunut toimivaksi aiemmissa kriisitilanteissa, kun otetaan huomioon terveysuhkien koordinointiryhmässä toimivan henkilöstön vähäinen määrä. Terveysuhkien koor-dinointiryhmän nykyinen rakenne määritettiin vuosina 2009/2010 puhjenneesta H1N1-pandemiasta saatujen koke-musten perusteella. Komissio katsoo, että kyseinen rakenne on vakaa ja että se määrittää tehtävät ja hälytystasot. Ebolaepidemian puhkeamisen aikana terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston asianosainen henkilöstö oli varsin tietoinen menettelyistä. Terveysuhkien koordinointiryhmän toimia on arvioitu hiljattain, ja asianosaiselle henkilöstölle on annettu koulutusta.

Komission vastaus 71

111Komissio muistuttaa, että historiallinen kehitys huomioon ottaen komission hätätilanteissa noudatettavat menet-telyt ovat melko monipuolisia ja ne on toteutettu eri tavoin ja erilaisin henkilöstöjärjestelyin yksilöllisiin haasteisiin vastaamiseksi. Tämä koskee myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusta, jossa on esimerkiksi käytössä ympärivuorokautinen saatavuusjärjestelmä myös rauhan aikana.

Päätelmät ja suositukset

115Valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös on merkittävä edistysaskel terveysuhkiin rea-goinnin sekä EU:n kansalaisten suojelun parantamista koskevan jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämisessä.

Komissio on tietoinen siitä, että joitakin viivästymisiä on tapahtunut, mutta katsoo, että ne eivät ole vaarantaneet valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevaa jäsenvaltioiden välistä tehokasta yhteistyötä.

116Komissio myöntää, että jäsenvaltioiden välisen, valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevan tehokkaan yhteistyön vakiinnuttamisessa on tapahtunut viivästymisiä.

Kansallisten valmiuksien tilaa EU:ssa sekä aukkoja ja puutteita käsitellään toimintasuunnitelman avulla, josta on sovittu jäsenvaltioiden kanssa terveysturvakomitean hyväksynnällä.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ja WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa käydään keskusteluja ja työskennellään kertomuksia koskevan järjestelmän tarkastelemiseksi, ottaen huomioon kansainvälisen terveyssään-nöstön täytäntöönpanoa koskeva WHO:n lähestymistapa sekä uusi seuranta- ja arviointikehys.

117Komissio katsoo, että Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tehtävä on määritetty sen perustamisasetuk-sessa sekä valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annetussa päätöksessä.

Yhteishankintamenettelyn valmistelu pandemiarokotteita varten on edistynyt merkittävästi vuonna 2016. Muita yhteishankintoja koskevia aloitteita on käynnissä.

Pelastuspalvelumekanismin avulla voidaan jo vaihtaa vastatoimia, ja kehitteillä on erityinen vakiotoimintamenettely lääkinnällisiä vastatoimia varten.

Terveysturvakomitea osoittautui tehokkaaksi koordinointimekanismiksi jäsenvaltioille.

118Yhteishankintasopimuksen hallinnointielimenä toimii yhteishankintasopimuksen ohjauskomitea.

Komission vastaus 72

Suositus 1 a)Komissio hyväksyy suosituksen. Se keskustelee kyseisestä suosituksesta ja etenemissuunnitelman mahdollisesta soveltamisalasta ja sisällöstä terveysturvakomitean kanssa. Keskustelun tuloksen mukaan komissio valmistelee kyseisen asiakirjan terveysturvakomitean hyväksyttäväksi.

b)Komissio hyväksyy tämän suosituksen.

c)Komissio hyväksyy tämän suosituksen.

Työryhmät ovat tärkeitä välineitä terveysturvakomitealle. Ne tuottavat tuloksia erityisten tehtävien perusteella ter-veysturvakomitean hyödynnettäväksi. Komissio ei hyväksy sitä, että työryhmien toimien tulisi päättyä vuonna 2017, vaan katsoo, että valmiudet ja viestintä ovat jatkuvasti käynnissä olevia tehtäviä, joiden osalta erityisten työraken-teiden ylläpito on oikeutettua.

d)Komissio hyväksyy suosituksen yhteishankintamenettelyyn liittyvien omien tehtäviensä ja vastuualueidensa osalta.

119Komissio yhtyy näkemykseen, että ajan mittaan järjestelmään tehdyistä teknisistä parannuksista huolimatta jär-jestelmää on suotavaa nykyaikaistaa. Keskustelut Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa ovat käynnissä.

Suositus 2 a)Komissio hyväksyy tämän suosituksen. Komissio työskentelee Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) kanssa varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän (EWRS) nykyaikaistamiseksi.

b)Komissio hyväksyy tämän suosituksen ja aikoo keskustella jäsenvaltioiden kanssa siitä, miten järjestelmän toimintaa voidaan parantaa käyttäjäpalautteen perusteella.

120Komissio myöntää, että kestävyys on yhä avoin kysymys, vaikka viime vuosina on tehty paljon työtä, josta esimerk-kinä on yleistä valmiussuunnittelua koskevan esitteen laatiminen (2011), rokotuksia koskeva klusterien välinen kokous (2012) ja terveysturvaa koskeva alueellinen konferenssi (2014). Parannuksia tehdään jatkuvasti, ja viimeisim-pänä uudistettiin julkinen tietokanta, HELI-alusta, ja otettiin käyttöön uusi levitysstrategia.

Seurantajärjestelmää parannetaan parhaillaan, ja joitakin uusia indikaattoreita on ollut käytettävissä jo vuo-desta 2015 alkaen.

Komission vastaus 73

Suositus 3 a)Komissio hyväksyy suosituksen. Kaikkia näkökohtia on jo käsitelty toimintasuunnitelmassa, jonka komissio laati vuonna 2016 toisen terveysalan toimintaohjelman jälkiarvioinnin jälkeen. Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto jatkaa yhteistyötä Chafean kanssa käynnissä olevien ja hiljattain päätökseen saatujen toimien poliittista merkitystä koskevan kysymyksen osalta.

b)Komissio hyväksyy suosituksen osittain ja keskustelee jäsenvaltioiden kanssa kertomuksista terveysturvakomi-teassa. Suosituksen tehokas täytäntöönpano riippuu jäsenvaltioista.

c)Komissio hyväksyy suosituksen ja käsittelee sitä jo vuosia 2018–2020 koskevassa monivuotisessa suunnittelutyös-sään, joka on tarkoitus saattaa loppuun syksyllä 2016, jotta kyseisille vuosille voidaan suunnitella kolmannen ter-veysalan toimintaohjelman ensisijaiset alat.

Suositus 4 a)Komissio hyväksyy suosituksen osittain.

Komissio katsoo, että eri yksiköiden välinen yhteistyö on jo hyvää ja jäsenneltyä. Yhteistyötä voidaan parantaa, ja tähän voi sisältyä lisätoimien kartoittamista. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan itsessään käsitellä kysymyksiä, jotka liittyvät tutkimustulosten hyödyntämiseen.

b)Komissio hyväksyy sen, että yksiköiden välistä hyvää yhteistyötä on kehitettävä edelleen.

c)Komissio hyväksyy tämän suosituksen. Vuosina 2009/2010 puhjenneesta H1N1-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella terveysuhkien koordinointiryhmää on yksinkertaistettu merkittävästi ja sen rakennetta on uudistettu. Komissio katsoo, että nykyinen rakenne on vakaa ja että se määrittää tehtävät ja hälytystasot. Vuoden 2016 kesä-kuussa komissio aloitti jatkuvan koulutusohjelman kehittämisen, ja koulutustilaisuuksia järjestetään säännöllisin väliajoin. Käynnissä on edelleen keskusteluja kestävästä pitkäaikaisesta ratkaisusta, joka koskee korvauksia kansan-terveydellisten hätätilanteiden hallintaan osallistuvalle henkilöstölle.

Ebolaepidemian jälkeen sekä ympäristöön liittyvien ja kemiallisten uhkien käsittelytarpeita varten järjestettiin useita harjoituksia, joissa tunnistettiin parannustarpeita. Työ Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa on käynnissä.

MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA?

Maksuttomat julkaisut:

• yksi kappale: EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)

• enemmän kuin yksi kappale tai julisteet/kartat: Euroopan unionin edustustoista (http://ec.europa.eu/represent_�.htm),muissa kuin EU-maissa sijaitsevista lähetystöistä (http://eeas.europa.eu/delegations/index_�.htm), ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun (http://europa.eu/europedirect/index_�.htm) tai soittamalla 00 800 6 7 8 9 10 11 (maksuton numero koko EU:n alueella) (*).(*) Saat pyytämäsi tiedot maksutta. Myös useimmat puhelut ovat maksuttomia, joskin jotkin operaattorit, puhelinkioskit

tai hotellit voivat periä puheluista maksun.

Maksulliset julkaisut:

• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)

Tapahtuma Päivämäärä

Tarkastuksen suunnittelumuistio hyväksytty / Tarkastus alkoi 15.7.2015

Kertomusluonnos lähetetty komissioon (tai muulle tarkastuskohteelle) 22.7.2016

Lopullinen kertomus hyväksytty kuulemismenettelyn jälkeen 5.10.2016

Komission (tai muun tarkastuskohteen) viralliset vastaukset saatu kaikilla kielillä 14.11.2016

Merkittävä virstanpylväs terveysturvallisuutta koskevan EU-kehyksen vahvistamisessa oli valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös, joka hyväksyttiin vuonna 2013. Kehykseen liittyviä toimia tuetaan myös EU:n terveysalan ja tutkimuksen puiteohjelmista. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin, että valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista annettu päätös on todellakin tärkeä uhkien käsittelyä parantava askel EU:ssa. Toisaalta kuitenkin todettiin, että terveysturvallisuutta koskevan kehyksen täytäntöönpanossa esiintyy merkittäviä puutteita. Puutteiden korjaaminen edellyttää lisätoimia, jotta unioni voisi hyötyä perustetuista mekanismeista täysimääräisesti. Tilintarkastustuomioistuin esittää niin ollen useita suosituksia, joilla pyritään lähinnä nopeuttamaan ja vahvistamaan täytäntöönpanoa.

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN