Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja · Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja Sitoumus naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa Suomen Kuntaliitto Toinen

Eurooppalainen tasa-arvon peruskirjaSitoumus naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa

Suomen Kuntaliitto

Toinen linja 14 Puhelin 09 7711

00530 Helsinki Telefax 09 771 2291 Helsinki 2014

PL 200, 00101 Helsinki www.kunnat.net ISBN 978-952-293-192-4

Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö

CEMR – Council of European Municipalities and Regions:

The Secretary-General Council of European Municipalities and Regions

15 rue de Richelieu

F-75001 Paris

France

www.ccre.org/fields of activity/ Equal opportunities

Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa tu-kee kuntia ja maakuntia ottamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon poliittisessa päätök-senteossa ja käytännön toiminnassa.

Kunnat ja maakunnat ovat lähellä kansalaisia ja voivat suoraan vaikuttaa siihen, että tasa-arvoa edistävät päätökset näkyvät ihmisten arkielämässä. Kun kunnan toiminnassa suku-puolten tasa-arvo otetaan yhtenä näkökulmana huomioon, voidaan parantaa palvelujen laatua ja tehokkuutta, edistää hyvää hallintoa ja vahvistaa demokratiaa.

Peruskirjan avulla kunnat ja maakunnat voivat vahvistaa sitoutumistaan naisten ja mies-ten tasa-arvon edistämiseen laajasti poliittisessa päätöksenteossa, palvelujen tarjonnas-sa ja työnantajaroolissa sekä sukupuoleen perustuvassa väkivallan ehkäisyssä. Peruskir-ja kokoaa yli toimialojen kattavia periaatteita kestävän kehityksen toimintaperiaatteita vastaavasti moniperustaista syrjintää unohtamatta. Peruskirja toimii muistilistana arjessa – suunnittelussa, päätöksenteossa ja päätösten vaikutusten arvioinnissa sekä käytännön toteutuksessa.

Peruskirjan ovat laatineet Euroopan kuntajärjestöt yhdessä. Kuntaliitto suosittelee kaikille kunnille ja maakuntien liitoille peruskirjan hyväksymistä.

Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö CEMR –Council of European Municipalities and Regions –ja sen kumppanit ovat laatineet tämän asiakirjan ja edistävät sen toteuttamista

Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja

Sitoumus naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa

Suomen KuntaliittoHelsinki 2014

Presented at CEMR’s general assembly, Innsbruck May 2006

Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö CEMR – Council of European Municipalities and Regions: The Secretary-General Council of European Municipalities and Regions15 rue de RichelieuF-75001 Paris, Francewww.ccre.org/fields of activity/ Equal opportunities

Kannen kuva: Pixhill.com

ISBN 978-952-293-192-4 (nid.)ISBN 978-952-293-193-1 (pdf)5. korjattu painos© Suomen Kuntaliiton käännösHelsinki 2014

Suomen KuntaliittoToinen linja 14PL 20000101 HelsinkiPuh. (09) 7711Faksi (09) 771 2291www.kunnat.net

Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja 3

Tiivistelmä ____________________________________________________________________________ 4

Esipuhe ____________________________________________________________________________ 5

Johdanto ____________________________________________________________________________ 8

OSA I ___________________________________________________________________________ 12Periaatteet ___________________________________________________________________________ 12

OSA II ___________________________________________________________________________ 14Peruskirjan ja sen sitoumuksien toteuttaminen ___________________________________________________ 14

OSA III ___________________________________________________________________________ 15DEMOKRAATTINEN VASTUU ____________________________________________________________ 15 1. artikla __________________________________________________________________________ 15 2. artikla – Poliittinen edustus __________________________________________________________ 15 3. artikla – Osallistuminen politiikkaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan _________________________ 16 4. artikla – Julkinen sitoutuminen tasa-arvoon _____________________________________________ 16 5. artikla – Yhteistyö kumppanien kanssa tasa-arvon edistämiseksi ______________________________ 16 6. artikla – Stereotypioiden torjuminen ___________________________________________________ 16 7. artikla – Hyvä hallinto ja kuuleminen __________________________________________________ 17TASA-ARVON YLEINEN TOIMINTAKEHYS _________________________________________________ 17 8. artikla – Yleissitoumus _____________________________________________________________ 17 9. artikla – Sukupuolivaikutusten arviointi ________________________________________________ 17 10. artikla - Moniperusteinen syrjintä tai heikompi asema ____________________________________ 18TYÖNANTAJAROOLI____________________________________________________________________ 18 11. artikla _________________________________________________________________________ 18JULKISET HANKINNAT JA SOPIMUKSET __________________________________________________ 19 12. artikla _________________________________________________________________________ 19PALVELUNTARJOAJAROOLI _____________________________________________________________ 20 13. artikla – Koulutus ja elinikäinen oppiminen ____________________________________________ 20 14. artikla – Terveys _________________________________________________________________ 21 15. artikla – Sosiaalihuolto ja -palvelut ___________________________________________________ 21 16. artikla – Lastenhoito ______________________________________________________________ 21 17. artikla – Muiden huollettavana olevien henkilöiden hoito __________________________________ 22 18. artikla – Sosiaalinen osallisuus _______________________________________________________ 22 19. artikla – Asuminen _______________________________________________________________ 22 20. artikla – Kulttuuri, urheilu ja virkistys _________________________________________________ 23 21. artikla – Turvallisuus ______________________________________________________________ 23 22. artikla – Sukupuoleen perustuva väkivalta ______________________________________________ 24 23. artikla – Ihmiskauppa _____________________________________________________________ 24KAAVOITUS JA KESTÄVÄ KEHITYS _______________________________________________________ 25 24. artikla – Kestävä kehitys ___________________________________________________________ 25 25. artikla – Kaupunki- ja aluesuunnittelu ________________________________________________ 25 26. artikla – Liikkuminen ja liikenne ____________________________________________________ 25 27. artikla – Taloudellinen kehitys _______________________________________________________ 26 28. artikla – Ympäristö _______________________________________________________________ 26SÄÄNTELIJÄN ROOLI ___________________________________________________________________ 26 29. artikla – Paikallishallinto sääntely viranomaisena _________________________________________ 26YSTÄVYYSSUHTEET JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ ____________________________________ 26 30. artikla _________________________________________________________________________ 26

Sisältö

4

Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kannustaa kuntia ja maakuntia soveltamaan sukupuolten tasa-arvonäkökulmaa poliittisessa päätöksente-ossa ja käytännön toteutuksessa. Kunnat ja maa-kunnat ovat lähellä kansalaisia ja voivat suoraan vaikuttaa siihen, että tasa-arvoa edistävät pää-tökset näkyvät ihmisten arkielämässä.

Peruskirja ulottaa tasa-arvon edistämisen peri-aatteet yli toimialojen. Sukupuolten tasa-arvo parantaa palvelujen laatua ja innovatiivisuutta, edistää hyvää hallintoa ja vahvistaa demokra-tiaa.

Peruskirja avaa sukupuolten tasa-arvon eri ulot-tuvuudet monipuolisesti. Kirjan suositukset si-sältävät kunnan ja maakunnan demokraattisen vastuun ja poliittisen roolin tasa-arvon edistä-misessä, miesten ja naisten erilaisten tarpeiden ja tasa-arvon huomioon ottamisen kaikessa toi-minnassa, palvelujen tarjonnan, tasa-arvoa to-teuttavan henkilöstöpolitiikan, taloudellisen ke-hityksen, julkiset hankinnat ja sopimukset, suku-puoleen perustuvan väkivallan ja ihmiskaupan ehkäisyn, yhdyskuntasuunnittelun ja kestävän kehityksen sekä kansainvälisen yhteistyön.

Tasa-arvon peruskirja muistuttaa, että on olen-naista tunnistaa sukupuolirooleihin liittyviä en-nakkokäsityksiä arkielämässä. Myös moniperus-teisen syrjinnän torjuminen ja yhdenvertaisuu-den edistäminen ovat tärkeitä periaatteita.

Peruskirja toimii kattavana muistilistana arjessa – suunnittelussa, päätöksenteossa ja päätösten vaikutusten arvioinnissa sekä käytännön toteu-tuksessa.

Monet peruskirjan periaatteista ovat jo ennes-tään tuttuja Suomen kunnille. Peruskirja tuo täy-dentäviä näkökulmia jo olemassa oleviin kuntien ja maakuntien tasa-arvosuunnitelmiin. Peruskir-jan hyväksyjä sitoutuu laatimaan toimintasuun-nitelman, joka on peruskirjan periaatteiden mu-

TIIVISTELMÄ

kainen. Samalla sitoudutaan varamaan resurs-seja toteutukseen. Suunnitelman toteutumista seurataan osana muuta, muun muassa valtuus-totason seurantaa ja arviointia

Peruskirjan hyväksyminen on vapaaehtoista. Sen avulla kunta ja maakuntaliitto voivat vah-vistaa sitoutumistaan tasa-arvon edistämiseen. Peruskirjan ovat laatineet kaikki Euroopan kunta-järjestöt yhdessä. Kuntaliitto suosittelee kunnille ja maakuntien liitoille peruskirjan hyväksymistä. Suomessa tasa-arvon peruskirjaan ensimmäisinä ovat sitoutuneet Turku, Kuopio, Vantaa, Helsinki, Kaarina, Espoo, Salo, Lahti, Oulu, Tampere ja Ke-rava sekä Uudenmaan ja Pohjanmaan liitot.

Peruskirjan hyväksyjää pyydetään allekirjoitta-maan tämän julkaisun lopussa oleva lomake ja lähettämään sen Euroopan kuntaliittojen katto-järjestölle CEMR:lle. CEMR koordinoi tasa-arvon peruskirjaan liittyvää tiedonvälitystä Euroopassa. Tieto peruskirjan hyväksymisestä pyydetään lä-hettämään myös Kuntaliittoon.

LisätietojaSuomen KuntaliittoToinen linja 14, 00530 HelsinkiErityisasiantuntija Sinikka Mikola p. (09) 771 2210, 050 342 [email protected]

Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö CEMR - Council of European Municipalities and Regions: The Secretary-GeneralCouncil of European Municipalities and Regions15 rue de RichelieuF-75001 ParisFrance

www.ccre.org/fields of activity/ Equal opportunities

Tasa-arvoa edistetään paikallisestiTasa-arvon peruskirja kuntien ja maakuntien työvälineenä


Naisten ja miesten tasa-arvon toteutuminen on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan mer-kittävimmistä arvoista. Kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden järjestämät palvelut ovat avainroolis-sa tasa-arvoisen yhteiskunnan perustana.

Yhteiskunnallisten muutosten ja taloudellisten paineiden keskellä on olennaista, että julkisten palvelujen laatu ja toimintakyky turvataan. Tämä on myös tasa-arvopolitiikkaa. Kuntien työntekijä-määrän kehitys ja kuntien rooli työnantajina ovat myös tärkeitä kysymyksiä, sillä valtaosa kuntien työtekijöistä on naisia.

Suomalainen kansanvalta perustuu riittävän vahvoihin itsehallinnollisiin kuntiin, joilla on ky-ky tehdä demokraattisia päätöksiä voimavarojen kohdentamisesta ja alueiden strategisesta kehit-tämisestä. On tärkeää, että kuntien päätöksen-tekijät edustavat kaikkia kuntalaisia, sekä miehiä että naisia. Vuonna 2012 päättyvällä valtuusto-kaudella naisten osuus kuntien valtuutetuista on vajaat 37 prosenttia.

Sukupuolikiintiöt takaavat tasapuolisen edustuk-sen kunnanhallituksissa, lautakunnissa ja muissa kunnallisissa toimielimissä. Päätöksenteon ra-kenteissa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Kunnanhallitusten ja -valtuustojen ensim-mäisistä puheenjohtajista noin 80 prosenttia on miehiä.

Palvelujen laatu ja tuottavuus kasvavat, kun nii-tä järjestetään eri kuntalaisryhmien, myös vä-hemmistöryhmien naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien näkökulmista. Samalla edistetään kun-talaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Suku-puolten tasa-arvon huomioon ottaminen kunnan kaikessa toiminnassa lisää myös kunnan veto-

voimaisuutta, niin yritysten kuin työntekijöiden-kin näkökulmasta.

Suomalaisten, ja erityisesti naisten korkea kou-lutustaso edellyttää, että osaamisen ja pätevyy-den perusteella mahdollisuudet johtotehtäviin ovat naisille ja miehille yhtäläiset.

Näistä peruslähtökohdista sekä Suomen tasa-arvolain pohjalta maamme kunnissa ja kuntayh-tymissä on helppo sitoutua eurooppalaiseen peruskirjaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa. Kuntaliiton hallitus on suositellut kunnille ja maakuntien liitoille sen hyväksymistä.

Peruskirjan ovat laatineet Euroopan kuntajärjes-töt ja sen tavoitteena on tukea kuntia ja kunta-konsernin yhteisöjä naisten ja miesten tasa-ar-von edistämisessä. Peruskirjan avulla kunnat ja kuntayhtymät voivat vapaaehtoisesti vahvistaa sitoutumistaan tasa-arvon edistämiseen poliit-tisessa päätöksenteossa, palvelujen tarjoajina, työnantajina sekä kestävän kehityksen ja yhdys-kuntarakenteen edistäjinä ja sukupuoleen perus-tuvan väkivallan torjunnassa.

Peruskirja on väline tasa-arvon edistämiseen niin strategisella tasolla kuin käytännön työssäkin. Se on oiva apu arvioida poliittisten päätösten vai-kutuksia nyt, kun kunnissa tehdään merkittäviä ratkaisuja ja valintoja suomalaisen hyvinvointi-yhteiskunnan ja samalla naisten ja miesten tasa-arvon kannalta.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntaliiton toimitusjohtaja

ESIPUHE

Kuntien hyvinvointipalvelut takaavat naisten ja miesten tasa-arvon

6


8

Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten vä-lisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa on osoi-tettu Euroopan paikallis- ja aluehallinnoille. Näitä tahoja pyydetään allekirjoittamaan peruskirja ja sitoutumaan julkisesti naisten ja miesten tasa-ar-von periaatteeseen sekä toteuttamaan peruskir-jassa esitettyjä sitoumuksia omalla alueellaan.1

Kukin peruskirjan allekirjoittanut viranomainen sitoutuu edistämään peruskirjan toteutusta laa-ti malla tasa-arvosuunnitelman. Suunnitelmassa esi tetään painopisteet ja toimenpiteet sekä re-surssit, joita viranomainen käyttää peruskirjan sitoumusten toteuttamiseksi.

Lisäksi kukin peruskirjan allekirjoittanut viran-omainen ryhtyy yhteistyöhön alueensa kaikkien instituutioiden ja toimijoiden kanssa todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi käytännössä.

Peruskirja on laadittu Euroopan kuntaliittojen kattojärjestön CEMRn (Council of European Mu-nicipalities and Regions) projektissa yhteistyössä useiden kumppaneiden kanssa, jotka on lueteltu jäljempänä. Projekti toteutettiin EU:n viidennen tasa-arvo-ohjelman tukemana vuosina 2005–2006.

* * *

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on kaikkien ihmisten perusoikeus ja jokaisen demokraattisen yhteiskunnan perusarvo. Jotta tasa-arvo saavu-tetaan, sen arvo pitää tunnustaa lainsäädännös-sä ja sitä tulee soveltaa tehokkaasti kaikilla elä-mänalueilla: politiikassa, taloudessa, yhteiskun-taelämässä ja kulttuurissa.

Vaikka muodollisia tunnustuksia on tehty paljon ja edistystä on tapahtunut, naisten ja miesten välistä tasa-arvoa arkielämässä ei edelleenkään ole saavutettu. Naisilla ja miehillä ei käytännös-sä ole samoja oikeuksia. Sosiaalista, poliittista, taloudellista ja kulttuurista epätasa-arvoa on edelleen, joista esimerkkeinä ovat muun muassa palkkaerot ja poliittinen aliedustus.

Tämä eriarvoisuus johtuu sosiaalisista rakenteis-ta, jotka perustuvat moniin perheessä, koulutuk-sessa, kulttuurissa, mediassa, työelämässä ja yh-teiskunnan järjestelmissä esiintyviin ennakkokä-sityksiin, stereotypioihin. Hyvin monella alueella on mahdollista toimia tasa-arvon edistämiseksi, ottaa käyttöön uusia lähestymistapoja ja tehdä rakenteellisia muutoksia.

Kunnat ja maakunnat ovat ihmisiä lähimpänä olevat hallinnon tasot. Niillä on parhaat edelly-tykset estää eriarvoisuuden jatkuminen ja edis-tää todella tasa-arvoista yhteiskuntaa. Ne voivat toimivaltansa avulla ja toimimalla yhteistyössä erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa toteut-taa konkreettisia toimenpiteitä, jotka edistävät naisten ja miesten tasa-arvoa.

Subsidiariteettiperiaate eli läheisyysperiaate on lisäksi tärkeä, kun toteutetaan naisten ja mies-ten oikeutta tasa-arvoon käytännössä. Periaate koskee kaikkia hallintotasoja: EU:ta, kansallista, alueellista ja paikallista tasoa. Vaikka Euroopan kuntien ja maakuntien toimivalloissa on suuria eroja, ne kaikki voivat ja niiden täytyy osallistua myönteisesti tasa-arvon edistämiseen käytän-nöllisillä keinoilla, jotka vaikuttavat niiden asuk-kaiden jokapäiväiseen elämään.

Johdanto

1 Tässä käännöksessä käytetään paikallishallinnon sijasta kuntaa ja aluehallinnon sijasta maakuntaa, koska peruskirjaa suositellaan ensisijaisesti kunnille ja maakunnille. Kunnilla yleisesti tarkoitetaan myös muita kuntayhtymiä kuin maakun-nanliittoja.


Subsidiariteettiperiaatteeseen liittyvät läheisesti paikallisen ja alueellisen itsehallinnon periaat-teet. Euroopan neuvoston vuonna 1985 tehdys-sä paikallisen itsehallinnon peruskirjassa, jonka ovat allekirjoittaneet useimmat Euroopan valtiot, painotetaan ”paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huo-mattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuul-laan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti”. Tasa-arvon toteuttamisen ja edistämisen täytyy kuulua paikallisen itsehallinnon ytimeen.

Kuntien ja maakuntien on tuettava tarkoituksen-mukaisten valintojen tekemistä päivittäisen elä-män konkreettisimmilla alueilla, kuten asumises-sa, turvallisuudessa, julkisessa liikenteessä, työ-elämässä tai terveydessä.

Kun naiset otetaan täysimääräisesti mukaan pai-kallis- ja aluepolitiikan kehittämiseen ja toteutta-miseen, voidaan myös ottaa huomioon heidän elämänkokemuksensa, tietotaitonsa ja luovuu-tensa.

Jos haluamme saavuttaa tasa-arvoon perustuvan yhteiskunnan, kuntien ja maakuntien on välttä-mätöntä ottaa sukupuoliulottuvuus huomioon kaikilta osin politiikassaan, organisaatioissaan ja käytännöissään. Tämän päivän ja huomisen maailmassa naisten ja miesten todellinen tasa-

arvo on myös avain taloudelliseen ja yhteiskun-nalliseen menestykseen – ei pelkästään EU:n tai yhden jäsenvaltion tasolla, vaan myös alueillam-me, kaupungeissamme ja paikallisyhteisöissäm-me.

* * *

Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö CEMR (Council of European Municipalities and Regions) ja sen naispoliitikkojen komitea (tasa-arvokomi-tea vuodesta 2010) ovat jo vuosien ajan toimi-neet aktiivisesti naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi paikallis- ja aluetasoilla. CEMR jul-kisti vuonna 2005 konkreettisen työvälineen – ”tasa-arvoinen eurooppalainen kaupunki”. ”Ta-sa-arvoinen eurooppalainen kaupunki” esitte-lee muutamien eurooppalaisten kaupunkien ja kuntien hyviä käytäntöjä ja menetelmiä naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi. Nyt käsillä oleva peruskirja on jatkoa tälle työlle.

Paikallis- ja aluehallintojen rooli sukupuolten ta-sa-arvon edistäjänä vahvistettiin kuntien maa-ilmanjärjestön, the International Union of Local Authorities (IULA), vuonna 1998 hyväksymässä julistuksessa ”Naiset paikallishallinnossa”. Nais-ten ja miesten tasa-arvo on myös kuntien nykyi-sen maailmanjärjestön, United Cities and Local Governments (UCLG), yhtenä päätavoitteena.

10

Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö CEMR (Council of European Municipalities and Regions), joka edustaa Euroopan paikallis- ja aluehallintoja, yhteistyössä seuraavien kumppanien kanssa:

Bulgarian tasavallan kuntien kansallinen liitto (NAMRB)

Kyproksen kuntaliitto (UCM)

Tšekin tasavallan kaupunkien ja kuntien liitto (SMO CR)

Suomen Kuntaliitto

CEMR:n Ranskan osasto (AFCCRE)

CEMR:n Saksan osasto (RGRE)

Kreikan kuntien ja yhteisöjen keskusliitto (KEDKE)

Unkarin paikallisviranomaisten kansallinen liitto (TÖOSZ)

CEMR:n Italian osasto (AICCRE)

Toscanan AICCREn osasto

Luxemburgin kaupunkien ja kuntien liitto (SYVICOL)

Puolan kaupunkiliitto (ZMP)

Espanjan kuntien ja provinssien liitto (FEMP)

Baskimaan kuntaliitto (EUDEL)

Wienin kaupunki (Itävalta)

Saint Jean de la Ruellen kaupunki (Ranska)

Frankfurt am Mainin kaupunki (Saksa)

Cartagenan kaupunki (Espanja)

Sevillan kaupunki (Espanja)

Valencian kaupunki (Espanja)

Belfort-Montbéliardin aika- ja liikennevirasto (Ranska)

Paikallis- ja alueviranomaisten Euroopan ja Välimeren pysyvä yhteistyökomitea (COPPEM)


muistuttaa, että Euroopan yhteisö ja unioni pe-rustuvat perusoikeuksiin ja -vapauksiin, joihin kuuluu naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen, ja että eurooppalainen lainsäädän-tö on ollut tällä alueella Euroopassa tapahtuneen edistyksen perustana,

muistuttaa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoi-keuksia koskevista sopimuksista ja etenkin vuon-na 1979 hyväksytyn naisten kaikkinaisen syrjin-nän kieltävän kansainvälisestä sopimuksesta,

painottaa Euroopan neuvoston olennaisia toimia naisten ja miesten tasa-arvon ja paikallisen itse-hallinnon edistämisessä,

ottaa huomioon, että naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisessä on otettava huomioon kolme toisiaan täydentävää näkökulmaa: välit-tömien ja välillisten epätasa-arvoisuuksien pois-taminen sekä sellaisen poliittisen, lainsäädän-nöllisen ja sosiaalisen ympäristön rakentaminen, joka tukee tasa-arvoisen demokratian aktiivista kehittymistä,

pahoittelee tasa-arvoa koskevan lainsäädännön ja käytännön toteutuksen jatkuvaa eroa,

ottaa huomioon, että Euroopan kunnilla ja maa-kunnilla on ja niillä täytyy olla tärkeä rooli kan-salaistensa ja asukkaidensa tasa-arvon toteutta-misessa etenkin naisten ja miesten tasa-arvon osalta kaikilla vastuualueillaan,

ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-puolinen osallistuminen ja edustus päätöksente-ossa ja johtoasemissa on demokratian kannalta olennaista,

saa innoituksensa tätä toimintaa varten erityi-sesti vuonna 1979 hyväksytystä naisten kaik-kinaisen syrjinnän kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta, Yhdistyneiden kansakuntien vuo-den 1995 Pekingin julistuksesta ja toimintaohjel-masta sekä vuoden 2000 yleiskokouksen 23. eri-tyisistunnon (Peking +5) päätöslauselmista, Eu-roopan unionin perusoikeuskirjasta, joulukuussa 1996 annetusta neuvoston suosituksesta naisten ja miesten tasapuolisesta osallistumisesta pää-töksentekoon sekä kuntien maailmanjärjestön, IULA:n vuonna 1998 hyväksymässä julistuksessa ”Naiset paikallishallinnossa”.

haluaa kunnioittaa syyskuussa 1981 voimaan tulleen Yhdistyneiden kansakuntien naisten kaik-kinaisen syrjinnän kieltävän kansainvälisen sopi-muksen voimaantulon 25-vuotisjuhlaa,

on laatinut tämän eurooppalaisen peruskirjan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta pai-kallishallinnossa ja pyytää Euroopan kuntia ja maakuntia allekirjoittamaan tämän peruskir-jan ja panemaan sen täytäntöön.

12

PERIAATTEET

Tämän eurooppalaisen naisten ja miesten paikal-lishallinnon tasa-arvon peruskirjan allekirjoittajat tunnustavat seuraavat periaatteet toimintansa perustaksi:

1. Naisten ja miesten tasa-arvo on perusoikeus

Kuntien ja maakuntien on toteutettava tämä pe-rusoikeus kaikilla vastuualueillaan muun muassa poistamalla kaikki välittömän ja välillisen syrjin-nän muodot.

2. Naisten ja miesten tasa-arvon varmistaminen edellyttää moninkertaisen syrjinnän ja heikomman aseman käsittelemistä

Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa käsiteltä-essä on otettava huomioon moniperusteinen syrjintä ja heikompi asema, joka voi perustua su-kupuolen lisäksi myös etniseen tai yhteiskunnal-liseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliitti-seen mielipiteeseen, kansalliseen vähemmis-töön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntau-tumiseen tai sosioekonomiseen asemaan.

3. Naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen päätöksentekoon on demokraattisen yhteiskunnan perusedellytys

Naisten ja miesten oikeus tasa-arvoon edellyt-tää sitä, että paikallis- ja alueviranomaiset ryhty-vät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin ja ottavat käyttöön kaikki strategiat, joita tarvitaan naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen ja osallistu-misen edistämiseksi kaikilla päätöksenteon alu-eilla.

4. Sukupuoleen perustuvien stereotypioiden poistaminen on olennaista naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamisessa

Kuntien ja maakuntien on edistettävä sukupuo-leen perustuvien ennakkokäsitysten, stereoty-pioiden ja sellaisten esteiden poistamista, joihin naisten epätasa-arvoisuus perustuu ja jotka joh-tavat naisten ja miesten roolien epätasa-arvoi-seen arviointiin politiikassa, taloudessa, yhteis-kunnassa ja kulttuurissa.

OSA I


5. Naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen edellyttää tasa-arvo- näkökohtien huomioon ottamista paikallis- ja aluehallinnon kaikissa toiminnoissa

Sukupuolten tasa-arvonäkökohta on otettava huomioon, kun muodostetaan toimintapolitiik-koja, laaditaan strategioita ja toimintasuunni-telmia sekä luodaan menetelmiä ja käytäntöjä, jotka vaikuttavat ihmisten päivittäiseen elämään paikallistasolla – esimerkiksi käyttämällä tasa-arvon valtavirtaistamisen2 ja sukupuolitietoisen budjetoinnin3 menetelmiä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on analysoitava ja otettava huo-mioon naisten kokemukset paikalliselämästä, mukaan lukien asuin- ja työolosuhteet.

6. Naisten ja miesten tasa-arvon edistä-miseen tarvitaan asianmukaisesti resur-soituja ohjelmia ja toimintasuunnitelmia

Kuntien ja maakuntien on laadittava tasa-arvo-ohjelmat ja suunnitelmat, joiden toteuttamiseen on varattava tarvittavat taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit.

Nämä periaatteet ovat jäljempänä osassa III esi-tettyjen artiklojen perustana.

2 Sukupuolen valtavirtaistaminen: YK:n talous- ja sosiaa-lineuvosto ECOSOC määritteli heinäkuussa 1997 sukupuo-linäkökulman valtavirtaistamisen seuraavasti: ”Sukupuoli-näkökulman kokonaisvaltainen soveltaminen tarkoittaa, että jokaisen toimenpiteen, lainsäädäntö, politiikka ja oh-jelmat mukaan lukien, vaikutukset naisten ja miesten kan-nalta arvioidaan jo suunnitteluvaiheessa kaikilla alueilla ja tasoilla. Se on strategia, jolla naisille ja miehille tärkeät asiat ja heidän kokemuksensa liitetään oleelliseksi osaksi poliittisten toimenpiteiden ja ohjelmien suunnittelua, toi-meenpanoa, seurantaa ja arviointia kaikilla poliittisen, ta-loudellisen ja sosiaalisen elämän aloilla niin, että eriarvoi-suutta ei pidetä yllä vaan naiset ja miehet hyötyvät niistä yhtäläisesti. Perimmäisenä tavoitteena on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen.”

3 Sukupuolinäkökulman sisällyttäminen budjetointiin: ”Sukupuolinäkökulman sisällyttäminen budjetointiin on sukupuolen valtavirtaistamisen sovellus budjetointipro-sessissa. Se merkitsee budjettien analysointia sukupuoli-näkökulmasta, jolloin sukupuolinäkökohta otetaan huomi-oon budjetointiprosessin kaikilla tasoilla ja tulot ja menot rakennetaan uudelleen sukupuolten tasa-arvoa edistäväl-lä tavalla.”

14

Tämän peruskirjan allekirjoittaja toteuttaa seu-raavat vaiheet peruskirjan edellytysten toteutta-miseksi:

(1) Jokainen tämän peruskirjan allekirjoittaja laatii ja ottaa käyttöön tasa-arvosuunnitel-man kohtuullisen ajan kuluessa peruskir-jan allekirjoittamisesta ja sen jälkeen to-teuttaa suunnitelman (kuitenkin viimeis-tään kahden vuoden kuluessa).

(2) Tasa-arvosuunnitelmassa esitetään alle-kirjoittajan tavoitteet ja ensisijaiset pai-nopisteet, suunnitellut toimenpiteet ja to teuttamiseen varattavat resurssit, joi-den avulla peruskirjaa ja sen sitoumuksia pannaan täytäntöön. Suunnitelmassa esi-tetään myös toteutusaikataulu. Jos alle-kirjoittajalla on jo tasa-arvosuunnitelma, allekirjoittaja tarkistaa ja tarvittaessa täy-dentää suunnitelman, jotta se kattaa pe-ruskirjan olennaiset asiat.

(3) Jokainen allekirjoittaja toteuttaa laajan kuulemismenettelyn ennen tasa-arvo-suunnitelman käyttöönottoa. Kun suunni-

telma on hyväksytty, allekirjoittaja jakelee suunnitelman ja välittää siitä tietoa laajas-ti. Allekirjoittaja myös raportoi säännölli-sesti suunnitelman toteutuksen etenemi-sestä.

(4) Jokainen allekirjoittaja tarkistaa tarvittaes-sa tasa-arvosuunnitelmansa ja laatii uuden suunnitelman seuraavaa kautta varten.

(5) Jokainen allekirjoittaja sitoutuu yhteistyö-hön peruskirjan toteutumista arvioitaes-sa. Allekirjoittaja sitoutuu myös kuntien ja alueiden eurooppalaiseen kokemuksen ja tiedon vaihtoon. Näin on mahdollista op-pia toisilta tehokkaita keinoja, joiden avul-la voidaan vahvistaa naisten ja miesten tasa-arvoa. Allekirjoittaja huolehtii, että tasa-arvosuunnitelma ja muut olennaiset julkiset aineistot ovat käytettävissä tätä tarkoitusta varten.

(6) Jokainen allekirjoittaja ilmoittaa Euroo-pan kuntaliittojen kattojärjestölle CEMR:lle (The Council of European Municipalities and Regions) kirjallisesti allekirjoittaneen-sa peruskirjan. Lisäksi tulee ilmoittaa, mil-loin peruskirja on allekirjoitettu ja keneen asiasta voidaan olla tulevaisuudessa yh-tey dessä.

OSA II

PERUSKIRJAN JA SEN SITOUMUKSIEN TOTEUTTAMINEN


DEMOKRAATTINEN VASTUU

1. artikla

(1) Allekirjoittaja tunnustaa, että naisten ja miesten oikeus tasa-arvoon on demokra-tian olennainen edellytys ja ettei demo-kraattisella yhteiskunnalla ole varaa jättää ottamatta huomioon naisten taitoja, tieto-ja, kokemusta ja luovuutta. Tämän vuoksi allekirjoittajan on varmistettava eri taus-taryhmiin ja ikäryhmiin kuuluvien naisten mukaanotto, edustus ja osallistuminen po-litiikan ja julkisen päätöksenteon kaikilla alueilla.

(2) Allekirjoittaja vastaa demokraattisesti va-littuna toimielimenä asukkaidensa ja alu-eensa hyvinvoinnin edistämisestä ja si-toutuu siksi edistämään tämän oikeuden käytännön toteuttamista kaikilla toiminta-alueillaan – paikallisyhteisön demokraat-tisena johtajana, palvelujen tarjoajana ja järjestäjänä, suunnittelu- ja sääntelyviran-omaisena sekä työnantajana.

POLIITTINEN ROOLI

2. artikla – Poliittinen edustus

(1) Allekirjoittaja tunnustaa naisten ja mies-ten yhtäläiset oikeudet äänestää, asettua ehdolle ja tulla valituksi luottamustehtä-vään.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa naisten ja miesten yhtäläiset oikeudet osallistua toimintapo-litiikkojen määrittelyyn ja toteuttamiseen, toimia julkisessa tehtävässä ja toteuttaa kaikkia julkisia tehtäviä hallinnon kaikilla tasoilla.

(3) Allekirjoittaja tunnustaa tasapainoisen edustuksen periaatteen kaikissa vaaleilla valituissa ja julkisissa päätöksentekoeli-missä.

(4) Allekirjoittaja sitoutuu ryhtymään kaikkiin kohtuullisina pidettäviin toimenpiteisiin

OSA III

edellä mainittujen oikeuksien ja periaat-teiden toteuttamiseksi. Näitä toimenpitei-tä ovat muun muassa:

� naisten kannustaminen rekisteröity-mään äänestäjäksi, käyttämään ääni-oikeuttaan ja asettumaan ehdolle vaa-leissa

� poliittisten puolueiden ja ryhmien kan-nustaminen ottamaan käyttöön nais-ten ja miesten tasapainoisen edustuk-sen periaatteen ja toteuttamaan sen

� poliittisten puolueiden ja ryhmien kan-nustaminen ryhtymään kaikkiin lailli-siin toimenpiteisiin, jotta ehdokkaiksi ja tehtäviin valittavien naisten määrä kasvaisi

� omien menettelyjen ja toimintatapo-jen sääteleminen siten, etteivät ste-reotyyppiset käyttäytymistavat ja kie-lelliset käytänteet tai ahdistelu häirit-se mahdollisia ehdokkaita ja valittuja edustajia

� sellaisten toimenpiteiden ottaminen käyttöön, joiden avulla valitut edus-tajat pystyvät sopeuttamaan henkilö-kohtaisen elämänsä, työnsä ja julkisen toimintansa toisiinsa varmistamalla, että aikataulut, työskentelymenetel-mät ja huollettavana olevien henkilöi-den hoidon saatavuus auttavat kaikkia valittuja edustajia osallistumaan täysi-määräisesti.

(5) Allekirjoittaja sitoutuu edistämään ja nou-dattamaan tasapuolisen edustuksen peri-aatetta omissa toimielimissään ja neuvoa- antavissa elimissä, ja ulkopuolisiin toimie-limiin tehtävissä nimityksissä.

Jos naisten ja miesten edustus ei tällä hetkellä ole tasapainossa, allekirjoittaja toteuttaa edellä mainittua periaatetta niin, että tilanne ei huono-ne nykyisestä vähemmistönä olevan sukupuolen kannalta.

16

(6) Allekirjoittaja sitoutuu lisäksi varmista-maan, ettei julkisia tai poliittisia tehtäviä, joihin se nimittää tai valitsee edustajan, ole rajoitettu tai niitä ei pidetä stereotyyp-pisten asenteiden vuoksi yhden sukupuo-len normaalina roolina.

3. artikla – Osallistuminen politiikkaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan

(1) Allekirjoittaja tunnustaa, että kansalaisten oikeus osallistua julkisten asioiden hoita-miseen on demokratian perusperiaate, ja että naisilla ja miehillä on yhtäläinen oike-us osallistua paikallisyhteisönsä, kuntan-sa ja alueensa hallintoon ja julkiseen elä-mään.

(2) Asukkaiden osallistumisen järjestämises-sä allekirjoittaja sitoutuu varmistamaan naisten ja miesten yhtäläiset mahdolli-suudet osallistua käytännössä esimerkik-si neuvoa-antavien komiteoiden, asukas-lautakuntien, sähköisen osallistumisen tai osallistuvan suunnittelun välityksellä. Jos olemassa olevat osallistumisen keinot ei-vät johda tasapuolisuuteen, allekirjoittaja ryhtyy kehittämään ja testaamaan uusia menetelmiä.

(3) Allekirjoittaja ryhtyy edistämään kaikki-en yhteiskuntaryhmien naisten ja mies-ten aktiivista osallistumista politiikkaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan etenkin vähemmistöryhmiin kuuluvien naisten ja miesten, jotka muuten voisivat jäädä toi-minnan ulkopuolelle.

4. artikla – Julkinen sitoutuminen tasa-arvoon

(1) Allekirjoittaja sitoutuu yhteisönsä ja alu-eensa demokraattisena johtajana ja edus-tajana julkisesti naisten ja miesten tasa-arvon periaatteeseen paikallishallinnossa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

� ilmoittamalla, että on allekirjoittanut tämän peruskirjan ylimmässä edus-tuselimessä käydyn keskustelun ja hy-väksymisen jälkeen

� ryhtymällä toteuttamaan tämän pe-ruskirjan mukaisia sitoumuksiaan ja raportoimaan julkisesti ja säännöllisesti tasa-arvosuunnitelmansa toteutuksen etenemisestä

� lupaamalla, että allekirjoittaja ja sen kunnallisiin ja maakunnallisiin toimieli-miin valitut luottamushenkilöt noudat-tavat sukupuolten tasa-arvon kannalta hyviä toimintatapoja ja ylläpitävät nii-tä.

(2) Allekirjoittaja kannustaa demokraattisen valtuutuksensa perusteella muita poliitti-sia ja julkisia instituutioita, kansalaisjärjes-töjä ja yksityisiä organisaatioita ryhtymään toimenpiteisiin, joiden avulla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon toteutumi-nen käytännössä.

5. artikla – Yhteistyö kumppanien kanssa tasa-arvon edistämiseksi

(1) Allekirjoittaja toimii omalla alueellaan jul-kisten ja yksityisten toimijoiden sekä mui-den sidosryhmien kanssa yhteistyössä naisten ja miesten paremman tasa-arvon edistämiseksi kaikilla elämänalueilla. Se pyrkii erityisesti hakeutumaan yhteistyö-hön työmarkkinajärjestöjen kanssa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(2) Allekirjoittaja kuulee kumppaneitaan ja järjestöjä, työmarkkinajärjestöt mukaan lukien, kun se kehittää ja tarkistaa tasa-arvosuunnitelmiaan, kuten myös muissa tärkeissä tasa-arvoa koskevissa asioissa.

6. artikla – Stereotypioiden torjuminen

(1) Allekirjoittaja sitoutuu torjumaan ja mah-dollisuuksien mukaan estämään ennak-koluuloja, käytäntöjä ja sellaisen kielen ja kuvien käyttämistä, jotka perustuvat jom-mankumman sukupuolen ylivertaiseen tai alisteiseen asemaan tai naisten ja miesten stereotyyppisiin rooleihin.

(2) Allekirjoittaja varmistaa tätä varten, et-tä sen oma julkinen ja sisäinen viestintä


ovat täysin tämän sitoumuksen mukaista ja edistää positiivisia sukupuolikuvia ja esi-merkkejä.

(3) Allekirjoittaja auttaa myös henkilökun-taansa koulutuksen avulla ja muilla keinoin tunnistamaan ja poistamaan stereotyyppi-siä asenteita ja käyttäytymistä ja säätelee tätä koskevia käyttäytymissääntöjä.

(4) Allekirjoittaja toteuttaa toimenpiteitä ja kampanjoita, joiden tarkoituksena on li-sätä tietoisuutta sukupuolistereotypioiden haitallisesta vaikutuksesta naisten ja mies-ten välisen tasa-arvon saavuttamiseen.

7. artikla – Hyvä hallinto ja kuuleminen

(1) Allekirjoittaja tunnustaa naisten ja miesten oikeuden saada asiansa käsitellyksi tasa-puolisesti, puolueettomasti, oikeudenmu-kaisesti ja kohtuullisen ajan kuluessa otta-en huomioon muun muassa:

� oikeuden tulla kuulluksi ennen sellaisen yksittäisen päätöksen tekemistä, joka voi vaikuttaa henkilöön haitallisesti, jos päätös tehdään

� viranomaisen velvollisuuden perustella päätöksensä

� oikeuden saada oleellista tietoa itse-ään koskevista asioista

(2) Allekirjoittaja tunnustaa, että toimintapo-litiikkojen ja päätöksenteon laatua toden-näköisesti parantaa niiden henkilöiden, joihin asia voi vaikuttaa, mahdollisuus tul-la kuulluksi valmisteluvaiheessa. Lisäksi al-lekirjoittaja tunnustaa, että on olennaisen tärkeää, että naisille ja miehille annetaan käytännössä tasapuolinen pääsy olennai-siin tietoihin ja tasapuolinen mahdollisuus tulla kuulluksi.

(3) Allekirjoittaja sitoutuu tätä varten ryhty-mään tarvittaessa seuraaviin toimenpitei-siin:

� sen varmistaminen, että tietojen anta-mista koskevissa järjestelyissä otetaan

huomioon naisten ja miesten tarpeet, mukaan lukien heidän mahdollisuuten-sa käyttää tietoja viestintätekniikkaa

� sen varmistaminen, että ne, joiden nä-kemykset todennäköisimmin jäävät kuulematta, pystyvät osallistumaan tasapuolisesti kuulemismenettelyyn, ja että tätä edistetään myönteisellä toi-minnalla

� tarvittaessa naisia koskevien erillisten kuulemismenettelyjen toteuttaminen.

TASA-ARVON YLEINEN TOIMINTAKEHYS

8. artikla – Yleissitoumus

(1) Allekirjoittaja tunnustaa, kunnioittaa ja edistää kaikilla alueilla, joilla se on toimi-valtainen, naisten ja miesten väliseen ta-sa-arvoon liittyviä olennaisia oikeuksia ja periaatteita sekä torjuu sukupuoleen liitty-vää syrjintää.

(2) Tässä luvussa esitetyt sitoumukset koske-vat allekirjoittajaa vain silloin, kun ne tai niiden olennaiset osat kuuluvat allekirjoit-tajan lailliseen toimivaltaan.

9. artikla – Sukupuolivaikutusten arviointi

(1) Allekirjoittaja sitoutuu kaikilla alueilla, joilla se on toimivaltainen, toteuttamaan tämän artiklan mukaiset sukupuolivaikutusten ar-vioinnit.

(2) Allekirjoittaja sitoutuu tätä varten laati-maan ohjelman sukupuolivaikutusten ar-viointien toteuttamiseksi omien painopis-teidensä, resurssiensa ja aikataulujensa mukaisesti. Ohjelma sisällytetään tasa-ar-vosuunnitelmaan tai otetaan siinä huomi-oon.

(3) Sukupuolivaikutusten arvioinneissa on ol-tava olennaisilta osin seuraavat vaiheet:

18

� olemassa olevien toimintapolitiikkojen, prosessien, käytäntöjen ja toimintamal-lien sekä käyttömäärien läpikäyminen, jotta voidaan arvioida, paljastavatko ne epäoikeudenmukaista syrjintää, pe-rustuvatko ne sukupuolistereotypioi-hin ja otetaanko niissä riittävän hyvin huomioon naisten ja miesten erityiset tarpeet

� edellä mainittujen toimintapolitiikkojen ym. resurssien, sekä taloudellisten että muiden, kohdistumisen arviointi

� ensisijaisten tavoitteiden ja tarvitta-essa päämäärien määrittäminen, jot-ta voidaan käsitellä näiden arviointien seurauksena esiin nousseita olennaisia kysymyksiä ja tarpeita sekä kehittää parannuksia palvelujen tarjontaan

� kaikkien merkittävien toimintapolitiik-kojen, prosessien ja toimintatapojen sekä resurssien kohdistumisen muu-tosten arviointi varhaisessa vaiheessa, muutosten naisiin ja miehiin kohdistu-vien mahdollisten vaikutusten tunnis-taminen, ja lopullisten päätösten teke-minen tämän arvion perusteella

� moninkertaisen syrjinnän kohteeksi tai heikompaan asemaan joutuvien tar-peiden ja etujen ottaminen huomioon.

10. artikla - Moniperusteinen syrjintä tai heikompi asema

(1) Allekirjoittaja tunnustaa, että syrjintä, jo-ka perustuu esimerkiksi sukupuoleen, et-niseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, us-kontoon tai vakaumukseen, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuu-teen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, on kiellettyä.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa lisäksi, että tästä kiellosta huolimatta monet naiset ja mie-het kärsivät moniperusteisesta syrjinnäs-

tä tai heikommasta asemasta, mukaan lu-kien sosioekonominen haitallinen asema, joka vaikuttaa välittömästi heidän kykyyn-sä nauttia tässä peruskirjassa mainittuja ja määritettyjä oikeuksia.

(3) Allekirjoittaja sitoutuu ryhtymään kaikilla alueilla, joilla se on toimivaltainen, kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin moninperustei-sen syrjinnän tai haitallisen aseman torju-miseksi seuraavat keinot mukaan lukien:

� sen varmistaminen, että moniperus-teisen syrjinnän tai haitallisen aseman kysymyksiä käsitellään allekirjoittajan tasa-arvosuunnitelmassa ja sukupuoli-vaikutusten arvioinneissa

� sen varmistaminen, että moniperustei-seen syrjintään tai haitalliseen asemaan liittyvät asiat otetaan huomioon, kun ryhdytään tämän peruskirjan muiden artiklojen mukaisiin toimiin tai toimen-piteisiin

� julkisten tiedotuskampanjoiden toteut-taminen stereotypioiden torjumiseksi ja tasapuolisen kohtelun edistämisek-si niille naisille ja miehille, jotka voivat kärsiä moniperusteisesta syrjinnästä tai haitallisesta asemasta

� erityistoimenpiteiden toteuttaminen maahanmuuttajanaisten ja -miesten erityistarpeiden ottamiseksi huo mi oon.

TYÖNANTAJAROOLI

11. artikla

(1) Allekirjoittaja tunnustaa työnantajan roo-lissaan naisten ja miesten oikeuden tasa-arvoon kaikissa työhön liittyvissä näkökoh-dissa, työn järjestäminen ja työolosuhteet mukaan lukien.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa oikeuden amma-tillisen, yhteiskunnallisen ja yksityisen elä-


män yhteensovittamiseen sekä oikeuden ihmisarvoon ja turvallisuuteen työpaikalla.

(3) Allekirjoittaja sitoutuu ryhtymään kaikkiin kohtuullisena pidettäviin toimenpiteisiin edellä mainittujen oikeuksien tukemisek-si, mukaan lukien sen laillisten oikeuksien mukainen positiivinen toiminta.

(4) Edellä 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpi-teitä ovat muun muassa seuraavat:

(a) Allekirjoittajan organisaatiossa työskente-lyyn liittyvien linjausten ja menettelyjen tarkistaminen, henkilöstöpolitiikkaa kos-kevan tasa-arvosuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen siten, että epätasa-ar-voiset asiat käsitellään kohtuullisen ajan kuluessa ja siten, että seuraavat asiat tule-vat käsitellyiksi:

� tasa-arvoinen palkkaus, mukaan lukien sama palkka samanarvoisesta työstä

� järjestelyt palkan, korvausten, palkka-järjestelmien ja eläkkeiden arviointia varten

� toimenpiteet, joiden avulla varmiste-taan oikeudenmukaiset ja avoimet yle-nemis- ja urakehitysmahdollisuudet

� toimenpiteet, joiden avulla varmiste-taan naisten ja miesten tasapuolinen edustus kaikilla tasoilla ja käsitellään erityisesti mahdollinen epätasapaino hallinnon ylemmillä tasoilla

� toimenpiteet, joiden avulla käsitellään mahdollinen töiden jakautuminen su-kupuolen mukaan ja kannustetaan työntekijöitä ottamaan vastaan muita kuin sukupuolen mukaan perinteisiä töitä

� oikeudenmukaisen rekrytoinnin var-mistavat toimenpiteet

� toimenpiteet, joiden avulla varmiste-taan asianmukainen, terveellinen ja turvallinen työympäristö

� työntekijöiden ja heidän ammattiyh-distystensä kuulemismenettelyt, joissa varmistetaan naisten ja miesten tasa-puolinen osallistuminen kaikkiin kuule-mis- tai neuvottelutoimielimiin.

(b) Työpaikan sukupuolisen häirinnän torjumi-nen ilmoittamalla selvästi, että tällainen käyttäytyminen ei ole hyväksyttävää, tu-kemalla uhreja, ottamalla käyttöön ja to-teuttamalla avoimet käytännöt häirintään syyllistyneiden käsittelemiseksi ja asiaa koskevan tietoisuuden parantamiseksi;

(c) Henkilöstörakenteen muuttaminen orga-nisaation kaikilla tasoilla siten, että se hei-jastelee asukkaiden sosiaalista, taloudel-lista ja kulttuurista monimuotoisuutta;

(d) Ammatillisen, sosiaalisen ja yksityisen elä-män toisiinsa sovittamisen tukeminen:

� ottamalla käyttöön käytännöt, jotka tarvittaessa sallivat työajan muutokset ja järjestelyt työntekijöiden huolletta-vana olevien henkilöiden hoitamiseksi

� kannustamalla miehiä käyttämään oi-keuttaan vapaaseen huollettavanaan olevien henkilöiden hoitamista varten.

JULKISET HANKINNAT JA SOPIMUKSET

12. artikla

(1) Allekirjoittaja hyväksyy, että sillä on vas-tuu edistää naisten ja miesten tasa-arvoa toteuttaessaan tehtäviä ja velvollisuuksia, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin, tuottei-den toimittamista, palvelujen tarjoamista tai töiden tekemistä koskevat sopimukset mukaan lukien.

(2) Allekirjoittaja hyväksyy, että tämä vastuu on erityisen merkittävä silloin, kun alle-kirjoittaja ehdottaa sopimuksen tekemis-tä toisen oikeushenkilön kanssa sellaisen

20

yleisölle merkittävän palvelun tarjoami-sesta, josta allekirjoittajalla on laillinen vastuu. Tällaisissa tapauksissa allekirjoit-taja varmistaa, että sopimuksen saaval-la oikeushenkilöllä (sen omistussuhteista riippumatta) on samat vastuut varmistaa tai edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kuin allekirjoittajalla olisi, jos se olisi tarjonnut palvelun suoraan.

(3) Allekirjoittaja sitoutuu lisäksi toteutta-maan seuraavat toimenpiteet, jos se pitää sitä tarpeellisena:

(a) ottamaan huomioon kaikissa merkittävis-sä sopimuksissa olennaiset sukupuolivai-kutukset ja mahdollisuudet edistää tasa-arvoa lainsäädännön puitteissa

(b) sen varmistaminen, että sopimuksen mää-rittelytekstissä otetaan huomioon sopi-muksen sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät tavoitteet

(c) sen varmistaminen, että sopimuksen muissa sopimusehdoissa otetaan huomi-oon nämä tavoitteet huomioon ja ne si-sällytetään ehtoihin

(d) ottaa käyttöön Euroopan unionin julkisia hankintoja koskevien säädöksien pohjalta sosiaalisiin näkökohtiin perustuvia kritee-reitä,

(e) lisätä hankinnoista vastaavan henkilökun-nan tietoisuutta työhönsä liittyvästä suku-puolten välisen tasa-arvon ulottuvuudesta esimerkiksi tätä varten annettavan koulu-tuksen avulla

(f) sen varmistaminen, että pääsopimuksen ehdoissa edellytetään alihankkijoita nou-dattamaan olennaisia velvollisuuksia, jot-ka koskevat naisten ja miesten välisen ta-sa-arvon edistämistä.

PALVELUNTARJOAJAROOLI

13. artikla – Koulutus ja elinikäinen oppiminen

(1) Allekirjoittaja tunnustaa kaikkien ihmis-ten oikeuden koulutukseen ja tunnustaa lisäksi kaikkien ihmisten oikeuden saada ammatillista koulutusta ja jatkokoulutusta. Allekirjoittaja tunnustaa koulutuksen elin-tärkeän roolin elämän kaikissa vaiheissa tasapuolisten mahdollisuuksien tarjoaja-na, elämän ja työn kannalta olennaisten taitojen tarjoajana ja uusien ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksien tarjoajana.

(2) Allekirjoittaja sitoutuu toimivaltansa mu-kaisesti varmistamaan ja edistämään naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien ta-sapuolisen pääsyn koulutukseen.

(3) Allekirjoittaja tunnustaa tarpeen poistaa naisten ja miesten rooleja koskevat ste-reotyyppiset käsitykset kaikista koulutus-muodoista. Se ryhtyy tätä varten tarvitta-essa seuraaviin toimenpiteisiin tai edistää niitä:

� koulutusmateriaalien, koulujen ja mui-den oppilaitosten koulutusohjelmien ja opetusmenetelmien tarkistaminen sen varmistamiseksi, että niissä torjutaan stereotyyppisiä asenteita ja käytäntöjä

� erityistoimenpiteiden toteuttaminen muihin kuin perinteisiin uravalintoihin kannustamiseksi

� sellaisten osuuksien sisällyttäminen kansalaistaidon kursseihin ja kansalai-suuskoulutukseen, joissa painotetaan naisten ja miesten tasapuolisen osal-listumisen merkitystä demokraattisissa prosesseissa.

(4) Allekirjoittaja tunnustaa, että koulujen ja muiden oppilaitosten hallintotapa on mer-kittävä malli lapsille ja nuorille. Se ryhtyy tätä varten edistämään naisten ja miesten


tasapuolista edustusta kaikilla koulujen hallinnon tasoilla.

14. artikla – Terveys

(1) Allekirjoittaja tunnustaa kaikkien oikeuden hyvään fyysiseen ja psyykkiseen tervey-teen ja vahvistaa, että naisten ja miesten pääsy tasokkaaseen terveyden- ja sai-raanhoitoon on välttämätöntä tämän oi-keuden toteutumisen kannalta.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa, että naisten ja miesten erilaiset tarpeet on otettava huo-mioon, kun pyritään varmistamaan nais-ten ja miesten tasapuoliset mahdollisuu-det hyvään terveyteen sekä sairaanhoi-to- ja terveyspalveluihin. Allekirjoittaja tunnustaa lisäksi, etteivät nämä tarpeet johdu vain biologisista eroista, vaan myös elin- ja työolosuhteiden eroista sekä ste-reotyyppisistä asenteista ja oletuksista.

(3) Allekirjoittaja sitoutuu ryhtymään vastuu-alueillaan kaikkiin kohtuullisiin toimenpi-teisiin asukkaidensa mahdollisimman hy-vän terveyden edistämiseksi ja varmista-miseksi. Se ryhtyy tätä varten tarvittaessa seuraaviin toimenpiteisiin tai edistää niitä:

� sukupuoleen perustuvan näkökulman ottaminen huomioon terveys- ja sai-raanhoitopalvelujen suunnittelussa, re-sursoinnissa ja tarjoamisessa

� sen varmistaminen, että terveyttä edistävissä toimenpiteissä, terveellisen ruokavalion ja liikunnan merkityksen kannustamiseen tähtäävät toimenpi-teet mukaan lukien, on otettava huo-mioon naisten ja miesten erilaiset tar-peet ja asenteet

� sen varmistaminen, että terveysalan työntekijät, terveyden edistämiseen osallistuvat henkilöt mukaan lukien, tunnistavat sen, miten sukupuoli vai-kuttaa sairaanhoitoon ja terveydenhoi-toon, ja ottavat huomioon naisten ja miesten erilaiset kokemukset hoidosta

� sen varmistaminen, että naiset ja mie-het pystyvät saamaan käyttöönsä asianmukaiset terveyteen liittyvät tie-dot.

15. artikla – Sosiaalihuolto ja -palvelut

(1) Allekirjoittaja tunnustaa sen, että jokaisel-la ihmisellä on oikeus saada tarvittavat so-siaalipalvelut ja hyötyä sosiaaliavusta sitä tarvitessaan.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa sen, että naisten ja miesten tarpeet ovat erilaiset, mikä voi johtua heidän sosiaalisen ja taloudellisen tilanteensa eroista ja muista tekijöistä. Varmistaakseen, että naisilla ja miehillä on yhtäläinen pääsy sosiaalihuoltoon ja sen palveluihin, allekirjoittaja ryhtyy kaikkiin kohtuullisena pidettäviin toimenpiteisiin seuraavien varmistamiseksi:

� sukupuoleen perustuvan näkökulman ottaminen huomioon sosiaalihuollon ja -palvelujen suunnittelussa, resursoin-nissa ja tarjoamisessa

� sen varmistaminen, että sosiaalihuol-lon ja -palvelujen tarjoamiseen osal-listuvat tunnistavat ne tavat, joilla su-kupuoli vaikuttaa palveluihin ja ottavat huomioon naisten ja miesten erilaiset kokemukset kyseisestä huollosta.

16. artikla – Lastenhoito

(1) Allekirjoittaja tunnustaa, että hyvälaatui-sella, kohtuuhintaisella lastenhoidolla, jo-ka on kaikkien vanhempien ja huoltajien käytettävissä heidän taloudellisesta tilan-teestaan riippumatta, on olennainen mer-kitys naisten ja miesten todellisen tasa-arvon edistämisessä sekä mahdollistaa työn, julkisen ja yksityisen elämän yhteen-sovittamisen. Allekirjoittaja tunnustaa sa-malla tällaisen lastenhoidon merkittävän vaikutuksen paikallisyhteisön ja koko yh-teiskunnan taloudelliseen ja yhteiskunnal-liseen elämään.

22

(2) Allekirjoittaja sitoutuu pitämään yhtenä ensisijaisista tavoitteistaan tällaisen las-tenhoidon tarjoamista ja edistämistä joko suoraan tai muun palveluntarjoajan väli-tyksellä. Allekirjoittaja ryhtyy lisäksi kan-nustamaan muita osapuolia tarjoamaan tällaista lastenhoitoa, mukaan lukien pai-kallisten työnantajien tarjoama tai tukema lastenhoito.

(3) Allekirjoittaja tunnustaa edelleen, että las-ten kasvattaminen edellyttää vastuun ja-kamista miesten ja naisten kesken ja koko yhteiskunnassa. Allekirjoittaja ryhtyy tor-jumaan ennakkokäsitystä, jossa lastenhoi-toa pidetään ensisijaisesti naisten tehtä-vänä tai vastuuna.

17. artikla – Muiden huollettavana olevien henkilöiden hoito

(1) Allekirjoittaja tunnustaa, että naisilla ja miehillä on vastuita hoitaa muita huollet-tavana olevia henkilöitä kuin lapsia, ja että tämä vastuu voi vaikuttaa heidän kykyyn-sä osallistua täysimääräisesti taloudelli-seen ja yhteiskunnalliseen elämään.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa edelleen, että tällaiset hoitovastuut ovat epäsuhtaises-ti naisten vastuulla ja estävät näin ollen naisten ja miesten tasa-arvoa.

(3) Allekirjoittaja sitoutuu torjumaan tätä epä-tasapainoa tarpeen mukaan seuraavilla keinoilla:

� määrittämällä yhdeksi ensisijaiseksi tavoitteeksi laadukkaan, kohtuuhintai-sen huollettavana olevien henkilöiden hoidon tarjoamisen suoraan tai jonkin palveluntarjoajan välityksellä

� tuen tarjoaminen hoitovastuunsa vuok-si sosiaalisesta eristymisestä kärsiville ja heidän mahdollisuuksiensa edistä-minen

� kampanjoiminen sitä ennakkokäsitystä vastaan, jossa oletetaan, että huollet-

tavana olevien henkilöiden hoitaminen on ensisijaisesti naisten vastuulla.

18. artikla – Sosiaalinen osallisuus

(1) Allekirjoittaja tunnustaa, että kaikilla on oikeus suojaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan, ja lisäksi että naiset joutuvat yleensä todennäköisemmin sosi-aalisen syrjäytymisen uhriksi, koska heil-lä on miehiä heikompi pääsy resursseihin, tavaroihin, palveluihin ja mahdollisuuksiin.

(2) Allekirjoittaja ryhtyy tämän vuoksi kaikilla palveluja toimialoillaan yhteistyössä si-dosryhmien kanssa toimintastrategian to-teuttamiseen

� edistääkseen kaikkien sosiaalisesti syr-jäytyneessä asemassa tai köyhyydessä elävien tai niiden, joilla on vaara joutua tällaiseen asemaan, tehokasta pääsyä työhön, asuntoihin, opetukseen, kou-lutukseen, kulttuuriin, tietoja viestin-tätekniikkaan, sosiaaliapuun ja tervey-denhoitoon

� tunnistaakseen sosiaalisesta syrjäyty-misestä kärsivien naisten erityiset tar-peet ja aseman

� edistääkseen maahanmuuttajanaisten ja -miesten kotoutumista ottaen huo-mioon heidän erityiset tarpeensa.

19. artikla – Asuminen

(1) Allekirjoittaja tunnustaa oikeuden asun-toon ja vahvistaa, että pääsy hyvälaatui-seen asuntoon on yksi ihmisen kaikkein olennaisimmista tarpeista ja välttämätön yksilön ja hänen perheensä hyvinvoinnin kannalta.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa lisäksi, että naisil-la ja miehillä on usein erilaisia asumiseen liittyviä tarpeita, jotka on otettava huomi-oon. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat tosi-seikat:


(a) naisilla on keskimäärin vähemmän tuloja ja resursseja kuin miehillä, mistä syystä he tarvitsevat asuntoja, joihin heillä on varaa

(b) naiset ovat perheenpää useimmissa yk-sinhuoltajaperheissä, mistä johtuen heillä on tarvetta sosiaaliselle asuntotarjonnalle

(c) kodittomien henkilöiden joukossa yliedus-tettuina ovat usein haavoittuvaiset mie-het.

(3) Allekirjoittaja sitoutuu tätä varten tarvitta-essa seuraaviin toimenpiteisiin:

(a) riittävän suurten ja riittävän laadukkaiden asuntojen ja asianmukaisen asuinympäris-tön tarjoaminen tai niihin pääsyn edistä-minen kaikille sekä välttämättömien pal-velujen tarjoaminen

(b) sellaisten toimenpiteiden toteuttaminen, joiden avulla estetään kodittomuutta, ja etenkin avun tarjoaminen kodittomille tarpeen, haavoittuvaisuuden ja syrjimät-tömyyden perusteella

(c) mahdollisuuksien mukaan avustaminen asuntojen hinnan saattamiseksi sopivaksi niille, joilla ei ole riittävän paljon resursse-ja.

(4) Allekirjoittaja sitoutuu myös varmista-maan tai edistämään naisten ja miesten tasapuolista oikeutta olla kotinsa vuokra-lainen, omistaja tai muu haltija sekä käyt-tämään tätä varten vaikutusvaltaansa sen varmistamiseksi, että naisilla on yhtäläi-nen mahdollisuus saada lainoja ja muita taloudellisia tukimuotoja asunnon hankki-mista varten.

20. artikla – Kulttuuri, urheilu ja virkistys

(1) Allekirjoittaja tunnustaa kaikkien oikeuden osallistua kulttuurielämään ja nauttia tai-teista.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa myös urheilun merkityksen yhteisön elämässä ja 14. ar-tiklassa esitettyjen terveyttä koskevien

oikeuksien varmistamisessa. Se tunnustaa myös, että naisilla ja miehillä on oikeus yhtäläiseen pääsyyn kulttuuri-, virkistys- ja urheilutoimintaan sekä -tiloihin.

(3) Allekirjoittaja tunnustaa, että naisilla ja miehillä voi olla kulttuurin, urheilun ja vir-kistyksen suhteen erilaisia kokemuksia ja kiinnostuksenkohteita, ja että ne voivat johtua naisia ja miehiä koskevista stereo-tyyppisistä asenteista ja toimenpiteistä. Sen vuoksi allekirjoittaja sitoutuu toteut-tamaan tai edistämään tarvittaessa muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

� sen varmistaminen niin pitkälle kuin on kohtuullista, että naisilla ja miehil-lä, pojilla ja tytöillä on käytettävissään yhtäläinen tarjonta ja pääsy urheilu-, virkistys- ja kulttuuritoimintaan sekä -tiloihin

� naisten ja miesten, poikien ja tyttöjen kannustaminen osallistumaan tasapuo-lisesti urheilu- ja kulttuuritoimintaan, myös niihin toimintoihin, joita on perin-teisesti pidetty ensisijaisesti naisten tai miesten toimintana

� taiteilijoiden ja kulttuuri- ja urheiluyh-distysten kannustaminen edistämään kulttuuri- ja urheilutoimintaa, jossa haastetaan naisia ja miehiä koskevat stereotyyppiset käsitykset

� julkisten kirjastopalvelujen kannusta-minen haastamaan sukupuolia koske-vat stereotypiat kirjavalikoimassaan ja muissa materiaaleissa sekä tiedottami-sessa.

21. artikla – Turvallisuus

(1) Allekirjoittaja tunnustaa jokaisen naisen ja miehen oikeuden henkilökohtaiseen tur-vallisuuteen ja liikkumisvapauteen. Alle-kirjoittaja tunnustaa myös sen, ettei näitä oikeuksia voida vapaasti tai tasapuolisesti käyttää, jos naiset tai miehet ovat vaaras-sa tai he eivät ole turvassa joko yksityisel-

24

lä tai julkisella alueella tai jos he kokevat olevansa vaarassa tai turvattomina.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa myös, että naiset ja miehet kohtaavat osittain erilaisten vel-vollisuuksiensa tai elämäntyyliensä vuoksi usein erilaisia turvallisuuteen liittyviä on-gelmia, jotka täytyy käsitellä.

(3) Tästä syystä allekirjoittaja sitoutuu

(a) analysoimaan sukupuolinäkökulmaa käyt-täen tilastotiedot, jotka koskevat naisten ja miesten turvallisuuteen vaikuttavien ta-pausten (mukaan lukien yksilöön kohdis-tuvat vakavat rikokset) määrää ja raken-teita ja tarvittaessa mittaamaan rikoksia koskevan pelon ja muun turvattomuuden syyn määrän tai laadun

(b) kehittämään ja toteuttamaan strategioi-ta, politiikkoja ja toimia, mukaan lukien paikallisympäristön tilaa tai suunnittelua koskevat erityiset parannustoimet (esi-merkiksi joukkoliikenteen liityntäpaikat, pysäköintialueet tai katuvalaistus), tai po-liisipalveluja ja vastaavia palveluja, jotka parantavat naisten ja miesten käytännön turvallisuutta sekä pyrkimään vähentä-mään heidän turvattomuudentunnettaan.

22. artikla – Sukupuoleen perustuva väki-valta

(1) Allekirjoittaja tunnustaa, että sukupuoleen perustuva väkivalta, joka kohdistuu suh-teettomasti naisiin, on rikos ihmisen pe-rusoikeuksia vastaan ja loukkaa ihmisten ihmisarvoa ja fyysistä ja psyykkistä eheyt-tä.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa, että sukupuoleen perustuva väkivalta on lähtöisin tekijän ajatuksesta, että yksi sukupuoli on toista arvokkaampi epätasa-arvoisessa valta-suhteessa.

(3) Allekirjoittaja sitoutuu tämän vuoksi laati-maan ja vahvistamaan politiikkoja ja toi-mia sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa vastaan, joita ovat esimerkiksi

� erityisten tukirakenteiden tarjoaminen uhreille tai tällaisten rakenteiden avus-taminen

� tiedon tarjoaminen saatavana olevasta avusta jokaisella pääasiallisesti käyte-tyllä paikallisella kielellä

� sen varmistaminen, että ammattihen-kilökunta on saanut koulutusta uhrien tunnistamista ja tukemista varten

� sen varmistaminen, että asian kannalta olennaisten palvelujen, kuten poliisin, terveyspalvelujen ja asuntoviranomais-ten välillä toimii tehokas koordinaatio

� mahdollisiin ja todellisiin uhreihin ja te-kijöihin kohdistuvien, tietoisuutta lisää-vien kampanjoiden ja koulutusohjelmi-en edistäminen.

23. artikla – Ihmiskauppa

(1) Allekirjoittaja tunnustaa, että ihmiskaup-parikos, joka kohdistuu naisiin ja tyttöihin, on rikos ihmisen perusoikeuksia vastaan ja loukkaa ihmisten ihmisarvoa ja fyysistä ja psyykkistä eheyttä.

(2) Allekirjoittaja sitoutuu tämän vuoksi laati-maan ja vahvistamaan ihmiskaupan estä-miseksi toimintapolitiikkoja ja toimia, jot-ka ovat tarpeen mukaan esimerkiksi

� tiedotuskampanjat ja tietoisuutta lisää-vät kampanjat

� uhrien tunnistamisesta ja tukemisesta vastaavan ammattihenkilöstön koulu-tusohjelmat

� kysyntää vähentävät toimet

� asianmukaiset toimet uhrien auttami-seksi, muun muassa pääsy terveyden-hoitoon, riittävä ja turvallinen asunto sekä tulkkauspalvelut.


KAAVOITUS JA KESTÄVÄ KEHITYS

24. artikla – Kestävä kehitys

(1) Allekirjoittaja tunnustaa, että sen alueen tulevissa kaavoitus- ja suunnittelustrate-gioissa on kunnioitettava täysimääräisesti kestävän kehityksen periaatteita, mukaan lukien taloudellisten, sosiaalisten, ympä-ristöön liittyvien ja kulttuuristen ulottu-vuuksien tasapuolinen integrointi ja myös erityisesti tarve naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseen ja saavuttamiseen.

(2) Allekirjoittaja sitoutuu tämän vuoksi ot-tamaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon huomioon perusulottuvuutena kai-kessa kaavoituksessa tai strategioiden laatimisessa alueensa kehittymiseksi kes-tävällä tavalla.

25. artikla – Kaupunki- ja aluesuunnittelu

(1) Allekirjoittaja tunnustaa alueellisen ja talo-udellisen kehityksen, liikenteen ja maan-käytön toimintapolitiikkojen ja suunnitel-mien merkityksen sellaisten edellytysten luomisessa, joissa voidaan saavuttaa täy-dellisemmin naisten ja miesten välinen ta-sa-arvo paikallis- ja aluehallinnossa.

(2) Allekirjoittaja sitoutuu varmistamaan, että tällaisia toimintapolitiikkoja ja suunnitel-mia laadittaessa, hyväksyttäessä ja toteu-tettaessa

� otetaan täysin huomioon tarve edistää todellista tasa-arvoa paikalliselämän kaikilla alueilla

� otetaan asianmukaisesti huomioon naisten ja miesten erityiset tarpeet esimerkiksi työn, palvelujen ja kulttuu-rielämän saatavuuden, koulutuksen ja perhevastuiden kannalta. Tässä hyö-dynnetään muun muassa paikallisia tietoja ja allekirjoittajan laatimia suku-puolivaikutusten arviointeja.

� otetaan käyttöön laadukkaat suunnit-teluratkaisut, joissa otetaan huomioon naisten ja miesten erityiset tarpeet.

26. artikla – Liikkuminen ja liikenne

(1) Allekirjoittaja tunnustaa, että liikkuminen ja liikennepalvelujen saatavuus ovat olen-nainen edellytys, jotta naiset ja miehet pystyvät käyttämään monia oikeuksiaan, esimerkiksi oikeutta työhön, koulutukseen, kulttuuriin ja välttämättömiin palveluihin sekä toteuttamaan tehtäviään ja toimin-tojaan. Allekirjoittaja tunnustaa myös, että kunnan tai alueen kestävyys ja menestys riippuvat merkittävästi tehokkaasta ja laa-dukkaasta liikenneinfrastruktuurista sekä julkisista liikennepalveluista.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa lisäksi, että naisilla ja miehillä on usein käytännössä erilaiset liikkumisen tarpeet ja liikenteen käyttöta-vat, jotka johtuvat muun muassa tuloista, hoitovastuista tai työajoista, ja että tästä syystä naiset muodostavat usein miehiä suuremman osan julkisen liikenteen käyt-täjistä.

(3) Tästä syystä allekirjoittaja sitoutuu

(a) ottamaan huomioon kaikki miesten ja naisten oleelliset tarpeet liikkua, eri liiken-nemuotojen käyttötavat sekä kaupungeis-sa että maaseudulla

(b) varmistamaan, että allekirjoittajan alueen liikennepalvelut vastaavat naisten ja mies-ten yleisiä ja erityistarpeita näin toteutta-en naisten ja miesten todellista tasa-arvoa paikalliselämässä.

(4) Lisäksi allekirjoittaja sitoutuu kehittämään julkisen liikenteen palveluja omalla alueel-laan ja liikenneyhteyksiä alueensa ulko-puolelle mukaan lukien eri kulkumuotojen väliset yhteydet, jotta otetaan huomioon naisten ja miesten erityiset ja yhteiset tar-peet käyttää säännöllisiä, kohtuuhintaisia, turvallisia ja saavutettavia liikennepalve-luja sekä vaikutukset kestävään kehityk-seen.

26

27. artikla – Taloudellinen kehitys

(1) Allekirjoittaja tunnustaa, että tasapainoi-sen ja kestävän taloudellisen kehityksen aikaansaaminen on olennainen osa me-nestyvää kuntaa tai aluetta ja että sen tä-hän liittyvät toimet ja palvelut voivat vai-kuttaa merkittävästi naisten ja miesten tasa-arvon edistymiseen.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa tarpeen lisätä naisten työllisyyden osuutta ja laatua ja tunnustaa lisäksi, että pitkäaikaiseen työt-tömyyteen ja palkattomaan työhön liitty-vän köyhyyden riski on erityisen korkea naisten osalta.

(3) Allekirjoittaja sitoutuu taloudelliseen ke-hitykseen liittyvissä toimissaan ja palve-luissaan ottamaan kaikilta osin huomioon naisten ja miesten tarpeet ja kiinnostuk-sen kohteet sekä mahdollisuudet edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja to-teuttaa tätä varten tarvittavat toimet. Näi-tä toimia voivat olla esimerkiksi

� naisyrittäjien avustaminen

� sen varmistaminen, että yritysten ta-loudellinen tuki ja muu tuki edistävät naisten ja miesten välistä tasa-arvoa

� naisharjoittelijoiden kannustaminen opettelemaan taitoja ja hankkimaan pätevyyksiä tehtäviin, joita on perintei-sesti pidetty miesten tehtävinä ja päin-vastoin

� työnantajien kannustaminen ottamaan naisia työhön harjoittelijoina sellaisia taitoja, pätevyyksiä ja tehtäviä varten, joita on perinteisesti pidetty miesten tehtävinä ja päinvastoin.

28. artikla – Ympäristö

(1) Allekirjoittaja tunnustaa vastuunsa toimia alueensa ympäristön korkean suojelu-tason ja laadun parantamiseksi, mukaan lukien paikalliset toimintapolitiikat, jot-ka koskevat jätteitä, melua, ilmanlaatua,

luonnon monimuotoisuutta ja ilmaston-muutoksen vaikutuksia. Allekirjoittaja tun-nustaa naisten ja miesten tasapuolisen oi-keuden hyötyä ympäristöä koskevista pal-veluistaan ja politiikoistaan.

(2) Allekirjoittaja tunnustaa, että naisten ja miesten elämäntyylit ovat monesti erilai-set ja että naiset ja miehet saattavat käyt-tää eri tavoin paikallisia palveluja, julkisia tai avoimia tiloja tai kohdata erilaisia ym-päristöongelmia.

(3) Allekirjoittaja sitoutuukin ottamaan täysin ja yhtäläisesti huomioon naisten ja mies-ten erityiset tarpeet ja elämäntyylit sekä sukupolvien välisen solidaarisuuden peri-aatteen kehittäessään ympäristöön liitty-viä toimintapolitiikkojaan ja palveluitaan.

SÄÄNTELIJÄN ROOLI

29. artikla – Paikallishallinto sääntely-viranomaisena

(1) Toteuttaessaan toimivaltansa mukaisia sääntelytehtäviä alueellaan allekirjoittaja tunnustaa tehokkaan sääntelyn ja kulutta-jansuojan merkittävän roolin paikallisten asukkaiden turvallisuuden ja hyvinvoin-nin varmistamisessa ja sen, että sääntelyn alaiset toimet voivat vaikuttaa eri tavoin naisiin ja miehiin.

(2) Allekirjoittaja sitoutuu sääntelytehtävään-sä toteuttaessaan ottamaan huomioon naisten ja miesten erityiset tarpeet, kiin-nostuksenkohteet ja olosuhteet.

YSTÄVYYSSUHTEET JA KANSAIN-VÄLINEN YHTEISTYÖ

30. artikla

(1) Allekirjoittaja tunnustaa kuntien ja maa-kuntien ystävyyssuhteiden ja eurooppalai-


sen ja kansainvälisen yhteistyön merkityk-sen asukkaiden välisten suhteiden lähen-tämisessä ja vastavuoroisen oppimisen ja ymmärtämisen edistämisessä valtion ra-jojen yli.

(2) Allekirjoittaja sitoutuu ystävyyssuhteita, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteis-työtä koskevassa toiminnassaan

� ottamaan eri taustoista tulevat naiset ja miehet mukaan toimintaan yhtäläi-sesti

Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö, CEMR (Council of European Municipalities and Regions) on laajin eurooppalainen alue- ja paikallishallinnon kattojärjestö. Yli 37 maassa toimivan 50 jäsenliittonsa kautta CEMR edustaa lähes 100 000 euroop-palaista kuntaa ja aluehallintoa.

CEMR:n päätavoitteena on edistää vahvaa, yhtenäistä Eurooppaa, joka perustuu paikalliseen ja alueelliseen itsehallintoon ja demokratiaan; ja jossa päätökset teh-dään mahdollisimman lähellä kansalaista subsidiariteetti-periaatteen mukaisesti.

CEMR:n toiminnan painopisteinä ovat muun muassa julkiset palvelut, aluepolitiik-ka, liikenne, ympäristö, naisten ja miesten tasa-arvo.

CEMR on aktiivinen myös kansainvälisessä toiminnassa. Se muodostaa kuntien maailmanjärjestön UCLG:n (United Cities and Local Governments) Euroopan osas-ton.

CEMR:n päämaja on Pariisissa ja sen EU-asioihin keskittyvä toimisto Brysselissä. Suomen Kuntaliitto on CEMR:n jäsen. Kuntaliitolla on edustus muun muassa CEMR:n tasa-arvokomiteassa.

� käyttämään ystävyyssuhteitaan, eu-rooppalaisia ja kansainvälisiä kumppa-nuussuhteitaan kehittämisympäristö-nä, jossa vaihdetaan kokemuksia nais-ten ja miesten tasa-arvoa koskevista asioista ja vastavuoroisesti opitaan niistä

� ottamaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon ulottuvuuden mukaan to-teuttamaansa kansainväliseen yhteis-työhön.

28

EUR

OO

PPA

LAIN

EN P

ERU

SKIR

JA

NA

ISTE

N JA

MIE

STEN

VÄ

LISE

STÄ

TA

SA-A

RV

OST

A P

AIK

ALL

ISH

ALL

INN

OSS

A

Peru

skir

ja, j

olla

Euro

opan

kunnat

ja m

aaku

nnat

sit

outu

vat

käyt

täm

ään v

alta

ansa

ja y

hte

isty

öku

mppan

uuks

iaan

as

ukk

aidensa

tas

a-ar

von e

dis

täm

iseks

i

Min

ä, a

lleki

rjo

itta

nut

[alle

kirj

oit

taja

n n

imi]

asem

a

[kunnan

/ m

aaku

nta

liito

n n

imi]

vahvi

stan

täl

lä n

imik

irjo

ituks

ella

ni,

ett

ä edellä

mai

nit

tu v

iran

om

ainen o

n v

iral

lisest

i pää

ttän

yt h

yväk

syä

euro

oppal

aise

n p

e-

rusk

irja

n n

aist

en ja

mie

sten v

älis

est

ä ta

sa-a

rvo

sta

pai

kalli

shal

linno

ssa

ja n

oudat

tava

nsa

sen e

hto

ja, j

a ett

ä m

inulla

on a

sian

-m

uka

inen v

altu

utu

s to

imia

sen p

uo

lest

a tä

ssä

asia

ssa.

Alle

kirj

oit

us

Päi

väm

äärä

Sito

udun lä

hett

ämää

n t

ämän

lom

akke

en t

äyte

ttyn

ä ja

alle

kirj

oit

ett

una

peru

skir

jan e

uro

oppal

aise

sta

yhte

isty

öst

ä va

staa

val-

le E

uro

opan

kunta

liitt

oje

n k

atto

järj

est

ölle

, CEM

Rill

e (

Counci

l of

Euro

pea

n M

unic

ipal

itie

s an

d R

egio

ns)

oso

itte

ella

:

The S

ecr

eta

ry-G

enera

lCo

unci

l of

Euro

pea

n M

unic

ipal

itie

s an

d R

egio

ns

15 r

ue d

e R

ichelie

uF-

75001 P

aris

Fran

ce

30

THE

EUR

OP

EAN

CH

AR

TER

FOR

EQ

UA

LITY

OF

WO

MEN

AN

D M

EN IN

LO

CAL

LIFE

A C

har

ter

for

Euro

pe’s

loca

l and r

egio

nal

gove

rnm

ents

to

co

mm

it t

hem

selv

es

to u

se t

heir

pow

ers

and p

artn

ers

hip

sto

ach

ieve

gre

ater

equal

ity

for

their

peo

ple

I the u

nder-

signed

(nam

e o

f si

gnat

ory

)

ho

ldin

g t

he o

ffice

of

in

(nam

e o

f lo

cal /

regio

nal

gove

rnm

ent)

by

this

my

signat

ure

co

nfir

m t

hat

the a

bove

-menti

oned a

uth

ori

ty h

as f

orm

ally

agre

ed t

o a

dhere

to

the E

uro

pea

n C

har

ter

for

Equal

ity

of

Wo

men a

nd M

en in

Lo

cal L

ife,

and t

o c

om

ply

wit

h it

s pro

visi

ons,

and t

hat

I am

duly

auth

ori

zed

to a

ct o

n it

s behal

f in

this

mat

ter.

Signed

Dat

ed

I agre

e t

o s

end a

sig

ned a

nd c

om

ple

ted c

opy

of

this

fo

rm t

o t

he C

ounci

l of

Euro

pea

n M

unic

ipal

itie

s an

d R

egio

ns,

as p

rom

ote

r of

the C

har

ter,

at t

he f

ollo

win

g a

ddre

ss:

The S

ecr

eta

ry-G

enera

lCo

unci

l of

Euro

pea

n M

unic

ipal

itie

san

d R

egio

ns

15 r

ue d

e R

ichelie

uF-

75001 P

aris

- F

rance

Leik

kaa

täst

ä

32

Documents

Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja · Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja Sitoumus naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa Suomen Kuntaliitto Toinen