1

Ilmastonmuutos ja ruoka: Mitä ruuaksi vuonna 2020?

Suomen sosiaalifoorumi 25.4.2009

Ilmastovastaava Leo Stranius

2

Hyviä ja huonoja uutisia

3

Huonoja uutisia• Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin

pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu.

• Kolmannes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon.

• Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät.

• Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä.

• Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

4

Hyviä uutisia• Aikaa päästövähennyksille on

vielä joitakin vuosia.

• Tarvittava teknologia on olemassa.

• Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä.

• Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

5

Esityksen sisältö

• Ruuan ympäristövaikutukset

• Tutkimustieto karttuu

• Mitä pitäisi tehdä?

6

Ruuan ympäristövaikutukset

7

FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde.

•Lähde: Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options, http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/A0701E00.htm

8

Kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä

liittyy maatalouteen• Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen

ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilidioksidinieluksi.

• Professori Pete Smith: Lihansyönnin vähentäminen olisi kaikkein järkevin keino päästöjen vähentämiseksi.

– Lähde: Bellary et al. (2008) Cool farming: Climate impacts of agriculture and mitigation potential, http://www.greenpeace.org/international/press/reports/cool-farming-full-report

9

Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain 2006

Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

10

Ruoka aiheuttaa Suomessa neljänneksen kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistäLähde: Ilmo Mäenpää (2004) Kulutuksen ympäristökuormitus, s. 16, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42088&lan=fi

11

Vuotuinen lihan kulutus Suomessa (kg/cap)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1961 1970 1980 1990 2003

Meat total

Bovine

Mutton & goat

Pig

Poultry

Other

• Vuonna 2007 jokainen suomalainen söi 76 kiloa lihaa• Suomalaisten lihan kulutus on noussut 50 vuodessa yli 30 kg henkeä kohden• WHO suosittelee syömään 400 g kasviksia päivässä, suomalaiset syövät vähemmän.

Lähde: FAO

12

Tutkimustieto karttuu

13

Ruuan osuus suomalaisen ekologisesta selkärepusta

• Liha aiheuttaa kolmanneksen suomalaisen ruuan ekologisesta selkärepusta, vaikka vain kymmenesosa syödystä ruuasta on lihaa.

• Myös muut eläinperäiset tuotteet kuluttavat paljon.

• Tiedot perustuvat Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2006-2008 toteutetun FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushankkeen tuloksiin.

14

Elintarvikkeiden TMR, eli kokonaismateriaalintarve (kg/kg)

Lähde: Kauppinen, Lähteenoja, Lettenmeier (2008) Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanops (MTT) http://www.mtt.fi/met/pdf/met130.pdf

15

Lähde: Kauppinen (2008) Elintarvikkeiden materiaalipanosten jaravintoarvojen tehokkuusanalyysi. Teknillinen korkeakoulu.

16

Foodchain -hanke• Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen

suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna.

• Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset.

• Kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri.– Ympäristövaikutuksia voi vähentää tehokkaammin valmistamalla

enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa sekä kiinnittämällä huomiota omaan kaupassa asiointiin.

– Valmistamalla puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan ilmastovaikutus vähenee noin 70 prosenttia.

• Lisätietoja: Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Foodchain/

17

Mittatikkuhanke:• Tavoitteena kuvata

kulutuksen ympäristövaikutuksia ymmärrettävällä tavalla

• 50 gramman juuston syöminen vastaa ympäristövaikutuksiltaan noin 10 km autoilua

• Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=248986&lan=FI

18

• Juuston vaikutus ilmastonmuutokseen syntyy pääasiassa tuotantovaiheessa.

• Tuotantoon liittyvien kuljetusten, pakkauksen ja säilytyksen merkitys on pienehkö.

• Kotiinkuljetus autolla (7 km) vaikuttaa vain vähän ympäristöön, kun juusto haetaan samalla kertaa 12 muun ostoksen kanssa.

• Jos kaupasta haettaisiin vain juusto, kuljetuksen merkitys nousisi yli kolmasosaan tuotannon ympäristövaikutuksista.

19

20

Kasvihuonekaasupäästöt (kg co2-ekv)

Source: UNEP 2008: Examples of GHG emission amounts generated by different activities or goods

21

Mitä pitäisi tehdä?

22

”Lihaton päivä viikossa”• “Jokainen ihminen voi

ehkäistä ilmastonmuutosta pidättäytymällä lihan syönnistä. Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajan Rajendra Pachaurin mukaan jo yksi lihaton päivä viikossa hillitsee tehokkaasti ilmaston lämpiämistä.”– HS 7.9.2008

23

Surreyn yliopiston raportti “Cooking up a storm” kehottaa rajoittamaan lihansyönnin neljään annokseen viikossa.

24

Esimerkkejä ohjauskeinoista• EU:n maataloustukijärjestelmän uudistus• Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten

mukaan• Haittavero lihalle, juustolle ja talvella

pohjoisessa kasvatetuille kasvihuonevihanneksille

• Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen, työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin

• Ilmastomerkinnät pakkauksiin

25

Ilmastomerkinnät

Carbon Trustin hiilijalanjälki (mm. Tesco). Kuva Ari Nissinen, SYKE

26

Raision CO2-merkintä

27

Seitsemän vinkkiä:Mitä minä voin tehdä?

• Syö ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihan ja maitotuotteiden käyttöä.

• Kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen.

• Osta vain tarpeeseen. Suosi luomua, kuivatuotteita ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita.

• Vältä pakasteita ja ylipakattuja tuotteita.• Valmista enemmän ruokaa kerralla, säilö ja lämmitä

mikroaaltouunissa.• Älä heitä ruokaa roskiin, ja muista biojätteiden lajittelu.• Vaadi päättäjiltä toimia ilmastoystävällisen ruuan

edistämiseksi.

28

Epäterveellisten ruokien jättäminen kauppaan kerryttää

säästöä• Ravitsemuksen kannalta turhiin

elintarvikkeisiin kuluu jopa 40 prosenttia ruokakuluista.

• Kestävien ruokavalintojen tekeminen onnistuu helpoiten vähentämällä lihan syöntiä sekä viihdesyömistä.

• Lähde: Ruotsin kansanterveyslaitoksen Statens folkhälsoinstitutin Ruotsin hallitukselle laatima selvitys. (Ruokatieto 8.4.2009)

29

Yhteenveto• Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin

asuminen tai liikenne.

• Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset.

• Tuotantoeläinten liha (erityisesti naudanliha), juusto ja talvella pohjoisessa kasvatetut kasvihuonevihannekset kuormittavat ympäristöä kaikkein eniten.

• Ruuan kulutuksen suuntamiseen tarvitaan taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

30

Tämän sukupolven haaste: Siirtyminen hiilineutraaliin

yhteiskuntaan

31

KIITOS !• Ota yhteyttä:

Leo Straniusleo.stranius@sll.fipuh. 040-754 7371

Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto

Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi

32

Lisätietoja: http://www.sll.fi • Suomen luonnonsuojeluliiton ruoka-kampanja: http://www.sll.fi/ilmasto-

lautasella

• ElintarvikeMIPS-hankkeen tulokset: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/kotimips/elintarvikemips

• Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiatoiminta: http://www.sll.fi/ilmasto

• Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi

• Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi

• Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi

33

Lisätietoja ilmastopolitiikastaIPCC:

http://www.ipcc.ch/Päästötilastot (World Resources Institute):

http://cait.wri.org/YK:n ilmastopolitiikan sivusto:

http://www.un.org/climatechange/YK:n ilmastosopimuksen sivusto:

http://unfccc.intEU:n komission ilmastosivut:

http://ec.europa.eu/environment/climat/home_en.htm Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki:

http://www.ilmasto.org