Erja Tengvall Leikkaus- ja anestesia- hoitajan …...eikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys. Kyselytutkimus leik-kaus- ja anestesiahoitajille, anestesiologeille ja kirurgeille

Publications of the University of Eastern Finland

Dissertations in Health Sciences

isbn978-952-61-0225-2

Publications of the University of Eastern FinlandDissertations in Health Sciences

Leikkaus- ja anestesiahoitajilta edel-

lytetään erittäin korkeaa ammatillista

pätevyyttä. Tutkimuksessa kehitetty

ammattipätevyysmalli selkiyttää leik-

kaus- ja anestesiahoitajan ammatin

sisältöä sekä lisäkoulutuksen kehittä-

mistä. Leikkaushoitajien toiminnassa

korostuu aseptinen ja turvallisuus-

toiminta, anestesiahoitajilla aneste-

sia- ja lääkehoidon toiminta. Hoitotyön

toimintojen toteutumisessa ilmeni

kehittämistarpeita. Tehtäväsiirtoja

lääkäreiltä sairaanhoitajille ehdo-

tetaan muutamia. Lisäksi esitetään

valtakunnalliset kriteerit täyttävää

lisäkoulutusta.

dissertatio

ns | 032 | E

rja Ten

gva

ll | Leikkau

s- ja anestesiah

oitajan am

matillin

en p

ätevyys. Kyselytu

tkimu

s leikkaus...

Erja TengvallLeikkaus- ja anestesiahoitajan

ammatillinen pätevyys.Kyselytutkimus leikkaus- ja anestesiahoitajille,

anestesiologeille ja kirurgeille Erja Tengvall

Leikkaus- ja anestesia-hoitajan ammatillinen pätevyysKyselytutkimus leikkaus- ja anestesiahoitajille,

anestesiologeille ja kirurgeille

Kopijyvä Oy

Kuopio, 2010

Sarjan toimittajat:

Professori Veli-Matti Kosma, LT

Lääketieteen laitos, Patologia

Terveystieteiden tiedekunta

Professori Hannele Turunen , TtT

Hoitotieteen laitos

Terveystieteiden tiedekunta

Jakelu:

Itä-Suomen yliopiston kirjasto/ Julkaisujen myynti

PL 1627, 70211 Kuopio

puh. +358 40 355 3430

http:/ / www.uef.fi/ kirjasto

ISBN: 978-952-61-0225-2 (print)

ISBN: 978-952-61-0226-9 (pdf)

ISSN: 1798-5706 (print)

ISSN: 1798-5714 (pdf)

ISSNL: 1798-5706

http://www.uef.fi/kirjasto

Tekijän osoite: Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Hoitotieteen laitos PL 1627 70211 KUOPIO Tel: +358 40 355 2274 Fax: +358 17 162 632

Ohjaajat: Professori Kerttu Tossavainen, THT Terveystieteiden tiedekunta

Hoitotieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Professori Hannele Turunen, TtT Terveystieteiden tiedekunta

Hoitotieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Esitarkastajat: Dosentti Hannele Lukkarinen, TtT Terveystieteiden laitos

Oulun yliopisto Dosentti Markku Hynynen, LKT

Anestesia- ja leikkausyksikkö Jorvin sairaala Helsingin yliopistollinen sairaala Vastaväittäjä: Professori Helena Leino-Kilpi, THT

Hoitotieteen laitos Turun yliopisto

V Tengvall, Erja. Professional competence of perioperative and anesthetist nurse. A question-naire research to perioperative and anesthetist nurses, anesthesiologists and surgeons. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, 32. 2010, 147 pp. ISBN: 978-952-61-0225-2 (print) ISBN: 978-952-61-0226-9 (pdf) ISSN: 1798-5706 (print) ISSN: 1798-5714 (pdf) ISSNL: 1798-5706

ABSTRACT Background of the research: There is little international and domestic, scientifically r e-searched knowledge of intraoperative nursing and nurse’s interventions. There is a need for precision of the professional content of perioperative and anesthetist nurse. Also the task transfers planned from physicians to nurses add to pressures for charting the competence requirements of nurses. The purpose of the study: The aim of the study was to monitor professional competence of perioperative and anesthetist nurses. The content of professional competence was described as well as the implementation of required professional competence with background factors was described . In addition the views of the answerers on task transfers from physicia ns to perioperative and anesthetist nurses and the prerequisites of these transfers were clarified. Based on the research results the aim was to create a model of professional competence in intraoperative nursing for perioperative and anesthetist nurses. Material and methods: The target group of the study consisted of the five special fields (coronary and hematological surgery, neurosurgery, orthopedics and traumatology, gastr o-enterology and plastic surgery) perioperative and anesthetist nurses and anesthes iologists and surgeons (n = 589) in University Hospitals (HUH, KUH, OHH, TaUH, TUH). The mat e-rial was sampled by with a questionnaire in January-May 2009 and the answering percentage was 82. The material was analyzed with statistic methods using frequencies, percentages, averages, cross tabulators, khi square test, factor analysis and content classification in analy z-ing open questions. Results: The professional competence presumed of perioperative and anesthetist nurses proved very high in its standards and it included both strong, common and specialized , sp e-cific sections of professional competence. In professional competence presumed of perioper a-tive nurses asepsis, safety, communication, documentation and technical interventions were very well emphasized . In professional competence presumed of anesthetist nurses anaesth e-sia and medical care, starting, communication and safety anaesthesia interventions were e m-phasized in anaesthesia care. The tasks suggested to be transferred from physicians to nurses were mainly tasks attached to local anaesthetized patients whereas tasks transfers from do c-tors to perioperative nurses were not considered current. The model of professional comp e-tence of perioperative and anesthetist nurses clarified the professional contents of intraopera-tive nursing and it can be used in developing familiarizing, daily intraoperative nursing and education. Conclusions and recommendations: A high professional competence is demanded of p e-rioperative and anesthetist nurses. Familiarizing shall be intensive, target-oriented and in-clude the demands of special fields. The possible change of d ivision of labour between do c-tors and nurses in part of task transfers, the perioperative and anaesthetic nurses shall get professional further education, the written definitions of responsibility areas and permit practices shall be clarified and they shall receive payment that corresponds to the demands of their work. The model of professional competence of perioperative and anesthetist nurses describes the central sections of professional competence, the nursing interventions and d e-mand levels attached to them as well as the factors attached to professional competence. The model can be used in planning professional specialization, further and complementary st ud-ies. National Library of Medicine Classification: WY 161 Medical Subject Headings (MeSH): Professional Competence; Clinical Competence; Perioperative nursing; Perioperative nurse; Anesthetist nurse; Questionnaires.

VI

VII Tengvall, Erja. Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys. Kyselytutkimus leik-kaus- ja anestesiahoitajille, anestesiologeille ja kirurgeille . Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Health Sciences 32. 2010, 147 s. ISBN: 978-952-61-0225-2 (print) ISBN: 978-952-61-0226-9 (pdf) ISSN: 1798-5706 (print) ISSN: 1798-5714 (pdf) ISSNL: 1798-5706 TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tausta: Kansainvälistä ja kotimaista hoitotieteellistä tutkimustietoa intraoper a-tiivisesta hoitotyöstä on vähän. Suomalaiset intraoperatiivisen hoitotyön tutkimukset ovat kohdentuneet lähinnä terveydenhuollon järjestelmään, johtamiseen sekä potilaiden kok e-muksiin ja ohjaukseen. Myös lääkäreiltä sairaanhoitajille suunnitellut tehtäväsiirrot luovat tarvetta tutkia sairaanhoitajien ammatillista pätevyyttä ja osaamisvaatimuksia. Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää leikkaus- ja anestesiahoita-jan ammatillista pätevyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä. Tutkimuksessa kuvattiin leik-kaus- ja anestesiahoitajalta edellytettyä ammatillista pätevyyttä ja sen toteutumista. Lisäksi tarkasteltiin vastaajien näkemyksiä tehtäväsiirroista lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille sekä siirtojen edellytyksiä. Tavoitteena oli luoda tutkimuksen tulosten pohjalta leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa hoitotyössä. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat yliopistollisten sairaalo i-den (HYKS, KYS, OYS, TaYS, TYKS) viiden erikoisalan (sydän - ja verisuonikirurgia, neuroki-rurgia, ortopedia ja traumatologia, gastroenterologia ja plastiikkakirurgia) leikkausyksikö i-den leikkaus- ja anestesiahoitajat sekä anestesiologit ja kirurgit (n = 589). Tutkimusaineisto koottiin kyselylomakkeilla tammi-toukokuussa 2009, ja vastausprosentti oli 82. Aineisto ana-lysoitiin tilastollisin menetelmin käyttäen frekvenssejä, prosentteja, keskiarvoja, ristiintaulu-kointia, khin neliö-testiä, faktorianalyysia ja avoimen kysymyksen vastausten analyysissä sisällön erittelyä. Tulokset: Leikkaus- ja anestesiahoitajilta edellytetty ammatillinen pätevyys oli vaatimusta-soltaan erittäin korkeaa ja sisälsi vahvat, yhteiset sekä eriytyneet, spesifit ammatillisen pät e-vyyden osa-alueet. Leikkaushoitajalta edellytetyssä ammatillisessa pätevyydessä korostui aseptinen, turvallisuus-, kommunikointi-, dokumentointi- ja tekninen toiminta. Anestesia-hoitajalta edellytetyssä ammatillisessa pätevyydessä korostui anestesia - ja lääkehoidon, anes-tesiahoidon aloitus-, kommunikointi- ja turvallisuustoiminta. Hoitotyön toimintojen toteu-tumisessa ilmeni sekä leikkaus- että anestesiahoitajien osalta kehittämistarpeita . Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden toteutumisen kriittisimpiä arvioijia olivat a m-mattiryhmistä anestesiologit ja työkokemuksen perusteella 6–10 vuotta leikkausyksikössä työskennelleet. Sairaaloittain oli myös eroja arvioinneissa. Lääkäreiltä anestesiahoitajille sii r-rettäviksi esitetyt tehtävät olivat pääosin puudutetun potilaan hoitoon liittyviä tehtäviä. Leikkaushoitajille siirrettäviksi ehdotet tiin vain yksittäisiä tehtäviä. Siirtojen edellytyksinä esitettiin leikkaus- ja anestesiahoitajien valtakunnalliset kriteerit täyttävää ja sisällöltään sp e-sifiä koulutusta sekä vastuu - ja lupakäytänteiden selkiyttämistä ja työn vaativuutta vastaa-vaa palkkausta. Tutkimuksessa kehitetty leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyys-malli selkiytti leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatin sisältöä intraoperatiivisessa hoitotyös-sä. Johtopäätökset ja suositukset: Leikkaus- ja anestesiahoitajilta edellytetään korkeaa ammattipätevyyttä. Pätevyyden mah-dollistaa osaltaan intensiivinen ja tavoitteellinen perehdytys, joka rakentuu ammatillisen pätevyyden osa-alueista. Pätevyyden takaamiseksi tarvitaan säännöllistä tietojen ja taitojen päivittämistä. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmallia voidaan käyttää pohja-na suunniteltaessa leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisia erikoistumis- ja jatko-opintoja. Yleinen suomalainen asiasanasto (YSA): Ammatillinen pätevyys; perioperatiivinen hoito; intraoperatiivinen hoito; sairaanhoitaja; leikkaushoitaja; anestesiahoitaja; tehtäväsiirrot; kyse-lytutkimus.

VIII

IX

Esipuhe

Unelmat kuuluvat jokaisen ihmisen elämään – ja ne antavat Sinulle siivet! Intraoperatiiviseen, leikkaus- ja anestesiahoitoon perehtyminen alkoi kohdallani ke-sällä 1983, kun aloitin leikkaushoitajan urani Kuopion yliopistollisen sairaalan kes-kusleikkausyksikössä. Ensi hetkestä lähtien tiesin, että tämä on minun polkuni. Tule-va työni sairaanhoitajana, erikoissairaanhoitajana ja opettajana antoi minulle mah-dollisuuden vaikuttaa perioperatiivisen hoidon koulutukseen sekä leikkaus- ja anes-tesiahoitajien ammatillisen pätevyyden kehittämiseen. Sairaanhoitajien, varsinkin leikkaus- ja anestesiahoitajien, ammatillisen pätevyyden määrittelylle on nyt selkeä tarve. Intraoperatiiviseen hoitoon ja sairaanhoitajien toimintaan kohdistuneet kasva-vat vaatimukset kannustivat minua tutkimaan tätä aluetta .

Savonia ammattikorkeakoulun terveysalan koulutusyksikön opettajat ja henkilökunta sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan eri leikkausyksikköjen leikkaus- ja anestesiahoitajat sekä lääkärit ovat innostaneet ja kannustaneet minua tässä tutk i-mustehtävässäni – siitä kiitos heille kaikille. Sydämelliset kiitokseni annan varsinkin PEH- ja ETA-tiimin jäsenille, jotka jaksoivat vuosien ajan ”virkistää ja voimauttaa” minua! Mentorilleni Leena Pulkkiselle olen erityisen kiitollinen – kaikesta!

Lämpimät kiitokseni haluan osoittaa työni ohjaajille professori Kerttu Tossavaiselle ja professori Hannele Turuselle perusteellisesta väitöskirjatyöni ohjaa-misesta. Ohjaajieni kannustava ja positiivinen suhtautuminen on vahvistanut valin-tojani tutkimustyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Väitöskirjatutkimukseni esitar-kastajat, dosentti Hannele Lukkarinen ja dosentti Markku Hynynen esit tivät käymis-sämme keskusteluissa merkittäviä huomioita ja kehittämisehdotuksia. Kiitän mo-lempia esitarkastajia arvokkaasta panoksesta väitöskirjani hyväksi. Tilastollisiin asi-oihin liittyvistä neuvoista kiitän Itä-Suomen yliopiston tilastopalveluiden henkilös-töä. Lisäksi kiitän Maija Pellikkaa siitä, että hän jaksoi auttaa kaikissa ongelmatilan-teissa.

Kiitän Sairaanhoitajien koulutussäätiötä, Sairaanhoitajaliittoa ja Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat r.y.:tä saamastani taloudellisesta tuesta. Tuet mah-dollistivat täysipäiväisen työskentelyni väitöskirjatutkimuksen ääressä. Esitän myös kiitokseni lehtori Ulla Nissille käsikirjoitukseni kieliasun tarkastuksesta.

Lähipiirini, erityisesti äitini ja isäni, on myötäelänyt tutkijan arkea ja o l-lut hengessä mukana joka hetki. Nöyrimmät kiitokseni siitä heille.

Lopuksi haluan kiittää tyttäriäni, Rosaa ja Miraa, siitä erittäin aktiivisesta

työpanoksesta ja ”pienistä, ahkerista sormista”, kun he osallistuivat tutkimukseni eri vaiheissa käytännön toimien toteuttamiseen. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin avio-miehelleni Jukalle, joka on kaikkina yhteisinä vuosinamme järkähtämättä ja vakaan rauhallisesti mahdollistanut minulle itseni ja unelmieni toteuttamisen! Kuopiossa 20.10.2010 Erja Tengvall

X

XI

Sisältö

1 JOHDANTO ………………………………………………………………………… 1

2 SAIRAANHOITAJIEN AMMATILLINEN PÄTEVYYS INTRAOPERA-

TIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ ……………………………………………………. 5

2.1 Intraoperatiiviseen hoitotyöhön vaikuttavat tekijät ……………………………. 5

2.1.1 Hoitotyöntekijöiden ja hoitotyön moninaisuus leikkausyksikössä ………… 5

2.1.2 Hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet …………………………………….. 7

2.1.3 Leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuvat ………………………………… 9

2.2 Sairaanhoitajien ammatillisen pätevyyden osa-alueet ……………………....... 11

2.2.1 Yhteistyö- ja tiimitaidot …………………………………………………….….…12

2.2.2 Dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot …………………………… 14

2.2.3 Tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta ……………………………………………...15

2.2.4 Tilannehallinta ja päätöksentekokyky ………………………………………….16

2.3 Tehtäväsiirrot lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille ………………………. 17

2.4 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista …………………………………………..18

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ……………. 21

4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ……………………………………………….….... 23

4.1 Tutkimuksen tieteenfilosofiset lähtökohdat ……………………………….…..... 23

4.2 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto …………………………………………..…....... 24

4.2.1 Mittarin kehittäminen …………………………………….…..…………………. 24

4.2.2 Aineiston hankinta ………………………………………………………….…….27

4.2.3 Aineiston analysointi ……………………………………………………….…….29

4.3 Tutkimuksen eettiset kysymykset ………………………………………….……. 32

5 TULOKSET ………………………………………………………………………. … 33

5.1 Vastaajien taustatiedot ………………………………………………………. …… 33

5.2 Leikkaushoitajalta edellytetyn ammatillisen pätevyyden osa-alueet

ja niiden toteutuminen………………………………………………………….…….. 37

5.2.1 Aseptiikka ja turvallisuus ………………………………………………………. 39

5.2.2 Dokumentointi ja kommunikointi ………………………………………………47

5.2.3 Leikkaushoidon tekniikka ………………………………………………………. 55

5.2.4 Lääke- ja anestesiahoito …………………………………………………………..57

5.2.5 Hoitovalmistelut …………………………………………………………………..61

5.2.6 Hoidon yksilöllisyys ……………………………………………………….……..64

5.2.7 Äkilliset erityistoiminnot ………………………………………………….……..66

5.2.8 Leikkausasennot ……………………………………………………..…………....68

XII

5.3 Anestesiahoitajalta edellytetyn ammatillisen pätevyyden osa-alueet

ja niiden toteutuminen……………………………………………………….………… 70

5.3.1 Anestesia- ja lääkehoito …………………………………………………………..72

5.3.2 Kommunikointi ja turvallisuus ………………………………………………… 83

5.3.3 Hoitovalmistelut …………………………………………………………………. 88

5.3.4 Anestesiahoidon aloitus …..……………………………………………………. 91

5.3.5 Yhteistehtävät ……………………………………………………………………..94

5.3.6 Tiimi- ja ohjeistustaidot …………………………………………………………. 95

5.3.7 Yhteisvastuutaidot ………………………………………………………………. 98

5.3.8 Erityistoiminnot …………………………………………………………………..100

5.4 Tehtäväsiirrot lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille

ja niiden edellytykset………………………………………………………………….. 102

5.5 Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa

hoitotyössä .……………………………………………………………………………... 104

6 POHDINTA JA PÄÄTELMÄT …………………………………………….……… 111

6.1 Tutkimuksen luotettavuus ……………………………………………………….. 111

6.2 Tutkimustulosten tarkastelu ……………………………………………………… 115

6.2.1 Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden yhteiset ja

erilliset osa-alueet …………………………………………….….. …………………… 116

6.2.2 Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli.......………………….. 125

6.2.3 Ehdotetut tehtäväsiirrot ja niiden edellytykset …………. ….…………………126

6.2.4 Johtopäätökset …………………………. ……………………….………………. 127

6.2.5 Kehittämisehdotukset …………………………………………….…………….. 130

6.2.6 Tutkimuksen merkitys ja jatkotutkimusehdotukset ………….……….……. 131

LÄHTEET ………………………………………………………………………………. 135

LIITTEET ………………………………………………………………………………. 148

LIITETAULUKOT

XIII KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista. Kuvio 2. Mittarin kehittämisen vaiheet. Kuvio 3. Tutkimusaineiston keruu. Kuvio 4. Ammattiryhmät ikäluokittain. Kuvio 5. Vastaajien (%) työkokemus vuosina nykyisessä työyksikössä. Kuvio 6. Ammattiryhmittäin työkokemus vuosina nykyisessä työyksikössä. Kuvio 7. Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toimintojen

toteutuminen aina (%). Kuvio 8. Dokumentointi- ja kommunikointiosa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 9. Leikkaushoidon teknisen osa-alueen hoitotyön toimintojen

toteutuminen aina (%). Kuvio 10. Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toimintojen

toteutuminen aina (%). Kuvio 11. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 12. Hoidon yksilöllisyys -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 13. Äkillisten erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toimintojen

toteutuminen aina (%). Kuvio 14. Leikkausasennot-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 15. Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toimintojen (1-31) toteutuminen aina (%). Kuvio 16. Kommunikointi- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toimintojen

toteutuminen aina (%). Kuvio 17. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 18. Anestesiahoidon aloitus -osa-alueen hoitotyön toimintojen

toteutuminen aina (%). Kuvio 19. Yhteistehtävät-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 20. Tiimi- ja ohjeistustaidot -osa-alueen hoitotyön toimintojen

toteutuminen aina (%). Kuvio 21. Yhteisvastuutaidot-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 22. Erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%). Kuvio 23. Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa hoit o-

työssä. TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Englannin- ja suomenkielisten intraoperatiiviseen hoitotyöhön, leikkaus- ja

anestesiahoitajiin sekä pätevyyteen liittyvien käsitteiden hakutulokset Pu b-Med-, OvidSH-, Cinahl-, Arto- ja Medic- ja Linda-tietokannoista (30.8.2009).

Taulukko 2. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja hoitotyön toimintoja mittaavat muuttujat aikaisempien tutkimusten pohjalta muokattuina.

Taulukko 3. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja hoitotyön toimintoja mittaavat muuttujat aikaisempien tutkimusten pohjalta muokattuna.

Taulukko 4. Tutkimusaineisto ammattiryhmittäin ja organisaatioittain. Taulukko 5. Analyysimenetelmät tutkimuskysymyksittäin. Taulukko 6. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita kuvaavat faktorit. Taulukko 7. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueiden toteutuminen (1 = ei

koskaan, 2 = harvoin, 3 = joskus, 4 = usein, 5 = aina) faktoreittain summamuu t-tujien keskiarvojen sekä minimi- ja maksimiarvojen mukaan.

Taulukko 8. Leikkaushoitaja tietää ja toimii itse uusimman aseptisen tiedon mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan Taulukko 9. Leikkaushoitaja desinfioi potilaan ihon aseptiikan sääntöjen mukaisesti

-toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 10. Leikkaushoitaja tietää steriiliyden vaatimukset -toiminnon toteutuminen tau s-

tamuuttujien mukaan.

XIV Taulukko 11. Leikkaushoitaja korjaa virheellisen aseptisen menettelyn -toiminnon toteutu-

minen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 12. Leikkaushoitaja valvoo aseptiikan toteutumista kaikessa toiminnassa -

toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 13. Leikkaushoitaja tietää potilaalle tehtävän kirurgisen toimenpiteen ja sen kulun

-toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 14. Leikkaushoitaja tietää toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja lai t-

teet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 15. Leikkaushoitaja huolehtii potilaan lämpötaloudesta -toiminnon toteutuminen

taustamuuttujien mukaan. Taulukko 16. Leikkaushoitaja kirjaa ja dokumentoi potilaan hoitotiedot ja -tapahtumat to-

tuudenmukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 17. Leikkaushoitaja toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä

-toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 18. Leikkaushoitaja toimii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuks i-

en mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien m ukaan. Taulukko 19. Leikkaushoitaja kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdonmukaisesti

-toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 20. Leikkaushoitaja kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan

potilaan saman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat -toiminnon toteu-tuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 21. Leikkaushoitaja osaa hoitotyön sähköisen kirjaamisen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 22. Leikkaushoitaja puuttuu toimintaan, kun havaitsee leikkaus- tai anestesiahoita-jan tekevän virheen -toiminnon toteutuminen taustamuuttu jien mukaan.

Taulukko 23. Leikkaushoitaja puuttuu toimintaan, jos havaitsee anestesiologin tai kirurgin tekevän virheen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 24. Leikkaushoitaja huolehtii instrumenttipöydän steriiliydestä ja järjestyksestä -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 25. Leikkaushoitaja kontrolloi toimenpiteessä käytetyt tarvikkeet ja instrumentit -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 26. Leikkaushoitaja tunnistaa mahdolliset hätätilanteet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 27. Leikkaushoitaja hallitsee elvytyksen -toiminnon toteutuminen taustamuuttuji-en mukaan.

Taulukko 28. Leikkaushoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 29. Leikkaushoitaja varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän h e-räämisen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 30. Leikkaushoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 31. Leikkaushoitaja priorisoi toimintaansa tilanteen mukaan -toiminnon toteutu-minen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 32. Leikkaushoitaja huolehtii potilaan intimiteettisuojasta -toiminnon toteutumi-nen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 33. Leikkaushoitaja on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehtii pot i-laan turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 34. Leikkaushoitaja osallistuu anestesian aloitukseen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 35. Leikkaushoitaja tunnistaa hengenvaaralliset tilanteet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 36. Leikkaushoitaja arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien m u-kaan.

Taulukko 37. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita kuvaavat faktorit. Taulukko 38. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueiden toteutuminen (1 = ei

koskaan, 2 = harvoin, 3 = joskus, 4 = usein, 5 = aina) faktoreiden summamuu t-tujien keskiarvojen sekä minimi- ja maksimiarvojen mukaan (n = 589).

Taulukko 39. Anestesiahoitaja ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaan -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

XV Taulukko 40. Anestesiahoitaja osaa toimia hätätilanteessa -toiminnon toteutuminen tausta-

muuttujien mukaan (n = 589). Taulukko 41. Anestesiahoitaja tietää eri anestesiamuodot, niiden edut, haitat ja vasta-aiheet ja

pystyy hyödyntämään tietoa toiminnassaan -toiminnon toteutuminen tausta-muuttujien mukaan.

Taulukko 42. Anestesiahoitaja hallitsee potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen m u-kaan -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien m ukaan.

Taulukko 43. Anestesiahoitaja hallitsee elvytyksen -toiminnon toteutuminen taustamuuttuji-en mukaan.

Taulukko 44. Anestesiahoitaja huolehtii potilaan lämpötasapainosta eri men etelmiä käyttäen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 45. Anestesiahoitaja varmistaa induktion aikaisen hiljaisuuden -toiminnon toteu-tuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 46. Anestesiahoitaja hallitsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin ohjeen mukaan -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 47. Anestesiahoitaja tuntee ja hallitsee lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 48. Anestesiahoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja annost e-lun -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 49. Anestesiahoitaja tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 50. Anestesiahoitaja tietää anestesialääkkeiden haitta - ja sivuvaikutukset -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 51. Anestesiahoitaja hallitsee tarkan kirjaamisen ja raportoinnin -toiminnon toteu-tuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 52. Anestesiahoitaja kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat -toiminnon toteutumi-nen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 53. Anestesiahoitaja kirjaa/ dokumentoi toteutuneet hoitotapahtumat -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 54. Anestesiahoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 55. Anestesiahoitaja tietää ja toimii uusimman aseptisen tiedon mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 56. Anestesiahoitaja toimii eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 57. Anestesiahoitaja kerää tiedot kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksis-ta, joilla on merkitystä potilaan anestesian kannalta -toiminnon toteutuminen taustamuuttu jien mukaan.

Taulukko 58. Anestesiahoitaja haastattelee potilasta selvittääkseen mahdolliset perussaira u-det, yliherkkyydet, potilaan henkisen tilan ja muut anestesiaan ja toimenpitee-seen vaikuttavat tekijät -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 59. Anestesiahoitaja tarkistaa potilaalle tulevan anestesiamuodon ja varaa anestes i-an aikana käytettävät lääkkeet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien m u-kaan.

Taulukko 60. Anestesiahoitaja ohjaa ja tukee potilasta hänen yksilöllisten tarpeidensa muka i-sesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 61. Anestesiahoitaja toteuttaa sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 62. Anestesiahoitaja toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 63. Anestesiahoitajan toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaa t-teet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 64. Anestesiahoitaja puuttuu toimintaan, kun huomaa leikkaus/ anestesiahoitajan tekemän virheen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Taulukko 65. Anestesiahoitaja puuttuu toimintaan, kun huomaa anestesiologin/ kirurgin tekemän virheen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien m ukaan.

Taulukko 66. Anestesiahoitaja tulkitsee laitteiden tuottamaa tietoa ja osaa suhteuttaa sen p o-tilaan kokonaistilanteeseen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien m u-kaan.

XVI Taulukko 67. Anestesiahoitaja lopettaa yleisanestesian ja ekstuboi potilaan leikkaussalissa

-toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Taulukko 68. Leikkaushoitajan hoitotyön toimintojen jakautuminen ammatillisen

pätevyyden tasoihin. Taulukko 69. Anestesiahoitajan hoitotyön toimintojen jakautuminen ammatillisen

pätevyyden tasoihin. LIITETAULUKKOLUETTELO Liitetaulukko 1. Kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimuksia (1999–2008) sairaanhoita-

jan, leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatilliseen pätevyyteen liit-tyvistä tekijöistä teemoittain.

Liitetaulukko 2. Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) näkemysten mukaan.

Liitetaulukko 3. Leikkaushoitajan hallittavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anes-tesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) näkemysten mukaan.

Liitetaulukko 4. Leikkaushoitajan osattavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anes-tesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) näkemysten mukaan.

Liitetaulukko 5. ASEPTIIKKA JA TURVALLISUUS -osa-alueen hoitotyön toimin-tojen toteutuminen (25 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.

Liitetaulukko 6. DOKUMENTOINTI JA KOMMUNIKOINTI -osa-alueen hoito-työn toimintojen toteutuminen (17 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja ki-rurgien (n = 589) arvioimana.

Liitetaulukko 7. LEIKKAUSHOIDON TEKNIIKKA -osa-alueen hoitotyön toimin-tojen toteutuminen (17 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.

Liitetaulukko 8. LÄÄKE- JA ANESTESIAHOITO -osa-alueen hoitotyön toiminto-jen toteutuminen (16 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.

Liitetaulukko 9. HOITOVALMISTELUT-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteu-tuminen (9 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvio i-mana.

Liitetaulukko 10. HOIDON YKSILÖLLISYYS -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (4 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leik-kaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.

Liitetaulukko 11. ÄKILLISET ERITYISTOIMINNOT -osa-alueen hoitotyön toimin-tojen toteutuminen (2 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien , anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.

Liitetaulukko 12. LEIKKAUSASENNOT-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutu-minen (3 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arv ioi-mana.

Liitetaulukko 13. Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavat toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) näkemys-ten mukaan.

XVII Liitetaulukko 14. Anestesiahoitajan hallittavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja

anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) näkemys-ten mukaan.

Liitetaulukko 15. Anestesiahoitajan osattavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anes-tesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) näkemysten mukaan.

Liitetaulukko 16. ANESTESIA- JA LÄÄKEHOITO -osa-alueen hoitotyön toiminto-jen toteutuminen (31 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.

Liitetaulukko 17. KOMMUNIKOINTI JA TURVALLISUUS -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (16 toimintoa) intraoperatiivisessa ho i-totyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgi-en (n = 589) arvioimana.

Liitetaulukko 18. HOITOVALMISTELUT-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteu-tuminen (8 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvio i-mana.

Liitetaulukko 19. ANESTESIAHOIDON ALOITUS -osa-alueen hoitotyön toiminto-jen toteutuminen (9 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.

Liitetaulukko 20 YHTEISTEHTÄVÄT-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutum i-nen (6 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioi-mana.

Liitetaulukko 21. TIIMI- JA OHJEISTUSTAIDOT -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (6 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leik-kaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvioimana.

Liitetaulukko 22. YHTEISVASTUUTAIDOT-osa-alueen hoitotyön toimintojen to-teutuminen (4 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikka-us- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) a r-vioimana.

Liitetaulukko 23. ERITYISTOIMINNOT-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutu-minen (7 toimintoa) intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n = 589) arvio i-mana.

Liitetaulukko 24. Anestesiologilta tai kirurgilta leikkaushoitajalle siirrettävät tehtä-vät vastaajien (n = 589) näkemysten mukaan.

Liitetaulukko 25. Anestesiologilta tai kirurgilta anestesiahoitajalle siirrettävät teht ä-vät vastaajien (n = 589) näkemysten mukaan.

XVIII

1

1 Johdanto

Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen ja pätevyys on ajankohtainen tutkimuskohde Suomessa. Kansainvälisissä tutkimuksissa 2000-luvulla ammatillista pätevyyttä on tar-kasteltu kompetenssin näkökulmasta. Kompetenssit sisältävät kuvaukset tiedois ta, tai-doista ja asenteista sekä pätevyyden riittävän tason kuvauksen. (Redfern ym. 2002; Eraut 2004.) Leikkaus- ja anestesiahoitajat työskentelevät leikkausyksikössä potilaan intraop e-ratiivisen hoitotyön asiantuntijoina. Kansainvälistä hoitotieteellistä t utkimustietoa intra-operatiivisesta hoitotyöstä ja sairaanhoitajien toiminnasta on vähän. Suomalaiset intra-operatiivisen hoitotyön tutkimukset ovat kohdentuneet lähinnä terveydenhuollon järje s-telmään, johtamiseen ja potilaiden kokemuksiin sekä ohjaukseen, ja näissä tu tkimuksissa on käytetty pääosin laadullisia tutkimusmenetelmiä (Nivalainen ym. 2009).

Association of Perioperative Registered Nurses (AORN 2009) on julkaissut intraoperatiivista hoitotyötä koskevat standardit eli laatuvaatimukset , ja näiden laatu-vaatimusten perustana on potilaan oikeus yksilölliseen, turvalliseen, kunnioittavaan ja laadullisesti korkeatasoiseen hoitoon. Laatuvaatimusten avulla kehitetään leikkausyks i-kössä työskentelevien leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista osaamista. Potilaskes-keinen intraoperatiivinen hoitotyö pohjautuu lakisääteisiin, eettisiin ja moraalisiin ohjeis-tuksiin. Vähäiset leikkaus- ja anestesiahoitajien osaamista koskevat tutkimustulokset osoittavat, että moniammatillinen tiimityöskentely, tilanne- ja hoitotoimien hallinta sekä tietoteknologinen osaaminen korostuvat (Hankela 1999; Leinonen 2002; Silén -Lipponen ym. 2002, 2004b; Junttila 2005). Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden täsmällisemmälle määrittelylle intraoperatiivisessa hoitotyössä on selkeä ja ajankohtai-nen tarve. Spesifejä leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden sisältöjä ja hoitotyön toimintoja ei ole kuvattu, ja varsinkin määrällistä tutkimusta tarvitaan la a-jemman ja kattavamman näytön saamiseksi.

Intraoperatiivisessa hoitotyössä kaiken keskipisteenä on potilas, ja hoidon tavoitteena on potilaalle paremman terveydentilan saavuttaminen , nykyisen terveyden-tilan säilyttäminen tai kärsimysten lievittäminen, sekä erityisesti potilaan turvallisuuden takaaminen (Beyea 2009; Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Tämä edellyttää leikkaus- ja anestesiahoitajilta monipuolista ammatillista osaamista ja pätevyyttä (FORNA 2007; AORN 2009; IFPN 2009). Korkeatasoinen intraoperatiivinen hoitotyö vaatii sellaisia te r-veydenhuollon organisaatioita, jotka mahdollistavat potilaan hoidon toteutuksen. Ter-veydenhuollon organisaatioiden järjestämässä leikkaustoiminnassa on kuitenkin ongel-mia, kuten hoitokustannusten kasvu, leikkausjonot eri erikoisaloilla sekä hoitohenkilö s-tön saannin vaikeus (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a, 2007b; Torkki ym. 2007). Hoi-toon pääsyn turvaamiseksi on terveydenhuollon lainsäädäntöä täsmennetty (L 785/ 1992; L 559/ 1994; L 879/ 1998; L 1225/ 2003; ETENE 2008). Hoitotakuulainsäädännön vaikutus on näkynyt tiettyjen erikoisalojen hoitojaksojen lisääntymisenä. Potilaiden ja hoitojakso-jen määrällä mitattuna kirurgia on selvästi suurin erikoisala. Suomessa vuoden 2009 lo-

2

pussa leikkausta, hoitoa tai toimenpidettä odotti yli 70 000 potilasta. Kirurgian erikois-alalla oli huhtikuussa 2010 kuusi kuukautta leikkausta odottaneita potilaita vajaa 2000. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010.) Vuonna 2008 kirurgian ja neurokirurgian er i-koisaloilla toteutui 260 459 leikkausjaksoa, joista päivystystoimenpiteitä oli noin kol-mannes. Yliopistollisten sairaaloiden leikkausjaksojen lukumäärät olivat 22 000–31 000, poikkeuksena Helsingin yliopistollinen keskussairaala, jossa leikkausjaksoja oli lähes 78 000 (Forsström & Pelanteri 2010).

Erikoissairaanhoidossa operatiivisten hoitotoimen piteiden ja -menetelmien laaja-alaisuuden sekä henkilöstö- ja resurssikuormittavuuden painottuminen sydän- ja verisuonikirurgiaan, ortopediaan ja traumatologiaan, gastroenterologiaan, neurokirurg i-aan ja plastiikkakirurgiaan (Kansanterveyslaitos 2007, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009) on perusteena myös tämän tutkimuksen kohderyhmän valinnalle. Näillä erikois-aloilla leikkaus- ja anestesiahoitajien työ on vaativaa sekä määrällisesti että laadullisesti. Potilaille tehtävät toimenpiteet ovat usein myös päivystysluontoisia, jolloin toimenpitei-tä tehdään kaikkina vuorokauden aikoina ja potilaiden riskiluokitus on korkea. (Suomen kirurgiyhdistys 2007; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009.) Hoitohenkilöstön osaamis- ja pätevyysvaatimukset ovat korkeat spesifien hoitotoimenpiteiden ja -menetelmien ta-kia.

Toimenkuvien jatkuva muuttuminen (Vallimies-Patomäki ym. 2003), tek-nologian nopea kehittyminen ja sen käytön lisääntyminen (esim. Scrub Nurse Robots 2007), tietoja viestintätekniikan laajentuminen (Ensio 2001, Jauhiainen 2004.), potilaiden kulttuuritaustojen moninaisuus (Sainola-Rodriguez 2009) ja suunnitellut tehtäväsiirrot lääkäriltä hoitajille lisäävät paineita ammatillisen pätevyyden, osaamisalueiden ja -vaatimusten kartoittamiselle ja täsmentämiselle (Hätönen 2004). Myös sosiaali- ja terve-ysministeriö (2006) edellyttää yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueilla työnjaon kehittämistä. Kansallisen terveyshankkeen (Suomen Kuntaliitto 2004) työnjakopilotit (mm. Sariola 2006; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006; Haapiainen ym. 2007) selvittivät lääkärien ja sairaanhoitajien työnjakoa vastuukysymysten, lainsäädännöllisten muuto s-ten ja tehtävien siirtoon liittyvän lisäkoulutustarpeen määrittelemiseksi (Kukkola & Snellman-Tenhunen 2002; Leiwo ym. 2002b; Kärkkäinen ym. 2003a, 2003b, 2006; Rimpelä 2004). Sairaaloiden linjaorganisaatiot aiheuttavat epäselvyyttä lääkärien ja hoitajien va l-lan sekä vastuun rajoihin (Virtanen & Kovalainen 2006). Työnjaon kehittämisen esteenä voivat olla hoitohenkilökunnan pula, henkilökunnan lisääntyneet työpaineet ja tervey-denhuollon yhä kiristyvät säästövelvoitteet. Toisaalta työnjaon uudistaminen ja tehtäv ä-siirrot voivat johtaa kuormituksen tasaisempaan jakautumiseen eri ammattiryhmien välillä. (Kärkkäinen ym. 2006; Peltonen 2009.)

Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen professorin Kerttu Tossavaisen johtamaa kansainvälistä terveysalan koulutuksen ja työelämän ‖Ev a-luation and development of theoretical and clinical nursing education and working life actions: cultural comparison‖ -tutkimushanketta. Tämä osatutkimus käsittelee kliinistä hoitotyötä ja sen tarkoituksena on täsmentää leikkaus- ja anestesiahoitajalta edellytettä-viä ammatillisen pätevyyden sisältöjä intraoperatiivisessa hoitotyössä hoitajien toimiessa

3

hoitotyön asiantuntijana viidellä eri erikoisala lla viidessä yliopistollisessa sairaalassa. Tässä tutkimuksessa ammatillisella pätevyydellä tarkoitetaan tietojen, taitojen ja asente i-den osaamisen kokonaisuutta sekä hoitotyön toimintojen hallintaa ja am matillista käyt-täytymistä. Lisäksi tässä kyselytutkimuksessa kuvataan leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden sisältöjen toteutumista, luodaan leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli sekä kartoitetaan tehtäväsiirtoja lääkäreilt ä hoitajille leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien arvioimana.

4

5

2 Sairaanhoitajan ammatillinen

pätevyys intraoperatiivisessa hoito-

työssä

2.1 INTRAOPERATIIVISEEN HOITOTYÖHÖN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

2.1.1 Hoitotyöntekijöiden ja hoitotyön moninaisuus leikkausyksikössä

Perioperatiivinen hoitotyö sisältää toimenpiteeseen/ leikkaukseen tulevan potilaan pre -, intra- ja postoperatiivisen hoitovaiheen, ja toiminta pohjautuu kokonaisvaltaiseen , holis-tiseen näkemykseen ihmisestä. Preoperatiivinen hoito koskee ennen toimenpidettä t a-pahtuvaa (esim. preoperatiivinen käynti potilaan luona), intraoperatiivinen toimenp i-teen aikaista leikkausyksikössä tapahtuvaa ja postoperatiivinen välittömästi toimen pi-teen jälkeistä hoitotyötä. (Korte ym. 1996; McGarvey ym. 2000; AORN 2009.) Tämä tu t-kimus kohdentuu leikkausyksikössä ja leikkaussalissa tapahtuvaan, leikkaus - ja anes-tesiahoitajien toteuttamaan potilaan intraoperatiiviseen hoitotyöhön ja hoitotyön toimin-toihin, joista muodostuu leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueiden sisältö.

Leikkausyksiköissä työskentelee monen ammattiryhmän edustajia, ja joka i-sen työpanos vaikuttaa potilaan hoidon lopputulokseen. Leikkausyksikössä sairaanhoi-tajana työskentelevällä on kansainvälisesti tarkastellen monia erilaisia nimikkeitä, kuten perioperative nurse, operating room nurse, theatre nurse, registered nurse (RN), a d-vanced practitioner nurse (APN), advanced scrub practitioner (ASP), clinical nurse spe-cialist (CNS), anesthetist nurse, certified registered nurse anesthetist (CRNA), circulating nurse, scrub nurse, registered nurse first assistant (RNFA), anesthetic assistant, anaesth e-sia technologist and technicians, certified medical assistant, certified nursing assistant, surgical technologist ja surgical assistant nurse. (Mm. Daigle ym. 1996; Wood 2002; McGarvey ym. 2004; Reynolds & Timmons 2005; Newhouse ym. 2005; Baylis ym. 2006; Glower ym 2006; Kingdon & Halvorsen 2006; Adams ym. 2007; Al-Hasmani 2007; Egger & Schubert 2008; Smith & Rawling 2008). Saksassa ja Sveitsissä käytetään puolestaan nimikkeitä operationsschwester, anästhesieschwester, schangli, springer, technische op e-rationsassistent (TOA) (Debrand -Passard & Wunderle 2006). Kaikilla näillä henkilöillä ei ole kuitenkaan sairaanhoitajan koulutusta, ja varsinkin instrumentoivilla henkilöillä on toisistaan poikkeavat koulutustaustat, tehtävät ja valtuudet toimia leikkausyksikössä. Suomessa sairaanhoitajia, jotka työskentelevät leikkausyksiköissä, nimitetään leikkaus-osaston sairaanhoitajiksi, anestesiasairaanhoitajiksi, anestesiahoitajiksi, leikkaushoitajik-si, leikkaussalisairaanhoitajiksi, instrumentoiviksi hoitajiksi, valvoviksi hoitajiksi ja ark i-

6

kielessä jopa instrumenttihoitajiksi ja passareiksi riippuen siitä, missä tehtävissä he toi-mivat. Intraoperatiivisessa vaiheessa anestesiahoitaja on omassa tehtävässään anestesio-login työparina ja leikkaushoitajat toimivat yhteistyössä kirurgin kanssa joko valvovan hoitajan tai instrumentoivan hoitajan tehtävässä. (Virtanen 2005; Tuusvuori 2006.)

Leikkausyksikön toimintatapoihin ja intraoperatiivisen hoitotyön sisältöön vaikuttaa voimakkaasti se, onko kyseessä yhden tai useamman vaativan erikoisalan to i-menpideyksikkö. Myös päivystystoiminta nostaa hoitohenkilöstön ja hoitotyön toiminto-jen vaatimustasoa. Erikoisalat, joiden hoitotoimenpiteissä ja -menetelmissä korostuu laaja teknisen osaamisen vaatimus, luovat osaltaan paineita hyvän potilashoidon toteu t-tamiselle. Leikkausyksiköiden toimintakulttuuriin liittyviä käyttäytymistapoja on tutkit-tu jonkin verran. Lindwall ja von Post (2008) jakoivat leikkausyksikössä ilmenevät käy t-täytymistavat kolmeen: eettisiä arvoja korostavat tavat (esim. kunnioittava suhtautumi-nen potilaisiin ja toisiin), suoriutumista ja toimintaa korostavat tavat (potilas on ‖tapaus‖

eikä kollegiaalisuutta juuri esiinny) sekä perinnettä korostavat tavat (kätketyt voimasu h-teet, nopea, tehokas tulos). Kunkin toimintakulttuurin tunnistaminen ja sen kehittäm i-nen yhä parempaan suuntaan ovat potilaan kokonaishoidon ja johtamisen haasteita myös leikkausyksiköissä.

Intraoperatiiviseen hoitotyöhön ja ammatilliseen pätevyyteen liittyv ä kirjal-lisuus kerättiin Pubmed-, Ovid-, Cinahl-, Arto-, Medic- ja Linda-tietokannoista. Näistä tietokannoista valitu t tutkimusaineistot rajattiin koskemaan vuosina 1999–2008 julkaistu-ja englannin- ja suomenkielisiä tutkimusartikkeleita (40), väitöskirjoja (12) ja yhtä opin-näytettä (ylempi ammattikorkeakoulu), jotka liittyivät leikkaus- ja anestesiahoitajan to-teuttaman intraoperatiivisen hoitotyön kontekstin kuuteen teema-alueeseen. Nämä tee-ma-alueet olivat hoitoympäristö- ja työskentelyolosuhteet, leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuvat, yhteistyö- ja tiimitaidot, dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot, tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta sekä tilannehallinta - ja päätöksentekokyky. (Liitetau-lukko 1.)

Hakutuloksista (taulukko 1) ilmenee, kuinka vähän on julkaistu tietoa leik-kaus- ja anestesiahoitajien ammatillisesta osaamisesta ja pätevyydestä intraoperat iivises-sa hoitotyössä. Yleisimmin tutkimukset ja artikkelit käsittelivät johonkin erikoisalakoh-taiseen kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvää toimintaa. Myös leikkausyksikössä toimiv i-en hoitohenkilöiden ammattinimikkeiden ja koulutustaustojen kirjavuus kansainvälisis-sä julkaisuissa hankaloitti suomalaiseen järjestelmään sopivan ja yhtenäisen leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista pätevyyttä kuvaavan sisällön kartoittamista.

7

Taulukko 1. Englannin- ja suomenkielisten intraoperatiiviseen hoitotyöhön, leikkaus- ja anestesiahoitajiin sekä pätevyyteen liittyvien käsitteiden hakutulokset PubMed -, OvidSH-, Cinahl-, Arto- ja Medic- ja Linda-tietokannoista (30.8.2009).

Hakusana: englanninkielinen/suomenkielinen PubMed Ovid Cinahl Arto Medic

Linda

Operating room nursing 6488 168 44 - - -

Perioperative nursing/ perioperatiivinen hoitotyö 12601 214 9045 1 99 34

Intraoperative nursing / intraoperatiivinen hoitotyö

1024 84 23 0 48 1

Theatre nursing 888 74 125 - - -

Perioperative care 71629 1950 2901 - - -

Intraoperative care 21894 294 2301 - - -

Perioperative phase/ Perioeratiivinen vaihe 956 96 16 0 0 0

Intraoperative phase/ Intraoperatiivinen vaihe 164 168 13 0 0 0

Perioperative period/ perioperatiivinen jakso 9676 3782 327 0 0 0

Intraoperative period/intraoperatiivinen jakso 20030 649 404 0 0 0

Competence/ kompetenssi 87476 12337 26067 33 723 125

Osaaminen - - - 970 12 2496

Professional competence/ Ammatillinen kompetenssi

62093 440 5771 1 541 2

Ammatillinen osaaminen - - - 65 32 271

Ammatillinen pätevyys - - - 21 541 86

Clinical competence/ Kliininen kompetenssi 51045 982 11929 0 224 0

Perioperative competence 581 21 39938 - - -

Professional competence and intraoperative 484 4 4 - - -

Intraoperative competence 561 1 0 - - -

Perioperative nurse / Perioperatiivinen sairaanhoi-taja

2674 1243 217 0 14 0

Intraoperative nurse 548 7 2 - - -

Theatre nurse 521 41 81 - - -

Circulating nurse / Valvova hoitaja 331 799 27 0 0 0

Scrub nurse / Instrumentoiva hoitaja 164 306 28 0 0 0

Leikkaushoitaja - - - 0 5 0

Anesthetist nurse / Anestesiasairaanhoitaja 1350 32 23 0 0 0

Circulating nurse and competence 0 60 0 - - -

Scrub nurse and competence 13 18 0 - - -

Anesthetist nurse and competence 38 3 2 - - -

Circulating nurse and skills 1 - 0 - - -

Scrub nurse and skills 5 - 1 - - -

Anesthetist nurse and skills 34 - 1 - - -

First assistant 945 663 138 - - -

First assistant and competence 54 70 4 - - -

First assistant and skills 44 - 8 - - -

RNFA (registered nurse first assistant) 39 331 47 - - -

RNFA and intraoperative nursing 5 7 0 - - -

Advanced scrub practitioner ( ASP) 3 2 6 - - -

Advanced scrub practitioner and competence 2 1 3 - - -

Technical assistant and intraoperative nursing 0 0 0 - - -

The Surgical assistant nurse 162 2 0 - - -

Teamwork and surgery/Tiimityö ja kirurgia 439 2166 166 0 0 912

Teamwork and intraoperative nursing/ Tiimityö ja intraoperatiivinen hoito

5 5 0 0 2 1

2.1.2 Hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet

Leikkausyksikkö ja leikkaussali hoitoympäristönä ja siellä vallitsevat työskentelyolosu h-teet vaikuttavat leikkaus- ja anestesiahoitajien toimintaan. Potilaalle leikkaussali on ho i-toympäristönä usein outo ja pelottava. Leikkauspelon aiheuttajina potilaat mainitsevat turvattomuuden kokemuksen, teknisen ympär istön, kivun, anestesian, leikkaustoimen-piteen tai tunteen, että ‖jokin menee pieleen‖. Tällöin hoitohenkilökunnan asiallinen

käyttäytyminen ja ammatillinen toiminta korostuvat. Teknisesti pätevä, ystävällinen ja pirteä hoitohenkilökunta sekä henkilökunnan luottamusta herättävä sanaton viestintä on

8

koettu parhaaksi ehkäisykeinoksi pelkoa vastaan. Samoin rauhallinen ilmapiiri, sujuva yhteistoiminta ja turvallisuuden tunteen luominen ehkäisivät pelk oja. (Kiviniemi 2006; Strechi 2007.) Kun hoitohenkilökunta on näin onnistunut lievittämään potilaiden pelkoa, potilaat ovat olleet tyytyväisempiä leikkaussalissa hoitohenkilökunnalta saamaansa koh-teluun ja henkilökunnan ammattitaitoon (Niskanen ym. 2008). Hoitajille työskentelyolo-suhteet leikkaussalissa ovat usein psyykkisesti stressaavia ja fyysisesti ei-optimaalisia. Leikkaussalin olosuhteet, korkeahko lämpötila, koneellinen ilmanvaihto ja -virtaus sekä ilman kosteus, vaikuttavat jaksamiseen. Pitkät, tauottomat ja erityistä keskittymistä va a-tivat leikkaukset ovat psyykkisesti hyvin kuluttavia. Päivystysluontoisuus ja äkkitilan-teisiin varautuminen vaativat hoitajilta jatkuvaa epävarmu uden ja stressinsietokykyä sekä joustavuutta. Myös leikkauksessa tai anestesiassa toiminta on usein ergonomisesti hankalaa ja fyysistä voimaa vaativaa. (Martinez ym. 2003; Gerbrands ym. 2004; Kingdon & Halvorsen 2006). Leikkausyksikön koolla on vaikutusta leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäviin ja hoitotyön toimintoihin. Suurissa leikkausyksiköissä hoitajat pystyvät keski t-tymään erikoisalakohtaisiin toimintoihin, mutta pienet yksiköt edellyttävät sekä leikk a-us- että anestesiahoitajilta enemmän joustavuutta ja monien eritasoisten hoitotyön to i-mintojen hallintaa (Meeusen ym. 2008).

Leikkausyksikössä työskentelyolosuhteisiin sekä potilaan hyvän hoitopro-sessin mahdollistamiseen vaikuttavat myös organisaation hallinnon eri tahot. Leikkau s-yksikön osastonhoitajalta edellytetään vankkaa, ihmisläheistä johtamistaitoa, teknistä ja näkemyksellistä osaamista sekä tulevaisuuden visiointitaitoja (mm. Kondrat 2001). Ny-kyisin hoitotyöntekijältä vaaditaan ammattialueen laaja -alaista hallintaa, eettistä toimin-taa, vuorovaikutus-, verkosto- ja yhteistyötaitoja, päätöksentekokykyä, ohjaustaitoja, hoitotyön sähköisen kirjaamisen taitoja, tietoja viestintätekniikan peruskäyttötaitoja, tietojärjestelmien ja -sovellusten käyttötaitoja, tietosuojan ja -turvan hallintaa sekä asen-teellisia valmiuksia tietoja viestintätekniikan käyttöön, jatkuvan oppimisen taitoja, tie-toja viestintätekniikkaa hyödyntävän hoitotyön kehittämistaitoja ja tutkimustaitoja (mm. Jauhiainen 2004). Nämä hoitohenkilöstön osaamisvaatimukset sekä leikkaus- ja anestesiahoitajilta edellytetty ammatillinen pätevyys on tiedostettava henkilöstöpoliti i-kassa myös päivittäisen toiminnan tasolla. Leikkausyksikön rakenteelliset tekijät ja käyt-täytymistekijät vaikuttavat leikkaustiimin jäsenten sitoutumiseen. Sitoutumiseen vaiku t-tavien tekijöiden, kuten potilaan hoitoprosessin, välineiden, varusteiden ja tilojen hyvä suunnittelu vähentää osaltaan hoidossa tapahtuvia virheitä. (Kondrat 2001; Clancy 2007; Baumgart ym. 2009.)

Henkilöstön mielestä yhtenäisten toimintatapojen soveltaminen, johdolta saatu tiedollinen tuki ja sitoutuminen pitkäjänteiseen toimintaan sekä autoritaarisuuden vähentäminen vaativat edelleen kehittämistä (Watson ym. 2002; Hintsala 2005; Löfman 2006; Heikkilä ym. 2007; Masursky ym. 2008). Johtajat puolestaan arvioivat työyhteisön, ammattitaidon ja toiminnan eettisyyden tärkeimmiksi hoidon laadun edistäjiksi (mm. Kvist 2004). Hoitohenkilöstö korostaa puolestaan henkilökohtaisia voimavaroja, amma t-titaidon ylläpitoa, työyhteisöä, työtä ja kiireetöntä ilmapiiriä. Näiden tekijöiden lisäksi intraoperatiivisessa hoidossa korostuu turvallisen ja laadukkaan hoidon toteutuminen,

9

potilaiden subjektiivinen hyvinvointi ja turvallisuuden kokeminen. (Mm. Hankela 1999; Leinonen 2002.)

Yhteenvetona voidaan todeta, että leikkausyksikössä sekä psyykkiset että fyysiset työskentelyolosuhteet vaikuttavat merkittävästi leikkaus- ja anestesiahoitajien toimintaan. Hyvät olosuhteet, potilaan hoitoprosessin sujuva eteneminen ja selkeät, y h-teiset toimintatavat mahdollistavat potilaan intraoperatiivisen hoitotyön korkeatasoisen toteutumisen.

2.1.3 Leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuvat

Intraoperatiivisessa hoidossa eri erikoisaloilla kirurgisten toimenpiteiden teknistyminen, monien anestesiamuotojen kirjo ja hoitotyön toimintojen jakaantuminen yhä pienempiin, spesifimpiin osiin vaativat leikkaustiimin jäseniltä yhä tarkempaa tehtäväjakoa. Leikk a-us- ja anestesiahoitaja on hoitotyön asiantuntija, joka toimii itsenäisesti hoitaessaan pot i-laita ja toteuttaa samalla lääkärin ohjeiden mukaista potilaalle määrättyä lääketieteellistä hoitoa (Opetusministeriö 2006, 63). Leikkaus- ja anestesiahoitajan osaamisen määrit te-lyyn ja tehtäväkuvien sisältöön vaikuttavat laki ja asetus terveydenhuollon ammattihe n-kilöistä (L 559/ 1994, A 564/ 1994) sekä opetusministeriön (2006) määrittämät sairaanho i-tajan osaamisvaatimukset. Ne koskevat eettistä toimintaa, terveyden edistämistä, h oito-työn päätöksentekoa, ohjausta ja opetusta, yhteistyötä, tutkimus- ja kehittämistyötä sekä johtamista, monikulttuurista hoitotyötä, yhteiskunnallista toimintaa, kliinistä hoit otyötä ja lääkehoitoa.

Leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtävien pätevä toteutus edellyttää selkeää, etukäteen kaikkien tiedossa olevaa strategiaa siitä, mitkä potilaan hoitotyön toiminnot ja tekniset taidot ovat kunkin vastuulla (Healey ym. 2006a; Zarnitz & Malone 2006; Richardson-Tench 2008). Leikkaus- ja anestesiahoitaja saatetaan mieltää vieläkin tehtä-väkeskeiseksi suorittajaksi tai lääkärin assistentiksi, vaikka hänellä on tärkeä tehtävä hoitotyön asiantuntijana ja toiminnan vastuullisena tarkkailijana (Blegeberg ym. 2008). Tehtävien pirstaleisuuden hallinnassa on tärkeä ammatillisen pätevyyden edellytys leik-kauspotilaan hoidon ymmärtäminen perioperatiivisena kokonaisuutena. Vaikka leikk a-us- ja anestesiahoitaja työskentelisi pelkästään intraoperatiivisen hoidon vaiheessa leik-kausyksikössä, kuuluu hänen ammatilliseen pätevyyteensä perioperatiivisen hoitopro-sessin toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi anestesia - tai leikkaushoita-jan tekemä preoperatiivinen käynti potilaan luona ennen toimenpidettä, potilaaseen t u-tustuminen, haastattelu ja tiedon jakaminen sekä saaminen , mahdollistaa potilaan yksi-löllisen ja turvallisen intraoperatiivisen hoidon. Samalla muodostetaan hyvä, luottamu k-sellinen hoitaja-potilassuhde, jolloin on mahdollista tunnistaa myös potilaan hengellisen huolenpidon tarve (Rudolfsson 2007; Griffin & Yancey 2009).

Suomessa leikkaus- ja anestesiahoitajan tehtäväkuvaan vaikuttavat useat tekijät koulutuksesta, kirurgian erikoisalasta, sairaalasta ja leikkausyksiköstä alkaen. Anestesiahoitaja toimii työparina anestesiologin kanssa vastuualueinaan potilaalle a n-

10

nettavan anestesian valmistelut ja aloittam inen, valvonta sekä hoito. Leikkaushoitajat toimivat yhteistyössä kirurgin kanssa joko valvovan hoitajan tai instrumentoivan hoit a-jan tehtävässä kulloisenkin potilaan hoidossa. Tehtävää vaihd etaan työvuoron aikana, ja tehtävän valintaan vaikuttavat potilaalle tehtävä toimenpide, erikoisala, potilaan anam-neesi, hoitajan oma kokemus ja ammattitaito sekä työvuorot tai muut organisatoriset tekijät, jotka vaihtelevat päivittäin (Firlit ym. 2002; McGarvey ym. 2004; Glover ym. 2006; Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry. 2006; Tuusvuori 2006; Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry. 2007). Myös kirurgi ja hänen toimintatapansa saattavat joissakin tila n-teissa vaikuttaa siihen, missä tehtävässä leikkaushoitaja toimii toimenpiteen aikana (vrt. myös Robinson & McIntosh 2002; Asbridge 2006; Baylis ym. 2006; Riley & Manias 2006). Valvovan ja instrumentoivan hoitajan tehtäväkuvat poikkeavat toisistaan. Valvovan ho i-tajan vastuulla on potilaan turvallisuuden takaaminen, ja hän koordinoi toimintaa sekä avustaa koko leikkaustiimiä. Instrumentoivan hoitajan vastuualueina ovat välineellinen valmius, instrumentaatio ja assisteeraus sekä aseptisesta ja steriilistä toiminnasta huoleh-timinen. (mm. Firlit ym. 2002; Kuhmola 2007.) Leikkaus- ja anestesiahoitajat toimivat myös uuden työntekijän, opiskelijoiden ja kollegoiden, kuten myös uusien kirurgien ja anestesiologien perehdyttäjinä, mentoreina ja ohjaajina joko virallisesti tai epävirallisesti. Näissä tehtävissä toimiminen päivittäisen potilaan hoidon ohella on erittäin vastuullista ja aiheuttaa usein stressiä. (Mm. Young 2009.)

Kansainvälisesti leikkausyksikössä työskentelevillä hoitotyöntekijöillä on erilaisia pohja- ja erikoistumiskoulutuksia. Suomessa leikkaus- ja anestesiahoitajat ovat kaikki koulutukseltaan sairaanhoitajia. Erikoistumiskoulutuksissa on suuriakin eroja. Esimerkiksi anestesiahoitajan erikoistumiskoulutus muissa Pohjoismaissa poikkeaa huomattavasti suomalaisesta koulutuksesta. Yhteistä on se, että erikoistumisopinnot voidaan aloittaa vasta sairaanhoitajan tutkinnon jälkeen. Tällä hetkellä Suomessa ei ku i-tenkaan vaadita kyseisen alan työkokemusta ennen ammatilliseen lisäkoulutu kseen tai erikoistumaan hakeutumista. Muissa Pohjoismaissa anestesiahoitaja antaa ‖itsenäisesti‖

yleisanestesioita hyväkuntoisille ASA (I-II) -riskiryhmän potilaille. Suomessa yleisanes-tesian anto, puudutusten laitto ja suonten kanyloinnit, paitsi perifeerisen laskimon kan y-lointi, kuuluvat lääkärille. Eniten eroja anestesiahoitajan ja anestesiologin välis essä työn-jaossa on havaittu niissä toimenpiteissä, joissa paikallisin järjestelyin ja erilliskoulutuksin anestesiahoitajat hoitavat sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla, ekst u-boivat heräämössä ja tekevät potilaan siirtopäätöksen heräämöstä v uodeosastolle. (Nis-kanen ym. 2004; Rosenberg 2009.) Pohjoismaissa leikkaushoitajien tehtäväkuvat on su h-teellisen samankaltaiset. Leikkaushoitajien pohjakoulutuksessa suurimmat erot ovat e u-rooppalaiseen käytäntöön, jossa instrumentoiva henkilö ei ole välttämättä sairaanhoitaja, vaan hän on suorittanut esimerkiksi kolmevuotisen teknisen assistentin koulutuksen eikä hän voi toimia sairaanhoitajan tehtävissä leikkausyksikössä. Valvovat hoitajat ovat yleensä sairaanhoitajakoulutuksen käyneitä. (Niskanen ym. 2004; Rosenberg & Alahuhta 2006; Opetusministeriö 2007.)

11

Yhteenvetona voidaan todeta, että leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuva hoitotyön asiantuntijana sisältää spesifejä ja monipuolisia hoitotyön toimintoja sekä edellyttää ho i-tajilta korkeatasoista, muunneltavaa ammatillista pätevyyttä potilaan vaatiman hoidon mukaisesti (ks. Ruohotie & Honka 2003).

2.2 SAIRAANHOITAJIEN AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN OSA-ALUEET

Suomalaisessa kirjallisuudessa ja tutkimuksissa ammatillisen osaamisen ja pätevyyden käsitteissä on kirjavuutta. Esimerkiksi sairaanhoitajan ammatillista osaamista on kuvattu kvalifikaatioiden (Pelttari 1997; Jauhiainen 2004), osaamisalueiden (Nurminen 2000; Leiwo ym. 2002a; Tuomi 2008), osaamisen (Räisänen 2002; Paloposki ym. 2003; Kuokk a-nen 2003, 2005; Paltta 2005; Opetusministeriö 2006), ammatillisen pätevyyden (Hilden 2002; Hintsala 2005), ammattipätevyyden (Meretoja 2003; Mäkipeura ym. 2007), asian-tuntijuuden (Naumanen-Tuomela 2001), ammattitaidon (Kvist 2004) sekä hoitotyön toi-mintojen hallinnan (Räisänen 2002) avulla. Työn hallinnalla on tarkoitettu työntekijän mahdollisuutta vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja työolosuhteisiin sekä osallistua ja vaikuttaa työtään koskevaan päätöksentekoon (Vahtera ym. 2002). Työntekijälle aset e-tuista vaatimuksista sekä ammatin ja työn sisältöä määrittävistä tekijöistä on käytetty myös käsitteitä kvalifikaatiovaatimus (Pelttari 1997) ja ammattitaitovaatimus (Jaroma 2000).

Vastaavasti kansainvälisissä tutkimuksissa ammatillista osaamista on ku-vattu kompetenssi-käsitteen avulla. Kompetenssin tarkka määritteleminen ja mittaam i-nen on vaikeaa. (Pearson ym. 2002; Watson ym. 2002; Eraut 2004; Tilley 2008). Redfernin ym. (2002) mukaan kompetenssit ovat havaittavissa ja mitattavissa olevaa sairaanhoit a-jan toimintaa, johon liittyvät olennaisesti myös asenteet, arvot, oikeudenmukaisuus sekä persoonalliset ominaisuudet. Perioperatiiviseen kompetenssiin liitetään teknisen ja v ä-lineellisen tieto-taidon hallinnan lisäksi kommunikaatio- ja yhteistyötaidot sekä koroste-taan hyvän, ihmisläheisen johtajuuden merkitystä (mm. Silén -Lipponen ym. 2005; Sto-binski 2008; Tilley 2008; Gillespie & Hamlin 2009). Myös päämäärähakuinen teoreett i-nen, käytännöllinen, tilannesidonnainen ja esteettinen tietotaito, erittäin hyvät komm u-nikointitaidot tiimin jäsenten kesken sekä päivittäiset johtamis- ja koordinaatiotaidot ovat perioperatiivisen kompetenssin sisältöjä (Gillespie ym. 2009).

Ammatillinen pätevyys kehittyy koulutuksen ja työuran aikana. Sairaan-hoitajan pätevöitymiseen tarvittava aika amm attiuramallin kriteerien mukaan on keski-määrin 3 vuotta, ja sairaanhoitajan kehittymistä on kuvattu aloittelevasta suoriutuvaksi, päteväksi ja taitavaksi sairaanhoitajaksi (Benner 1995; Meretoja ym. 2004a, 2004b). Erity i-sesti leikkausyksiköissä työskentelevien sairaanhoitajien itse arvioimat ammattipäte-vyysprofiilit (VAS Scale 0-100) erosivat muiden sairaanhoitajien pätevyysprofiileista. Leikkaus- ja anestesiahoitajat arvioivat oman ammattipätevyytensä lähes kaikilla tasoilla (auttaminen: 65.0, tarkkailuteh tävä: 62.0, työrooli 62.0, hoitotoimen hallinta: 58.8, opet-taminen-ohjaaminen: 57.8, laadun varmistus: 51.2) alhaisemmiksi kuin osastojen, päivy s-

12

tysyksikön ja teho-osaston sairaanhoitajat. Ainoastaan tilannehallinta (VAS: 71.2) leikk a-us- ja anestesiahoitajien arvioimana oli toiseksi korkein keskiarvoltaan, mutta edelleen päivystysyksikön sairaanhoitajat arvioivat oman tilannehallintansa paremmaksi. (Mer e-toja 2003; Meretoja ym. 2004a.) Koposen ym. (2007) mukaan leikkaus- ja anestesiahoitaji-en omat osaamisodotukset muodostuivat tavoitetasoiltaan korkeammiksi ja eri tavoin profiloituviksi kuin poliklinikan sairaanhoitajilla. Intraoperatiivisen hoitotyön katsottiin sisältävän enemmän hätätilanteita, ja tilannehallintaa pidettiinkin ydinosaamisena. To i-saalta leikkaus- ja anestesiahoitajat itse arvioivat oman osaamisensa matalammaksi kuin heidän osastonhoitajansa. Vastaavassa neurokirurgisen hoitotyön sairaanhoitajien osa a-misen kartoituksessa (Kotila ym. 2009) leikkaus- ja anestesiahoitajien itsearvioitu osaa-minen oli edelleen alhaisempaa auttamisen, tarkkailutehtävien ja hoitotoimien hallinna s-sa sekä laadun varmistuksessa kuin neurokirurgisten vuodeosastojen ja teho-osaston sairaanhoitajien. Vahvimpia leikkaus- ja anestesiahoitajat olivat tilannehallinnassa sekä opettamisessa ja ohjaamisessa. On kuitenkin oletettavaa, että leikkaus- ja anestesiahoita-jien erittäin kriittinen asennoituminen osaamiseen ja ammatilliseen pätevyyteen sekä korkean vaatimustason asettaminen itselleen vaikuttivat heidän arviointeihinsa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että aikaisemmat sairaanhoitajan ammatilli-sen osaamisen ja pätevyyden osa-alueisiin pohjautuvat tutkimukset eivät anna selkeää kuvaa leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisesta pätevyydestä ja sen osa -alueista, vaan tarvitaan täsmällisempää tutkimusta, joka ottaa huomioon intraoperatiivisen hoit o-työn luonteen ja erityispiirteet sekä leikkaus- ja anestesiahoitajien hoitotyön toimintojen sisällön. Tässä tutkimuksessa leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisella pätevyydellä tarkoitetaan tietojen, taitojen ja asenteiden osaamisen kokonaisuutta sekä hoitotyön to i-mintojen hallintaa ja ammatillista käyttäytymistä. Leikkausyksiköissä tapahtuvaa intr a-operatiivista hoitotyötä toteuttavat sairaanhoitajat ovat leikkaushoitajia ja anestesiahoita-jia. Anestesiahoitaja toimii työparina anestesiologin kanssa ja leikkaushoitajat, valvova - ja instrumentoiva hoitaja, yhdessä kirurgin kanssa. He muodostavat moniammatillisen työryhmän eli leikkaustiimin. (Mm. Firlit ym. 2002; McGarvey ym. 2004; Silén-Lipponen ym. 2004a; Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. 2006; Adams ym. 2007; Suomen leikk a-usosaston sairaanhoitajat ry. 2007.)

2.2.1 Yhteistyö- ja tiimitaidot

Sairaanhoitajan ammatillisen pätevyyden yhtenä osa -alueena olevat yhteistyö- ja tiimi-taidot ovat välttämättömiä intraoperatiivisessa hoidossa, jota toteuttaa moniammatill i-nen leikkaustiimi (Tanner & Timmons 2000; Reynolds & Timmons 2005; Adams ym. 2006; Makary ym. 2006). Ammattitaitoiset tiimit ovat kyvykkäitä ja halukkaita yhteisty ö-hön hoidollisen osaamisen, persoonallisen taitavuuden sekä sosiaalisten ja teknisten ta i-tojen osalta. Tiimin jäsenten kyky havaita riskejä ja ohjata toisten tiimin jäsenten työsken-telyä ylläpitää leikkauspotilaan turvallisuutta. (Silén-Lipponen ym. 2002, 2004a, 2004c, 2005.) Leikkaus- ja anestesiahoitajilla on positiivisempi asenne yhteistyöhön kuin kiru r-

13

geilla ja anestesiologeilla, ja anestesiahoitajat arvioivat omat yhteistyöta itonsa selvästi paremmiksi kuin anestesiologit (Jones & Fitzpatrick 2009; Taylor 2009). Leikkaushoitajat mainitsivat yhtenä vastuutehtävänään velvoitteen ‖huolehtia kirurgista‖ ja ‖pitää kiru r-gi tyytyväisenä leikkauksen ajan‖. Tämä näkyi osaltaan leikkaushoitajien toiminnassa ja

puhetyylissä. Mieshoitajat eivät nähneet tätä tehtäväkseen. Leikkaus- ja anestesiahoitajat eivät hyväksy enää liian autoritaarista ja dominoivaa kirurgia. Tähän lienee vaikuttanut kirurgien ja anestesiologien ‖naisistuminen‖ ja hoitajien ‖miehistyminen‖ (Rafferty ym. 2001; Timmons & Tanner 2005; Strechi 2007; Undre ym. 2007).

Tiimityötä puolestaan vaikeuttavat epävarmuus, jatkuvat muutokset tiimin kokoonpanossa, tarve ylitöihin, täydellisyyden tavoittelu sekä ongelmat vuorovaikutu k-sessa (Begat ym. 2005; Healey ym. 2006b; Kingdon ym. 2006; Kuhmola 2007). Leikkau s-saleissa saattaa ilmetä epäasiallista käyttäytymistä, häirintää, vähättelyä, tiedon pan t-taamista ja työnteon hankaloittamista eri keinoilla (mm. Kirchner 2009). Vesseyn ym. (2009) mukaan epäasiallinen, ns. häirintäkäyttäytyminen onkin vaiettu ongelma leikk a-usyksiköissä. Brogmus ym. (2007) kehottavat leikkaustiimin jäsenten tiimityöskentelyta i-tojen kehittämiseen. Tiimin jäsenten on omaksuttava rakentavan palautteen antota ito, ja palautteen avulla on puututtava jokaisen tiimin jäsenen virheelliseen toimintaan.

Intraoperatiivisessa hoitotyössä virheitä saattaa aiheutua kokemattomu u-den, puutteellisen neuvonnan, liiallisten tehtävien ja väärän päätöksenteon vuoksi. Li-säksi väärinymmärrykset tiimin jäsenten välillä, monien toimintojen yhtäaikainen suori t-taminen, sopimattomien välineiden käyttö, väärä orientaatio hoitotapahtumaan sekä väsymys voivat aiheuttaa virheellisen toiminnon. (Silén -Lipponen 2008; Chard 2010.) Tekniset virheet saattavat lisääntyä, jos tilannehallinnassa ja vuorovaikutuksessa on va i-keuksia (Catchpole ym. 2008). Watsonin (2009) mukaan leikkaus- ja anestesiahoitajalla on eettinen ja laillinen vastuu potilaan turvallisen hoidon mahdollistajana, ja hänen ve l-vollisuutensa on heti ilmoittaa havaitsemansa virheellinen toiminta. Hyvänä apukeinona virheellisen toiminnan estämiseksi Stainles (2009) suosittelee tarkistuslistan (Surgical Safety Chechlist: WHO 2008a, 2008b) käyttöä, jolloin leikkausyksikössä täytetään joka i-sen potilaan hoidosta tarkistuslomake, joka jakautuu kolmeen vaiheeseen: alkutarkistus (Sign in) ennen anestesiaa, aikalisä (Time out) ennen viiltoa ja lopputarkistus (Sign out) ennen potilaan siirtymistä heräämöön. Suomessa tarkistuslista on jo käytössä osassa yl i-opisto- ja keskussairaaloita. Tarkistuslistan käytön keskeisenä tavoitteena on potilast ur-vallisuuden lisääminen ja infektioiden vähentäminen. Listan käyttö onkin parantanut usean tarkistettavan tapahtuman suorittamista. (Pauniaho ym. 2009; Sosiaali- ja terve-ysministeriö 2009; Ikonen & Pauniaho 2010).

Hyvällä yhteistyöllä ja kommunikaatiotaidolla on todettu olevan merkittä-vä vaikutus toimenpiteen tekniseen sujuvuuteen ja potilaan hoidon lopputulokseen (Mitchell 2008; McCulloch ym. 2009). Yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja koskevien asen-teiden parantamiseksi suositellaan leikkaustiimin jäsen ten kouluttamista yhdessä, esi-merkiksi simulaatiokoulutuksena (mm. Niemi-Murola 2005). Voidaankin todeta, että hyvät yhteistyö- ja tiimitaidot sekä tilanteen mukainen kommunikointitaito ja toiminta ovat leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden merkittävä sisältö.

14

2.2.2 Dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot

Hoitotyössä dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot korostuvat yhä enemmän sairaanhoitajan osaamisvaatimuksina. Potilaan kannalta merkityksellisiä ovat kirjaam i-sen vaikutukset potilasturvallisuuden edistämiseen ja luottamuksellisen hoitosuhteen kehittymiseen. Tietoturvan ja tietosuojan merkitys sekä käytettyjen menetelmien arvioin-ti hoidon dokumentaatiossa on tärkeää. (Jauhiainen 2004; Saranto & Ikonen 2007.)

Suomessa kansallisen perioperatiivisen hoitoisuusluokituksen sekä p e-rioperatiivisen hoitotyön rakenteellisen kirjaamismallin kehittäminen aloitettiin 2005. Sähköisenä kirjaamismenetelmänä leikkaus- ja anestesiahoitajat käyttävät Operaa, leik-kaustoiminnan ohjaus-, raportointi- ja laskutusjärjestelmää, jolla tehdään muun muassa potilaan toimenpideilmoitus, dokumentoidaan toimenpidepäivän tapahtumat sekä val i-doidaan tietoja leikkauksen jälkeen (Kiviniemi ym. 2007). Junttilan (2005) ja Kiviniemen ym. (2007) mukaan intraoperatiivisessa kirjaamisessa korostuvat merkinnät, jotka liitt y-vät potilaan fysiologisten toimintojen, kuten verenkierron ja hengityksen tarkkailuun ja turvaamiseen. Yleisimmin kirjattuja hoitotoimintoja ovat potilaan lämpötasapainon sä i-lyttäminen ja kivunhoitomenetelmät, leikkausasennosta johtuvien komplikaatioiden ehkäisy, nestetasapainon ja verenvuodon tarkkailu ja hoito, lääkehoito, aseptiikan tote u-tumisesta huolehtiminen sekä anestesiasta ja toimenpiteestä tiedottaminen ja kirjaam i-nen.

Intraoperatiivisen hoitotyön dokumentoinnissa, kirjaamisessa, saattaa esiintyä puutteita. Potilaan hoitotapahtumamerkinnöissä voi olla epätarkkuutta ja tu l-kinnanvaraisuutta. Leikkaus- ja anestesiahoitajien tekemät kirjaukset keskittyvät pot i-laan fyysiseen ja aseptiseen turvallisuuteen, ja kirjaamisen motiivina korostuu potilaan ja henkilökunnan oikeusturvan toteutuminen. (Timmons 2003; Junttila 2005; Saranto ym. 2007; Tiusanen ym. 2009.) Anestesialomakemerkinnät ovat vajavaisempia verrattuna sähköiseen rekisteröintiin, ja esimerkiksi puudutuksen leviämisestä sekä voimakkuudes-ta on niukasti merkintöjä (Rosenberg 2009). Jauhiaisen (2004) mukaan sähköisen kirja a-misen taidot, eri tietojärjestelmien käyttötaidot, tietosuojan ja -turvan hallinta sekä kehit-tämis- ja tutkimustaidot tulevat korostumaan hoitotyössä. Leikkaus- ja anestesiahoitajien työ edellyttää jo nyt näitä taitoja. Hoitohenkilöstön mukaan dokumentointiin ja kirja a-mismenetelmiin liittyvä tiedottaminen vaatii kehittämistä (Watson ym. 2002; Löfman 2006; Al-Hasmeni 2007; Heikkilä ym. 2007).

Leikkausyksikössä käytetyt henkilöiden väliset viestintätavat ovat myös vaikuttamisstrategioita. Viestintätaitoihin kuuluu myös huumorin käyttö, jolla on tode t-tu olevan hyviä vaikutuksia sekä potilaaseen että tiimin jäseniin. Hyvä potilaan ja hoita-jien välinen huumori nostaa potilaan kivun sietokykyä, parantaa hengitystä ja lihasten toimintaa. Hyvällä huumorilla on myös terapeuttinen vaikutus. Tiimissä huumorin käy t-tö vähentää hierarkisuutta ja lisää yhteenkuuluvuutta. Leikkaus- ja anestesiahoitajat käyttävät huumoria toimimattoman välineen, osaamattoman työtoverin, vihamielisen

15

potilaan tai epäammatillisesti käyttäytyvän lääkärin aiheuttamaa vihastumista kompe n-soimaan. (Buxman 2008.)

Moniammatillisessa toiminnassa viestintäkeinona saatetaan käyttää hiljai-suutta. Hiljaisuuden muotoja ovat usein puheen puuttuminen, pyyntöihin tai vaatimu k-siin reagoimattomuus sekä hiljaa puhuminen. Näillä keinoilla leikkaustiimin jäsenet saattavat pyrkiä käyttämään valtaa toisiaan kohtaan. Toisaalta leikkaustiimin jäsenten välinen hiljaisuus voi olla myös osoitus yhteisymmärryksestä ja sujuvasta toiminnasta. (Mm. Gardezi ym. 2009.) Espin ja Lingaardin (2001) mukaan kirurgit yleensä viestivät kysymällä ja toteamalla. Sairaanhoitajat puolestaan enimm äkseen totesivat, eivätkä juuri esittäneet kysymyksiä. Hoitajat käskyttivät enemmän kuin kirurgit. Kielteisen palautteen molemmat ammattiryhmät esittivät nuhteluna. Äänen sävy tai muu sanaton viestintä saattoi muuttaa asiallisen, sanallisen kommentin merkityksen aivan päinvastaiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että intraoperatiivisen hoitotyön ja potilaan hoidon kirjaaminen sekä lomakkeelle että sähköisesti eri tietojärjestelmiin edellyttää leikkaus- ja anestesiahoitajilta monipuolisia tietoteknisiä ja v iestintätaitoja, jotka ovat myös jurid isesti merkittäviä ja vaativia ammatillisen pätevyyden sisältöjä.

2.2.3 Tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta

Potilaan intraoperatiivinen hoitovaihe sisältää satoja yksityiskohtaisia hoitotyön toimin-toja, jotka ovat leikkaus- ja anestesiahoitajan vastuualuetta. Potilaalle yksilöllisen ja tu r-vallisen hoidon takaaminen vaativat leikkaus- ja anestesiahoitajilta monipuolista ja laaja-alaista osaamista. Erikoisalakohtaisten hoitotoimien ja tarkkailun hallinta, kliininen osaaminen (Leiwo ym. 2002a, Luotola ym. 2003; Paltta 2005; Holmlund ym. 2007) sekä toimenpiteeseen ja anestesiaan liittyvä erityisosaaminen (mm. Firlit ym. 2002; Palese & Infanti 2006) korostuvat leikkaus- ja anestesiahoitajien pätevyysvaatimuksissa. Lisäksi leikkaus- ja anestesiahoitajilta hoitotoimien yhteyteen liittyviä vaadittavia taitoja ovat faktatietoihin perustuva kriittinen ajattelu - ja arviointikyky (Voight 2009). Hoitotyön toimintojen hallintaa on myös potilaan kanssa vuorovaikutteinen kommunikaatio. Poti-laiden mielestä preoperatiivisella käynnillä tutuksi tulleen anestesiahoitajan kohtaam i-nen vastaanottotilanteessa ja hänen läsnäolonsa leikkaussalissa auttaa potilasta rento u-tumaan ja kokemaan psyykkistä turvallisuutta. (Rudolfsson ym. 2003a.) Myös leikkaus- ja anestesiahoitajat kokivat tärkeäksi hoitosuhteen luomisen mahdollisimman varhaise s-sa vaiheessa. Potilaasta saadut ennakkotiedot, myös hänen aikaisempia kokemuksiaan koskevat, ja hoitotapahtumiin varautuminen edesauttoivat hoitajia hyvän intrao peratii-visen hoidon turvaamisessa ja hoitotyön toimintojen yksilöllisessä toteuttamisessa. (Ru-dolfsson ym. 2003b.)

Hoitotyön toimintojen hallintaa ovat myös laite-, sähkö- ja kaasutekninen osaaminen, välineiden käytön (koneiden, laitteiden ja instrumenttien) hallinta ja käsittely sekä potilaan hoitotoimiin (puuduttaminen, nukuttaminen, asennon laittaminen, leikk a-usalueen desinfioiminen, instrumentaatio, assisteeraus) liittyvä yksilöllinen ja ammatti-

16

taitoinen ohjaus. Samoin infektioiden torjuntaan liittyvä toiminta on leikkaus- ja anes-tesiahoitajan perusosaamista intraoperatiivisessa hoidossa. (Parsons & Newcomb 2007, Mitchell & Flin 2008; Stobinski 2008; Pear & Williamsson 2009.) Potilaan hoitoon sisält y-vät tarkkailutehtävät, kuten potilaan voinnin analysointi monipuolisesti, muun henkilö-kunnan ohjaaminen tarkkailuvälineistön käytössä ja oman erikoisalansa hoito - ja tarkkai-lutoiminnan kehittäminen edellyttävät erittäin hyviä tietoja anatomiasta, fysiologiasta ja farmakologiasta. (Begat ym. 2005; Perry 2005; Kingdon ym. 2006; Kuhmola 2007; Mit-chell & Flin 2008). 2.2.4 Tilannehallinta ja päätöksentekokyky

Potilaan riskikartoituksessa, komplikaatioiden ennaltaehkäisyssä ja lääkehoidon ratka i-suissa on leikkaus- ja anestesiahoitajilla todettu olevan vaikeuksia (Kingdon ym. 2006; Voight 2009). Tilannehallinta ja päätöksentekokyky ovat kuitenkin leikkaus - ja anes-tesiahoitajan toiminnan perusedellytyksiä. Tilannehallintaan kuuluvat hengenvaaralli s-ten tilanteiden varhainen tunnistaminen, toiminnan joustava priorisoiminen tilanteen mukaan, hätätilanteissa toimiminen tilanteen vaatimalla tavalla, työtovereiden ohjaam i-nen nopeasti muuttuvien tilanteiden hallinnassa, välineistön toimintavalmiuden ylläp i-täminen, yhteistyön edistäminen nopeasti muuttuvissa tilanteissa sekä nopeaan ongel-manratkaisuun kykeneminen (Begat ym. 2005; Kingdon ym. 2006; Coopmans & Biddle 2008; Voight 2009). Anestesiahoitajat korostavat tarvitsevansa koulutusta ja lisäpätevyy t-tä potilaan riskikartoituksesta (ks. Paakkonen 2008), hoidon turvallisuuden ennaltaeh-käisystä sekä spesifien anestesiamuotojen käytöstä ja erityisesti lääkehoidosta (Goni & Perez 2009). Koulutus näyttää lisäävän hoitajien itseluottamusta elvytystaitojen hallin-nassa, mutta ei kuitenkaan vähennä jännitystä eikä epävarmuutta omaa r ooliaan koh-taan (Mäkinen ym. 2009).

Hintsalan (2005) mukaan sairaanhoitajista naiset korostavat päätöksenteos-sa oikeudenmukaisuutta, vastuuta potilastyöstä sekä päätöksentekovaltaa työyhteisöis-sä, kun taas miehet päätöksenteon itsenäisyyttä. Lisäksi naiset korostavat koulutuksen arvostusta ja aktiivista tiedonhankintaa, miehet taas vaikutusvaltaa. Tilannehallintaan liittyy myös intuitio, merkityksiin ja vuorovaikutukseen perustuva toiminta (Nurminen 2000). Tilannehallinta edellyttää vankkaa teoriatiedon hallintaa sekä perustelemisen tai-toja (Oikarinen 2003; Timmons 2003; Meretoja ym. 2004a; Leinonen 2007; Mitchell & Flin 2008). Leikkausyksikön kanssa samankaltaisessa hoitoympäristössä työskentelevien t e-hostetun hoidon osaston sairaanhoitajien tärkeimpiä kvalifikaatiovaatimuksia ovat ääne-tön ammattitaito ja intuitiivisuus, itsenäisyys ja päätöksenteko hoitotyössä, erityisalan tieto ja tiedon soveltaminen sekä muutoksenhallinta (Luotola ym. 2003; Parsons & New-comb 2007; Salonen ym. 2007). Intuitioon, merkityksiin ja vuorovaikutukseen perustuva toiminta on yksi merkittävä leikkaus- ja anestesiahoitajan osaamisalue. Sen todentam i-nen ja tutkiminen on kuitenkin vaikeaa. Tutkittavan henkilökohtainen kokemus intuiti i-visesta toiminnasta ilman, että hän jälkeenpäin kykenee sanomaan tarkasti, mikä sai ai-

17

kaan toiminnon, voi olla hyvin erilainen. Harva pystyy kuvaamaan, mihin tekijöihin, syihin, tietoihin tai vaistoon hänen reaktionsa perustuivat. (Nurminen 2000.)

Yhteenvetona voidaan todeta, että leikkaus- ja anestesiahoitajat tarvitsevat vankkaa leikkaus- ja anestesiahoitoon liittyvän hoitotieteellisen ja lääketieteellisen tiedon hallintaa, laajaa kokemusta erilaisista potilastilanteista sekä harjaantumista päätöksent e-ossa, jotta he pystyvät nopeasti muuttuvissa tilanteissa toteuttamaan potilaan turvallista intraoperatiivista hoitotyötä.

2.3 TEHTÄVÄSIIRROT LÄÄKÄREILTÄ LEIKKAUS- JA ANESTESIAHOI-

TAJILLE

Terveydenhuollon ammatinharjoittamisesta on säädetty laissa (559/ 1994) ja asetuksessa (564/ 1994). Lääkärit ja sairaanhoitajat ovat laillistettuja ammattihenkilöitä, ja laissa mää-ritellään ammattihenkilöiden yleiset velvollisuudet sekä lääkärien erityiset oikeudet ja velvollisuudet. Lääkäreitä lukuun ottamatta laissa ei ole tarkemmin määritelty eri a m-mattihenkilöiden tehtäviä. Terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät työtä oman kou-lutuksensa ja ammattitaitonsa mukaisella ammattivastuulla. (Sosiaali- ja terveysministe-riö 2004, 2005, 2006.) Tehtäviensiirto lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä edellyttää, että sairaanhoitajalla on tehtävien suorittamiseen riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito ja että potilasturvallisuuden takaamiseksi sairaanhoitajan osaaminen varmistetaan asianmukaisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a, 2009; Peltonen 2009.)

Uudistuvat tai muuttuvat tehtäväkuvat edellyttävät uusia, täsmennettyjä ammatillisia osaamis- ja pätevyysvaatimuksia. Erityisesti haasteena on hoitohenkilöstön, kuten leikkaus- ja anestesiahoitajien, riittävän laaja-alaisen, mutta kuitenkin spesifin osaamisen ja pätevyyden ylläpitäminen ja varmistaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 2009; Lahti 2006; Kunnallinen työmarkkinalaitos 2009.) Toisaalta lääkäreidenkin ammatillisen osaamisen laajentamiseen on tarvetta. Heillä lääketieteellisen tiedon hallin-nan rinnalla korostuu myös muu asiantuntijuus, joka liittyy oppimis- ja viestintätaitoi-hin, yhteisötaitoihin sekä toimintojen ohjaukseen ja hallintaan. Yhteistyöta itoihin kuuluu tieto muiden ammattilaisten toiminnan tavoitteista, toimintamalleista ja osaamise sta. (Patja ym. 2009.) Sosiaali- ja terveysministeriö (2006) edellyttää yliopistollisten sairaalo i-den erityisvastuualueilla työnjaon kehittämistä. Kansallisen terveyshankkeen työnjak o-pilotit (Sariola 2006; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006; Haapiainen ym. 2007) kartoittivat lääkärien ja sairaanhoitajien työnjakoa, ja näiden pilotointien tarkoituksena oli selventää vastuukysymyksiä sekä lainsäädännöllisten muutosten ja tehtävien siirtoon liittyvän lisäkoulutuksen tarvetta (Kukkola & Snellman -Tenhunen 2002; Leiwo ym. 2002b; Kärk-käinen ym. 2003a, 2003b, 2006; Rimpelä 2004). Terveydenhuollon yksiköissä toteutetut hallinnolliset linjaorganisaatiot saattavat aiheuttaa epäselvyyttä lääkäreiden ja sairaa n-hoitajien vallan sekä vastuun rajoissa (Virtanen & Kovalainen 2006).

18

Anestesiologien puute aiheutti keskustelua lääkäreiden ja anestesiahoitajien välisestä työnjaosta 2000-luvun alussa. Tuolloin eri sairaaloissa anestesiologien ja anestesiahoitaji-en työnjako oli melko yhtenäinen. Yleisanestesian anto, puudutusten laitto ja suonten kanyloinnit, lukuun ottamatta perifeerisen laskimon kanylointia, kuuluivat anestesiolo-geille. Eniten eroavuutta esiintyi työnjaossa, joka koski sedaatiota puudutusten yhtey-dessä eri lääkeaineilla sekä ekstubaatiota heräämössä. Vain osa halusi kehittää työnjakoa niin, että anestesiahoitaja hoitaisi yleisanestesian alusta loppuun ilman lääkärin läsn ä-oloa. Anestesiatoiminnasta vastuussa olevat henkilöt pitivät silloista työnjakoa melko toimivana. (Niskanen ym. 2004). Kirurgien ja leikkaushoitajien välistä ty önjakoa koske-via tutkimuksia on niukasti. Leiwon ym. (2002b) mukaan kirurgisista toimenpiteistä sa i-raanhoitajille siirrettäviksi esitettiin pienten luomien poistamista sekä pintahaavojen ompelua. Myös Paakkosen (2008) mukaan pienten haavojen ompelu voisi o lla sairaan-hoitajan tehtävä.

Niskasen (2006) mukaan työnjakoa voidaan kehittää paikallisestikin, mutta kehittämiseen tarvitaan myös valtakunnallisia, yhdessä sovittuja toimintamalleja ja ko u-lutusta. Tehtäväsiirroissa on huomioitava työskentelykulttuuri, joka vaihtelee työyksi-köittäin. Yhdessä yksikössä toimiva menettely ei toimikaan toisessa. Leikkausyksiköissä on runsaasti erikoisalakohtaisia toimintatapoja . Lisäksi yksiköiden toiminnanohjausjär-jestelmät ovat osoittautuneet vanhanaikaisiksi. Näin ollen leikkausyksiköissä on tarvetta selkeyttää toiminnanohjauksen työnjakoa ja vastuuta lääkäreiden ja hoitajien välillä. Toimenkuvat ja valtasuhteet tulisi olla kirjallisessa muodossa. (Niskanen 2006; Marjamaa 2007.)

Yhteenvetona voidaan todeta, että lääkäreiden ja leikkaus- ja anestesiahoi-tajien työnjaon kehittämiselle ja tehtäväkuvien tarkentamiselle on tarvetta. Samalla teh-täväsiirtojen edellytyksiä on tarkasteltava laajasti. Leikkaus- ja anestesiahoitajien amma-tillisen pätevyyden sisältöä on täsmennettävä ja vastuukysymykset selkiytettävä ennen mahdollisia tehtäväsiirtoja.

2.4 YHTEENVETO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDISTA

Tutkimus käsittelee kliinistä hoitotyötä ja leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista pätevyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä sekä tehtäväsiirtoja lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja tausta pohjautuvat sairaa n-hoitajan ammatilliseen pätevyyteen ja intraoperatiiviseen hoitotyöhön (kuvio 1). Tässä tutkimuksessa leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisella pätevyydellä tarkoitetaan heiltä edellytettyä tietojen, taitojen ja asenteiden osaamisen kokonaisuutta sekä hoit o-työn toimintojen hallintaa ja ammatillista käyttäytymistä. Intraoperatiivisella hoitotyöllä tarkoitetaan potilaan toimenpiteen aikaista leikkausyksikössä tapahtuvaa leikkaus- ja anestesiahoitajien toteuttamaa hoitotyötä. Leikkaus- ja anestesiahoitajien amm atillista pätevyyttä määrittävät sairaanhoitajan yhteistyö- ja tiimitaidot, dokumentointi-, tieto-tekniikka- ja viestintätaidot, tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta, tilannehallinta ja päätök-

19

sentekokyky sekä intraoperatiiviseen hoitotyöhön liittyvät tekijät, kuten hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet sekä leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuvat.

Intraoperatiivista hoitotyötä ja leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista pätevyyttä käsittelevää kotimaista tutkimusta on vähän. Aikaisemmat tutkimukset käsit-televät lähinnä potilaan kokemuksia ja ohjausta, tiimityöskentelyä tai hoitotyön kirja a-mista (Leinonen 2002; Silén-Lipponen ym. 2004b; Junttila 2005). Kansainvälisiä intraop e-ratiivista hoitotyötä ja hoitohenkilöstöä koskevia tutkimuksia (mm. Tanner & Timmons 2000; Firlit ym. 2002; Clancy 2007; Egger & Schbert 2008; Gillespie ym. 2009) tarkastelt a-essa on huomioitava erot hoitotyöntekijöiden koulutustaustojen, organisatoristen toimin-tatapojen sekä hoitotyön toimintojen ja tehtäväkuvien välillä.

Kuvio 1. Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista

INTRAOPERA- TIIVISEEN HOI-TOTYÖHÖN VAI-KUTTAVAT TEKI-JÄT: Hoitoympäristö- ja työskentely-olosuhteet Leikkaus- ja anes-tesiahoitajien tehtäväkuvat

SAIRAANHOITAJAN AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN OSA-ALUEET: Yhteistyö- ja tiimitaidot Dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot Tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta Tilannehallinta ja päätöksentekokyky

TEHTÄVÄ-SIIRROT: Lääkäreiltä leikkaus- ja/tai anestesiahoitajalle siirrettävät tehtä-vät

LEIKKAUS- JA ANESTESIAHOITAJAN AMMATILLINEN PÄTEVYYS INTRAOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ

20

21

3 Tutkimuksen tarkoitus ja tutki-

muskysymykset

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatil-lista pätevyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä. Tutkimuksessa kuvataan viiden yliopis-tollisen sairaalan viidellä eri erikoisalalla (neurokirurgia , sydän- ja verisuonikirurgia, ortopedia ja traumatologia, gastroenterologia ja plastiikkakirurgia) työskentelevältä leik-kaus- ja anestesiahoitajalta edellytettyä ammatillista pätevyyttä ja vaaditun ammatillisen pätevyyden toteutumista, kun hän toimii hoitotyön asiantuntijana leikkausyksikössä yhtenä leikkaustiimin jäsenenä. Ammatillisen pätevyyden arvioijina ovat leikkaus- ja anestesiahoitajat, anestesiologit ja kirurgit. Lisäksi selvitetään vastaajien näkemyksiä tehtäväsiirroista lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille sekä siirtojen edellytyksiä. Tavoitteena on luoda tämän tutkimuksen tulosten perusteella leikkaus- ja anestesiahoita-jan ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa hoitotyössä. Ammattipätevyysmallissa kuvataan keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Tutkimuskysymykset: 1. Millaista ammatillista pätevyyttä edellytetään leikkaushoitajalta intraoperatiivisessa hoitotyössä ja miten se toteutuu eri ammattiryhmien (leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien) arvioimana sekä tarkasteltuna sairaaloittain ja työkokemu k-sen mukaan? 2. Millaista ammatillista pätevyyttä edellytetään anestesiahoitajalta intraoperatiivisessa hoitotyössä ja miten se toteutuu eri ammattiryhmien (leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien) arvioimana sekä tarkasteltuna sairaaloittain ja työkokemuk-sen mukaan? 3. Mitä tehtäviä vastaajat esittävät siirrettäviksi lääkäreiltä leikkaus - ja anestesiahoitajille ja mitä nämä tehtäväsiirrot edellyttävät? 4. Millainen on leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmalli?

22

23

4 Tutkimuksen toteutus

4.1 TUTKIMUKSEN TIETEENFILOSOFISET LÄHTÖKOHDAT

Tutkimuksen lähestymistapa muodostuu ontologiasta, epistemologiasta ja metodolog i-asta sekä filosofisista olettamuksista, jotka ohjaavat tutkijan ajattelua ja toimintaa (Rau-nio 1999; Niiniluoto 2002; Alastalo 2005).

Ontologialla, opilla olevaisuudesta, pyritään vastaamaan kysymykseen tutkittavan ilmiön perusluonteesta ja ihmisen perimmäistä olemuksesta. Ontologisesti maailmaa voi hahmottaa joko todellisuuden suhteella ihmisen käsityksiin tai todellisu u-della sinällään, yksilöstä riippumatta. Todellisuus koostuu empiirisesti havaittavista kokemuksista ja aktuaalisesta todellisuudesta, joka ympäröi ihmistä, sekä reaalisesta toiminnasta. (Raunio 1999.) Tämä tutkimus kohdentuu suomalaisten yliopistollisten sa i-raaloiden viiden eri erikoisalan leikkausyksiköihin ja koostuu leikkaus - ja anestesiahoita-jien, anestesiologien ja kirurgien omista kokemuksista ja näkemyksistä, joita heillä on leikkaus- ja anestesiahoitajan toiminnasta ja ammatillisesta pätevyydestä intraoperatiiv i-sessa hoitotyössä leikkausyksikössä. Tutkijan oma työkokemus vastaavasta todellisu u-desta vaikutti tutkittavan ilmiön valintaan.

Ihmistieteissä ontologiaan sisältyy ihmiskäsitys, jolla tarkoitetaan niitä ole-tuksia, joita tutkijalla on tutkimuskohteena olevasta ihmisestä. Indeterministinen ihmis-käsitys olettaa ihmisellä olevan tietoisuuden ja vapaan tahdon, jonka kautta ihminen myös toimii. (Raunio 1999.) Tutkijan omaa ihm iskäsitystä ohjaa oletus ihmisen vapaasta tahdosta ja tiedosta, joka on jatkuvassa vuorovaikutuksellisessa suhteessa ympäristöön. Tutkijan ihmiskäsityksessä on yhtenevyyttä myös holist iseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on kokonaisuus (Rauhala 1990, 2005; Lehtovaara 1992). Tutkimuksen kohteena olevat leikkaus- ja anestesiahoitajat, anestesiologit ja kirurgit ovat vapaasta tahdostaan ja tietoisesti työskentelemässä vaativilla erikoisaloilla toteuttaakseen m o-niammatillista, laadullisesti hyvää potilaan intraoperatiivista hoitoa. Tutkija olettaa, että he edellyttävät myös leikkaus- ja anestesiahoitajilta korkeaa ammatillista pätevyyttä sekä holistista, kokonaisvaltaista suhtautumista potilaaseen. Holistinen lähestymistapa kuvaa leikkaus- ja anestesiahoitajien toteuttamaa intraoperatiivisen hoitotyön todellisuutta. Holistinen hoitaja ottaa huomioon potilaan bio-psyko-sosiaaliset, kulttuuriset ja hengel-liset osa-alueet toiminnassaan. (AHNA 2009; Sharoff 2009.) Intraoperatiivisen hoitotyön kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, kun nämä osat ymmärretään leikkaus- ja anestesiahoitajien toteuttamina hoitotyön toimintoina ja osat ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa tietyssä ympäristössä, tässä tapauksessa leikkausyksikössä.

Tutkimuksen epistemologia, tieto-oppi, tutkii tiedon alkuperää ja luonnet-ta, tiedon rajoja sekä tutkijan suhdetta tietoon. Tutkittavan ilmiön epistemologiset peru s-teet tarkoittavat sitä, mistä ja miten tutkija hankkii tietonsa ja miten pätevää tieto on. Empiristinen näkemys pohjautuu ajatukseen, että kaikki tieto alkaa havainnoista ja ete-

24

nee teorioihin. Havainnot kerätään yleensä määrällisellä tu tkimusmenetelmällä, kuten tässä tutkimuksessa kyselylomakkeella. Ihmisen tietäminen on sidoksissa kokemukseen, eikä tieto voi olla riippumatonta. Tietäminen tapahtuu aina jossakin ympäristössä, tie-tyistä lähtökohdista ja tiettyjä päämääriä varten. Tieto on inhimillistä, subjekti ivista sekä arvosidonnaista, ja se on sidoksissa ihmisen kokonaismaailmaan. (Niiniluoto 2002; Ra u-nio 1999; Alastalo 2005.) Tässä tutkimuksessa tietoa kerättiin ensisijaisesti hoitotyön asi-antuntijoilta, leikkaus- ja anestesiahoitajilta, sillä he ovat varsinaisia asiantuntijoita mä ä-rittelemään leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillista pätevyyttä. Lisäksi haluttiin leik-kaustiimin jäsenten, anestesiologien ja kirurgien lääketieteellinen näkemys antamaan lisänäkökulmaa hoitajien ammatilliseen pätevyyteen. Saatu tieto on subjektiivista ja s i-doksissa vastaajan kokemukseen ja ymp äristöön.

4.2 TUTKIMUSMENETELMÄ JA-AINEISTO

Tutkimuksen ontologia ja epistemologia ohjaavat myös tutkimusmenetelmien valintaa. Tässä tu tkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmetodologiaa ja tutkimus on survey-tutkimus. Aineiston hankintamenetelmä oli kyselylomake (liite 1). Kyselyllä sa a-vutettiin ne suomalaiset asiantuntijat, joilla oli kompetenssia määritellä leikkaus - ja anes-tesiahoitajien ammatillisen pätevyyden sisältö . Otos käsitti kaikki leikkaus- ja anestesia-hoitajat, anestesiologit ja kirurgit, jotka työskentelivät viidessä yliopistollises sa sairaalas-sa viiden erikoisalan (sydän- ja verisuonikirurgia, neurokirurgia, ortopedia ja traumato-logia, gastroenterologia ja plastiikkakirurgia) leikkausyksiköissä ja olivat läsnä yksikk ö-jen meeting-tilaisuuksissa, joissa kyselylomakkeet jaettiin. Kyselytutkimuksen etuna oli suuren kohdejoukon ja laajan kysymysmäärän mahdollistuminen. Valmiit vastausvaih-toehdot olivat helppoja vastaajille ja kysely oli edullinen tapa hankkia aineistoa. Laaja kyselyaineisto mahdollisti myös monipuoliset tilastolliset analyysimenetelmät. (Ks. Alasuutari 2001; Ahola ym. 2002; Alastalo 2005; Burns & Grove 2005; Hirsjärvi ym. 2007.)

Muuttujat jaoteltiin taustamuuttujiin ja tutkimusmuuttujiin , jotka tässä tu t-kimuksessa olivat leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista pätevyyttä kuvaavia hoito-työn toimintoja. Yleisempää tietoa antavat taustamuuttujat (Grönroos 2003; Karjalainen 2004; Heikkilä 2005) olivat ikä, sukupuoli, toimipaikka ja yksikkö, nimike päätoimessa, työkokemuksen pituus, työsuhteen vakinaisuus sekä erikoisala.

4.2.1 Mittarin kehittäminen

Mittarin teoreettisena lähtökohtana käytettiin sairaanhoitajan ammatilliseen pätevyyteen ja osaamiseen liittyviä aikaisempia kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimuksia vuosilta 1999–2008 (liitetaulukko 1), opetusministeriön (2006) laatimia sairaanhoitajan ammatilli-sen osaamisen sisältöjä (kliininen osaaminen, lääkehoito), anestesiasairaanhoitajille la a-

25

dittuja osaamisvaatimuksia (Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry. 2006) sekä leikkaushoi-tajille laadittuja osaamisvaatimuksia (Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry. 2007). Kyselylomake kehitettiin tätä tutkimusta varten.

Tässä tutkimuksessa muodostettiin ensin leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet edellä mainittujen lähteiden sisällön perusteella induktiivisesti luokitellen. Muodostetut osa-alueet nimettiin seuraavasti: hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet, leikkaus- ja anestesiahoitajan tehtäväkuva, yhteistyö- ja tiimi-taidot, dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot, tarkkailu - ja hoitotoimien hal-linta sekä tilannehallinta ja päätöksentekokyky (liitetaulukko 1).

Kukin osa-alue koostui hoitotyön toiminnoista, joista muodostettiin väit-tämiä. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita kartoitettiin 93 väittämän avulla (taulukko 2) ja anestesiahoitajan 91 väittämän avulla (taulukko 3). Jokaisen väit-tämän kohdalla kysyttiin erikseen sen tärkeyttä (1–5) ja toteutumista (1–5). Taulukko 2. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja hoitotyön toimintoja mittaavat muuttujat. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet

Leikkaushoitajan hoitotyön toimintoväittämät osa-alueittain

1. Hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet (12 muuttujaa)

136,137,138,139,140,146, 149,161,170,180,181, 185

2. Leikkaushoitajan tehtäväkuva (15 muuttujaa)

107,108,109,110,115,129,130,132,134,141,142,155,174,178, 192

3 Yhteistyö- ja tiimitaidot (12 muuttujaa)

131,143,144,150,151,152,186, 187,188,189,190,191

4. Dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot (10 muuttujaa)

101,104,105,106,128,133,157,158,159,193

5. Tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta (27 muuttujaa)

116,117,118,121,123,145,153,154,160,162,163,164,165,166, 167,168,169,171,172,173,175, 176,177,179,182,183,184

6 . Tilannehallinta ja päätöksentekokyky (17 muuttujaa)

102,103,111,112,113,114,119,120,122,124,125,126,127,135,147, 148,156

Taulukko 3. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja hoitotyön toimintoja mittaa-vat muuttujat.

Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet

Anestesiahoitajan hoitotyön toimintoväittämät osa-alueittain

1. Hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet (8 muuttujaa)

17,18,19,20,43,55,77,97

2. Anestesiahoitajan tehtäväkuva (17 muuttujaa)

21,22,30,31,32,49,67,68,69,70, 73,74,75,76,92,93,95

3. Yhteistyö- ja tiimitaidot (9 muuttujaa)

72,78,79,80,81,88,89,90,98

4. Dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot (9 muuttujaa)

10,11,13,64,71,82,83,84,96

5. Tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta (33 muuttujaa)

15,16,23,33,34,35,40,41,42,44,45,46,47,48,50,51,52, 56,57, 58,59,60,61,62,63,66,85,86,87,91,94,99,100

6. Tilannehallinta ja päätöksentekokyky (15 muuttujaa)

12,14,24,25,26,27,28,29,36, 37,38,39,53,54,65

26

Lisäksi kartoitettiin vastaajien näkemyksiä tehtäväsiirroista lääkäreiltä leikkaus- tai anes-tesiahoitajille. Yksi avoin kysymys koski mahdollisten tehtäväsiirtojen edellytyksiä.

Mittari sisälsi 225 muuttujaa ja yhden avoimen kysymyksen. Likert -asteikkoa käytetään mitattaessa asenteita, arvoja sekä mielip iteitä, ja vastaajat vastaavat kysymyksiin sen mukaan, mitä he todella asiasta ajattelevat. Henkilöt itse arvioivat omaa käsitystään väitteen sisällöstä. (Metsämuuronen 2003; Heikkilä 2005.) Muuttujia määriteltäessä huomioitiin, että muuttujien ja havaintojen määrä on riittävä esimerkiksi faktorianalyysin käytölle (Leskinen & Kuusinen 1991; Metsämuuronen 2003; Rasi & Kanninen 2007; Rasi ym. 2007).

Mittarin valid iteetilla tarkoitetaan sen pätevyyttä mitata juuri sitä, mitä sen on tarkoitus mitata kattavasti ja tehokkaasti. Sisältövalid iteetin takaamiseksi tutkimu k-sessa käytetty käsite on operationalisoitava oikein mitattavaksi. Hyvä sisällön valid iteetti on edellytys mittarin muille validiteeteille. Käsitevalid iteetti ilmaisee, missä laajuudessa mittari mittaa tarkasteltavaa käsitettä. (ks. Alkula ym. 1994; Alastalo 2005; Burns & Gr o-ve 2005.)

Tässä tutkimuksessa mittarin sisältö- ja käsitevalid iteetin takaamiseksi asi-antuntijaryhmä, johon kuului kaksi anestesiahoitajaa, kaksi leikkaushoitajaa, kaksi osa s-tonhoitajaa, ylihoitaja, kirurgi ja anestesiologi, arvioi mittaria seuraavien kriteerien po h-jalta: vastaamiseen liittyvät ohjeet, selkeys, ymmärrettävyys, helppous, lomakkeen sisä i-nen johdonmukaisuus, väittämien selkeys ja ymmärrettävyys, ajankohtaisuus ja yksi-tyiskohtaisuus. Asiantuntijaryhmä arvioi kyselylomakkeen täyttöohjeet ja sisäisen joh-donmukaisuuden selkeiksi. Taustatietoihin tarkennettiin kahta muuttujaa ja keskuste l-tiin siitä, miksei koulutusta kysytä. Anestesia- ja leikkaushoitajia koskeviin väittäm iin tuli useita käsitetarkennuksia ja järjestyksiä muutettiin. Neljä väittämää poistettiin pää l-lekkäisyyden takia ja kaksi lisättiin. Tehtäväsiirtoihin tuli kaksi lisäystä. Myös loma k-keen ulkoasu arvioitiin selkeäksi. Väittämien kokonaismäärä oli suuri, mu tta toisaalta väittämät kohdentuivat oleellisiin asioihin ja etenivät loogisesti. Onnistuneen operatio-nalisoinnin tuloksena on validi mittari (Alastalo 2005; Nummenmaa 2006; Hirsjärvi ym. 2007).

Kvantitatiivisessa tutkimuksessa reliabiliteetilla tarkoite taan mittarin joh-donmukaisuutta eli se mittaa aina, kokonaisuudessaan samaa asiaa. Mittarin reliabil i-teettia voidaan tarkastella mittarin pysyvyyden, vastaavuuden ja sisäinen johdonmuka i-suuden avulla. (Nummenmaa 2006; Hirsjärvi ym. 2007.) Tässä tutkimuksessa mittarin reliabiliteetin takaamiseksi mittari testattiin vastaavalla kohdejoukolla (n = 60). Esitesta-uksen perusteella saatiin tietoa mittarin psykometrisista ominaisuuksista, kuten mittarin luotettavuudesta, pätevyydestä ja herkkyydestä sekä pystyttiin tekemään tarvittavat muutokset lopulliseen mittariin.

Esikyselyyn osallistujia pyydettiin myös arvioimaan mittaria itseään seu-raavien kriteerien pohjalta: tutkimuskohteen kattavuus (=kohdepätevyys), satunnaisista tekijöistä johtuvat virhevaikutukset, mittariin vastaamisen helppous ja käytetty aika, väittämien lukumäärä ja ymmärrettävyys sekä mittarin yleinen selkeys ja ohjeiden y m-

27

märrettävyys. Testauksen jälkeen mittari muokattiin lopulliseen muotoonsa. Mittarista poistettiin kaksi väittämää sisällön päällekkäisyyden takia. Väittämien määrä oli suuri, mutta vastaaminen koettiin suhteellisen helpoksi. Vastausohjeita pidettiin selkeinä ja ymmärrettävinä.

Lopullinen mittari koostui taustamuuttujista (1–9), anestesiahoitajan (10–

100) ja leikkaushoitajan (101–193) ammattipätevyyden tärkeyttä ja toteutumista koske-vista muuttujista sekä hoitotoimien siirtoa (194–225) koskevista väittämistä. Yksi avoin kysymys käsitteli edellytyksiä siirtojen toteutumiselle. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Mittarin kehittämisen vaiheet

4.2.2 Aineiston hankinta

Tutkimuksen kohdejoukon muodostivat yliopistollisten sairaaloiden (HYKS, KYS, OYS, TaYS, TYKS) viiden erikoisalan (sydän - ja verisuonikirurgia, neurokirurgia, ortopedia ja traumatologia, gastroenterologia ja plastiikkakirurgia) leikkausyksiköiden leikkaus- ja anestesiahoitajat sekä anestesiologit ja kirurgit. Nämä viisi operatiivista erikoisalaa ovat vaativia, toimenpiteiltään pitkälle erikoistuneita ja potilasaineistoltaan riskialttiita.

Mittarin rakentamisen teoreettiset lähtökohdat Aikaisemmat tutkimukset ja osaamisvaatimukset Ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja niiden nimeäminen: 1. Hoitoympäristö ja työskentelyolosuhteet

2. Leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuva 3. Yhteistyö- ja tiimitaidot 4. Dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot 5. Tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta 6. Tilannehallinta- ja päätöksentekokyky

Kyselylomakkeen kehittäminen ja esitestaus:

Ammatillisen pätevyyden osa-alueita koskevat muuttujat mittarin sisältö: Asiantuntijaryhmä: mittarin sisältö- ja käsitevaliditeetin arviointi (lokakuu 2008) Kyselylomakkeen esitestaus: mittarin reliabiliteetin arviointi (marraskuu 2008)

lopullinen kyselylomake:

1. Leikkaushoitajan ammatillinen pätevyys: hoitotyön toimintojen tärkeys ja toteutuminen (93 muuttujaa) 2. Anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys: hoitotyön toimintojen tärkeys ja toteutuminen (91 muuttujaa) 3. Tehtäväsiirrot lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille (29 muuttujaa + 1 avoin kysymys)

28

Yleensä leikkaus- ja anestesiahoitajat toim ivat vain jommassakummassa työtehtävässä näillä erikoisaloilla. Lisäksi leikkaus- ja anestesiahoitajien kasvava puute, raskaille er i-koisaloille hakeutumisen vähentyminen ja työn päivystysluonteisuus vaikuttivat kyse i-sen kohderyhmän valintaan. Näillä erikoisaloilla leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatil-liseen pätevyyteen kohdistuu erityisiä vaatimuksia. Tutkija sopi sähköpostitse tai puhelimitse marras-joulukuussa 2008 yliopis-tosairaaloiden johtavien ylilääkäreiden, ylihoitajien ja osastonhoitajien kanssa meeting-ajankohdat. Tutkimusaineisto koottiin kyselylomakkeella, joka jaettiin kunkin ammatt i-ryhmän meeting-kokouksissa läsnä olleille leikkaus- ja anestesiahoitajille, anestesiolo-geille ja kiru rgeille (N = 718). Tutkija esitteli lyhyesti tutkimuksen ja kyselylomakkeen sekä vastasi esitettyihin kysymyksiin. Leikkaus- ja anestesiahoitajat täyttivät kyselylo-makkeen heti meetingissä ja tutkija keräsi lomakkeet. Anestesiologit ja kirurgit saivat meetingissä lomakkeet itselleen palautuskuorissa, vastasivat lomakkeeseen myöhemmin ja palauttivat lomakkeet postitse tutkijalle. Aineiston keruu tapahtui 26.1.2009 – 25.5.2009, ja tutkija oli läsnä yhteensä 28 meetingissä.

Yliopistosairaaloiden ylihoitajat ja ylilääkärit ilmoittiv at kyseisten erikois-alojen leikkausyksiköiden arvioiduksi henkilömääräksi kokonaisuudessaan 908 leikka-us- ja anestesiahoitajaa, anestesiologia ja kirurgia. Tutkimuksen otokseksi määriteltiin meeting-kokouksissa läsnä olleet henkilöt (N = 718). Kyselylomakkeen palautti 590 vas-taajaa, joista leikkaushoitajia oli 256, anestesiahoitajia 184, anestesiologeja 76 ja kirurgeja 64. Vastanneista 10 ei ollut ilmoittanut organisaatiotaan (n = 4) ja/ tai ammattiryhmäänsä (n = 9). Leikkaushoitajien vastausprosentti oli 94, anestesiahoitajien 85, anestesiologien 64 ja kirurgien 58. Uusintakyselyä ei toteutettu hyvän vastausprosentin takia. Palautu-neista lomakkeista hylättiin vain yksi lomake. Näin ollen lopullinen aineisto oli 589 lo-maketta. Vastausprosentti oli 82. (Kuvio 3, Taulukko 4.)

Kohderyhmä Otos (N = 718): Leikkaushoitajat (n = 272), anestesiahoitajat (n = 216), anestesiologit (n = 119) ja kirurgit (n = 111), jotka työskentelivät yliopistollisten sairaaloiden (HYKS, KYS, OYS, TaYS, TYKS) viiden eri erikoisalan (neurokirurgia, sydän- ja verisuonikirurgia, ortope-dia ja traumatologia, gastroenterologia ja plastiikkakirurgia) leikkausyksiköissä.

Tutkimusaineiston hankinta:

Meeting-kokouksissa (28) kyselyyn vastaaminen tai vastaaminen myöhemmin ja palautus postitse Ajankohta: tammikuu-toukokuu 2009

Vastausprosentti: 82 % (n = 589)

29

Kuvio 3. Kohderyhmä ja tutkimusaineiston hankinta Taulukko 4. Tutkimuksen kohderyhmä (n) ammattiryhmittäin ja organisaatioittain.

ORGANISAATIO AMMATTIRYHMÄT Leikkaus- Anestesia- Anestesiologit Kirurgit Yhteensä

hoitajat hoitajat n n n n n %

HYKS Ilmoitetut 90 70 50 40 250 Meetingissä 86 68 40 28 222 Vastanneet 84 57 31 19 192 32 KYS Ilmoitetut 60 40 15 26 141 Meetingissä 58 35 10 15 118 Vastanneet 57 31 8 10 106 18 OYS Ilmoitetut 46 44 30 40 160 Meetingissä 42 40 15 22 119 Vastanneet 39 32 3 12 86 15 TaYS Ilmoitetut 86 46 35 30 197 Meetingissä 45 45 26 20 136 Vastanneet 45 41 12 4 102 17 TYKS Ilmoitetut 60 30 30 40 160 Meetingissä 41 28 28 26 123 Vastanneet 31 23 22 19 95 16

Yhteensä Ilmoitetut 342 230 160 176 908 Meetingissä 272 216 119 111 718 Vastanneet 256 184 76 64 580 Tieto organisaatiosta ja/ tai ammattiryhmästä puuttui 10 2 ------------------------------------------------- Yhteensä 590 Hylätyt lomakkeet - 1 ------------------------------------------------- Lomakkeet Yhteensä 589 100 %

4.2.3 Aineiston analysointi

Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 14.0 for Windows -ohjelmalla. Ana-lyysimenetelmät on esitetty tutkimuskysymyksittäin taulukossa 5. Analyysi aloitettiin jakaumien tarkastelulla ja muuttujien normaalijakautuneisuutta tutkittiin graafisesti. Suurin osa jakaumista oli vinoja. Vastausten jakautuminen esitettiin frekvenssi- ja pro-senttijakaumilla. Taustamuuttujien ja ammatillista pätevyyttä kuvaavien muuttujien välistä yhteyttä tutkittiin ristiintaulukoinnilla ja epäparametrisella khiin neliö testillä. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden tärkeyttä kuvaavista muuttujis-ta laskettiin keskiarvot, joiden perusteella muodostettiin kolme ammatillisen pätevyyden osa-alueiden vaatimustasoa.

Monimuuttujamenetelmänä tutkimuksessa käytettiin faktorianalyysiä. Tutkimusaineiston suuruus ja Likert-tyyppiset ammatillista pätevyyttä kuvaavat muu t-tujat mahdollistivat faktrorianalyysin käytön, jonka tarkoituksena oli muodostaa sisällö l-tään täsmällisiä leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillista pätevyyttä kuvaavia osa-alueita sekä paljastaa piileviä muuttujia. Ennen faktorianalyysin toteuttamista muuttuji-

30

en keskinäiset korrelaatiot tarkastettiin Spearmannin korrelaatiotestillä, koska faktor i-analyysissä oletetaan, että muuttujien välillä on aitoja korrelaatioita. Muuttujat korrelo i-vat hyvin keskenään. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden tärkeyttä kuvaavat muuttujat analysoitiin eksploratiivisella faktorianalyysillä käyttäen Varimax-rotaatiota. Rotatoinnin tavoitteena on maksimoida yksittäisen muuttujan lataukset y h-teen faktoriin. Faktorianalyysissa faktoreiden tulkinta tehdään tarkastelemalla muuttuji-en saamia latauksia eri faktoreille. (Nunnaly & Bernstein 1994; Metsämuuronen 2003; Burns & Grove 2005; Nummenmaa 2006.)

Kaikki leikkaushoitajien ammatillisen pätevyysosa-alueiden tärkeyttä kos-kevat muuttujat (93) sekä anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden osa-alueiden tär-keyttä koskevat muuttujat (89) otettiin faktorianalyysiin. Muuttujien korrelaatiomatrii-sissa Kaiserin testi oli suurempi kuin 0,9 ja Barlettin sväärisyystestissa p < 0,001, joten korrelaatiomatriisi soveltui hyvin faktorianalyysiin (Nummenmaa 2006; Heikkilä 2005; Holopainen & Pulkkinen 2008). Kommunaliteettien vaihteluväli oli 0,3–0,8. Kommunali-teetti kertoo, kuinka paljon faktorit selittävät muuttujien vaihtelusta (Metsämuuronen 2003). Sekä leikkaushoitajien että anestesiahoitajien osalta muodostetut 8 faktoria selitti-vät 65 % muuttujien vaihtelusta. Faktoreiden muuttujista muodostettiin summamuutt u-jat, joiden keskiarvoja tarkasteltiin leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisten päte-vyysosa-alueiden osalta.

Tehtäväsiirtoa koskevien vastausten jakautuminen esitettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumilla. Taustamuuttujien ja tehtäväsiirtoja kuvaavien muuttujien välistä yhteyttä tutkittiin ristiintaulukoinnilla. Avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin sekä määrällisesti että sisällöllisesti. Sisällön analyysissä analysoidaan dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti (Tuomi & Sarajärvi 2002; Alastalo 2005; Burns & Grove 2005). Tässä tutkimuksessa tehtäväsiirtojen edellytyksiä koskeva analyysi tehtiin leikk a-us- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien vastauksista lähtien, induktiivisesti luokitellen.

Lisäksi luotiin leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli, jossa ammatillisen pätevyyden osa-alueet sekä niiden keskinäinen järjestys muodostettiin fak-toroinnin tuloksista. Ammattipätevyysmallilla tarkoitetaan leikkaus- ja anestesiahoitaji-en ammatillista pätevyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä kuvaavaa kokonaisuutta, jossa ilmenevät keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Aineiston muuttujamuunnokset: Leikkaushoitajan ammatillista pätevyyttä mittaavia muuttujia oli 93. Anestesiahoitajan ammatillista pätevyyttä mittaavista muuttujista jätettiin kaksi muuttujaa pois, koska ne käsittelivät samaa hoitotyön toimintoa, jolloin jäljelle jäi 89 muuttujaa. Yksikkökohtaist a henkilöstömäärää kysyttäessä vastaajat olivat arvioineet hoitohenkilöstömäärän niin sattumanvaraisesti, että vastauksia ei voinut luotettavasti käyttää.

Aineiston tilastollisia analyysejä varten taustamuuttujien luokkia yhdiste t-tiin. Vastaajien ikä luokiteltiin neljäluokkaiseksi: 1. alle 35-vuotiaat, 2. 35–43-vuotiaat, 3.

31

44–53-vuotiaat ja 4. yli 53-vuotiaat. Leikkausyksikkötyökokemus luokiteltiin kuusiluok-kaiseksi: 1. alle 6 vuotta työskennelleet, 2. 6–10 vuotta työskennelleet, 3. 11–15 vuotta työskennelleet, 4. 16–20 vuotta työskennelleet, 5. 21–25 vuotta työskennelleet ja 6. yli 25 vuotta työskennelleet. Ammattiryhmistä yhdistettiin leikkaushoitajana (n = 239) ja leik-kaus- ja anestesiahoitajana (n = 17) toimivat sairaanhoitajat yhdeksi ryhmäksi: leikkaus-hoitajaksi (n = 256).

Ristiintaulukointia varten sekä leikkaus- että anestesiahoitajan ammatilli-sen pätevyyden hoitotyön toimintojen toteutumisvaihtoehdoista yhdistettiin vastau s-vaihtoehdot ‖ei koskaan‖ ja ‖harvoin‖ yhdeksi luokaksi. Muut vastausvaihtoeh dot (jos-kus, usein, aina) säilytettiin alkuperäisinä, koska haluttiin korostaa sitä, että leikkauss a-lissa on hoidettavana vain yksi potilas kerrallaan ja hoitotyön toimintojen toteutuminen tämän yhden potilaan kohdalla on merkityksellistä.

Khiin neliötestillä testattiin taustamuuttujittain (ammattiryhmä, organisaa-tio ja työkokemuksen pituus) vastaajien näkemysten ja hoitotyön toimintojen toteutum i-sen välistä riippuvuutta. Hoitotyön toimintojen toteutumista koskevien muuttujien va s-tausvaihtoehdot luokiteltiin kaksiluokkaiseksi (ei koskaan, harvoin, joskus, usein = 1 ja aina = 2) teoreettisten frekvenssien suurentam iseksi, koska khiin neliötesti olettaa, että tutkittavat muuttujat ovat kategorisia ja että kaikki havaitut frekvenssit ovat suurempia kuin 5 (Nummenmaa 2006; Holopainen & Pulkkinen 2008).

Taulukko 5. Analyysimenetelmät tutkimuskysymyksittäin.

Tutkimuskysymys

Muuttujat

Analyysimenetelmät

1. Millaista ammatillista pätevyyttä edellytetään leikkaushoitajal-ta intraoperatiivisessa hoitotyössä ja miten se toteutuu eri ammattiryhmien (leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiolo-gien ja kirurgien) arvioimana sekä tarkasteltuna sairaaloittain ja työkokemuksen mukaan?

2. Millaista ammatillista pätevyyttä edellytetään anestesiahoita-jalta intraoperatiivisessa hoitotyössä ja miten se toteutuu eri ammattiryhmien (leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiolo-gien ja kirurgien) arvioimana sekä tarkasteltuna sairaaloittain ja työkokemuksen mukaan? 3. Mitä tehtäviä vastaajat esittävät siirrettäviksi lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille ja mitä nämä tehtäväsiirrot edel-lyttävät? 4. Millainen on leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipäte-vyysmalli?

1–9 101–193 1–9 10–100 194–225 226 10–193

Frekvenssi ja prosenttijakaumat Ristiintaulukointi , Faktorianalyysi Khiin neliötesti Frekvenssi ja prosenttijakaumat Ristiintaulukointi, Faktorianalyysi Khiin neliötesti Frekvenssi ja prosenttijakaumat Ristiintaulukointi Sisällön analyysi Prosenttijakaumat, Faktorianalyysi

32

4.3 TUTKIMUKSEN EETTISET KYSYMYKSET

Tutkimuksen eettiset kysymykset liittyvät aiheen, tutkimuskysymysten ja -menetelmän sekä kohderyhmän valintaan, kyselylomakkeen laatimiseen, aineiston keruuseen ja k ä-sittelyyn, tulosten luotettavuuden arviointiin ja tulosten julkaisemiseen. (Polit & Hungler 2004; Kuula 2006; Vehviläinen-Julkunen 2006; ETENE 2007; TENK 2007, 2008; Itä-Suomen yliopisto 2010). Tämän tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa noudatettiin yleisiä tieteellisiä ja hoitotieteellisiä tutkimu seettisiä periaatteita.

Tutkimusta varten tehdyt kirjallisuushaut toteutettiin yleisten tutkimu s-käytänteiden mukaisesti ja prosessin eteneminen raportoitiin ohjaajille säännöllisin v ä-liajoin ohjauskeskusteluissa. Kyselylomaketta arvioi asiantuntijaryhmä, jonka jäseninä olivat kaksi anestesiahoitajaa, kaksi leikkau shoitajaa, kaksi osastonhoitajaa, ylihoitaja, anestesiologi ja kirurgi yliopistollisesta sairaalasta. Heitä jokaiselta pyydettiin sähköpo s-titse suostumus. Suostumusten jälkeen tutkija lähetti asiantuntijaryhmän jäsenelle postit-se saatekirjeen arviointikriteereineen ja kyselylomakkeen lokakuussa 2008. Samalla s o-vittiin yhteinen tapaamisajankohta. Arviointiaikaa jäsenille jäi 2 viikkoa. Asiantuntija-ryhmä kokoontui 2 kertaa (2 x 90 min), jolloin kaikki jäsenet antoivat lausuntonsa mitta-rista. Asiantuntijaryhmän lausunnon mukaisesti mittaria muokattiin. Mittarin esitesta a-mista varten tutkija anoi tutkimusluvan kohdesairaalasta sairaalan tutkimuslupaohje i-den (Laatikainen 2008) mukaisesti ja esitestaus tapahtui marraskuussa 2008. Saadusta esiaineistosta tutkija teki tarvittavat tilastolliset ajot mittarin muokkaamiseksi vielä l o-pulliseen muotoonsa. Lopullinen kyselylomake liitettiin mukaan tutkimuslupa-anomuksiin.

Varsinaisten tutkimuslupien anomisessa viidestä yliopistosair aalasta tutki-ja noudatti kunkin sairaalan www -sivuillaan julkaisemia toimintaohjeita. Virallisesti hyväksytty tutkimussuunnitelma liitettiin tutkimuslupapyyntöihin ja tutkimusluvat l ä-hetettiin sairaalan ohjeiden mukaisesti liitteineen luvan myöntävälle hen kilölle tai henki-löille. Kaikista viidestä yliopistollisesta sairaalasta tuli myönteiset tutkimuslupapäätö k-set. Tämän jälkeen tutkija sopi kunkin yliopistosairaalan johtavan ylilääkärin, ylihoitajan ja osastonhoitajan kanssa henkilökohtaisesti ajankohdat, jolloin tutkija osallistuisi mee-ting-tilaisuuksiin tutkimusaineiston keräämiseksi.

Tutkimukseen osallistuville annettiin riittävästi tutkimusta ja sen tarkoitu s-ta koskevaa tietoa (ks. Bowling 2002). Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista eikä vastaajien nimitietoja kysytty. Tällä varmistettiin tutkimukseen osallistuneiden anonymiteetti (ks. Burns & Grove 2005). Leikkaus- ja anestesiahoitajat täyttivät lomak-keet meeting-tilaisuudessa ja anestesiologit ja kirurgit saivat kyselylomakkeen palautu s-kuoressa itselleen, täyttivät lomakkeet myöhemmin ja palauttivat ne postitse tutkijalle. Tutkija koodasi palautuneet lomakkeet numeroin. Aineiston tallensi kesä -heinäkuussa 2009 SPSS:lle Itä-Suomen yliopiston tietotekniikkakeskuksen tietojenkäsittelijä. Aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten ja se käsitellään Itä -Suomen yliopiston arkistointiohjei-den mukaisesti tutkimuksen valmistuttua.

33

5 Tulokset

5.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT

Kyselytutkimukseen vastanneet (n = 589) työskentelivät leikkaushoitajina, anestesiahoi-tajina, anestesiologeina tai kirurgeina viidessä yliopistosairaalassa (HYKS, KYS, OYS, TaYS, TYKS), viidellä eri erikoisalalla (sydän - ja verisuonikirurgia, ortopedia ja traum a-tologia, gastroenterologia, plastiikkakirurgia ja neurokirurgia).

Vastaajien keski-ikä oli 40 vuotta ja heistä yli kaksi kolmasosaa (73 %) oli naisia ja yli neljännes (27 %) miehiä. Leikkaus- ja anestesiahoitajista miehiä oli 15 %. Vas-taajista anestesiahoitajana toimi 31 % (n = 184), leikkaushoitajana 44 % (n = 256), anes-tesiologina 13 % (n = 76) ja kirurgina 11 % (n = 64). Noin 1 % oli jättänyt vastaamatta ammattiryhmää koskevaan kysymykseen.

Leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien jakautuminen eri ikäluokkiin on esitetty kuviossa 4. Ikäluokkaan 1 kuulu ivat 22–34-vuotiaat (34 % vastaajista), 2. ikäluokkaan 35–43-vuotiaat (28 % vastaajista), 3. ikäluokkaan 44–53-vuotiaat (28 % vastaajista) ja 4. ikäluokkaan 54–65-vuotiaat (10 % vastaajista).

Leikkaushoitajista 38 % (n = 94) ja anestesiahoitajista 40 % (n = 74) sijoittui nuorimpaan ikäryhmään. Leikkaushoitajista yli neljännes (28 %) ja anestesiahoitajista lähes neljännes (24 %) kuului toiseen ikäryhmään. Kolmanteen ikäryhmään kuului lähes neljännes (23 %) leikkaushoitajista ja yli neljännes (28 %) anestesiahoitajista. Vanhim-paan ikäryhmään kuului 11 % leikkaushoitajista ja 8 % anestesiahoitajista. Anestesiolo-geista yli kolmannes (36 %) kuului 2. ikäryhmään ja vain 12 % vanhimpaan ikäryhmään. Kirurgeistakin yli kolmannes (36 %) kuului 3. ikäryhmään ja 17 % vanhimpaan ikäryh-mään. (Kuvio 4.)

Vakinaisessa työsuhteessa vastaajista oli lähes neljä viidestä (78 %), määr ä-aikaisessa 17 % ja sijaisena vain 4 %. Noin 1 % jätti vastaamatta työsuhdetta koskevaan kysymykseen.

34

Kuvio 4. Ammattiryhmät (n) ikäluokittain Yliopistollista sairaaloista (HYKS, KYS, OYS, TaYS ja TYKS) kyselyyn vastanneista lähes kolmannes (32 %, n = 191) työskenteli HYKS:n eri yksiköissä, 18 % (n = 106) KYS:ssa, 15 % (n = 86) OYS:ssa, 18 % (n = 107) TaYK:ssa ja 16 % (n = 95) TYKS:ssa. Noin 1 % oli jättä-nyt vastaamatta organisaatiota koskevaan kysymykseen. Enemmistössä leikkausyks i-köistä hoidettiin useamman erikoisalan potilaita. Vain HYKS:n eri yksiköissä oli yhden tai kahden erikoisalan potilaita.

Terveydenhuoltoalalla työkokemusta alle 10 vuotta oli lähes kolmanneksel-la (31 %) vastaajista. Kaikkiaan työkokemusta 10 vuotta tai alle oli vajaalla puolella (43 %) vastaajista, 11–20 vuotta työkokemusta on yli neljänneksellä (28 %) vastaajista, 21–30 vuotta vajaalla neljänneksellä (23 %) ja yli 30 vuotta 6 % vastaajista. Keskimäärin tervey-denhuoltoalan työkokemuksen pituus oli 15 vuotta.

Vastaajista lähes 12 % oli työskennellyt nykyisessä työyksikössä alle vu o-den ja yli kaksi viidestä (42 %) oli työskennellyt enintään 5 vu otta. Neljännes (25 %) vas-taajista oli työskennellyt 6–10 vuotta, 11–15 vuotta 9 %, 16–20 vuotta 13 %, 21–25 vuotta 6 % ja yli 25 vuotta vain 5 % vastaajista. Keskimäärin työkokemuksen pituus oli 9 vuotta.

94 74 71 63 51 44 27 27 23 23 17 18 12 15 9 11 74

54–63-vuotiaat 44–53-vuotiaat 35–43-vuotiaat 22–34-vuotiaat Ammattiryhmät ikäluokittain

100

80

60

40

20

0

He

nk

ilö

mää

rä (

n)

(n)

Kirurgit Anestesiologit Leikkaushoitajat Anestesiahoitajat

35

Työvuosissa näkyy huiput 10 vuoden (n. 12 %), 20 vuoden (n. 8 %) ja 30 vuoden (n. 7 %) työvuosien kohdalla. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Vastaajien (%) työkokemus vuosina nykyisessä työyksikössä Leikkaus- ja anestesiahoitajien työkokemuksen pituus nykyisessä työyksikössä oli v ä-häinen (kuvio 6). Leikkaushoitajista kaksi viidestä (42 %) ja anestesiahoitajista jopa pu o-let (50 %) olivat työskennelleet nykyisessä työyksikössä enintään 5 vuotta. Leikkausho i-tajista kaksi kolmesta (66 %) ja anestesiahoitajistakin yli kaksi kolmesta (68 %) oli työs-kennellyt enintään 10 vuotta nykyisessä työyksikössä.

Yli 21 vuoden työkokemus oli vain joka kymmenennellä leikkaushoitajista (12 %) ja anestesiahoitajista (10 %). Anestesiologeista yli kolmanneksella (38 %) ja kiru r-geista lähes neljäsosalla (22 %) oli enintään 5 vuoden työkokemus nykyisessä työyksi-kössä. Yli 21 vuoden työkokemus oli 12 % anestesiologeista ja 9 % kirurgeista. (Kuvio 6.)

38 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Vastaajien työkokemus vuosina nykyisessä yksikössä

12

10

8

6

4

2

0

36

KirurgitAnestesiologitLeikkaushoitajatAnestesiahoitajat

Ammattiryhmittäinen työkokemus vuosina nykyisessä

työyksikössä

120

100

80

60

40

20

0

He

nk

ilö

mä

ärä

(n

) a

mm

att

iry

hm

ittä

in

26-38 vuotta

21-25 vuotta

16-20 vuotta

11-15 vuotta

6-10 vuotta

0-5 vuotta

Nykyisessä

työyksikössä

työkokemus vuosina

Kuvio 6. Ammattiryhmittäinen (n) työkokemus vuosina nykyisessä työyksikössä

37

5.2 LEIKKAUSHOITAJALTA EDELLYTETYN AMMATILLISEN PÄTEVYY-

DEN OSA-ALUEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN

Kyselyyn vastanneiden (n = 589) vastausten pohjalta muodostettiin ensin leikkaushoita-jalta edellytetyt ammatilliseen pätevyyteen sisältyvät hoitotyön toimintojen (93) vaat i-vuustasot sen mukaisesti, miten vastaajat olivat arvioineet hoitotyön toiminnon tärkey t-tä. Toimintojen tärkeyttä kuvaavista muuttujista laskettiin keskiarvot (vaihteluväli 1,58–

4,78) ja niiden perusteella muodostettiin kolme luokkaa, jotka kuvasivat leikkaushoita jal-ta edellytetyn pätevyyden tasoa. Korkeat keskiarvot osoittavat vastaajien näkemysten mukaisesti, että hoitotyön toiminnoista muodostettu leikkaushoitajien ammatillinen p ä-tevyys on vaativa. Nämä luokat nimettiin vaativuustason p erusteella:

A-taso: Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot

(ka 4,5–5,0; 37 % hoitotyön toiminnoista) (liitetaulukko 2), B-taso: Leikkaushoitajan hallittavat hoitotyön toiminnot

(ka 4,0–4,49; 34 % hoitotyön toiminnoista) (liitetaulukko 3) ja C-taso: Leikkaushoitajan osattavat hoitotyön toiminnot

(ka alle 4; 29 % hoitotyön toiminnoista) (liitetaulukko 4) Seuraavaksi muodostettiin leikkaushoitajan hoitotyön toimin tojen tärkeyttä kuvaavista muuttujista (93) eksploratiivisella faktorianalyysilla leikkaushoitajan ammatillista pät e-vyyttä kuvaavat faktorit. Näitä faktoreita muodostui kahdeksan , ja ne selittivät 65 % ko-konaisvaihtelusta. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa -alueita intraoperatii-visessa hoitotyössä kuvaavat faktorit nimettiin seuraavasti:

Faktori 1) Aseptiikka ja turvallisuus (25 hoitotyön toimintoa) Faktori 2) Dokumentointi ja kommunikointi (17 hoitotyön toimintoa) Faktori 3) Leikkaushoidon tekniikka (17 hoitotyön toim intoa) Faktori 4) Lääke- ja anestesiahoito (16 hoitotyön toimintoa) Faktori 5) Hoitovalmistelut (9 hoitotyön toimintoa) Faktori 6) Hoidon yksilöllisyys (4 hoitotyön toimintoa) Faktori 7) Äkilliset erityistoiminnot (2 hoitotyön toimintoa) Faktori 8) Leikkausasennot (3 hoitotyön toimintoa)

Näiden kahdeksan osa-alueen avulla pystyttiin selkeämmin hahmottamaan ja kuvaa-maan leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden sisältöä intraoperatiivisessa hoitotyö s-sä. Samalla muodostettiin täsmällisempi kuva siitä, millais ista leikkaushoitajan hoito-työn toiminnoista rakentuu potilaan kokonaishoito intraoperatiivisessa vaiheessa.

Ensimmäinen faktori ‖aseptiikka ja turvallisuus‖ muodostui steriilistä to i-minnasta, desinfektiosta ja potilashoidon turvallisuudesta. Toiseen fakto riin ‖dokumen-tointi ja kommunikointi‖ kuuluivat viestintä, ohjaaminen, palautteen anto ja kirjaaminen

eri menetelmillä. Kolmanteen faktoriin ‖leikkaushoidon tekniikka‖ sisältyivät instr u-

38

mentaatioon, laitteisiin, välineisiin ja hoitotarvikkeisiin liittyvät hoitotyön toiminnot. Neljäs faktori ‖lääke- ja anestesiahoito‖ muodostui potilaan anestesiamuodosta, sen ho i-dosta ja potilastarkkailusta. Viides faktori ‖hoitovalmistelut‖ käsitteli potilaan taustatie-toja, leikkaushoitosuunnitelmaa ja varautumista. Kuudes faktori ‖hoidon yksilöllisyys‖

sisälsi potilaan siirtotapahtumaan ja anestesian aloitukseen kuuluvia hoitotyön toimint o-ja. Seitsemäs faktori ‖äkilliset erityistoiminnot‖ muodostui potilaan elintoimintojen tu r-vaamisesta. Kahdeksannen faktorin ‖leikkausasenn ot‖ sisältönä oli jokaiselle potilaalle

tehtävään leikkausasentoon liittyvät hoitotyön toiminnot. Faktorit on kuvattu taulukossa 6.

Taulukko 6. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita kuvaavat faktorit.

Aseptiikka Dokumen- Leikkaus- Lääke- ja Hoito- Hoidon Äkilliset Leikkaus- ja turvalli- tointi ja hoidon anestesia valmis- yksilölli- erityis- asennot suus kommunikointi tekniikka hoito telut syys toiminnot

Alfa-arvo ,971 ,894 ,921 ,905 ,850 ,779 ,810 ,789 Muuttujat (n) 25 17 17 16 9 4 2 3 Muuttuja- ,885- ,683- ,695- ,749- ,609- ,646- ,365- ,448- kohtaiset ,426 ,406 ,347 ,308 ,352 ,404 ,311 ,317 lataukset (max/min) Faktorin 21 12 10 10 6 3 2 2 selittämä osuus (%) kokonaisvaihtelusta 8 faktorin ratkaisu selittää 65 % kokonaisvaihtelusta

Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita kuvaavista faktoreista muodos-tettiin summamuuttujia. Summamuuttujien sisältämistä leikkaushoitajan hoitotyön to i-mintojen toteutumista kuvaavista muuttujista laskettiin keskiarvot, joita verrattiin to i-siinsa. Parhaiten leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa -alueista toteutui asep-tiikka ja turvallisuus -osa-alue (4,4) ja leikkaushoidon tekniikka -osa-alue (3,9). Heikoiten leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueista toteutuivat leikkausasennot (2,8) ja hoitovalmistelut (2,9) (taulukko 7). Kunkin ammatillisen pätevyyden osa-alueen sisällä olevat leikkaushoitajan hoitotyön toiminnot on esitetty niiden faktoroinnissa saamien latauksien mukaisessa suuruusjärjestyksessä.

Taulukko 7. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueiden toteutuminen (1 = ei kos-kaan, 2 = harvoin, 3 = joskus, 4 = usein, 5 = aina) faktoreittain summamuuttujien keskiarvojen, minimi- ja maksimiarvojen mukaan.

Tunnus- luvut Aseptiikka Dokumentointi Leikkaus- Lääke- Hoito- Hoidon Äkilliset Leikkaus- ja turvalli- ja kommuni- hoidon ja anestesia- valmistelut yksilölli- erityis- asennot suus kointi tekniikka hoito syys toiminnot

Keskiarvo 4,4 3,7 3,9 3,0 2,9 3,3 3,6 2,8 Minimiarvo 3,7 2,4 1,6 1,7 2,1 3,1 3,5 2,4 Maksimiarvo 4,8 4,3 4,6 3,7 3,8 3,5 3,7 3,0

39

5.2.1 Aseptiikka ja turvallisuus

Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueeseen sisältyi 25 leikkaushoitajan hoitotyön toimintoa intraoperatiivisessa hoitotyössä, joista 20 kuului leikkaushoitajan ehdottomasti hallitt a-viin ja 5 hallittaviin hoitotyön toimintoihin.

Osa-alueen toteutumista tarkastellaan kahdessa osassa : ensin aseptiikka- ja sitten turvallisuusosa-alueen sisältöä. Aluksi tarkastellaan hoitotyön toimintojen toteu-tumista kokonaisuudessaan vastaajien (n = 589) näkemysten mukaan , ja hoitotyön toi-minnot on esitetty muuttujakohtaisten latausten (0,885–0,426) mukaisessa suuruusjärjes-tyksessä (liitetaulukko 5). Seuraavaksi tarkastellaan keskeisimpien hoitotyön toimintojen toteutumisessa ilmenneitä eroavuuksia ammattiryhmien, organisaatioiden ja leikkausyk-sikkötyökokemuksen pituuden välillä.

Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueeseen kuuluvista leikkaushoitajan hoito-työn toiminnoista yli puolet (52 %) toteutui yli 90 %:sti joko aina tai usein (liitetaulukko 5). Tämän osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 7.

40

Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%): 1. Käsien kirurgisen desinfektion hallinta (91 %) 2. Steriilin pukeutumisen leikkausvaatteisiin hallinta (93 %) 3. Steriilien käsineiden pukemisen ja käytön hallinta (93%) 4. Potilaan toimenpidealueen steriilisti peittäminen (86 %) 5. Potilaan toimenpidealueen varmistaminen (puolisuus, paikka) (74 %) 6. Käsidesinfektion hallinta (75 %) 7. Eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukainen toiminta (68 %) 8. Virheellisen aseptisen menettelyn korjaaminen (43 %) 9. Toimenpiteessä tarvittavien instrumenttien ym. tietäminen (40 %) 10. Steriiliyden vaatimusten tietäminen (57 %) 11. Toimenpiteessä tarvittavien sidetarvikkeiden, neulojen ym. laskeminen (86 %) 12. Instrumenttien ym. varaaminen ennen toimenpidettä (74 %) 13. Aseptiikan toteutumisen valvominen kaikessa toiminnassa (46 %) 14. Kirurgisen toimenpiteen ja sen kulun tietäminen (31 %) 15. Potilaan ihon desinfioiminen aseptiikan sääntöjä noudattaen (58 %) 16. Instrumenttien ym. toiminnan tarkistaminen ennen toimenpidettä (57 %) 17. Potilaalle optimaalisen leikkausasennon laittaminen yhteistyössä muun tiimin kanssa (66 %) 18. Uusimman aseptisen tiedon tietäminen ja toiminta (44 %) 19. Välineellisestä toimintavalmiudesta huolehtiminen (38 %) 20. Leikkausasennosta johtuvien komplikaatioiden ehkäisy (23 %) 21. Peittelymateriaaleista ym. aiheutuvien ihokomplikaatioiden ehkäisy (25 %) 22. Potilaan lämpötasapainosta huolehtiminen (15 %) 23. Leikkausyksikössä käytössä olevien sterilointimenetelmien hallinta (27 %) 24. Eristyskäytäntöjen hallinta (24 %) 25. Leikkaussalissa toimenpiteen loputtua aseptisesti oikein toimiminen (40 %)

Kuvio 7. Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%)

Aseptiikka-osa-alueen hoitotyön toiminnot

Aseptiikkaan liittyvissä hoitotyön toimintojen toteutumisessa, joissa leikkaushoitaja ti e-tää ja toimii itse uusimman aseptisen tiedon mukaisesti, tietää steriliyyden vaatimukset, korjaa virheellisen aseptisen menettelyn, desinfioi potilaan ihon aseptiikan sääntöjen mukaisesti sekä valvoo aseptiikan toteutumista kaikessa toiminnassa, oli vastaajien mie-lestä puutteita (liitetaulukko 5).

Leikkaushoitajan, sekä valvovan että instrumentoivan hoitajan , ehdotto-masti hallittava hoitotyön toiminto oli, että hän tietää ja toimii itse uusimman aseptisen tiedon mukaisesti. Vastaajista 93 %:n mielestä toiminto toteutui joko aina tai usein (liite-taulukko 5). Leikkaushoitajista yli puolet (54 %) ja anestesiahoitajista vajaa puolet (45 %),

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

ine

n a

ina

(%

)

(%)

41

mutta kirurgeista vain kolmannes (33 %) ja anestesiologeista ainoastaan viidennes (20 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja tietää ja toimii itse aina uusimman aseptisen tiedon mukaisesti. OYS:ssa työskentelevistä yli kahden kolmasosan (67 %), mutta TaYS:ssa työskentelevistä vain kolmanneksen (33 %) mielestä leikkaushoitaja tiesi ja toimi itse aina uusimman aseptisen tiedon mukaisesti. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennel-leistä lähes kaksi kolmesta (62 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain kolmannes (33 %) oli sitä mieltä, että toiminto toteutui aina. (Taulukko 8.)

Taulukko 8. Leikkaushoitaja tietää ja toimii itse uusimman aseptisen tiedon mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja tietää ja toimii itse uusimman aseptisen tiedon mukaisesti -toiminnon toteutuminen

muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin

n % n % n % n % n %

Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 4 2 10 5 87 47 83 45 184 100 Leikkaushoitaja 1 0 11 4 106 41 138 54 256 100 Anestesiologi 5 7 6 8 50 66 15 20 76 100 Kirurgi 1 2 2 3 40 63 21 33 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 3 2 15 8 99 52 74 39 191 100 KYS 0 0 2 2 50 47 54 51 106 100 OYS 1 1 3 4 24 28 58 67 86 100 TaYS 5 5 5 5 62 58 35 33 107 100 TYKS 3 3 4 4 54 57 34 36 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 9 4 11 5 110 45 116 47 246 100 6–10 vuotta 2 1 10 7 86 59 48 33 146 100 11–15 vuotta 0 0 2 4 25 49 24 47 51 100 16–20 vuotta 0 0 6 7 43 53 32 40 81 100 21–25 vuotta 1 3 0 0 12 35 21 62 34 100 yli 25 vuotta 0 0 0 0 13 45 16 55 29 100

Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat oman aseptisen tietonsa ja toimintansa me r-kittävästi paremmaksi kuin anestesiologit (p = 0,000, df = 3). Sairaaloittain tarkasteltuna OYS:ssa työskentelevät arvioivat leikkaushoitajan tiedon ja toiminnan paremmaksi kuin TaYS:ssa työskentelevät (p = 0,000, df = 4). Työkokemuksen pituuden perusteella vaihte-lua oli siten, että ne, joilla oli 6–10 vuoden työkokemus arvioivat leikkaushoitajan asepti-sen tiedon ja toiminnan heikommaksi kuin ne, joilla oli yli 21 vuotta työkokemusta (p = 0,010, df = 5).

Intraoperatiivisessa hoitotyössä potilaan ihon desinfiointi kuului leikkau s-hoitajan, valvovana hoitajana toimiessaan, ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toiminto i-hin. Vastaajista yli puolen (58 %) mielestä leikkaushoitaja desinfioi aina potilaan ihon aseptisten sääntöjen mukaisesti (liitetaulukko 5). Leikkaushoitajista yli kaksi kolmasosaa (70 %) ja anestesiahoitajistakin yli puolet (61 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja desin-fioi aina potilaan ihon aseptisten sääntöjen mukaisesti. Kirurgeista vajaa puolet (45 %), mutta anestesiologeista ainoastaan yli neljännes (28 %) oli samaa mieltä. OYS:ssa työs-kentelevistä yli kolme neljästä (78 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä alle puolet (44 %) arvioi leikkaushoitajan desinfioivan aina potilaan ihon aseptisten sääntöjen mukaisesti.

42

Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä 85 %, mutta 6–10 vuotta työskennelleis-tä vain alle puolen (42 %) mielestä toiminto toteutui aina. Alle 6 vuotta työskennelleistä lähes kaksi kolmesta (63 %) oli samaa mieltä. (Taulukko 9.)

Taulukko 9. Leikkaushoitaja desinfioi potilaan ihon aseptiikan sääntöjen mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja desinfioi potilaan ihon aseptiikan sääntöjen mukaisesti -toiminnon toteutuminen

muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %

Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 5 3 3 2 64 35 112 61 184 100 Leikkaushoitaja 4 2 6 2 67 26 179 70 256 100 Anestesiologi 4 5 1 1 50 66 21 28 76 100 Kirurgi 2 3 0 0 33 52 29 45 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 1 1 3 2 75 39 112 59 191 100 KYS 0 0 2 2 35 33 69 65 106 100 OYS 1 1 1 1 17 20 67 78 86 100 TaYS 7 7 4 4 46 43 50 47 107 100 TYKS 7 8 0 0 46 48 42 44 95 100 Leikkausyksikkö: työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 8 3 3 1 79 32 156 63 246 100 6–10 vuotta 5 4 2 1 78 53 61 42 146 100 11–15 vuotta 1 2 0 0 15 29 35 69 51 100 16–20 vuotta 1 1 5 6 34 42 41 51 81 100 21–25 vuotta 1 3 0 0 4 12 29 85 34 100 yli 25 vuotta 0 0 0 0 10 35 19 66 29 100

Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat anestesiologeja useammin desinfioivansa potilaan ihon aseptiikan sääntöjen mukaisesti (p = 0,000, df = 3). Sa iraaloittain tarkastel-tuna TYKS:ssa työskentelevät arvioivat leikkaushoitajan desinfioivan potilaan ihon asep-tiikan sääntöjen mukaisesti harvemmin kuin OYS:ssa työskentelevät (p = 0,000, df = 4). Työkokemuksen mukaan vaihtelua oli siten, että kokeneet, 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat leikkaushoitajan desinfioivan potilaan ihon aseptiikan sääntöjen mukaisesti merkittävästi useammin kuin ne, joilla oli 6–10 vuoden työkokemus (p = 0,000, df = 5).

Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittava hoitotyön toiminto oli, että hän tietää steriiliyden vaatimukset. Vastaajista yli puolen (57 %) mielestä leikkaushoitaja tiesi aina steriiliyden vaatimukset (liitetaulukko 5). Leikkaushoitajista lähes kolme neljästä (70 %) ja anestesiahoitajista reilusti yli puolet (61 %), mutta anestesiologeista ainoastaan nel-jännes (26 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja tiesi aina steriiliyden vaatimukset. OYS:ssa työskentelevistä kaksi kolmesta (74 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain vajaa puolet (46 %) oli sitä mieltä, että toiminto toteutui aina. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli kolme neljästä (77 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain alle puolen (43 %) mielestä leikkaushoitaja tiesi aina ster iiliyden vaatimukset. (Taulukko 10.)

43

Taulukko 10. Leikkaushoitaja tietää steriiliyden vaatimukset -toiminnon toteutuminen taustamuut-tujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja tietää steriiliyden vaatimukset -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat leikkaushoitajan tiedot ster iiliyden vaatimuk-sista merkittävästi huonomm iksi kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,000, df = 3). Sairaaloit-tain tarkasteltuna OYS:ssa työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan steriilin tietämisen paremmaksi kuin TYKS:ssä työskennelleet (p = 0,000, df = 4). Kokeneet, yli 21 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat leikkaushoitajan steriilin tietämisen paremmaksi kuin lyhyemmän, 6–10 vuoden, ajan työskennelleet (p = 0,000, df = 5).

Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittava hoitotyön toiminto oli, että hän korjaa virheellisen aseptisen menettelyn. Vastaajista vain alle puolen (43 %) mielestä t ä-mä hoitotyön toiminto toteutui aina (liitetaulukko 5). Leikkaushoitajista yli puolet (53 %) ja anestesiahoitajista vajaa puolet (44 %), mutta anestesiologeista ainoastaan vajaa vi i-dennes (16 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja korjasi aina virheellisen aseptisen m e-nettelyn. Kirurgeista 94 %:n mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui joko aina tai usein. Anestesiologeista kaksi viidestä (41 %) oli jopa sitä mieltä, että t ämä toteutui vain joskus. (Taulukko 11.)

Yli puolet OYS:ssa (59 %) ja KYS:ssa (52 %) työskennelleistä, mutta TYKS:ssa ja TaYS:ssa työskennelleistä vain kolmannes (33 %) oli sitä mieltä, e ttä leikka-ushoitaja korjasi aina virheellisen aseptisen menettelyn. Leikkausyksikössä 6–10 vuotta työskennelleistä vain vajaan kolmanneksen (30 %) mielestä leikkaushoitaja korjasi aina virheellisen aseptisen menettelyn. Lähes puolet (47 %) a lle 6 vuotta ja 11–15 vuotta työs-kennelleistä oli samaa mieltä. Lähes kolmannes (32 %) 6–10 vuotta työskennelleistä ja neljäsosa (25 %) 16–20 vuotta työskennelleistä oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja korjasi virheellisen aseptisen menettelyn vain joskus. (Taulukko 11.)

44

Taulukko 11. Leikkaushoitaja korjaa virheellisen aseptisen menettelyn -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja korjaa virheellisen aseptisen menettelyn -toiminnon toteutumi-nen



Ammattiryhmistä leikkaushoitajat itse arvioivat korjaavansa virheellisen menettelyn merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3). Vaihtelua oli myös sairaaloittain, siten että TYKS:ssa ja TaYS:ssa työskennelleet arvioivat puolestaan leikkaushoitajan korjaavan virheellisen menettelyn harvemmin kuin OYS:ssa työsken-nelleet (p = 0,000, df = 4). Ne, joilla oli 6–10 vuoden työkokemus arvioivat virheellisen menettelyn korjaamisen harvemm in tapahtuvaksi kuin kokeneet, yli 21 vuotta työsken-nelleet työntekijät (p = 0,002, df = 5).

Aseptiikan toteutumisen valvonta on leikkaushoitajan sekä valvovan että instrumentoivan hoitajan ehdottomasti hallittava hoitotyön toiminto. Vastaajista vain vajaan puolen (46 %) mielestä leikkaushoitaja valvoi aina aseptiikan toteutumista (liit e-taulukko 5). Leikkaushoitajista yli puolen (59 %) ja anestesiahoitajista vajaan puolen (48 %) mielestä leikkaushoitaja valvoi aina aseptiikan toteutumista. Kirurgeista lähes ko l-mannes (31 %), mutta anestesiologeista ainoastaan vajaa viidennes (17 %) oli samaa mie l-tä. OYS:ssa työskentelevistä lähes kaksi kolmannesta (62 %), mutta TYKS:ssa työskent e-levistä vajaa kolmannes (31 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja valvoi aina aseptiikan toteutumista. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä kaksi kolmesta (65 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain yksi kolmesta (32 %) oli sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui aina. (Taulukko 12.)

45

Taulukko 12. Leikkaushoitaja valvoo aseptiikan toteutumista kaikessa toiminnassa -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja valvoo aseptiikan toteutumista kaikessa toiminnassa -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat leikkaushoitajan aseptiikan valvonnan toteu-tumisen merkittävästi heikommaksi kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,000, df = 3). TYKS:ssa työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan aseptiikan valvonnan toteutumisen heikommaksi kuin OYS:ssa työskennelleet (p = 0,000, df = 4). Vaihtelua oli myös työk o-kemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna siten, että kokeneet, yli 21 vuotta työskennel-leet työntekijät arvioivat leikkaushoitajan aseptiikan valvonnan toteutumisen puolestaan paremmaksi kuin 6–10 vuotta työskennelleet (p = 0,001, df = 5).

Turvallisuusosa-alueen hoitotyön toiminnot

Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden turvallisuusosa -alueen hoitotyön toiminnois-ta käsitellään tarkemmin niitä hoitotyön toimintoja, joissa leikkaushoitaja tietää potilaalle tehtävän kirurgisen toimenpiteen ja sen kulun, tietää toimenpiteessä tarvittavat instru-mentit, välineet ja laitteet sekä huolehtii potilaan läm pötaloudesta.

Leikkaushoitajan, sekä valvovan että instrumentoivan hoitajan , ehdotto-masti hallittava hoitotyön toiminto oli, että hän tietää potilaalle tehtävän kirurgisen to i-menpiteen ja sen kulun. Vastaajista vain vajaan kolmanneksen (31 %) mielestä tämä toi-minto toteutui aina (liitetaulukko 5). Leikkaushoitajista yli kolmannes (35 %) ja anes-tesiahoitajista kaksi viidestä (42 %), mutta kirurgeista ainoastaan vajaa kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja tiesi aina potilaalle tehtävän kirurgis en toimenpiteen ja sen kulun. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli puolen (53 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain 15 %:n mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui aina. Alle 6 vuotta työskennelleistä lähes kaksi viidestä (39 %) oli samaa mieltä. (Taulukko 13.)

46

Taulukko 13. Leikkaushoitaja tietää potilaalle tehtävän kirurgisen toimenpiteen ja sen kulun -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja tietää potilaalle tehävän kirurgisen toimenpiteen ja sen kulun -toiminnon toteutuminen


Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 5 3 23 13 78 42 78 42 184 100 Leikkaushoitaja 0 0 24 9 142 55 90 35 256 100 Anestesiologi 3 4 5 7 58 76 10 13 76 100 Kirurgi 2 3 9 14 48 75 5 9 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 6 2 13 5 132 54 95 39 246 100 6–10 vuotta 4 3 26 18 94 64 22 15 146 100 11–15 vuotta 0 0 7 14 25 49 19 37 51 100 16–20 vuotta 0 0 13 16 50 62 18 22 81 100 21–25 vuotta 1 3 2 6 13 38 18 53 34 100 yli 25 vuotta 0 0 1 3 16 55 12 41 29 100

Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat leikkaushoitajan tiedot potilaalle tehtävästä kirurgisesta toimenpiteestä ja sen kulusta merkittävästi paremmiksi kuin kirurgit (p = 0,000, df = 3). Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna havaittiin, että 6–10 vuot-ta työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan tietävän potilaalle tehtävän kirurgisen to i-menpiteen ja sen kulun huonommin kuin kokeneet, 21–25 vuotta työskennelleet (p = 0,000, df = 5).

Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän tietää toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja laitteet. Vastaajista 97 %:n mielestä tämä toteutui joko aina tai usein (liitetaulukko 5). Leikkaushoitajista yli kolmannes (38 %) ja anestesiahoitajista yli puolet (54 %) oli sitä mieltä, että leikkausho i-taja tiesi aina toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja laitteet. Kirurgeista s a-maa mieltä oli yli neljännes (27 %) ja anestesiologeistakin yli viidennes (22 %). (Taulukko 14.)

Taulukko 14. Leikkaushoitaja tietää toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja laitteet -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja tietää toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja laitteet - toiminnon toteutuminen


Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 4 2 1 1 79 43 100 54 184 100 Leikkaushoitaja 0 0 3 1 155 61 98 38 256 100 Anestesiologi 3 4 0 0 56 74 17 22 76 100 Kirurgi 1 2 7 11 39 61 17 27 64 100

Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat leikkaushoitajan tietävän toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja laitteet merkittävästi paremmin kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,000, df = 3).

47

Potilaan lämpötaloudesta huolehtiminen oli leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuuluva. Vastaajista vain 15 %:n mielestä leikkaushoi-taja huolehti aina potilaan lämpötaloudesta (liitetaulukko 5). Leikkaushoitajista vajaa viidennes (24 %), mutta anestesiahoitajista vain joka kymmenes (11 %), ja anestesiolo-geistakin ainoastaan 3 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja huolehti aina potilaan lä m-pötaloudesta. (Taulukko 15.)

Taulukko 15. Leikkaushoitaja huolehtii potilaan lämpötaloudesta -toiminnon toteutuminen ammat-tiryhmien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja huolehtii potilaan lämpötaloudesta - toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä anestesiologien mielestä leikkaushoitaja huolehti potilaan lämpöt a-loudesta merkittävästi harvemmin kuin leikkaushoitajien itsensä mielestä (p = 0,000, df = 3).

5.2.2 Dokumentointi ja kommunikointi

Dokumentointi- ja kommunikointiosa-alueeseen sisältyi 17 leikkaushoitajan hoitotyön toimintoa, joista 3 kuului ehdottomasti hallittaviin ja 14 hallittaviin hoitotyön toimintoi-hin. Osa-alue sisälsi viestintään, ohjaamiseen, palautteen antoon sekä kirjaamiseen eri menetelmillä liittyviä leikkaushoitajan hoitotyön toimintoja. Leikkaushoitaja hallitsi useimmiten vuorovaikutustaidot, joskin palautteen antamisessa oli kehitettäv ää. (Liite-taulukko 6.)

Dokumentointiosa-alueen ehdottomasti hallittavista hoitotyön toiminnoista käsitellään niitä, joissa leikkaushoitaja kirjaa/ dokumentoi hoitotiedot ja -tapahtumat totuudenmukaisesti, toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsen enä sekä toi-mii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti. Dokumentoin-nin hallittavista hoitotyön toiminnoista selvitetään tarkemmin ne, joissa leikkaushoitaja kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdonmukaisesti sekä kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapaht u-mat. Kommunikointiosa-alueen leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin ku u-lui, että hän puuttuu toimintaan, jos havaitsee leikkaus-anestesiahoitajan, anestesiologin tai kirurgin tekemän virheen. Tämän osa-alueen toiminnosta kuusi toimintoa toteutui yli 80-prosenttisesti joko aina tai usein. (Liitetaulukko 6.) Dokumentointi- ja kommunikoin-tiosa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 8.

48

Dokumentointi- ja kommunikointiosa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %) : 1. Luottamusta herättävän non-verbaalisen (sanattoman) kommunikaation osaaminen (8 %) 2. Leikkaustiimin jäsenten ohjaaminen tarvittaessa (11 %) 3. Ohjaustaitojen hallinta (10 %) 4. Toimintaan puuttuminen, jos havaitsee leikkaus/anestesiahoitajan tekevän virheen (20 %) 5. Eettisten lähtökohtien ja hoitotyön periaatteiden näkyminen toiminnassa (20 %) 6. Toimintaan puuttuminen, jos havaitsee anestesiologin/kirurgin tekevän virheen (11 %) 7. Vuorovaikutustaitojen ja sujuvan yhteistyön hallinta (13 %) 8. Muun henkilöstön tiedottaminen ja ohjaaminen salitilanteesta (17 %) 9. Potilaan leikkausasennon purkaminen yhteistyössä muun tiimin kanssa (62 %) 10. Palautteen antaminen leikkaustiimin jäsenille (7 %) 11. Lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukainen toiminta (40 %) 12. Tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön hallinta (22 %) 13. Potilaan hoitoprosessin kirjaaminen niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat (35 %) 14. Moniammatillisen työryhmän jäsenenä aktiivinen toiminta (38 %) 15. Hoitotyön sähköisen kirjaamisen osaaminen (28 %) 16. Hoitotietojen ja -tapahtumien totuudenmukainen kirjaaminen/dokumentointi (50 %) 17. Tarkka ja johdonmukainen kirjaaminen ja raportointi (23 %)

Kuvio 8. Dokumentointi- ja kommunikointiosa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%)

Dokumentointiosa-alueen hoitotyön toiminnot

Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän kirjaa ja dokumentoi potilaan hoitotiedot ja -tapahtumat totuud enmukaisesti. Vastaajista 93 %:n mielestä tämä toteutuu joko aina tai usein (liitetaulukko 6). Leikkaushoitajista lähes kaksi kolmasosaa (63 %) ja anestesiahoitajistakin yli puolet (56 %), mutta kirurgeista vain neljäsosa (25 %) ja anestesiologeista ainoastaan yli kymmenesosa (15 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja kirjaa ja d okumentoi aina potilaan hoitotiedot ja -tapahtumat totuu-denmukaisesti. (Taulukko 16.)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. Dokumentointi- ja kommunikointiosa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

inen

ain

a (

%)

(%)

49

Taulukko 16. Leikkaushoitaja kirjaa ja dokumentoi potilaan hoitotiedot ja -tapahtumat totuuden-mukaisesti -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja kirjaa ja dokumentoi potilaan hoitotiedot ja –tapahtumat totuu-denmukaisesti -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat kirjaavansa ja dokumentoivansa potilaan hoitotiedot ja -tapahtumat merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat tapah-tuvan (p = 0,000, df = 3).

Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Vastaajista lähes kaksi viidestä (38 %) oli sitä mieltä, että tämä toiminto toteutui aina (liitetaulukko 6). Leikka-ushoitajista yli puolet (54 %) ja anestesiahoitajistakin yli kolmannes (37 %), mutta ainoa s-taan joka kymmenes kirurgi (11 %) ja anestesiologi (13 %) oli sitä mieltä, että leikkausho i-taja toimi aina aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Kirurgeista jopa kaksi viidestä (41 %) oli sitä mieltä, että tämä toiminto toteutui vain joskus. (Taulukko 17).

KYS:ssa työskentelevistä lähes puolen (48 %), mutta TYKS:ssa työskentele-vistä vain neljänneksen (26 %) mielestä leikkaushoitaja toimi aina aktiivisesti moniam-matillisen työryhmän jäsenenä. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli pu o-len (56 %) ja 6–10 vuotta työskennelleistä yli neljänneksen (27 %) mielestä leikkaushoitaja toimi aina näin. Alle 6 vuotta työskennelleistä yli kaksi viidestä (42 %) oli sitä mieltä, että tämä toiminto toteutui aina, kun taas lähes viidennes (19 %) 6–10 vuotta työskennelleistä oli sitä mieltä, että toiminto toteutu i vain joskus. (Taulukko 17.)

50

Taulukko 17. Leikkaushoitaja toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä kirurgit arvioivat leikkaushoitajan toiminnan moniammatillisen ty ö-ryhmän jäsenenä merkittävästi huonommksi kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,000, df = 3). Sairaaloittain tarkasteltuna KYS:ssa työskennelleet arvioivat puolestaan leikkaushoitajan toiminnan paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,010, df = 4). Työkokemuk-sen pituuden mukaan vaihtelua oli siten, että kokeneet, yli 21 vuotta työskennelleet ar-vioivat leikkaushoitajan toiminnan merkittävästi paremmaksi kuin 6–10 vuotta työsken-nelleet (p = 0,006, df = 5).

Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului myös, että hän toimii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukai-sesti. Vastaajista 92 %:n mielestä tämä toteutuu joko aina tai usein (liitetaulukko 6). Leik-kaushoitajista yli puolet (52 %) ja anestesiahoitajista lähes kaksi viidestä (38 %), mutta anestesiologeista vain alle viidennes (18 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja toimi aina lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli puolen (53 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain neljänneksen (25 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui aina. Alle 6 vuotta työs-kennelleistä lähes puolet (48 %) oli samaa mieltä. (Taulukko 18.)

51

Taulukko 18. Leikkaushoitaja toimii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja toimii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksi-en mukaisesti -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat oman toimintansa lainsäädännön, asetuks i-en ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti merkittävästi paremmaksi kuin anestesio-logit arvioivat (p = 0,000, df = 3). Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna vaih-telua oli siten, että kokeneet, 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat leikkau s-hoitajan toiminnan lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti merkittävästi paremmaksi kuin 6–10 vuotta työskennelleet (p = 0,000, df = 5).

Leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdonmukaisesti. Vastaajista vain vajaan neljänneksen (23 %) mie-lestä tämä toteutuu aina (liitetaulukko 6). Leikkaushoitajista yli kolmanneksen (34 %) ja anestesiahoitajista yli viidenneksen (21 %), mutta kirurgeista vain vajaan kymmenesosan (9 %) ja anestesiologeista ainoastaan 3 %:n mielestä leikkaushoitaja kirjasi ja raportoi aina tarkasti ja johdonmukaisesti.. Anestesiologeista jopa lähes puolen (47 %) mielestä tämä toiminto toteutui vain joskus. KYS:ssa työskentelevistä yli kolmannes (35 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain joka kymmenes (10 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja kirjasi ja raportoi aina tarkasti ja johdonmukaisesti. (Taulukko 19.) Taulukko 19. Leikkaushoitaja kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdonmukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdonmukaisesti -toiminnon toteutuminen


Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 16 9 28 15 101 55 39 21 184 100 Leikkaushoitaja 8 3 12 5 148 56 88 34 256 100 Anestesiologi 8 11 36 47 30 40 2 3 76 100 Kirurgi 8 13 8 13 42 65 6 9 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 6 3 33 17 109 57 43 22 191 100 KYS 0 0 10 9 59 56 37 35 106 100 OYS 7 8 11 13 43 50 25 29 86 100 TaYS 7 7 19 18 61 57 20 19 107 100 TYKS 21 23 14 15 51 54 9 10 95 100

52

Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat leikkaushoitajan kirjaamisen ja raportoinnin toteutumisen merkittävästi huonommaksi kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,000, df = 3). Vaihtelua oli myös sairaaloittain tarkasteltuna siten, että KYS:ssa työskennelleet arvio i-vat leikkaushoitajan kirjaam isen ja raportoinnin toteutumisen merkittävästi paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,000, df = 4).

Leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului myös, että hän kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyi toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat. Vastaajista yli kolmanneksen (35 %) mielestä tämä toteutui aina (liitetaulukko 6).

Leikkaushoitajista lähes puolet (45 %) ja anestesiahoitajistakin kaksi viides-osaa (41 %), mutta kirurgeista vain joka kymmenes (14 %) ja anestesiologeista vain 5 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja kirjasi aina potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pys-tyi toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat. Anes-tesiologeista jopa lähes puolen (49 %) mielestä leikkaushoitaja kirjasi harvoin tai ei ko s-kaan potilaan hoitoprosessia näin. KYS:ssa työskentelevistä lähes p uolet (49 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain vajaa viidennes (16 %) oli sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui aina. TYKS:ssa työskentelevistä yli neljänneksen (27 %) mielestä tämä toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. (Taulukko 20.)

Taulukko 20. Leikkaushoitaja kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan poti-laan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat -toiminnon toteutuminen taustamuuttu-jien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat -toiminnon to-teutuminen

muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n


Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat oman kirjaamisensa potilaan hoitoprosessis-ta niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat merkittävästi paremmaksi kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000 ,df = 3). KYS:ssa työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan kirjaamisen toteutumisen merkittävä s-ti paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,000, df = 4).

Leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin sisältyi myös hoito-työn sähköinen kirjaaminen. Vastaajista 85 % mielestä tämä toteutui joko aina tai usein (liitetaulukko 6). Leikkaushoitajista lähes kaksi viidestä (38 %) ja anestesiahoitajista vajaa kolmannes (28 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja osasi aina hoitotyön sähköisen ki r-

53

jaamisen. Kirurgeista viidesosa (20 %) ja anestesiologeista ainoastaan 5 % oli samaa miel-tä. KYS:ssa ja TaYS:ssa työskentelevien yli kahden viidesosan (42 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain joka kymmenennen mielestä tämä toiminto toteutui aina. OYS:ssa ja TYKS:ssa työskentelevistä jopa joka kymmenes (12 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoi-taja osasi harvoin tai ei koskaan hoitotyön sähköistä kirjaamista. (Taulukko 21.)

Taulukko 21. Leikkaushoitaja osaa hoitotyön sähköisen kirjaamisen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja osaa hoitoyön sähköisen kirjaamsien -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat osaavansa hoitotyön sähköisen kirjaamisen merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3). Vaihtelua oli myös sairaaloittain tarkasteltuna siten, että KYS:ssa ja TaYS:ssa työskennelleiden mieles-tä leikkaushoitaja osasi hoitotyön sähköisen kirjaamisen paremmin kuin TYKS:ssa työs-kennelleiden mielestä (p = 0,000, df = 4). Kommunikointiosa-alueen hoitotyön toiminnot

Kommunikointiin intraoperatiivisessa hoitotyössä kuului virheelliseen toimintaan puu t-tuminen. Leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin sisältyi, että hän puuttuu toimintaan, jos havaitsee leikkaus- tai anestesiahoitajan, anestesiologin tai kirurgin te-kemän virheen.

Vastaajista vain viidesosan (20 %) mielestä leikkaushoitaja puuttui aina toimintaan, jos havaitsee leikkaus- tai anestesiahoitajan tekemän virheen (liitetaulukko 6). Leikkaushoitajista lähes kolmannes (30 %) ja anestesiahoitajista vajaa viidennes (16 %), mutta kirurgeista ja anestesiologeista ainoastaan joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja puuttui aina toimintaan, jos havaitsee leikkaus- tai anestesiahoitajan tekemän virheen. Anestesiahoitajista jopa viidesosan (20 %) mielestä tämä toiminto t o-teutui harvoin tai ei koskaan. Yli puolet anestesiologeista (58 %) ja kirurgeist a (53 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja puuttuu virheelliseen toimintaan vain jo skus. (Taulukko 22.)

54

Taulukko 22. Leikkaushoitaja puuttuu toimintaan, kun havaitsee leikkaus- tai anestesiahoitajan tekevän virheen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja puuttuu toimintaan kun havaitsee leikkaus- tai anestesiahoita-jan tekevän virheen -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat puuttuvansa leikkaus- tai anestesiahoitajan tekemään virheelliseen toimin taan merkittävästi useammin kuin anestesiologit ja kiru r-git arvioivat (p = 0,000, df = 3).

Myös kirurgin tai anestesiologin tekemään virheeseen puuttuminen kuului leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin. Vastaajista vain joka kymmenes (11 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja puuttui aina toimintaan, jos havaitsee kirurgin tai anestesiologin tekemän virheen (liitetaulukko 6). Leikkaushoitajista lähes viidennes (17 %), mutta anestesiahoitajista vain joka kymmenes (8 %) ja anestesiologeista ainoastaan 1 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja puuttui aina toimintaan, jos havaitsee kirurgin tai anestesiologin tekemän virheen. Anestesiologeista kaksi kolmesta (61 %) ja kirurgeist a-kin lähes puolet (49 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja puut tui harvoin tai ei koskaan toimintaan, jos havaitsee anestesiologin tai kirurgin tekemän virheen. Samaa mieltä oli lähes kaksi viidestä (38 %) anestesiahoitajista ja lähes neljäsosa (23 %) leikkaushoitajista. (Taulukko 23.)

Taulukko 23. Leikkaushoitaja puuttuu toimintaan, jos havaitsee anestesiologin tai kirurgin tekevän virheen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja puuttuu toimintaan, jos havaitsee anestesiologin tai kirurgin tekevän virheen -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä leikkaushoitajien mielestä he puuttuivat anestesiolog in tai kirurgin tekemään virheeseen useammin kuin anestesiologien mielestä (p = 0,000,df = 3).

55

5.2.3 Leikkaushoidon tekniikka Leikkaushoidon tekniseen osa-alueeseen sisältyi 17 leikkaushoitajan hoitotyön toimin-toa, joista 7 kuului ehdottomasti hallittaviin, 6 hallittaviin ja 4 osattaviin hoitotyön toi-mintoihin. Osa-alueeseen kuuluvat välineelliseen valmiuteen, kuten instrumentaatioon, laitteisiin, välineisiin ja hoitotarvikkeisiin sekä kontrollointiin liittyvät leikkaushoitajan toiminnot. Näistä toiminnoista 7 (41 %) toteutui yli 90 -prosenttisesti joko usein tai aina (liitetaulukko 7). Leikkaushoidon teknisen osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutum i-nen aina on esitetty kuviossa 9.

Leikkaushoidon teknisen osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %) : 1. Instrumenttipöydän steriiliydestä ja järjestyksestä huolehtiminen (57 %) 2. Tarvittaessa assistenttina toimiminen toimenpiteen aikana (32 %) 3. Toimenpiteen aikaisen kudoskäsittelyn ja instrumenttien oikean käyttökohteen hallinta (29 %) 4. Implanttien, proteesien, siirteiden ym. oikean käsittelyn hallinta (36 %) 5. Toimenpiteen instrumentaation hallinta (22 %) 6. Ommelaineiden ominaisuuksien ja käyttöindikaatioiden hallinta (26 %) 7. Haavanpeittäminen aseptisten sääntöjen mukaisesti (56 %) 8. Erilaisten dreenien käytön ja merkitsemisen hallinta (36 %) 9. Sidetarvikkeiden tarkistuslaskennan tekeminen ontelon sulkemisen yhteydessä (77 %) 10.Instrumenttien, välineiden ja laitteiden oikean käsittelyn hallinta toimenpiteen jälkeen (39 %) 11. Toimenpiteessä käytettyjen tarvikkeiden ja instrumenttien kontrolloiminen (65 %) 12. Leikkaussalin (lämpö, kosteus, ilmanvaihto) valmisteleminen toimenpidettä varten (26 %) 13. Toimenpiteen aikana tapahtuvien muutosten itsenäinen ennakoiminen ja tilanteen mukainen toimiminen (19 %) 14. Potilasnäytteiden oikein käsitteleminen (41 %) 15. Toimenpiteen aikaisen vuodon seuraaminen ja sen määrästä informoiminen (43 %) 16. Kirurgin kutsuminen saliin (31 %) 17. Ihohaavan sulkeminen ommelaineita (synteettinen, orgaaninen, metalli) käyttäen (3 %)

Kuvio 9. Leikkaushoidon teknisen osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittavista hoitotyön toiminnoista tarkastelleen toimin-toja, joissa hän huolehtii instrumenttipöydän ster iiliydestä ja järjestyksestä, kontrolloi

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. Leikkaushoidon teknisen osa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

inen

ain

a (

%)

(%)

56

toimenpiteessä käytettävät tarvikkeet ja instrumentit sekä peittelee haavan aseptisten sääntöjen mukaisesti.

Leikkaushoitajan lähinnä instrumentoivan hoitajan ehdottomasti hallitta-viin hoitotyön toimintoihin sisältyi, että hän huolehtii instrumenttipöydän steri iliydestä ja järjestyksestä. Vastaajista yli puolen (57 %) mielestä tämä toteutui aina (liitetaulukko 7). Lähes kaksi kolmesta leikkaushoitajista (62 %) ja anestesiahoitajista (60 %), mutta k i-rurgeista ainoastaan kolmannes (34 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja huolehti aina instrumenttipöydän steriiliydestä ja järjestyksestä. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työs-kennelleistä yli kolme neljästä (77 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain yli kol-mannes (37 %) oli sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui aina. (Taulukko 24.)

Taulukko 24. Leikkaushoitaja huolehtii instrumenttipöydän steriliyydestä ja järjestyksestä -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja huolehtii instrumenttipöydän steriliyydestä ja järjestyksestä -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat huolehtivansa instrumenttipöydän ster iiliy-destä ja järjestyksestä merkittävästi paremmin kuin kirurgit arvioivat (p = 0,001, df = 3). Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna vaihtelua oli siten, että kokeneet , 21–25 vuotta työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan huolehtivan instrumenttipöydän ster ii-liydestä ja järjestyksestä paremmin kuin 6–10 vuotta työskennelleet (p = 0,000, df = 5).

Leikkaushoitajan, sekä valvovan että instrumentoivan hoitajan, ehdotto-masti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän kontrolloi toimenpiteessä käy-tetyt tarvikkeet ja instrumentit. Vastaajista vain 65 % mielestä tämä toteutui aina (liite-taulukko 7). Leikkaushoitajista ja kirurgeista lähes kolme neljästä (72 %) ja anestesiaho i-tajista kaksi kolmesta (65 %), mutta anestesiologeista vain kolmannes (36 %) oli sitä mie l-tä, että leikkaushoitaja kontrolloi aina toimenpiteessä käytetyt tarvikkeet ja instrumentit. (Taulukko 25.)

57

Taulukko 25. Leikkaushoitaja kontrolloi toimenpiteessä käytetyt tarvikkeet ja instrumentit -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja kontroloi toimenpiteessä käytetyt tarvikkeet ja instrumentit -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä leikkaushoitajat ja kirurgit arvioivat leikkaushoitajan toteuttavan ta r-vikkeiden ja instrumenttien kontrollointia merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3).

5.2.4 Lääke- ja anestesiahoito

Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueeseen sisältyi 16 leikkaushoitajan hoitotyön toimintoa, joista 2 kuului ehdottomasti hallittaviin, 2 hallittaviin ja 12 osattaviin hoitotyön toimin-toihin. Osa-alueeseen kuuluvat potilaan anestesiamuotoon ja -hoitoon sekä potilastark-kailuun liittyvät hoitotyön toiminnot. (Liitetaulukko 8.)

Intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaushoitaja tekee yhteistyötä anestesia-hoitajan kanssa, mutta tämän osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutumisessa näkyy leikkaus- ja anestesiahoitajien tehtäväkuvien eriytyminen ja leikkaushoit ajan keskittymi-nen pääasiassa potilaan leikkaushoitoon. Näillä viidellä erikoisalalla korostuu useimm i-ten leikkaus- ja anestesiahoitajien keskinäinen, ennalta määritelty tehtäväjako , eivätkä leikkaushoitajat ole useinkaan perehtyneet potilaan vaativaan anestesia- ja lääkehoitoon.

Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittavista hoitotyön toiminnoista käsite l-lään niitä, joissa leikkaushoitaja tunnistaa mahdolliset hätätilanteet sekä hallitsee elv y-tyksen. Leikkaushoitajan hallittavista hoitotyön toiminnoista tarkastellaan niitä, joissa leikkaushoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun sekä varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen. Leikkausho i-tajan osattaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän h uolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta. (Liitetaulukko 8.) Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toi-mintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 10.

58

Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Erilaisten lääkkeiden antoreittien ja annostelulaitteiden tunteminen ja hallinta (3 %) 2. Eri anestesiamuotojen (edut, haitat, vasta-aiheet ja riskit) tunteminen (2 %) 3. Potilaan perussairauksiin käytettävien lääkkeiden tunteminen (1 %) 4. Anestesiassa käytettävien lääkkeiden tunteminen (3 %) 5. Perifeerisen suoniyhteyden avaaminen (0 %) 6. Luvan ja valmiuksien omaaminen suonensisäisten lääkkeiden antoon (15 %) 7. Hätätilanteiden hoitoon käytettävien lääkkeiden ja annostelun tunteminen (8 %) 8. Potilaan tilan tarkkaileminen ja arviointi ilman valvontalaitteita (9 %) 9. Kirurgisissa toimenpiteissä käytettävien lääkkeiden haitta- ja sivuvaikutuksien tietäminen (7 %) 10. Vuodon korvausperiaatteiden tietäminen (8 %) 11. Kirurgisissa toimenpiteissä käytettävien lääkkeiden käyttöaiheiden ja vaikutusmekanismien tietäminen (12 %) 12. Toimenpiteessä käytettävien laitteiden tuottaman tiedon tulkitseminen ja sen suhteuttaminen potilaan kokonaistilan-teeseen (10 %) 13. Mahdollisten hätätilanteiden tunnistaminen (16 %) 14. Nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen varmistaminen (11 %) 15. Elvytyksen hallinta (17 %) 16. Potilaan psyykkisestä turvallisuudesta huolehtiminen (8 %)

Kuvio 10. Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Mahdollisten hätätilanteiden tunnistaminen kului leikkaushoitajan ehdottomasti halli t-taviin hoitotyön toimintoihin. Vastaajista 70 %:n mielestä tämä toiminto toteutui joko aina tai usein (liitetaulukko 8). Leikkaushoitajista lähes neljännes (23 %) ja yli joka kym-menes anestesiahoitajista (14 %) ja kirurgeista (11 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 4 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja tunnisti aina mahdolliset hätätilanteet. Yli puolen anestesiologeista (51 %) ja anestesiahoitajista viidenneksen (21 %) mielestä tämä hoit o-työn toiminto toteutui vain joskus. (Taulukko 26.)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

inen

ain

a (

%)

(%)

59

Taulukko 26. Leikkaushoitaja tunnistaa mahdolliset hätätilanteet -toiminnon toteutuminen ammat-tiryhmien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja tunnistaa mahdolliset hätätilanteet -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat tunnistavansa mahdolliset hätätilanteet merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3).

Elvytyksen hallinta sisältyi myös leikkaushoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin. Vastaajista neljänneksen (25 %) mielestä leikkaushoitaja ei ha l-linnut elvytystä ollenkaan tai hallitsi sen harvoin. Vain vajaan viidenneksen (17 %) mie-lestä leikkaushoitaja hallitsi aina elvytyksen. (Liitetaulukko 8.)

Leikkaushoitajista lähes neljännes (23 %) ja kirurgeista vajaa viidennes (16 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 5 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja hallitsi aina elvytyksen. Anestesiologeista jopa yli puolen (51 %) ja kirurgeistakin lähes puolen (48 %) mielestä leikkaushoitaja hallitsi elvytyksen harvoin tai ei koskaan. (Taulukko 27.)

Taulukko 27. Leikkaushoitaja hallitsee elvytyksen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mu-kaan.

Tausta- Leikkaushoitaja hallitsee elvytyksen -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat hallitsevansa elvytyksen merkittävästi p a-remmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,002, df = 3).

Leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun. Vastaajista vain lähes joka kymmenes (8 %) oli sitä mieltä, että tämä toteutui aina. Jopa yli neljänneksen (27 %) mielestä leikkaushoitaja tunsi harvoin tai ei koskaan hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun. (Liitetaulukko 8.)

Leikkaushoitajista yli joka kymmenes (12 %), mutta anestesiahoitajista vain 4 % oli sitä mieltä, leikkaushoitaja tunsi aina hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun. Leikkaushoitajista joka kymmenes (13 %), anestesiahoitajista kol-mannes (32 %) ja anestesiologeista jopa yli puolet (58 %) oli sitä mieltä, että tämä hoit o-työn toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. (Taulukko 28.)

60

Taulukko 28. Leikkaushoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annos-telun -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat leikkaushoitajien hätätilanteiden hoitoon kä y-tettyjen lääkkeiden ja annostelun tuntemuksen heikommaksi kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,001, df = 3).

Leikkaushoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului myös, että hän varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen. Vastaajista vain joka kymmenes (11 %) oli sitä mieltä, että näin tapahtu i aina. Lähes kolmanneksen (29 %) mielestä leikkaushoitaja varmisti nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän herää-misen harvoin tai ei koskaan. (Liitetaulukko 8.)

Leikkaushoitajista vajaan viidenneksen (18 %), mutta anestesiahoitajista a i-noastaan 6 %:n mielestä leikkaushoitaja varmisti aina nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen. Anestesiologeista (51 %) ja kirurgeista (58 %) yli puolen mie-lestä leikkaushoitaja varmisti nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen harvoin tai ei koskaan. (Taulukko 29.)

Taulukko 29. Leikkaushoitaja varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän he-räämisen -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiologit ja kirurgit arvioivat leikkaushoitajan varmistavan nuk u-tetun potilaan rauhallisen ja kiireettömänä heräämisen merkittävästi harvemmin kuin leikkaushoitajat itse (p = 0,000, df = 3).

Leikkaushoitajan osattaviin hoitotyön toimintoihin kuului, et tä hänen tulee osaltaan huolehtia potilaan psyykkisestä turvallisuudesta. Vastaajista vain vajaan ky m-menesosan (8 %) mielestä tämä toteutui aina (liitetaulukko 8).

Leikkaushoitajista yli joka kymmenes (12 %) ja anestesiahoitajista joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja huolehti aina potilaan psyykkisestä turvallisuudesta. Anestesiologeista neljäsosan (25 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. Lähes pu olet (48 %) anestesiahoitajista oli sitä mieltä, että

61

leikkaushoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta ainoastaan joskus. (Ta u-lukko 30.)

Taulukko 30. Leikkaushoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta -toiminnon toteutu-minen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat huolehtivansa potilaan psyykkistä turvall i-suudesta paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,005, df = 3). 5.2.5 Hoitovalmistelut

Hoitovalmistelut osa-alueeseen sisältyi 9 hoitotyön toimintoa, joista 2 kuului hallittaviin ja 7 osattaviin hoitotyön toimintoihin. Osa-alueeseen kuuluivat potilaan taustatietoihin, leikkaushoitosuunnitelmaan ja varautumiseen liittyviä hoitotyön toimin toja. (Liitetau-lukko 9.)

Leikkaus- ja anestesiahoitajien keskinäinen tehtäväjako näkyy myös näiden toimintojen toteutumisessa. Leikkaushoitaja toteuttaa harvoin tai ei koskaan potilaan haastattelua etukäteen näillä viidellä erikoisalalla. Samoin leikkausho itosuunnitelman tekeminen yhdessä kirurgin kanssa ei juuri toteudu. Leikkaushoitajan hallittavina hoito-työn toimintoina tarkastellaan niitä, joissa leikkaushoitaja priorisoi toimintaansa tila n-teen mukaan sekä huolehtii potilaan intimiteettisuojasta. Hoitov almistelut osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 11.

62

Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Potilaan haastattelu perussairauksien, yliherkkyyksien, potilaan henkisen tilan ym. selvittämiseksi (4 %) 2. Potilaalle määrätyn esilääkityksen antotavan tarkistaminen ja annon varmistaminen (5 %) 3. Tietojen kerääminen: kliin.tutkimukset, lab.vastaukset jne., joilla on merkitystä toimenpiteen kannalta (4 %) 4. Ennalta potilaan taustatietoihin ja terveydentilaan tutustuminen potilaskertomuksen avulla (7 %) 5. Leikkaushoitosuunnitelman tekeminen yhdessä kirurgin kanssa potilaan taustatietojen, toivomusten, kliinisen tutkimuk-sen ja laboratoriotulosten perusteella (3 %) 6. Potilaan tulevan anestesiamuodon tarkistaminen (15 %) 7. Potilaan intimiteettisuojasta huolehtiminen (23 %) 8. Toimintansa priorisoiminen tilanteen mukaan (27 %) 9. Röntgen-, laser- ym. laitteiden käyttäminen tarvittaessa (14 %)

Kuvio 11. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaushoitajan sekä valvovan että instrumentoivan hoitajan on priorisoitava toimintaansa tilanteen mukaan. Vastaajista yli neljänneksen (27 %) mielestä leikkaushoitaja priorisoi aina toimintaansa tilanteen mukaan (liitetaulukko 9). Leikkaushoitajista kaksi viidestä (41 %) ja anestesiahoitajista yli viidesosa (22 %), mu t-ta anestesiologeista ainoastaan 8 % oli myös sitä mieltä, että leikkaushoitaja priorisoi aina toimintaansa tilanteen mukaan. Anestesiologeista yli puolen (54 %) ja kirurgeistakin lähes puolen (45 %) mielestä leikkaushoitaja priorisoi vain joskus toimintaansa tilanteen mukaan. (Taulukko 31.) Taulukko 31. Leikkaushoitaja priorisoi toimintaansa tilanteen mukaan -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan. Tausta- Leikkaushoitaja priorisoi toimintaansa tilanteen mukaan -toiminnon toteutumi-

nen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat priorisoivansa toimintaansa tilanteen mu-kaan merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3).

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

ine

n a

ina

(%

)

63

Leikkaushoitajan valvovana hoitajana toimiessaan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän huolehtii potilaan intimiteettisuojasta. Vastaajista lähes neljännek sen (23 %) mielestä leikkaushoitaja huolehti aina potilaan intimiteettisuojasta (liitetaulukko 9).

Leikkaushoitajista lähes kolmannes (32 %) ja anestesiahoitajista noin vii-dennes (22 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja huolehti aina potilaan intimite et-tisuojasta. Anestesiologeista lähes puolen (47 %) mielestä tämä toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. OYS:ssa työskentelevistä yli kolmanneksen (35 %) ja TYKS:ssa työskente-levistä vain vähän yli joka kymmenennen (12 %) mielestä leikkaushoitaja huoleh ti aina potilaan intimiteettisuojasta. TaYS:ssa ja TYKS:ssa työskentelevistä 15 %:n mielestä to i-minto toteutui harvoin tai ei koskaan. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli kaksi viidestä (44 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain 13 % oli sitä mieltä, leikkaushoitaja huolehti aina potilaan intimiteettisuojasta. (Taulukko 32.)

Taulukko 32. Leikkaushoitaja huolehtii potilaan intimiteettisuojasta -toiminnon toteutuminen taus-tamuuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja huolehtii potilaan intimiteettisuojasta -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat huolehtivansa potilaan intimiteettisuojasta merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3). OYS:ssa työs-kennelleet arvioivat leikkaushoitajan huolehtivan potilaan intimiteettisuojasta paremmin kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,002, df = 4). Työkokemuksen pituuden mukaan tar-kasteltuna pitkään, yli 21 vuotta työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan toiminnan paremmaksi kuin 6–10 vuotta työskennelleet (p = 0,001, df = 5).

64

5.2.6 Hoidon yksilöllisyys Hoidon yksilöllisyys osa-alueeseen sisältyi neljä leikkaushoitajan hoitotyön toimintoa, joista yksi kuului hallittaviin ja kolme osattaviin hoitotyön toimintoihin. Nämä hoitotyön toiminnot liittyivät potilaan siirtotapahtumaan ja anestesian aloitukseen (liitetaulukko 10). Hoidon yksilöllisyys osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 12.

Hoidon yksilöllisyys osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Potilaan vastaanotto leikkausyksikkössä ja läsnäolo raporttitilanteessa (15 %) 2. Mukanaolo potilaan siirrossa leikkaussaliin ja potilaan turvallisuudesta huolehtiminen (29 %) 3. Anestesian aloitukseen osallistuminen (16 %) 4. Potilaan ohjaaminen ja tukeminen hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti (14 %)

Kuvio 12. Hoidon yksilöllisyys osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Leikkaushoitajan valvovana hoitajana toimiessaan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehtii potilaan turva l-lisuudesta. Vastaajista yli neljänneksen (29 %) mielestä leikkaushoitaja oli aina mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehti potilaan turvallisuudesta (lii tetaulukko 10).

Leikkaushoitajista vajaa puolet (43 %) ja anestesiahoitajista vajaa viidennes (23 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 5 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja oli aina mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehti potilaan turva llisuudesta. Anes-tesiahoitajista lähes kolmanneksen (29 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui ha r-voin tai ei koskaan. OYS:ssa työskentelevistä yli puolet (54 %) ja TYKS:ssa työskentele-vistä vain 7 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja oli aina muk ana potilaan siirrossa leik-kaussaliin ja huolehti potilaan turvallisuudesta. KYS:ssa työskentelevistä puolen (50 %) mielestä toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työs-

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. Hoidon yksilöllisyys osa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

inen

ain

a (%

)

65

kennelleistä yli kaksi viidestä (44 %), mutta 6–10 vuotta ja 16–20 vuotta työskennelleistä vain viidenneksen (20 %) mielestä leikkaushoitaja oli aina mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehti potilaan turvallisuudesta. (Taulukko 33.)

Taulukko 33. Leikkaushoitaja on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehtii potilaan turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Tausta- Leikkaushoitaja on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehtii poti-

laan turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %

Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 53 29 27 15 61 33 43 23 184 100 Leikkaushoitaja 50 20 33 13 62 24 111 43 256 100 Anestesiologi 14 18 20 26 38 50 4 5 76 100 Kirurgi 29 45 8 13 13 20 14 22 64 100 Organisaatio (n=585): HYKS 36 19 27 14 48 25 80 42 191 100 KYS 53 50 21 20 24 23 8 8 106 100 OYS 7 8 3 4 30 35 46 54 86 100 TaYS 22 21 9 8 46 43 30 28 107 100 TYKS 29 31 31 33 28 30 7 7 95 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 35 14 38 15 84 34 89 36 246 100 6–10 vuotta 54 37 28 19 35 24 29 20 146 100 11–15 vuotta 12 24 10 20 14 28 15 29 51 100 16–20 vuotta 35 43 8 10 22 27 16 20 81 100 21–25 vuotta 5 14 4 12 10 29 15 44 34 100 yli 25- vuotta 6 21 3 10 12 41 8 28 29 100

Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat leikkaushoitajan mukanaolon potilaan siirro s-sa ja potilaan turvallisuudesta huolehtimisen toteutuvan merkittävästi harvemmin kuin leikkaushoitajat itse arvioivat (p = 0,000, df = 3). OYS:ssa työskennelleet arvioivat leikk a-ushoitajan toiminnan merkittävästi paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,000, df = 4). Vaihtelua oli työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna siten, että kok e-neet, 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat leikkaushoitajan toiminnan p a-remmaksi kuin 6–10 tai 16–20 vuotta työskennelleet (p = 0,002, df = 5).

Leikkaushoitajan varsinkin valvovan hoitajan osattava hoitotyön toiminto oli, että hän osallistuu anestesian aloitukseen. Vastaajista ainoastaan alle viidenneksen (16 %) mielestä tämä toteutui aina (liitetaulukko 10). Leikkaushoitajista lähes neljännes (24 %) ja anestesiahoitajista joka kymmenes (12 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 4 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja osallistui aina anestesian aloitukseen. Anestesiolo-geista yli kolmanneksen (37 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. HYKS:ssa työskentelevistä yli neljänneksen (28 %), mutta KYS:ssa työskentele-vistä ainoastaan 2 %:n mielestä toiminto toteutui aina. (Taulukko 34.)

66

Taulukko 34. Leikkaushoitaja osallistuu anestesian aloitukseen -toiminnon toteutuminen tausta-muuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja osallistuu anestesian aloitukseen -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat leikkaushoitajan osallistuneen anestesian aloi-tukseen merkittävästi harvemmin kuin leikkaushoitajat itse arvioivat (p = 0,000, df = 3). Sairaaloittain tarkasteltuna KYS:ssa työskennelleet arvioivat leikkaushoitajan osallistu-neen anestesian aloitukseen merkittävästi harvemmin kuin OYS:ssa työskennelleet a r-vioivat (p = 0,000, df = 4). 5.2.7 Äkilliset erityistoiminnot

Äkillisten erityistoimintojen osa-alueeseen sisältyi vain kaksi leikkaushoitajan hoitotyön toimintoa: hengenvaarallisten tilanteiden tunnistaminen sekä itsenäisesti havainnoimalla saamansa tiedon arvioiminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen (liitetaulukko 11). Äkillisten erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuv i-ossa 13.

67

Äkillisten erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Hengenvaarallisten tilanteiden tunnistaminen (20 %) 2. Itsenäisesti havainnoimalla saamansa tiedon arvioiminen ja toimenpiteisiin ryhtyminen (12 %)

Kuvio 13. Äkillisten erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän tu n-nistaa hengenvaaralliset tilanteet. Vastaajista viidenneksen (20 %) mielestä tämä toteutui aina. Hallittava hoitotyön toiminto oli, että leikkaushoitaja arvioi itsenäisesti havainno i-malla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Vastaajista yli joka ky m-menes (12 %) oli sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui aina (liitetaulukko 11).

Leikkaushoitajista yli neljänneksen (29 %) ja anestesiahoitajista vajaan vii-denneksen (15 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 3 %:n mielestä leikkaushoitaja tunnisti aina hengenvaaralliset tilanteet. Anestesiologeista kolmanneksen (34 %) ja k i-rurgeista lähes puolen (48 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. (Taulukko 35.)

Taulukko 35. Leikkaushoitaja tunnistaa hengenvaaralliset tilanteet -toiminnon toteutuminen am-mattiryhmien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja tunnistaa hengenvaaralliset tilanteet -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %

Ammattiryhmä (n=580) Anestesiahoitaja 10 5 62 34 84 46 28 15 184 100 Leikkaushoitaja 0 0 49 19 132 52 75 29 256 100 Anestesiologi 5 7 17 22 52 68 2 3 76 100 Kirurgi 4 6 31 48 20 31 9 14 64 100

Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat tunnistavansa hengenvaaralliset tilanteet merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3).

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. Äkillisten erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

inen

ain

a (%

)

68

Leikkaushoitajan sekä valvovan että instrumentoivan hoitajan hallittaviin hoitotyön toi-mintoihin sisältyi, että hän arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenp iteisiin. Leikkaushoitajista yli viidennes (21 %) ja anestesiahoitajista vajaa joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja arvioi aina itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyi tarvittaviin toimenpiteisiin. Anestesiahoitaji s-ta yli kolmanneksen (38 %) ja anestesiologeista yli puolen (58 %) mielestä, tämä toteutui vain joskus. Leikkausyksikössä 11–15 vuotta työskennelleistä yli neljänneksen (26 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä ainoastaan 8 %:n mielestä leikkaushoitaja arvioi aina itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyi tarvittaviin toimenpiteisiin. (Ta u-lukko 36.)

Taulukko 36. Leikkaushoitaja arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvit-taviin toimenpiteisiin -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Leikkaushoitaja arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat arvioivansa saamaansa tietoa ja ryhtyvänsä toimenpiteisiin merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 3). Lyhyemmän aikaa, 11–15 vuotta työskennelleiden mielestä leikkaushoitajan toiminta oli parempaa kuin 16–20 vuotta työskennelleiden mielestä (p = 0,006, df = 5). 5.2.8 Leikkausasennot Intraoperatiivisessa hoitotyössä jokaiselle potilaalle tehdään leikkausasento ennen to i-menpidettä. Aikaisemmin esitetyssä turvallisuusosa-alueessa leikkaushoitajan ehdotto-masti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän laittaa potilaalle optimaalisen leikkausasennon yhteistyössä muun tiimin kanssa (taulukko 14). Yleisin käytäntö onkin, että potilaan leikkausasennon tekevät leikkaus- ja anestesiahoitajat yhdessä lääkintävah-timestarin kanssa. Vain joissakin erikoisaloilla kirurgi on mukana potilaan asennon la i-tossa. Yleisintä tämä on neurokirurgiassa. Tähän leikkausasennot-osa-alueeseen sisältyi kolme leikkaushoitajan, lähinnä valvovan hoitajan , hoitotyön toimintoa. Potilaalle leik-

69

kausasennon laittaminen yhteistyössä kirurgin kanssa oli leikkaushoitajan hallittava hoi-totyön toiminto, muut olivat osattavia hoitotyön toimintoja.

Vastaajista yli kolmanneksen mielestä (37 %) kirurgi oli harvoin tai ei kos-kaan laittamassa potilaan leikkausasentoa yhdessä leikkaushoitajan kanssa. Lähes kah-den kolmasosan (62 %) mielestä kirurgi ei ollut myöskään purkamassa potilaan leikk a-usasentoa yhdessä leikkaushoitajan kanssa. (Liitetaulukko 12.) Leikkausasennot -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 14.

Leikkausasennot-osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Potilaalle optimaalisen leikkausasennon laittaminen yhteistyössä kirurgin kanssa (15 %) 2. Potilaan leikkausasennon purkaminen yhteistyössä kirurgin kanssa (6 %) 3. Ortopedisten vetolaitteiden käytön hallinta (7 %)

Kuvio 14. Leikkausasennot-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. Leikkausasennot-osa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

inen

ain

a (

%)

(%)

70

5.3 ANESTESIAHOITAJALTA EDELLYTETYN AMMATILLISEN PÄTEVYY-

DEN OSA-ALUEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN

Kyselyyn vastanneiden (n = 589) vastausten pohjalta muodostettiin myös anestesiahoita-jalta edellytetyt ammatilliseen pätevyyteen sisältyvät hoitotyön toimintojen (89) vaat i-vuustasot sen mukaisesti, miten vastaajat olivat arvioineet kunkin hoitotyön toiminnon tärkeyttä. Toimintojen tärkeyttä kuvaavista muuttujista laskettiin keskiarvot (vaihteluv ä-li 1,58–4,78) ja niiden perusteella muodostettiin kolme luokkaa, jotka kuvasivat anes-tesiahoitajalta edellytettyä pätevyyden tasoa. Korkeat keskiarvot osoittavat, ett ä hoito-työn toiminnoista muodostettu anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys on vaativa. Nämä luokat nimettiin vaativuustason mukaisesti:

A-taso: Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot

(ka 4,5–5,0; 32 % hoitotyön toiminnoista) (liitetaulukko 13) B-taso: Anestesiahoitajan hallittavat hoitotyön toiminnot

(ka 4,0–4,49; 46 % hoitotyön toiminnoista) (liitetaulukko 14) C-taso: Anestesiahoitajan osattavat hoitotyön toiminnot

(ka alle 4; 22 % hoitotyön toiminnoista) (liitetaulukko 15) Seuraavaksi muodostettiin, kuten leikkaushoitajien kohdalla, anestesiahoitajan hoitotyön toimintojen tärkeyttä kuvaavista muuttujista (89) eksploratiivisella faktorianalyysilla anestesiahoitajan ammatillista pätevyyttä kuvaavat faktorit. Näitä faktoreita muodostui kahdeksan, ja ne selittivät 65 % kokonaisvaihtelusta. Anestesiahoitajan ammatillisen p ä-tevyyden osa-alueita intraoperatiivisessa hoitotyössä kuvaavat faktorit nimettiin seuraa-vasti:

Faktori 1) Anestesia- ja lääkehoito (31 hoitotyön toimintoa) Faktori 2) Kommunikointi ja turvallisuus (18 hoitotyön toimintoa) Faktori 3) Hoitovalmistelut (7 hoitotyön toimintoa) Faktori 4) Anestesiahoidon aloitus (9 hoitotyön toimintoa) Faktori 5) Yhteistehtävät (6 hoitotyön toimintoa) Faktori 6) Tiimi- ja ohjeistustaidot (6 hoitotyön toimintoa) Faktori 7) Yhteisvastuutaidot (4 hoitotyön toimintoa) Faktori 8) Erityistoiminnot (7 hoitotyön toimintoa)

Näiden kahdeksan osa-alueen avulla pystyttiin selkeyttämään anestesiahoitajan amm a-tillisen pätevyyden sisältöä intraoperatiivisessa hoitotyössä. Samalla hahmottui kuva siitä, millaisista anestesiahoitajan hoitotyön toiminnoista potilaan kokonaishoito rake n-tuu intraoperatiivisessa vaiheessa.

Ensimmäinen faktori ‖anestesia- ja lääkehoito‖ muodostui anestesialääk-keistä, nestehoidosta, verivalmisteista, lääkkeen antomuodoista sekä elintoimintojen ylläpidosta. Toinen faktori ‖kommunikointi ja turvallisuus‖ sisäl ti kirjaamiseen, ohjauk-

71

seen, puhtausluokkiin sekä potilaan turvalliseen hoitoon liittyvät toiminnot. Kolmas faktori ‖hoitovalmistelut‖ muodostui anestesiahoitoon varautumisesta ja anestesiahoit o-suunnitelmasta. Neljäs faktori ‖anestesiahoidon aloitus‖ käsitteli potilaan vastaanottoa, hoidon seurantaa ja välineellistä valmiutta. Viidenteen faktoriin ‖yhteisteh tävät‖ sisältyi

verityhjiön tekoon, erilaisiin lääkitysreitteihin ja laitteisiin liittyvät toiminnot. Kuudes faktori ‖tiimi- ja ohjeistustaidot‖ muodostui yhteistyöstä, lainsäädännöstä ja eettisyydes-tä. Seitsemäs faktori ‖yhteisvastuutaidot‖ sisälsi anestesiahoitajan toimintaan kuuluvan

potilaan ‖asianajajana‖ toiminnan. Kahdeksanteen faktoriin ‖erityistoiminnot‖ kuului

spesifejä anestesiahoidon toimintoja, joihin liittyy lisäkoulutus ja lupakäytänteet. Fakto-rit on kuvattu taulukossa 37.

Taulukko 37. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueita kuvaavat faktorit.

Anestesia- Kommuni- Hoito- Anestesia- Yhteis- Tiimi- ja Yhteis- Erityis- ja lääke- kointi ja valmis- hoidon tehtävät ohjeistus vastuu- toiminnot hoito turvallisuus telut aloitus taidot taidot

Alfa-arvo ,946 ,919 ,812 ,844 ,835 ,816 ,771 ,924 Muuttujat (n) 31 18 7 9 6 6 4 7 Muuttuja- kohtaiset ,825- ,672- ,603- ,464- ,589- ,444- ,392- ,883- lataukset ,324 ,430 ,329 ,309 ,404 ,339 ,305 , 395 (max/min) Faktorin 26 16 5 4 4 3 1 5 selittämä osuus (%) kokonaisvaihtelusta 8 faktorin ratkaisu selittää 65 % kokonaisvaihtelusta

Faktoreista muodostettiin summamuuttujia, joiden avulla verrattiin anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden eri osa-alueiden toteutumista keskiarvojen perusteella. Parhai-ten toteutui anestesiahoidon aloitus -osa-alue (4,3) ja anestesia- ja lääkehoidon osa-alue (4,1). Heikoiten anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa -alueista toteutuivat eri-tyistoiminnot (2,2) sekä hoitovalmistelut (3,0) (taulukko 38). Kunkin ammatillisen päte-vyyden osa-alueen sisällä olevat anestesiahoitajan hoitotyön toiminnot on esitetty niiden faktoroinnissa saamien latauksien mukaisessa suuruusjä rjestyksessä.

Taulukko 38. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueiden toteutuminen (1 = ei kos-kaan, 2 = harvoin, 3 = joskus, 4 = usein, 5 = aina) faktoreiden summamuuttujien keskiarvojen, minimi- ja maksimiarvojen mukaan (n = 589).

Tunnus- Faktorit: luvut Anestesia- Kommuni- Hoito- Anestesia- Yhteis- Tiimi- ja Yhteis- Erityis- ja lääke- kointi ja valmistelut hoidon tehtävät ohjeistus- vastuu- toiminnot hoito turvallisuus aloitus taidot taidot

Keskiarvo 4,1 3,6 3,0 4,3 3,4 3,9 3,3 2,2 Minimiarvo 3,3 3,2 1,2 3,2 2,4 3,4 2,9 1,6 Maksimiarvo 4,7 4,0 3,5 4,6 4,1 4,1 3,8 3,5

72

5.3.1 Anestesia- ja lääkehoito

Anestesia- ja lääkehoito-osa-alueeseen sisältyi 31 anestesiahoitajan hoitotyön toimintoa, joista 22 oli ehdottomasti hallittavia, 8 hallittavia ja yksi osattava hoitotyön toiminto. Tämän osa-alueen toimintojen toteutumista tarkastellaan kahdessa osassa : ensin anes-tesiahoidon ja sitten lääkehoidon sisältöä. Anestesiahoitajan työssä nämä hoitotyön toi-minnot ovat toisiinsa sidoksissa eikä niitä voida käytännön potilashoidossa erottaa to i-sistaan. Aluksi tarkastellaan hoitotyön toimintojen toteutumista kokonaisuudessaan va s-taajien (n = 589) näkemysten mukaan. Hoitotyön toiminnot ovat taulukoitu muuttuja-kohtaisten latausten (0,825–0,324) mukaisessa suuruusjärjestyksessä. (Liitetaulukko 16.)

Seuraavaksi selvitetään tarkemmin niitä anestesiahoitajalta vaadittavia keskeisiä hoitotyön toimintoja, jotka sisältyivät anestesiahoitajan ehdottomasti hallitta-viin hoitotyön toimintoihin. N iistä tarkastellaan toteutumisen eroavuuksia ammattiryh-mien, organisaatioiden ja leikkausyksikkötyökokemuksen pituuden välillä.

Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toiminnoista 35 % (11 toi-mintoa) toteutui yli 90-prosenttisesti joko aina tai usein. Esimerkiksi vastaajista 94 %:n mielestä anestesiahoitaja hallitsi lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin ohjeen m u-kaisesti joko aina tai usein. Vastaajista 85 %:n mielestä anestesiahoitaja tunnisti potilaan tilan ja toimenpiteen anestesialle asettamat vaatimukset joko aina tai usein. (Liitetaulu k-ko 16.) Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 15.

73

Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Lääke- ja nestehoidon toteutuksen hallinta lääkärin ohjeen mukaisesti (63 %) 2. Anestesian aikana tapahtuvien muutoksien itsenäinen ennakointi (30 %) 3. Lääkkeiden antoreittien ja annostelulaitteiden tunteminen (41 %) 4. Verivalmisteiden käytön hallinta (42 %) 5. Hätätilanteissa toiminnan osaaminen (32 %) 6. Hätätilanteiden hoitoon käytettävien lääkkeiden ja annostelun tunteminen (34 %) 7. Suonensisäisten lääkkeiden antoa varten luvan ja valmiuksien omaaminen (81 %) 8. Epiduraalisten lääkkeiden antoa varten luvan ja valmiuksien omaaminen (53 %) 9. Veren tarkistaminen ja verensiirron aloittaminen (62 %) 10. Eri anestesiamuotojen tunteminen ja tiedon hyödyntäminen toiminnassa (30 %) 11. Anestesian ylläpidon hallinta lääkärin ohjeen mukaan (50 %) 12. Elvytyksen hallinta (37 %) 13. Anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutuksien tietäminen (31 %) 14. Anestesialääkkeiden käyttöaiheiden ja vaikutusmekanismien tietäminen (39 %) 15. Anestesiassa käytettävien muiden lääkkeiden tietäminen ja hallinta (27 %) 16. Potilaan tilan ja toimenpiteen asettamien vaatimusten tunnistaminen anestesialle (22 %) 17. Eri anestesiamuotojen, niiden etujen, haittojen, vasta-aiheiden ja riskien tietäminen (31 %) 18. Vaativan invasiivisen monitoroinnin hallinta (32 %) 19. Eri valvonta- ja anestesialaitteiden käytön hallinta (50 %) 20. Käsien desinfektion hallinta (49 %) 21. Potilaan tilassa tapahtuvien muutoksien tunnistaminen ja suhteuttaminen potilaan tilanteeseen (22 %) 22. Potilaan lämpötasapainosta huolehtiminen eri menetelmiä käyttäen (33 %) 23. Kivunhoidossa käytettävien lääkkeiden ja hoitomenetelmien tietäminen (31 %) 24. Nestetasapainon ja nestekorvauksen laskemisen hallinta (20 %) 25. Perussairauksien hoitoon käytettävien lääkkeiden tunteminen (8 %) 26. Potilaan tilan tarkkaileminen ja arviointi ilman valvontalaitteita (23 %) 27. Saamansa tiedon itsenäinen arviointi ja toimenpiteisiin ryhtyminen (24 %) 28. Potilasnäytteiden tietäminen ja oikea ottaminen (42 %) 29. Induktion aikaisen hiljaisuuden varmistaminen (11 %) 30. Leikkausasennosta johtuvien komplikaatioiden ehkäisy (12 %) 31. Kipumittarien ja niiden käytön tunteminen (27 %)

Kuvio 15. Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toimintojen (1–31) toteutuminen aina (%)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot 1-15

To

teu

tum

ine

n a

ina (

%)

(%)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. 31. Anestesia- ja lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot 16-31

To

teu

tum

ine

n a

ina (

%)

(%)

74

Anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot

Anestesiahoitoon kuuluvista anestesiahoitajan hoitotyön toiminnoista tarkastellaan seu-raavia: anestesiahoitaja ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaan, osaa toimia hätätilanteissa, tietää eri anestesiamuodot; niiden edut, haitat ja vasta-aiheet ja pystyy hyödyntämään tietoa toiminnassaan, hallitsee anes-tesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaan, hallitsee elvytyksen, huolehtii potilaan lämp ö-tasapainosta eri menetelmiä käyttäen ja varmistaa induktion aikaisen hiljaisuuden.

Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittava hoitotyön toiminto oli, että hän ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaises-ti. Vastaajista 88 %:n mielestä tämä toteutui joko aina tai usein (liitetaulukko 16). Anes-tesiahoitajista lähes puolen (45 %) ja leikkaushoitajista lähes kolmanneksen (28 %), mutta anestesiologeista vain 8 %:n mielestä anestesiahoitaja ennakoi itsenäisesti anestesian a i-kana tapahtuvia muutoksia ja toimi aina tilanteen mukaisesti. OYS:ssa työskentelevistä kaksi viidestä (41 %) ja TYKS:ssa työskentelevistä vain viidesosa (20 %) oli sitä mieltä, että tämä toiminto toteutui aina. Leikkausyksikössä 6–10 vuotta työskennelleistä vajaa viidennes (18 %), mutta 21–25 vuotta työskennelleistä lähes kaksi viidestä (38 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia ja toimi tilanteen mukaisesti aina. (Taulukko 39.) Taulukko 39. Anestesiahoitaja ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaan -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat ennakoineensa ja toimivansa tilanteen m u-kaan merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Työkok e-muksen pituuden mukaan tarkasteluna vaihtelu a oli siten, että kokeneet, yli 21 vuotta

75

työskennelleet työntekijät arvioivat anestesiahoitajan ennakoivan ja toimivan tilanteen mukaan useammin kuin 16–20 vuotta työskennelleet arvioivat(p = 0,000, df = 5).

Ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin sisältyi anestesiahoitajan kyky toimia äkillisissä tilanteissa. Vastaajista lähes kolmanneksen (32 %) mielestä anes-tesiahoitaja osasi toimia hätätilanteessa aina ja lähes puolen (49 %) mielestä usein (liit e-taulukko 16). Yli kolmannes anestesiahoitajista (36 %) ja leikkaushoitajista (38 %), mutta anestesiologeista ainoastaan joka kymmenes (12 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja osasi aina toimia hätätilanteessa (Taulukko 40).

Taulukko 40. Anestesiahoitaja osaa toimia hätätilanteessa -toiminnon toteutuminen ammattiryh-mien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja osaa toimia hätätilanteessa - toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat anestesiahoitajan osanneen toimia hätätilan-teissa merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4).

Ehdottomasti anestesiahoitajan hallittava hoitotyön toiminto oli, että anes-tesiahoitaja tietää eri anestesiamuodot niin, että pystyy hyödyntämään tätä tietoa to i-minnassaan. Anestesiahoitajista lähes puolet (45 %), yli kolmannes leikkaushoitajista (35 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 7 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tiesi aina eri anestesiamuodot niin, että pystyi hyödyntämään tätä tietoa toiminnassaan. (Taulu k-ko 41.)

KYS:ssa työskentelevistä kaksi viidestä (43 %), mutta TYKS:ssa työskente-levistä vajaa viidennes (17 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tiesi aina eri anestesia-muodot niin, että pystyi hyödyntämään tätä tietoa toiminnassaan. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä kahden viidestä (44 %) mielestä anestesiahoitaja tiesi aina eri anestesiamuodot, kun 6–10 vuotta työskennelleistä vajaa viidennes (17 %) oli samaa mieltä. (Taulukko 41.)

76

Taulukko 41. Anestesiahoitaja tietää eri anestesiamuodot; niiden edut, haitat ja vasta-aiheet ja pystyy hyödyntämään tietoa toiminnassaan -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja tietää eri anestesiamuodot ja pystyy hyödyntämään tietoa toiminnassaan - toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat anestesiahoitajan tietämyksen anestesiamu o-doista merkittävästi heikommaksi kuin anestesiahoitajat itse (p = 0,000, df = 4). TYKS:ssa työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan tietämyksen heikommaksi kuin KYS:ssa työs-kennelleet (p = 0,001, df = 4). Vaihtelua oli työkokemuksen pituuden mukaan siten, että 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan tietämyksen heikommaksi kuin kokeneet 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät (p = 0,001, df = 5).

Anestesiahoitaja toimii intraoperatiivisessa hoitotyössä anestesiologin ty ö-parina. Anestesiahoid on osa-alueen yksi anestesiahoitajan ehdottomasti hallittava hoito-työn toiminto oli, että hän hallitsee potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen muka i-sesti. Anestesiahoitajista kaksi kolmesta (64 %), leikkaushoitajista puolet (50 %), mutta anestesiologeista vajaa neljännes (24 %) ja kirurgeista yli neljännes (27 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja hallitsi aina potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaise s-ti. Leikkausyksikössä alle 6 vuotta ja 11–15 vuotta työskennelleistä yli puolen (57 %) mie-lestä anestesiahoitaja hallitsi aina potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen muka i-sesti, kun 6–10 vuotta työskennelleistä vain reilu kolmannes (38 %) oli samaa mieltä. Yli 25 vuotta työskennelleistä yli puolen (55 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui aina. (Taulukko 42.)

77

Taulukko 42. Anestesiahoitaja hallitsee potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaan -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja hallitsee anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaan -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arv ioivat hallitsevansa potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaan merkittävästi useammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna vaihtelua oli siten, että alle 6 vuotta ja 11–15 vuotta työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan hallinneen potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaan useammin kuin 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat (p = 0,004, df = 5).

Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavissa hoitotyön toiminnoissa elv y-tyksen hallinta nousi ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi vaatimukseksi. Vastaajista 82 %:n mielestä anestesiahoitaja hallitsi elvytyksen joko aina tai usein (liitetaulukko 16). Anes-tesiahoitajista vajaan puolen (44 %) ja leikkaushoitajista yli kolmanneksen (39 %), mutta anestesiologeista vain 15 %:n mielestä anestesiahoitaja hallitsi elvytyksen aina. Leikka-usyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli puolen (53 %) mielestä anestesiahoitaja hallitsi aina elvytyksen, mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain neljännes (27 %) oli sa-maa mieltä. Heistä neljänneksen (25 %) mielestä anestesiahoitaja hallitsi elvytyksen ain o-astaan joskus. (Taulukko 43.)

Taulukko 43. Anestesiahoitaja hallitsee elvytyksen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mu-kaan.

Tausta- Anestesiahoitaja hallitsee elvytyksen -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %

Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 0 0 12 7 91 50 81 44 184 100 Leikkaushoitaja 9 4 35 14 123 48 99 39 256 100 Anestesiologi 4 5 33 43 28 37 11 15 76 100 Kirurgi 5 8 7 11 29 45 23 36 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 8 3 24 10 118 48 96 39 246 100 6–10 vuotta 4 3 37 25 65 45 40 27 146 100 11–15 vuotta 2 4 2 4 26 51 21 41 51 100 16–20 vuotta 2 2 22 27 31 38 26 32 81 100 21–25 vuotta 0 0 3 9 13 38 18 53 34 100 yli 25- vuotta 2 7 1 3 13 45 13 45 29 100

78

Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat anestesiahoitajan elvytyksen hallinnan merkit-tävästi heikommaksi kuin anestesiahoitajat itse (p = 0,000, df = 4). Työkokemuksen p i-tuuden mukaan vaihtelua oli siten, että 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat anestesia-hoitajan elvytyksen hallinnan heikommaksi kuin kokeneet, yli 21 vuotta työskennelleet arvioivat (p = 0,036, df = 5).

Anestesiahoidossa potilaan elintoimintojen turvaaminen ja tasapainottam i-nen on hyvän anestesian edellytys. Potilaan lämpötasapainon merkitys sekä leikkauksen aikana että potilaan toipum isen kannalta on erittäin suuri. Anestesiahoitajan tehtävänä on potilaan lämpötasapainon turvaaminen. Vastaajista 90 %:n mielestä anestesiahoitaja huolehti joko aina tai usein potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen (liiteta u-lukko 16).

Anestesiahoitajista lähes puolen (48 %) ja leikkaushoitajista kolmanneksen (33 %), mutta kirurgeista ja anestesiologeista vajaan joka kymmenennen (9 %) mielestä anestesiahoitaja huolehti aina potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä puolen (50 %), mutta 6–10 vuotta työs-kennelleistä vain viidesosan (20 %) mielestä toiminto toteutui aina. (Taulukko 44.)

Taulukko 44. Anestesiahoitaja huolehtii potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja huolehtii potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen - toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat huolehtivansa potilaan lämpötasapainosta merkittävästi useammin kuin anestesiologit ja kirurgit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Työ-kokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna kokeneet , 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat anestesiahoitajan huolehtineen potilaan lämpötasapainosta useam-min kuin 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat (p = 0,000, df = 5).

Anestesiahoitoon liittyy myös rauhallisen, miellyttävän ja tasapainoisen nukahtamisen turvaaminen potilaalle. Tämän edellytys on anestesian aloituksessa tote u-tuva induktion aikainen hiljaisuus. Vastaajista vajaan pu olen (46 %) mielestä anestesia-hoitaja varmisti joko aina tai usein indu ktion aikaisen hiljaisuuden (liitetaulukko 16). Anestesiahoitajista lähes viidennes (16 %) ja leikkaushoitajista joka kymmenes (10 %), mutta anestesiologeista vain 4 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja varmisti aina indu k-

79

tion aikaisen hiljaisuuden. Anestesiahoitajista (16 %) leikkaushoitajista (17 %) vajaan viidenneksen mielestä hiljaisuuden varmistus toteutui harvoin tai ei koskaan Leikkau s-yksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli neljännes (27 %), mutta 6–10 vuotta työsken-nelleistä ainoastaan 8 % ja yli 25 vuotta työskennelleistäkin vain 3 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja varmisti aina induktion aikaisen hiljaisuuden. (Taulukko 45.)

Taulukko 45. Anestesiahoitaja varmistaa induktion aikaisen hiljaisuuden -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja varmistaa induktion aikaisen hiljaisuuden -toiminnon toteu-tuminen


Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 29 16 40 22 86 47 29 16 184 100 Leikkaushoitaja 44 17 94 37 93 36 25 10 256 100 Anestesiologi 7 9 56 74 10 13 3 4 76 100 Kirurgi 16 25 28 44 15 23 5 8 64 100 Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 29 13 85 35 106 43 26 11 246 100 6–10 vuotta 34 23 66 45 35 24 11 8 146 100 11–15 vuotta 7 14 20 39 17 33 7 14 51 100 16–20 vuotta 20 25 29 36 24 30 8 10 81 100 21– 5 vuotta 2 6 11 32 12 35 9 27 34 100 yli 25- vuotta 4 14 12 41 12 41 1 3 29 100

Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat anestesiahoitajan varmistaneen induktion a i-kaisen hiljaisuuden harvemmin kuin anestesiahoitajat itse arvioivat (p = 0,011, df = 4). Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna erittäin kokeneiden , yli 25 vuotta työs-kennelleiden työntekijöiden mielestä anestesiahoitaja varmisti induktion aikaisen hilja i-suuden harvemmin kuin 21–25 vuotta työskennelleiden mielestä (p = 0,027, df = 5).

Lääkehoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot

Lääkehoitoon kuuluvista anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavista hoitotyön toimin-noista intraoperatiivisessa hoitotyössä keskitytään niihin, joissa anestesiahoitaja halli tsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin ohjeen mukaan, tuntee ja hallitsee lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet, hallitsee käsien desinfektion, tuntee hätätilanteiden ho i-toon käytettävät lääkkeet ja annostelun sekä tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit sekä haitta- ja sivuvaikutukset.

Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittava hoitotyön toiminto oli, että hän hallitsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Vas-taajista 63 %:n mielestä anestesiahoitaja hallitsi aina lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti (liitetaulukko 16).

Anestesiahoitajista yli kaksi kolmesta (71 %) ja anestesiologeistakin kaksi kolmesta (68 %), mutta kirurgeista vain kolmannes (34 %) o li sitä mieltä, että anestesia-

80

hoitaja hallitsi aina lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin antamien ohjeiden muka i-sesti. (Taulukko 46.) Taulukko 46. Anestesiahoitaja hallitsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin ohjeen mukaan

-toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja hallitsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin ohjeen mukaan -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat hallitsevansa lääke- ja nestehoidon toteu-tuksen merkittävästi paremmin kuin kirurgit arvioivat (p = 0,000, df = 4).

Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että hän tuntee ja hallitsee lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet intraoperatiivisessa hoidossa. Anestesiahoitajista yli puolet (57 %) ja leikkaushoitajista vajaa puolet (45 %), mutta anestesiologeista vain 13 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tunsi ja hallitsi aina lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet. (Taulukko 47.)

OYS:ssa työskentelevistä yli puolet (51 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain neljännes (25 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tunsi ja hallitsi erilaiset lääkke i-den antoreitit ja annostelulaitteet aina. Alle 6 vuotta työskennelleistä vajaan puolen (48 %) ja 6–10 vuotta työskennelleistä noin neljänneksen (27 %), mutta yli 25 vuotta työsken-nelleistä kuitenkin yli puolen (55 %) mielestä tämä toiminto toteutui aina. (Taulukko 47.) Taulukko 47. Anestesiahoitaja tuntee ja hallitsee lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Tausta- Anestesiahoitaja tuntee ja hallitsee lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet

-toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


81

Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat tuntevansa ja hallitsevansa lääkkeiden an-toreitit ja annostelulaitteet merkitsevästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). OYS:ssa työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan toiminnan paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,004, df = 4). Työkokemuksen pituuden mukaan vaihtelua oli siten, että pitkään, yli 25 vuotta työskennelleet arvioivat anestesiahoitaja tunteneen ja hallinneen lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet merkitsevästi paremmin kuin 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat (p = 0,000, df = 5).

Käsien desinfektio kuului anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavana ho i-totyön toimintona lääkkeiden käsittelyyn. Vastaajista vajaan puolen (49 %) mielestä anestesiahoitaja hallitsi käsien desinfektion aina. Vastaajista jopa 12 %:n mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui ainoastaan joskus (liitetaulukko 16).

Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavien hoitotyön toimintojen toiseksi tärkein toiminto oli, että anestesiahoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lää k-keet ja annostelun. Kaksi viidestä anestesiahoitajasta (41 %) ja leikkaushoitajasta (39 %), mutta anestesiologeista ainoastaan joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että anestesiaho i-taja tunsi hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun aina. (Tau-lukko 48.)

Taulukko 48. Anestesiahoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja annostelun -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja niiden annostelun -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat anestesiahoitajan hätätilanteiden hoitoon kä y-tettävien lääkkeiden ja annostelun tuntemuksen merkittävästi heikommaksi kuin ane s-tesiahoitajat itse (p = 0,000, df = 4).

Ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että anestesiahoi-taja tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit. Anestesiahoitajista yli puolet (55 %) ja leikkaushoitajista kaksi viidestä (41 %), mutta anestesiologeista ain o-astaan joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tiesi aina anestesialääk-keiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit. KYS:ssa työskentelevistä vajaan puolen (48 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain viidenneksen (21 %) mielestä tämä toiminto toteutui aina. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli puolen (59 %) mielestä anestesiahoitaja tiesi aina anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit, kun taas 6–10 vuotta työskennelleistä vain reilu neljäsosa (27 %) oli samaa mieltä. (Taulukko 49.)

82

Taulukko 49. Anestesiahoitaja tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat oman anestesialääketietonsa merkittävästi paremmiksi kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). KYS:ssa työskennelleet ar-vioivat anestesiahoitajan anestesialääkkeiden käyttöaiheisiin ja vaikutusmekanismeihin liittyvän tiedon paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,001, df = 4). Vaihtelua oli työkokemuksen pituuden mukaan siten, että kokeneet, 21–25 vuotta työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan anestesialääketiedon paremmaksi kuin 6–10 vuotta työsken-nelleet (p = 0,002, df = 5).

Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului myös anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutusten tietäminen. Anestesiahoitajista kaksi viidestä (42 %), leikkaushoitajista kolmannes (34 %) ja kirurgeista viidennes (19 %), mu t-ta anestesiologeista vain 7 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tiesi aina anestesialää k-keiden haitta- ja sivuvaikutukset. KYS:ssa työskentelevistä kaksi viidestä (43 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä vain 17 % oli sitä m ieltä, että toiminto toteutui aina. Leikkau s-yksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli puolen (53 %), mutta 6–10 vuotta työskennel-leistä vain noin viidenneksen (22 %) mielestä anestesiahoitaja tiesi aina anestesialääkkei-den haitta- ja sivuvaikutukset. (Taulukko 50.)

83

Taulukko 50. Anestesiahoitaja tietää anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutukset -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Tausta- Anestesiahoitaja tietää anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutukset - toimin-

non toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat tietävänsä anestesialääkkeiden haitta - ja sivuvaikutukset merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Sairaaloittain eroja oli siten, että KYS:ssa työskennelleet arvioivat an estesiahoitajan tie-tämyksen anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutuksista paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,001, df = 4). Työkokemuksen pituuden mukaan vaihtelua oli siten, että kokeneet, 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat anestesiahoitajan tiedon paremmaksi kuin 6–10 vuotta työskennelleet (p = 0,002, df = 5). 5.3.2 Kommunikointi ja turvallisuus

Kommunikointi- ja turvallisuusosa-alueeseen sisältyy 16 anestesiahoitajan hoitotyön toimintoa, joista kaksi on ehdottomasti hallit tavia, 11 hallittavia ja kolme osattavia hoito-työn toimintoja. Aluksi tarkastellaan hoitotyön toimintojen toteutumista kokonaisuude s-saan vastaajien (n = 589) näkemysten mukaan. Ne on taulukoitu muuttujakohtaisten latausten (0,672–0,430) mukaisessa suuruusjärjestyksessä. (Liitetaulukko 17.) Seuraavaksi selvitetään kommunikointiin keskittyviä hoitotyön toimintoja, kuten kirjaamista, rapor-tointia ja potilaan ohjausta. Lopuksi tarkastellaan turvallisuuteen liittyvää anestesiaho i-tajan toimintaa. Osa-alueen hoitotyön toiminnoista puolet (8) toteutui yli 70-prosentisesti joko aina tai usein. Vastaajista 94 %:n mielestä anestesiahoitaja hallitsi tarkan kirjaamisen ja raportoinnin joko aina tai usein. (Liitetaulukko 17.) Kommunikointi- ja turvallisuus-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 16.

84

Kommunikointi- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %):

1. Luottamusta herättävän non-verbaalisen kommunikoinnin osaaminen (9 %) 2. Toteutuneiden hoitotapahtumien (esim. pistokerrat) kirjaaminen ja dokumentointi (23 %) 3. Ohjaustaitojen hallinta (9 %) 4. Muun henkilöstön tiedottaminen ja ohjaaminen salitilanteesta (9 %) 5. Hoitotyön sähköisen kirjaamisen hallinta (28 %) 6. Leikkaustiimin jäsenille palautteen antaminen (7 %) 7. Potilaan intimiteettisuojasta huolehtiminen (14 %) 8. Potilaan psyykkisestä turvallisuudesta huolehtiminen (14 %) 9. Nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen varmistaminen (15 %) 10. Puudutetun potilaan tilan varmistaminen ennen siirtoa (35 %) 11. Tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön hallinta (22 %) 12. Eri puhtausluokan toimenpiteissä ohjeiden mukainen toimiminen (21 %) 13. Eristyskäytäntöjen hallinta (12 %) 14. Uusimman aseptisen tiedon mukainen toimiminen (23 %) 15. Tarkan kirjaamisen ja raportoinnin hallinta (40 %) 16. Potilaan hoitoprosessin kirjaaminen niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon ja päätöksiin johtaneet tapahtumat (38 %) 17. Potilaan ihon desinfektion tietäminen ja toteuttaminen (21 %) 18. Ihokomplikaatioiden ehkäiseminen (9 %)

Kuvio 16. Kommunikointi- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului tarkan kirja a-misen ja raportoinnin hallinta. Anestesiahoitajista yli puolet (53 %), leikkaushoitajista kaksi viidestä (40 %) ja kirurgeista vajaa kolmannes (30 %), mutta anestesiologeista vajaa viidennes (16 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja hallitsi aina tarkan kir jaamisen ja raportoinnin. HYKS:ssa työskentelevistä lähes puolen (46 %) ja TYKS:ssa työskentelevis-tä noin neljänneksen (23 %) mielestä tämä toiminto toteutui aina. (Taulukko 51.)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. Kommunikointi- ja turvallisuusosa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

ine

n a

ina

(%

)

(%)

85

Taulukko 51. Anestesiahoitaja hallitsee tarkan kirjaamisen ja raportoinnin -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan. Tausta- Anestesiahoitaja hallitsee tarkan kirjaamisen ja raportoinnin -toiminnon toteu-

tuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %

Ammattiryhmä (n=580): Anestesiahoitaja 0 0 0 0 86 47 98 53 184 100 Leikkaushoitaja 10 4 7 3 132 52 107 42 256 100 Anestesiologi 3 4 5 7 56 74 12 16 76 100 Kirurgi 7 11 2 3 36 56 19 30 64 100 Organisaatio (n=585) : HYKS 3 2 4 2 96 50 88 46 191 100 KYS 3 3 0 0 56 53 47 44 106 100 OYS 6 7 2 2 41 48 37 43 86 100 TaYS 4 4 6 6 56 52 41 38 107 100 TYKS 4 4 2 2 67 71 22 23 95 100

Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat hallitsevansa tarkan kirjaamisen ja rapor-toinnin merkittävästi paremmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Tarka s-teltuna sairaaloittain havaittiin, että HYKS:ssa työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan tarkan kirjaamisen ja raportoinnin hallinnan paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,004, df = 4).

Potilaan intraoperatiivisen hoitoprosessin yksityiskohtainen ja huolellinen kirjaaminen kuului anestesiahoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin. Anestesiahoitajista yli puolet (57 %) ja leikkaushoitajista kaksi viidestä (41 %), mutta anestesiologeista vain 5 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja kirjasi aina potilaan hoit o-prosessin niin, että siitä pystyi toteamaan potilaan sekä saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat (Taulukko 52.) Taulukko 52. Anestesiahoitaja kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan poti-laan hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mu-kaan.

Tausta- Anestesiahoitaja kirjaa potilaan hoitoprosessin -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat anestesiahoitajan kirjaavan hoitoprosessin toteutumisen merkittävästi heikommin kuin anestesiahoitajat itse arvioivat (p = 0,000, df = 4).

Kommunikointiosa-alueen hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului vaa-timus, että anestesiahoitaja kirjaa ja dokumentoi kaikki toteutuneet hoitotapahtumat, kuten esimerkiksi pistokerrat. Vastaajista vajaan neljänneksen (23 %) mielestä tämä t o-teutui aina (liitetaulukko 17). Anestesiahoitajista yli neljänneksen (29 %) ja leikkaushoita-jista neljänneksen (25 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 5 %:n mielestä anestesiahoi-

86

taja kirjasi/ dokumentoi aina toteutuneet hoitotapahtumat. Leikkaushoitajista ja ane s-tesiologeista jopa 13 %:n mielestä anestesiahoitaja kirjasi/ dokumentoi harvoin tai ei kos-kaan toteutuneet hoitotapahtumat. HYKS:ssa työskentelevistä vajaa kolmannes (30 %), mutta TYKS:ssa työskentelevistä joka kymmenes (11 %) oli sitä mieltä, että tämä hoit o-työn toiminto toteutui aina. (Taulukko 53.) Taulukko 53. Anestesiahoitaja kirjaa/dokumentoi toteutuneet hoitotapahtumat -toiminnon toteutu-minen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja kirjaa/dokumentoi toteutuneet hoitapahtumat -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiologien mielestä anestesiahoitaja kirjasi ja dokumentoi toteu-tuneet hoitotapahtumat merkittävästi harvemmin kuin anestesiahoitajien itsensä miele s-tä (p = 0,000, df = 4). Sairaaloittain tarkasteltuna TYKS:ssa työskennelleiden mielestä anestesiahoitaja kirjasi ja dokumentoi harvemmin kuin HYKS:ssa työskennelleiden mie-lestä (p = 0,009, df = 4).

Potilaan psyykkisestä turvallisuudesta huolehtiminen on yksi anestesiaho i-tajan hoitotyön toiminnoista. Anestesiahoitajista yli viidenneksen (22 %) ja leikkaushoita-jista yli joka kymmenennen (14 %), mutta anestesiologeista ja kirurgeista ainoastaan 3 %:n mielestä anestesiahoitaja huolehti aina potilaan psyykkisestä turvallisuudesta. Ane s-tesiologeista vajaan kahden kolmesta (61 %) ja leikkaushoitajista noin kolmanneksen (32 %) mielestä anestesiahoitaja huolehti ainoastaan joskus potilaan psyykkisestä turvall i-suudesta. (Taulukko 54.)

Taulukko 54. Anestesiahoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta -toiminnon toteu-tuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta -toiminnon toteutuminen



87

Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat huolehtineensa potilaan psyykkisestä tu r-vallisuudesta paremmin kuin anestesiologit ja kirurgit arvioivat (p = 0,000,df = 4).

Turvallisuusosa-alueen hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että anestesiahoitaja tietää ja toimii uusimman aseptisen tiedon mukaisesti. Vastaajista vajaan neljänneksen (23 %) mielestä anestesiahoitaja tiesi ja toimi aina uusimman aseptisen tie-don mukaisesti (liitetaulukko 17). Anestesiahoitajista kolmannes (32 %) ja leikkaushoit a-jista viidennes (20 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tiesi ja toimi aina uusimman aseptisen tiedon mukaisesti. Leikkaushoitajista kolmanneksen (33 %) mielestä anestesia-hoitaja tiesi ja toimi ainoastaan joskus uusimman aseptisen tiedon mukaisesti. (Taulukko 55.) Taulukko 55. Anestesiahoitaja tietää ja toimii uusimman aseptisen tiedon mukaisesti -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja tietää ja toimii uusimman aseptisen tiedon mukaisesti -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat oman aseptisen tietonsa ja toimintansa merkittävästi paremmaksi kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Anestesiahoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului myös toiminta eri puhtau s-luokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti. Anestesiahoitajista yli neljännes (26 %), mutta anestesiologeista vajaa joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja toimi aina eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti. Leikkaushoitajista ja kirurgeista kolmasosan (33 %) mielestä anestesiahoitaja toimi näin ainoastaan joskus. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä yli kolmasosan (35 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain 12 % mielestä anestesiahoitaja toimi aina eri puhtausluokki-en toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti. Leikkausyksikössä 6–10 vuotta työskennelleistä jopa kolmanneksen (33 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto toteutui ainoa staan joskus. (Taulukko 56.)

88

Taulukko 56. Anestesiahoitaja toimii eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja toimii eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiologien mielestä anestesiahoitajan toiminta eri puhtausluokki-en toimenpiteissä oli heikompaa kuin anestesiahoitajien itsensä mielestä (p = 0,000, df = 4) . Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna 6–10 vuotta työskennelleiden mie-lestä anestesiahoitajan toiminta eri puhtausluokkien toimenpiteissä oli heikompaa kuin kokeneiden, 21–25 vuotta työskennelleiden työntekijöiden mielestä (p = 0,003, df = 5).

5.3.3 Hoitovalmistelut

Hoitovalmistelut-osa-alueeseen sisältyi kahdeksan anestesiahoitajan hoitotyön toimin-toa, joista kolme oli hallittavia ja viisi osattavia hoitotyön toimintoja. Hoitotyön toimin-not on taulukoitu muuttujakohtaisten latausten (0,603–0,329) mukaisessa suuruusjärjes-tyksessä. Nämä hoitotyön toiminnot koskevat muun muassa potilaasta ennakkoon sa a-tavan tiedon koontia eri menetelmillä. (Liitetaulukko 18). Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 17.

89

Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toiminnot ( toteutuminen aina %): 1. Potilaan taustatietoihin ja terveydentilaan tutustuminen ennalta potilaskertomuksen avulla (17 %) 2. Kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista tietojen kerääminen, joilla on merkitystä anestesian kannalta (20 %) 3. Potilaalle anestesiahoitosuunnitelman tekeminen yhdessä anestesiologin kanssa potilastietojen perusteella (9 %) 4. Potilaan haastatteleminen mahdollisten perussairauksien, yliherkkyyden, potilaan henkisen tilan ym. anestesiaan ja toimenpiteeseen vaikuttavien tekijöiden selville saamiseksi (21 %) 5. Esilääkkeen määrääminen (0 %) 6. Anestesiologin kutsuminen leikkaussaliin (14 %) 7. Leikkaussalin (lämpö, kosteus, ilmanvaihto) valmisteleminen toimenpidettä varten (14 %) 8. Potilaalle määrätyn esilääkityksen ja antotavan tarkistaminen sekä esilääkkeen annon varmistaminen (21 %)

Kuvio 17. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Anestesiahoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului, että anestesiahoitaja kerää kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista ne potilasta koskevat tiedot, joilla on merkitystä potilaan anestesian kannalta. Anestesiahoitajista lähes neljänneksen (23 %) ja leikkaushoitajista neljänneksen (25 %), mutta anestesiologeista ainoastaan 1 %:n mielestä anestesiahoitaja keräsi aina tiedot kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista. Neljännes (25 %) kirurgeista ja 13 % anestesiologeista oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja

keräsi harvoin tai ei koskaan kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista ne tie-dot, joilla on merkitystä anestesian kannalta. (Taulukko 57.)

OYS:ssa työskentelevistä yli kolmannes (35 %), mutta TYKS:ssa työskente-levistä ainoastaan joka kymmenes (11 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja keräsi aina tiedot kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista. Leikkausyksikössä 21–25 vuot-ta työskennelleistä yli kolmasosan (35 %) ja 16–20 vuotta työskennelleistä vain joka kymmenennen (10 %) mielestä toiminto toteutui aina. Toisaalta 16–20 vuotta työskennel-leistä viidesosa (20 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja keräsi harvoin tai ei koskaan kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista ne tiedot, joilla on merkitystä anes-tesian kannalta. (Taulukko 57.)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

inen

ain

a (

%)

(%)

90

Taulukko 57. Anestesiahoitaja kerää kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista ne tiedot, joilla on merkitystä potilaan anestesian kannalta -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mu-kaan.

Tausta- Anestesiahoitaja kerää kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista ne tiedot, joilla on merkitystä potilaan anestesian kannalta -toiminnon toteutumi-nen



Ammattiryhmistä leikkaushoitajat arvioivat anestesiahoitajan keränneen tiedot potilaan kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista merkittävästi paremm in kuin anes-tesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). OYS:ssa työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan tietojen keräämisen paremmaksi kuin TYKS:ssa työskennelleet (p = 0,001, df = 4). Työ-kokemuksen mukaan vaihtelua oli siten, että kokeneet , yli 25 vuotta työskennelleet työn-tekijät arvioivat anestesiahoitajan tietojen keräämisen merkittävästi paremmaksi kuin 16–20 vuotta työskennelleet (p = 0,000, df = 5).

Potilaan haastattelu kuului hoitovalmistelujen osa-alueen hallittaviin hoito-työn toimintoihin. Vastaajista yli viidesosan (21 %) mielestä anestesiahoitaja haastatteli aina potilasta selvittääkseen mahdolliset perussairaudet ja yliherkkyydet, potilaan hen-kisen tilan sekä muut anestesiaan ja toimenpiteeseen vaikuttavat tekijät. Yli neljäsosa (28 %) vastaajista oli ku itenkin sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. (Liitetaulukko 18.)

Anestesiahoitajista viidesosa (21 %) ja leikkaushoitajista lähes neljännes (24 %), mutta kirurgeista ainoastaan joka kymmenes (14 %) oli sitä mieltä, et tä anestesiahoi-taja haastatteli aina potilasta. Anestesiahoitajista ja leikkaushoitajista yli neljännes (28 %) oli sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui harvoin tai ei koskaan. Leikkausy k-sikössä 21–25 vuotta työskennelleistä lähes kolmanneksen (32 %), mutta 16–20 vuotta työskennelleistä ainoastaan joka kymmenennen (9 %) mielestä anestesiahoitaja haastatt e-li aina potilasta selvittääkseen mahdolliset perussairaudet ja yliherkkyydet, potilaan henkisen tilan sekä muut anestesiaan ja toimenpiteeseen vaikuttavat tekijät. (Taulukko 58.)

91

Taulukko 58. Anestesiahoitaja haastattelee potilasta selvittääkseen mahdolliset perussairaudet, yliherkkyydet, potilaan henkisen tilan ja muut anestesiaan ja toimenpiteeseen vaikuttavat tekijät -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja haastattelee potilasta -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä leikkaushoitajien mielestä anestesiahoitaja haastatteli potilasta merki t-tävästi useammin kuin kirurgien mielestä (p = 0,000, df = 4). Työkokemuksen pituuden mukaan vaihtelua oli siten, että 21–25 vuotta työskennelleiden työntekijöiden mielestä anestesiahoitaja haastatteli potilasta useammin kuin 16–20 vuotta työskennelleiden mie-lestä (p = 0,000, df = 5).

5.3.4 Anestesiahoidon aloitus Anestesiahoidon aloitus -osa-alueeseen sisältyi yhdeksän anestesiahoitajan hoitotyön toimintoa, joista neljä oli ehdottomasti hallittavia, neljä hallittavia ja yksi osattava hoito-työn toiminto. Näistä hoitotyön toiminnoista seitsemän toteutui yli 60-prosenttisesti ai-na. Hoitotyön toiminnot on esitetty muuttujakohtaisten latausten (0,464–0,309) mukai-sessa suuruusjärjestyksessä. Vastaajista 95 %:n mielestä anestesiahoitaja vastaanotti aina potilaan leikkausyksikköön ja oli läsnä raporttitilanteessa. Myös 90 %:n mielestä anes-tesiahoitaja asetti perusseurantalaitteet joko aina tai usein potilaalle. (Liitetaulukko 19.) Anestesiahoidon aloitus -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 18.

92

Anestesiahoidon aloitus -osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Potilaan kutsuminen leikkausyksikköön (11 %) 2. Mukanaolo potilaan siirrossa leikkaussaliin ja potilaan turvallisuudesta huolehtiminen (65 %) 3. Potilaalle perusseurantalaitteiden(RR, Ekg, SaO2) asettaminen (68 %) 4. Anestesiavälineiden ja -laitteiden varaaminen ja tarkistaminen (72 %) 5. Tarvittavien anestesia-aineiden valmisteleminen anestesiamuodon mukaisesti (61 %) 6. Tulevan anestesiamuodon tarkistaminen ja lääkkeiden varaaminen (63 %) 7. Potilaan vastaanottaminen leikkausyksikköön ja läsnäolo raporttitilanteessa (74 %) 8. Potilaan ohjaaminen ja tukeminen hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti (31 %) 9. Mukanaolo potilaan siirrossa jatkohoitopaikkaan (68 %)

Kuvio 18. Anestesiahoidon aloitus -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului potilaalle t u-levan anestesiamuodon tarkistaminen ja anestesian aikana käytettävien lääkkeiden v a-raaminen. Anestesiahoitajista neljä viidestä (82 %), kirurgeista kaksi kolmesta (67 %) ja leikkaushoitajista yli puolet (59 %), mutta anestesiologeista ainoastaan kolmannes (32 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tarkisti aina potilaalle tulevan anestesiamuodon ja varasi anestesian aikana käytettävät lääkkeet. Leikkausyksikössä yli 25 vuotta työsken-nelleistä lähes neljän viidestä (79 %), mutta 6–10 vuotta työskennelleistä vain puolen (50 %) mielestä tämä toiminto toteutui aina. (Taulukko 59.)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Anestesiahoidon aloitus -osa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

inen

ain

a (

%)

(%)

93

Taulukko 59. Anestesiahoitaja tarkistaa potilaalle tulevan anestesiamuodon ja varaa anestesian aikana käytettävät lääkkeet -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja tarkistaa anestesiamuodon ja varaa lääkkeet -toiminnon toteu-tuminen



Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat tarkistaneensa potilaalle tulevan ane s-tesiamuodon ja varanneensa anestesian aikana käytettävät lääkkeet merkittävästi use-ammin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Tarkasteltuna asiaa työkok e-muksen pituuden mukaan havaittiin, että erittäin kokeneet , yli 25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat anestesiahoitajan tarkistavan potilaalle tulevan anestesiamuodon ja varaavan anestesian aikana käytettävät lääkkeet merkittävästi useammin kuin 6–10 vuotta työskennelleet (p = 0,000, df = 5).

Anestesiahoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului potilaan oh-jaaminen ja tukeminen. Anestesiahoitajista kaksi viidestä (42 %), leikkaushoitajista ko l-mannes (31 %) ja kirurgeista viidennes (20 %), mutta anestesiologeista ainoastaan joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja ohjasi ja tuki aina potilasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Puolet (50 %) sekä anestesia- että leikkaushoitajista oli sitä mieltä, että tämä hoitotyön toiminto toteutui usein. (Taulukko 60.) Taulukko 60. Anestesiahoitaja ohjaa ja tukee potilasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja ohjaa ja tukee potilasta -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat anestesiahoitajan ohjanneen ja tukeneen pot i-lasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti merkittävästi harvemmin kuin anes-tesiahoitajat itse (p = 0,000, df = 4).

94

5.3.5 Yhteistehtävät Yhteistehtävät-osa-alueeseen sisältyi kuusi anestesiahoitajan hoitotyön toimintoa, joista kolme oli hallittavia ja kolme osattavia hoitotyön toimintoja. Hoitotyön toiminnot on esitetty muuttujakohtaisten latausten (0,589–0,404) mukaisessa järjestyksessä. Osa toi-minnoista liittyi vain tiettyyn er ikoisalaan. Vastaajista 82 %:n mielestä anestesiahoitajalla oli lupa ja valmiudet epiduraalisten lääkkeiden antoa varten joko aina tai usein. Myös vastaajista 67 %:n mielestä anestesiahoitaja lisäsi joko aina tai usein lääkettä epiduraali- ja spinaalikatetriin. Yli puolet (57 %) vastaajista oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja myös avasi perifeerisen suoniyhteyden joko aina tai usein. (Liitetaulukko 20.) Yhteistehtävät-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 19.

Yhteistehtävät-osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina): 1. Potilaalle verityhjiön laittaminen yhteistyössä muun tiimin kanssa (7 %) 2. Epiduraali- ja spinaalikatetriin lääkkeen lisääminen (33 %) 3. Luvan ja valmiuksien omaaminen epiduraalisten lääkkeiden antoa varten (53 %) 4. Sedaation toteuttaminen puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla (38 %) 5. Röntgen-, laser- ym. laitteiden käytön osaaminen (1 %) 6. Perifeerisen suoniyhteyden avaaminen (7 %)

Kuvio 19. Yhteistehtävät-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Anestesiahoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuului potilaalle sedaation toteu t-taminen puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla. Vastaajista 88 %:n mielestä anes-tesiahoitaja toteutti sedaatiota puudutuksen yhteydessä joko aina tai usein (liitetaulukko 20).

Anestesiahoitajista lähes puolet (46 %), kirurgeista yli puolet (55 %) ja leik-kaushoitajista kolmannes (33 %), mutta anestesiologeista vain viidennes (20 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja toteutti aina sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkea i-

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. 5. 6. Yhteistehtävät-osa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

inen

ain

a (

%)

(%)

95

neilla. KYS:ssa työskentelevistä yli pu olen (51 %), mutta OYS:ssa työskentelevistä vain yli neljäsosan (27 %) mielestä tämä toiminto toteutui aina. (Taulukko 61.) Taulukko 61. Anestesiahoitaja toteuttaa sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja toteuttaa sedaatiota puudutuksen yhteydessä -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä kirurgien mielestä anestesiahoitaja toteutti sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla merkittävästi useammin kuin anestesiologien mielestä (p = 0,000, df = 4). Sairaaloittain tarkasteltuna havaittiin, että KYS:ssa työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan toteuttaneen sedaatiota useammin kuin OYS:ssa työskennelleet (p = 0,0002, df = 4).

5.3.6 Tiimi- ja ohjeistustaidot

Tiimi- ja ohjeistustaidot -osa-alueeseen sisältyi kuusi anestesiahoitajan hoitotyön toimin-toa, joista yksi oli ehdottomasti hallittava ja viisi hallittavia toimintoja. Toiminnot koski-vat yhteistyötä, lainsäädäntöä sekä eettisyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä. Hoit o-työn toiminnot on esitetty muuttujakohtaisten latausten (0,444–0,339) mukaisessa suu-ruusjärjestyksessä. Vastaajista 86 %:n mielestä anestesiahoitaja toimi joko usein tai aina lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti. (Liitetaulukko 21.) Tiimi- ja ohjeistustaidot -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 20.

96

Tiimi- ja ohjeistustaidot -osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Aktiivinen toiminta moniammatillisen työryhmän jäsenenä (34 %) 2. Kirurgisen toimenpiteen kulun tietäminen (4 %) 3. Toimenpiteen kannalta tarkoituksenmukaisen, potilaalle turvallisen toimenpideasennon toteuttaminen yhteistyössä muun tiimin kanssa (21 %) 4. Lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistusten mukaisesti toimiminen (39 %) 5. Välineellisestä valmiudesta huolehtiminen (37 %) 6. Eettisten lähtökohtien ja hoitotyön periaatteiden näkyminen toiminnassa (22 %)

Kuvio 20. Tiimi- ja ohjeistustaidot -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittaviin toimintoihin kuului aktiivinen toiminta m o-niammatillisen työryhmän jäsenenä. Anestesiahoitajista lähes puolet (47 %), leikkaushoi-tajista viidennes (21 %), mutta anestesiologeista ainoastaan joka kymmenes (13 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja toimi aina aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsen e-nä. Leikkaushoitajista vajaan viidenneksen (19 %) mielestä tämä hoitotyön toiminto t o-teutui joskus. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennelleistä lähes puolen (47 %), mu t-ta 6–10 vuotta työskennelleistä vain viidenneksen (20 %) mielestä anestesiahoitaja toimi aina aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä. (Taulukko 62.)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. 5. 6.

Tiimi- ja ohjeistustaidot -osa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

inen

ain

a (

%)

(%)

97

Taulukko 62. Anestesiahoitaja toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä -toiminnon toteutuminen taustamuuttujien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat toimineensa moniammatillisen työryhmän jäsenenä merkittävästi aktiivisemmin kuin anestesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4). Työkokemuksen p ituuden mukaan tarkasteltuna vaihtelua oli siten, että kokeneet 21–25 vuotta työskennelleet arvioivat anestesiahoitajan toimineen moniammatillisen työry h-män jäsenenä merkittävästi aktiivisemmin kuin 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat (p = 0,000, df = 5).

Anestesiahoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin sisältyi vaatimus, että anestesiahoitajan toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaatteet. Va s-taajista 78 %:n mielestä toiminto toteutui joko aina tai usein (liitetaulukko 21). Anes-tesiahoitajista kolmannes (33 %) ja leikkaushoitajista viidennes (21 %), mutta anes-tesiologeista vain 3 % oli sitä mieltä, että anestesiahoitajan toiminnassa näkyivät aina eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaatteet. (Taulukko 63.)

Taulukko 63. Anestesiahoitajan toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaatteet -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitajan toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaat-teet -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiologit arvioivat eettisten lähtökohtien ja hoitotyön periaatte i-den näkymisen anestesiahoitajan toiminnassa merkittävästi heikommaksi kuin ane s-tesiahoitajat itse (p = 0,000, df = 4).

98

5.3.7 Yhteisvastuutaidot Yhteisvastuutaidot-osa-alueeseen kuului neljä anestesiahoitajan hallittavaa hoitotyön toimintoa, jotka sisältävät anestesiahoitajan toiminnan potilaan ‖asianajajana‖. Hoit o-työn toiminnot ovat muuttujakohtaisten latausten (0,392–0,305) mukaisessa suuruusjär-jestyksessä. Vastaajista vain kaksi viidestä (39 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja va l-voi aseptiikan toteutumista ja korjasi virheellisen menettelyn joko usein tai aina. Kolmen neljästä vastaajan (75 %) mielestä anestesiahoitaja hallitsi vuorovaikutu staidot ja sujuvan yhteistoiminnan joko usein tai aina. (Liitetaulukko 22.) Yhteisvastuutaidot -osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina on esitetty kuviossa 21.

Yhteisvastuutaidot-osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Aseptiikan toteutumisen valvominen ja virheellisen menettelyn korjaaminen (12 %) 2. Toimintaan puuttuminen, kun huomaa leikkaus/anestesiahoitajan tekemän virheen (15 %) 3. Toimintaan puuttuminen, kun huomaa anestesiologin/kirurgin tekemän virheen (9 %) 4. Vuorovaikutustaitojen ja sujuvan yhteistoiminnan hallinta (16 %)

Kuvio 21. Yhteisvastuutaidot-osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Anestesiahoitajan ammatilliseen ja eettiseen käyttäytymiseen kuului puuttuminen v ir-heelliseen toimintaan. Vastaajista vain 15 %:n mielestä anestesiahoitaja puuttui aina toi-mintaan, jos havaitsi anestesia- ja/ tai leikkaushoitajan tekevän virheen (liitetaulukko 22).

Anestesiahoitajista lähes neljännes (24 %) ja leikkaushoitajista yli joka kymmenes (13 %), mutta anestesiologeista vajaa joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja puuttui aina toimintaan, jos havaitsi anestesia- ja/ tai leikkaushoitajan tekevän virheen. Leikkaushoitajista lähes neljänneksen (23 %) ja kirurgeis ta yli neljän-neksen (28 %) mielestä anestesiahoitaja puuttui harvoin tai ei koskaan toimintaan, jos havaitsi anestesia- ja/ tai leikkaushoitajan tekevän virheen. (Taulukko 64.)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. Yhteisvastuutaidot-osa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

inen

ain

a (

%)

(%)

99

Taulukko 64. Anestesiahoitaja puuttuu toimintaan, kun huomaa leikkaus/anestesiahoitajan teke-män virheen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja puuttuu toimintaan, kun havaitsee leikkaus/anestesiahoitajan tekemän virheen -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä kirurgit arvioivat anestesiahoitajan puuttuneen leikkaus - ja/ tai anes-tesiahoitajan tekemään virheeseen merkittävästi harvemmin kuin anestesiahoitajat itse arvioivat (p = 0,000, df = 4).

Vastaajista joka kymmenes (9 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja puu t-tui aina toimintaan, jos havaitsi anestesiologin tai kirurgin tekevän virheen. Toisaalta vastaajista yli kolmanneksen (39 %) mielestä anestesiahoitaja puuttui harvoin tai ei ko s-kaan anestesiologin tai kirurgin tekemään virheeseen. (Liitetaulukko 22.)

Anestesiahoitajista lähes viidenneksen (16 %) ja leikkaushoitajista joka kymmenennen (9 %) mielestä anestesiahoitaja puuttui aina anestesiologin tai kirurgin tekemään virheeseen. Kukaan anestesiologeista ei ollut tätä mieltä. Anestesiologeista lähes puolet (47 %), leikkaushoitajista yli kolmannes (34 %) ja kirurgeista jopa kaksi ko l-mesta (69 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja puuttui harvoin tai ei koskaan toimin-taan, jos havaitsi anestesiologin/ kirurgin tekevän virheen. (Taulu kko 65.) Taulukko 65. Anestesiahoitaja puuttuu toimintaan, kun huomaa anestesiologin/kirurgin tekemän virheen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja puuttuu toimintaan, kun havaitsee anestesiologin/kirurgin tekemän virheen -toiminnon toteutuminen



Ammattiryhmistä anestesiologien mielestä anestesiahoitaja puuttui anestesiologin tai kirurgin tekemään virheeseen merkittävästi harvemmin kuin anestesiahoitajien itsensä mielestä (p = 0,000, df = 4).

100

5.3.8 Erityistoiminnot

Erityistoimintojen osa-alueeseen sisältyi seitsemän anestesiahoitajan osattavaa toimintoa intraoperatiivisessa hoitotyössä. Näihin toimintoihin sisältyy yleensä lisäkoulutusvaati-muksia ja lupakäytänteitä ja ne ovat erikoisalakohtaisia. Toiminnot on esitetty muuttuja-kohtaisten latausten (0,883–0,395) mukaisessa suuruusjärjestyksessä (liitetaulukko 23). Erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toim intojen toteutuminen aina on esitetty kuvi-ossa 22.

Erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toiminnot (toteutuminen aina %): 1. Keuhkovaltimon kiilapaineen mittaaminen (5 %) 2. Sydämen minuuttivirtauksen mittaaminen (8 %) 3. Tahdistimen kynnysarvon mittaaminen (4 %) 4. Autotransfuusiolaitteen käyttäminen (10 %) 5. Potilaan intubointi (0 %) 6. Laitteiden tuottaman tiedon tulkitseminen ja suhteuttaminen potilaan kokonaistilanteeseen (20 %) 7. Yleisanestesian lopettaminen ja potilaan ekstubointi leikkaussalissa (1 %)

Kuvio 22. Erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen aina (%) Vastaajista ainoastaan viidesosan (20 %) mielestä anestesiahoitaja tulkitsi aina laitteiden tuottamaa tietoa ja osasi suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen (liitetaulukko 23). Anestesiahoitajista yli neljännes (28 %) ja leikkaushoitajista lähes neljännes (24 %), mutta kirurgeista vajaa joka kymmenes (8 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tulkitsi aina laitteiden tuottamaa tietoa ja osasi suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen. Anes-tesiologeista viidesosan (20 %) mielestä anestesiahoitaja tulkitsi harvoin tai ei koskaan laitteiden tuottamaa tietoa ja suhteutti sen potilaan kokonaistilanteeseen. (Taulukko 66.)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

100 %

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Erityistoimintojen osa-alueen hoitotyön toiminnot

To

teu

tum

inen

ain

a (

%)

(%)

101

Taulukko 66. Anestesiahoitaja tulkitsee laitteiden tuottamaa tietoa ja osaa suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen -toiminnon toteutuminen ammattiryhmien mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja tulkitsee laitteiden tuottamaa tietoa -toiminnon toteutuminen muuttujat Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %


Ammattiryhmistä anestesiahoitajat arvioivat tulkitsevansa laitteiden tuottamaa tietoa ja suhteuttavansa sitä potilaan kokonaistilanteeseen merkittävästi paremmin kuin anes-tesiologit arvioivat (p = 0,000, df = 4).

Erityistoimintoihin kuului potilaan intubaatio yleisanestesiassa, joka oli anestesiahoitajan osattava toiminto, johon liittyy lisäkoulutus ja lupakäytänteet. Potilaan intubaatio on anestesiologin tehtävä. Vastaajista joka kymmenennen (11 %) mielestä anestesiahoitaja intuboi potilaan joskus. Yleisanestesian lopettaminen ja potilaan ek stu-baatio ovat myös anestesiologin tehtäviä. Vastaajista kuitenkin 3 %:n mielestä anestesia-hoitaja lopetti yleisanestesian ja ekstuboi potilaan joko usein tai aina (liitetaulukko 23).

Leikkausyksikössä 11–15 vuotta työskennelleistä lähes neljänneksen (24 %) ja yli 25 vuotta työskennelleistä yli neljänneksen (28 %) mielestä anestesiahoitaja lopetti yleisanestesian ja ekstuboi potilaan joskus. Leikkausyksikössä 21–25 vuotta työskennel-leistä 15 %:n mielestä anestesiahoitaja lopetti yleisanestesian ja ekstuboi potilaan leikka-ussalissa joko usein tai aina. (Taulukko 67.)

Taulukko 67. Anestesiahoitaja lopettaa yleisanestesian ja ekstuboi potilaan leikkaussalissa -toiminnon toteutuminen työkokemuksen pituuden mukaan.

Tausta- Anestesiahoitaja lopettaa yleisanestesian ja ekstuboi potilaan -toiminnon toteu-tuminen


Leikkausyksikkö- työkokemus (n=587): Alle 6 vuotta 208 85 34 14 4 2 0 0 246 100 6–10 vuotta 140 96 11 8 2 1 2 1 146 100 11–15 vuotta 36 71 12 24 3 6 0 0 51 100 16–20 vuotta 68 84 13 16 0 0 0 0 81 100 21–25 vuotta 24 71 5 15 2 6 3 9 34 100 yli 25 vuotta 21 72 8 28 0 0 0 0 29 100

Työkokemuksen pituuden mukaan tarkasteltuna vaihtelua oli siten, että 21–25 vuotta työskennelleet työntekijät arvioivat anestesiahoitajan lopettaneen yleisanestesian ja eks-tuboineen potilaan leikkaussalissa useammin kuin 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat (p = 0,000, df = 5).

102

5.4 TEHTÄVÄSIIRROT LÄÄKÄREILTÄ LEIKKAUS- JA ANESTESIAHOI-TAJILLE JA NIIDEN EDELLYTYKSET Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden sisällön määrittelyyn vaikutt a-vat mahdolliset työnjaon muutokset ja tehtäväsiirrot lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoi-tajille. Tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien näkemyksiä 29 tehtävän siirtomahdolli-suuksista. Vastaajien (n = 589) mielestä suurinta osaa tehtävistä (21) ei koskaan tai ha r-voin (> 90 %) voida siirtää leikkaushoitajalle. Vastaajista yli viidenneksen (22 %) mielestä perifeerisen laskimon kanyloinnin voisi joko usein tai aina siirtää leikkau shoitajalle. Leikkaushoitajista viidennes (20 %), kirurgeista vajaa joka kymmenes (9 %), mutta ane s-tesiahoitajista vain 2 % ja anestesiologeista vain 1 % oli sitä mieltä, että leikkaushoitaja voisi aina kanyloida perifeerisen laskimon. (Liitetaulukko 24.)

Veren tarkistaminen ja verensiirron aloittaminen olisi yli neljänneksen (29 %) mielestä leikkaushoitajalle usein tai aina mahdollinen tehtävä. Lähes kaksi viidestä (39 %) vastaajasta oli sitä mieltä, että verityhjiön purkaminen laskimopuudutuksessa olisi myös leikkaushoitajan toimi joko usein tai aina. Kolmanneksen (33 %) mielestä ihon sulku metallihakasilla voisi kuulua leikkaushoitajan toimiin joko usein tai aina ja ihon sulku synteettisellä tai orgaanisella ommelaineella olisi vastaajista lähes neljänneksen (24 %) mielestä joko usein tai aina leikkaushoitajalle siirrettävä tehtävä. Vastaavaa mieltä oli vajaa viidennes (18 %) leikkaushoitajista ja kolmannes (32 %) kirurgeista. Joka kymm e-nes (13 %) esitti luomen poistoa paikallispuudutuksessa leikkaushoitajan mahdolliseksi tehtäväksi. Tietojärjestelmään diagnoosin kirjaamisen siirtäisi leikkaushoitajalle aina neljännes (25 %) vastaajista. Vajaan puolen (48 %) mielestä tehtävää ei koskaan tai ha r-voin voisi siirtää leikkaushoitajalle. (Liitetaulukko 24.) Lisäksi muutamat yksittäiset vas-taajat (n = 7) mainitsivat leikkaushoitajalle mahdollisesti siirrettävinä tehtävinä mm. g a-daver-ihon kiinnittämisen, pad-näytteiden pyyntöjen tekemisen tietojärjestelmään sekä ihopuudutukset leikkaushaavan ympärille leikkauksen lopussa.

Tehtävien siirtämisessä lääkäreiltä anestesiahoitajille vastaajat (n = 589) ar-vioivat kahdeksan tehtävää sellaisiksi, joita ei koskaan tai harvoin (≥ 90 %) voida siirtää

anestesiahoitajalle. Osan tehtävistä (29) anestesiahoitaja tekee jo joissakin yksiköissä lisä-koulutuksen jälkeen. Vastaajista yli puolen (59 %) mielestä verien tarkistaminen ja v e-rensiirron aloittaminen voisi aina olla anestesiahoitajan tehtävä. Anestesiahoitajista va s-taavaa mieltä oli 73 %. Kolmasosan (33 %) mielestä myös sedaatio puudutuksen yhtey-dessä midatsolaamilla tai d iatsepaamilla voisi aina olla anestesiahoitajan tehtävä. Ane s-tesiahoitajista lähes puolet (45 %) oli samaa mieltä. Neljä viidestä (82 %) oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja voi aina tai usein hoitaa potilaan sedaation puudutuksen yhteydes-sä opiaatilla. Anestesiahoitajista 88 % oli samaa mieltä. Lähes kolmanneksen (29 %) mie-lestä perifeerisen laskimon kanylointi olisi aina anestesiahoitajan tehtävä. Myös viide s-osa (22 %) vastaajista oli sitä mieltä, että ASA III -potilaan anestesian ylläpito lääkärin ohjeen mukaan olisi aina anestesiahoitajan tehtävä. Vastaajista lähes puolen (45 %) mie-lestä tietojärjestelmään diagnoosin kirjaaminen ei koskaan tai harvoin voi olla anestesi a-hoitajan tehtävä, kun taas neljäsosan (26 %) mielestä se voisi aina olla anestesiahoitajan

103

tehtävä. (Liitetaulukko 25.) Muutamat yksittäiset vastaajat (n = 7) mainitsivat anestesia-hoitajalle mahdollisesti siirrettävinä tehtävinä muun muassa kipupumpun täytön ja sä ä-döt sekä solunpesijälaitteen käytön sekä intubaation lisäkoulutuksen jälkeen.

Tehtäväsiirtojen edellytyksiä kysyttiin vastaajilta avoimella kysymyksellä. Vastaajista 69 % (408) mainitsi ensimmäisenä ja tärkeimpänä edellytyksenä ammatillisen lisäkoulutuksen, joka toteutettaisiin joko er ikoistumiskoulutuksena ammattikorkeakou-lujen koulutusyksiköissä ja sairaaloissa oppisopimustyyppisesti ja niin, että työnantaja maksaisi palkkaa, tai yksilöllisenä työpaikkakoulutuksena. Vastaajien mielestä sairaa n-hoitajaksi valmistumisen jälkeen kahden vu oden leikkausyksikkötyökokemus olisi edel-lytyksenä lisäkouluttautumiselle perioperatiiviseen hoitotyöhön. Ammatillisen lisäkou-lutuksen tulisi olla riittävän valvottua ja sisällöltään kontrolloitua ja siinä tulisi olla mahdollisuus painottaa joko leikkaushoitoa tai anestesiahoitoa yhtenäisen perioperatii-visen sisällön lisäksi. Koulutukseen ja tehtäviin yleensäkin esitettiin valtakunnallisia ohjeita ja menettelytapoja.

Vastaajat totesivat sairaanhoitajan peruskoulutuksen sisällöltään liian yle i-seksi, että se palvelisi perioperatiivisen hoitotyön osaamista. Peruskoulutukseen pitäisi kuitenkin sisältyä perioperatiivisen hoitotyön opintojakso, joka valtakunnallisesti olisi samanpituinen kaikille sairaanhoidon opiskelijoille. Koulutukseen haluttiin pienryhm ä-opetusta, simulaatioita ja ped -side-tyyppistä opetusta sekä riittävän pitkää käytännön harjoittelua leikkausyksikössä. Oppiaineina korostuivat anatomia ja fysiologia, kemia ja fysiikka sekä kliininen farmakologia.

Leikkausyksikössä aloittavien sairaanhoitajien perehdyttäminen intraop e-ratiiviseen hoitotyöhön haluttiin tavoitteellisemmaksi. Perehdytyksessä olisi käytössä kirjalliset sopimukset, portaittainen eteneminen, kontrolloinnit ja tasokokeet sekä mää-räaikainen, jatkuva osaamisen arviointi. Hoitotoimintoja koskevat lupakäytänteet, kuten kirjalliset, henkilökohtaiset luvat ja velvoitteet , tulisi selkiyttää. Leikkausyksikössä jo työskenteleville sairaanhoitajille hoitotoimien siirron edellytyksinä esitettiin taitojen y l-läpidon kontrollointia erikoisaloittain ja sairaaloittain, näyttökokeita määräajoin sekä käytännön harjoittelua kokeneen asiantuntijasairaanhoitajan, kirurgin tai anestesiologin ohjauksessa. Mentor-kouluttajan kanssa harjaannuttaisiin muun muassa syy-seurausyhteyksien ymmärtämiseen sekä riskikartoitukseen. Leikkausyksiköissä tulisi olla käytössä jatkuva työpaikkakouluttautuminen , ja ehdotettiin esimerkiksi toimenpid e-tenttejä.

Lisäkoulutuksen rinnalla vastaajat edellyttivät selkeää ja tarkkaa vastuun ja oikeuksien määrittämistä. Sairaanhoitajien lup ien ja velvoitteiden jurid inen selvittäm i-nen on edellytys tehtävien siirroille. Se parantaisi vastaajien mielestä leikkaus- ja anes-tesiahoitajien oikeusturvaa.

Vastaajista yli puolet (58 %) edellytti tehtäväsiirtojen vuoksi palkkauksen tarkistamista. Mikäli lisäkoulutuksen jälkeen lääkärin tehtäviä siirretään leikkaus- tai anestesiahoitajalle, olisi heille maksettava erillistä henkilökohtaista palkanlisää. Lisäksi peruspalkkaukseen esitettiin korotuksia työn vaativuuden perusteella.

104

Nykyistä työmäärää luonnehdittiin haasteelliseksi ja osittain liialliseksi. Vastaajien mie-lestä leikkausyksikössä tietojärjestelmiin kirjaaminen vie paljon aikaa ja sen miellettiin olevan pois potilaan hoidosta. Vastaajat esittivät myös tehtäväsiirtoina, että anestesiolo-git osallistuisivat enemmän potilaan anestesiahoitoon eikä vain anestesian aloitukseen ja lopetukseen. Lisäksi kirurgeilta edellytettiin osallistumista potilaan asennon laittoon.

5.5 LEIKKAUS- JA ANESTESIAHOITAJAN AMMATTIPÄTEVYYSMALLI

INTRAOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ

Tässä tutkimuksessa keskeiset ammatillisen pätevyyden osa -alueet muodostettiin ja n i-mettiin leikkaus- ja anestesiahoitajien hoitotyön toimintojen tärkeyttä kuvaavista muu t-tujista faktoroinnin tuloksina. Muuttujien keskiarvojen perusteella muodoste ttiin amma-tillisen pätevyyden tasot, joihin leikkaus- ja anestesiahoitajien yksittäiset hoitotyön toi-minnot sijoittuivat (taulukko 68 ja 69). Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyys intraoperatiivisessa hoitotyössä sisältää ne hoitotyön toiminnot, jotka koskivat tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuutta, ammatillisten tavoitteiden mukaista hoitotyön to i-mintojen hallintaa ja ammatillista käyttäytymistä. Ammatilliseen pätevyyteen vaikutt a-vina tekijöinä olivat leikkaus- ja anestesiahoitajan ikä, leikkausyksikkötyökokemuksen pituus, organisaatio ja erikoisala sekä leikkaustiimi.

Taulukko 68. Leikkaushoitajan hoitotyön toimintojen jakautuminen ammatillisen pätevyyden tasoi-hin Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden Ammatillisen pätevyyden tasot osa-alueet ja niihin sisältyvät A-taso B-taso C-taso hoitotyön toiminnot (n) Ehdottomasti Hallittava Osattava hallittava (%) (%) (%)

Leikkaushoitajan hoitotyön toiminnot (93) 37 34 29 Aseptiikka- ja turvallisuusosa-alue (25) 80 20 0 Dokumentointi- ja kommunikointi (17) 18 82 0 Leikkaushoidon tekniikka (17) 47 35 18 Lääke- ja anestesiahoito (16) 13 12 75 Hoitovalmistelut (9) 0 22 75 Hoidon yksilöllisyys (4) 0 25 75 Äkilliset erityistoiminnot (2) 50 50 0 Leikkausasennot (3) 0 33 67

Taulukko 69. Anestesiahoitajan hoitotyön toimintojen jakautuminen ammatillisen pätevyyden ta-soihin Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden Ammatillisen pätevyyden tasot osa-alueet ja niihin sisältyvät A-taso B-taso C-taso hoitotyön toiminnot (n) Ehdottomasti Hallittava Osattava hallittava (%) (%) (%)

Anestesiahoitajan hoitotyön toiminnot (89) 32 46 22 Anestesia- ja lääkehoito (31) 68 29 3 Kommunikointi ja turvallisuus (18) 11 72 17 Hoitovalmistelut (8) 0 38 62 Anestesiahoidon aloitus (9) 44 44 12 Yhteistehtävät (6) 0 50 50 Tiimi- ja ohjeistustaidot (6) 17 83 0 Yhteisvastuutaidot (4) 0 100 0 Erityistoiminnot (7) 0 0 100

105

Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden tasot, ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja niihin yhteydessä olevat tekijät intraoperatiivisessa hoitotyössä voidaan kuvata ammattipätevyysmallin (kuvio 23) avulla. Aikaisemmissa tutkimuksissa sairaan-hoitajien osaaminen ja pätevyys on kuvattu yleisimmillä, yhteisillä osa-alueilla eikä niis-sä ole huomioitu intraoperatiivisen hoitotyön luonnetta ja erityispiirteitä. Toisaalta aikai-semmissa tutkimuksissa ei ole myöskään mallinnettu sairaanhoitajien yleisten ja leikka-us- ja anestesiahoitajien ammattispesifisten osaamisalueiden välisiä yhteyksiä. ( Meretoja 2003; Opetusministeriö 2006; ARENE 2007;Tuomi 2008.)

Kuvio 23. Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa ho i-totyössä

LEIKKAUS- JA ANESTESIAHOITAJAN AMMATTILLINEN PÄTEVYYS

INTRAOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ

LEIKKAUSHOITAJAN AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN OSA-ALUEET: 1. ASEPTIIKKA JA TURVALLISUUS 2. DOKUMENTOINTI ja KOMMUNIKOINTI 3. LEIKKAUSHOIDON TEKNIIKKA 4. LÄÄKE- JA ANESTESIAHOITO 5. HOITOVALMISTELUT 6. HOIDON YKSILÖLLISYYS 7. ÄKILLISET ERITYISTOIMINNOT 8. LEIKKAUSASENNOT

ANESTESIAHOITAJAN AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN OSA-ALUEET:

1. ANESTESIA- JA LÄÄKEHOITO

2. KOMMUNIKOINTI JA TURVALLISUUS 3. HOITOVALMISTELUT 4. ANESTESIAHOIDON ALOITUS 5. YHTEISTEHTÄVÄT 6. TIIMI- JA OHJEISTUSTAIDOT 7. YHTEISVASTUUTAIDOT 8. ERITYISTOIMINNOT

AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN TASOT A, B ja C:

A = Ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot B = Hallittavat hoitotyön toiminnot C = Osattavat hoitotyön toiminnot Leikkaushoitajan hoitotyön toiminnot (93): Anestesiahoitajan hoitotyön toiminnot (89): A-taso: 37 % hoitotyön toiminnoista A-taso: 32 % hoitotyön toiminnoista B-taso: 34 % hoitotyön toiminnoista B-taso: 46 % hoitotyön toiminnoista C-taso: 29 % hoitotyön toiminnoista C-taso: 22 % hoitotyön toiminnoista

Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatilliseen pätevyyteen yhteydessä olevat tekijät:

- ikä, sukupuoli, leikkausyksikkötyökokemuksen pituus - organisaatio/leikkausyksikkö/erikoisala, leikkaustiimi

106

Sairaanhoitajan ammatillista pätevyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä tarkastellaan erikseen leikkaushoitajan ja anestesiahoitajan hoitotyön toimintojen kannalta. Potilaan perioperatiivinen hoitoprosessi jakautuu kolmeen, pre- , intra- ja postoperatiiviseen hoi-tovaiheeseen. Potilaan kannalta jokainen vaihe on eripituinen ja -sisältöinen. Sydän- ja verisuonikirurgian, neurokirurgian, ortopedian ja traumatologian, gastroenterologian ja plastiikkakirurgien erikoisaloilla potilaan hoidon painopiste on intraoperatiivisessa ho i-dossa, eli leikkausyksikössä tapahtuvassa hoitovaiheessa. Näillä erikoisaloilla työskente-leviltä leikkaus- ja anestesiahoitajilta vaaditaan spesifiä osaamista ja korkeatasoista a m-matillista pätevyyttä.

Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueet täyden-tävät toisiaan, jolloin potilaan hoidon osista muodostuu hyvän, yksilöllisen ja laadu k-kaan intraoperatiivisen hoitotyön kokonaisuus. Nimetyissä osa-alueissa ja hoitotyön toiminnoissa on osittain leikkaus- ja anestesiahoitajille yhteisiä hoitotyön toimintoja, jo t-ka ovat tulleet esille myös aikaisemmissa sairaanhoitajan osaamista selvittävissä tutk i-muksissa (mm. Meretoja 2003; Tuomi 2008). Suurin osa leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyyden osa-alueista ja hoitotyön toiminnoista on kuitenkin sisällö l-tään eriytyneitä johtuen näiden erikoisalojen käytännöstä, sillä leikkaus- ja anestesiahoi-tajat toimivat pääasiassa omissa työtehtävissään. Leikkaus- ja anestesiahoitajien yhtei-seen ammatilliseen pätevyyteen sisältyvät potilaan hoidon valmisteluun , hoidon doku-mentointiin sekä kommunikointiin ja tiimityöskentelyyn liittyvät hoitotyön toiminnot. (Kuvio 23.) Leikkaus- ja anestesiahoitajan yhteinen ammatillinen pätevyys

Potilaan hoidon valmistelu un kuuluvat hoitotyön toiminnot ovat yhteistä leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillista pätevyyttä ja se luo pohjan tulevalle yksilölliselle poti-lashoidolle leikkausyksikössä. Sekä leikkaus- että anestesiahoitajat selvittävät erikoisalan ja organisaation toimintatapojen mukaisesti potilaan taustatietoja eri menetelmillä. Taus-tatiedot mahdollistavat sekä leikkaus- että anestesiahoidon etukäteissuunnittelun ja va-rautumisen intraoperatiivisen vaiheen hoitoon. Tutkitulla viidellä erikoisalalla ennakko-tietojen hankinta potilaasta on kuitenkin suhteellisen niu kkaa.

Leikkaus- ja anestesiahoitajien yhteiseen osaamiseen ja ammatilliseen päte-vyyteen sisältyy myös potilaan hoidon dokumentaatio. Intraoperatiivisessa hoidossa potilaan hoitotapahtumien dokumentointi tapahtuu muun muassa manuaalisesti anes-tesialomakkeelle ja leikkaushoidon toteutuslomakkeelle tai tarkistuslistalle sekä sähköi-sesti erilaisiin tietojärjestelmiin, jolloin viestintä- ja tietotekniikkatiedot ja -taidot koros-tuvat. Dokumentoivat tiedot kirjataan erikseen leikkaus- ja anestesiahoidosta. Osa tie-doista on yhteisiä, mutta suurin osa on kuitenkin selkeästi vain joko leikkaus- tai anes-tesiahoitoon liittyviä. Kommunikaatio- ja tiimityöskentelytaidot ovat myös yhteistä am-matillista pätevyyttä, vaikka niissäkin painottuu eri hoitotyön toiminnot riippuen siitä , työskenteleekö sairaanhoitaja leikkaus- vai anestesiahoitajana. Nämä hoitotyön toimin-not liittyvät viestintään, ohjaamiseen ja palautteen antoon. Kyky yhteistyöhön ja siihen

107

sisältyvään yhteisvastuuseen velvoittaa kaikkia leikkaustiimin jäseniä, myös leikkaus- ja anestesiahoitajia. Leikkaus- ja anestesiahoitajat toimivatkin potilaan ‖asianajaja-roolissa‖, jolloin heillä on ammatillinen vastuu taata lainsäädännön toteutuminen ja ho i-tamisen eettisyys. Ammatillisen pätevyyden osa-alueiden yhteisten sisältöjen edelle nousevat kuitenkin sekä leikkaushoitajan että anestesiahoitajan omat, erityiset ammatil-lisen pätevyyden osa-alueet ja niihin sisältyvät hoitotyön toiminnot.

Leikkaushoitajan ammatillinen pätevyys

Intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaushoitajan ammatillisessa pätevyy dessä ensisijai-sesti korostuu aseptiikan ja turvallisuuden hallinta. Tämä osa -alue sisältää potilaan hoi-toon ja hoitovälineistöön kuuluvat, steriiliin toimintaan ja desinfektioon liittyvät tiedot, taidot ja asenteet. Tähän osa-alueeseen kuuluu myös potilaan hoidon turvallisuuden takaaminen, kuten komplikaatioiden ehkäisy, välineistön tarkistaminen, leikkauksessa käytettävien instrumenttien ja välineiden kon trolointi sekä toimintavalmiuden ylläpito.

Toinen tärkeä leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa -alue on leik-kaushoidon tekniikka. Tähän osa-alueeseen kuuluu leikkaussalin valmisteleminen pot i-lasta varten, toimenpiteen sujuva instrumentaatio ja hallittu kudoskäsittely sekä v ä-lineellinen valmius ja toiminnan ennakointi. Lisäksi tähän kuuluu toimenpiteessä käytet-tyjen sidetarvikkeiden ja ommelaineiden tarkistuslaskennan hallinta. Leikkaushoidon tekniikan hallinta edellyttää kirurgisen toimenpiteen kulun ymmärtämistä, hyvää an a-tomian ja fysiologian tietämystä sekä sovelluskykyä.

Leikkaushoitajan ammatilliseen pätevyyteen kuuluu myös lääke- ja anes-tesiahoidon osaaminen, johon sisältyvät potilaan anestesiamuotoon liittyvät tiedot ja taidot sekä yhteistyö anestesiahoitajan kanssa. Erilaisten lääkkeiden käytön hallinta ja farmakologinen tietämys on myös leikkaushoitajan ammatillista pätevyyttä. Potilaan anestesiahoidon vaikutusten ymmärtäminen ja yhdistäminen leikkaushoitoon on leikk a-ushoitajan osattaviin hoitotyön toimintoihin kuuluva alue. Erityisesti elvytyksen hallinta ja osaltaan potilaan psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu tähän osa-alueeseen.

Potilaan hoidon yksilöllisyyden huomiointi on osa leikkaushoitajan amm a-tillista pätevyyttä, joskin siinä näkyvät erikoisalakohtaiset toteutuskäytänteet. Esimer-kiksi leikkaushoitajan osallistuminen potilaan vastaanottoon ja raporttiin on organisaa-tio- ja yksikkökohtainen toiminto. Useimmiten leikkaushoitajat ovat sillä hetkellä leikk a-ussalissa valmistautumassa leikkaushoitoon. Tähän osa -alueeseen sisältyy myös leikka-ushoitajan, valvovana hoitajana toimiessaan, osallistuminen anestesian aloitukseen yh-teistyössä anestesiahoitajan ja anestesiologin kanssa.

Äkilliset erityistoiminnot ovat yksi leikkaushoitajan ammatillisen pätevy y-den osa-alue. Leikkaushoitajan on tunnistettava sekä potilasta että leikkaustiimiä koske-vat hengenvaaralliset tilanteet ja kyettävä itsenäiseen tilannearviointiin ja toimintak y-kyyn. Tämä edellyttää vankkaa tietämystä sekä potilaan elintoiminnoista, anestesiasta ja

108

leikkauksesta että ympäristöön liittyvistä tekijöistä, kuten sähkö- ja kaasuturvallisuudes-ta.

Erittäin tärkeä, spesifi leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden osa -alue on leikkausasennot. Potilaan leikkausasennon laittavat pääosin valvova hoitaja yhteis-työssä anestesiahoitajan ja lääkintävahtimestarin kanssa. Tämä edellytt ää leikkaushoita-jalta tietoa ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta sekä kirurgisen toimenpiteen ja ane s-tesiamuodon asettamista vaatimuksista potilaan asennolle. Leikkausasento laitetaan jo-kaiselle potilaalle, ja leikkaushoitajan vastuulla on osaltaan erilaisten komplikaatioiden ehkäisy optimaalisen ja yksilöllisen leikkausasennon avulla. Anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys

Intraoperatiivisesa hoitotyössä anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden tärkein osa-alue on anestesiahoito- ja lääkehoito. Tähän osa-alueeseen sisältyvät kaikki potilaan anestesiamuotoon liittyvät hoitotyön toiminnot. Potilaan lääke- ja nestehoito on tär-keimpiä ammatillisen pätevyyden sisältöjä. Nämä toiminnot edellyttävät anestesiahoit a-jalta erittäin hyvää farmakologian ja ihmisen fysiologian tietoja taitoperustaa, sillä poti-laan elintoimintojen ylläpitoon liittyvä toiminta korostuu. Lääketietämys eli anestesiassa käytettävien lääkkeiden käyttöaiheiden, vaikutusmekanismien, haitta- ja sivuvaikutus-ten, annostuksien ja kontraindikaatioiden tietäminen on keskeinen anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden alue.

Toinen ammatillisen pätevyyden osa-alue on anestesiahoidon aloitus. Tä-hän kuuluu potilaan vastaanotto leikkausyksikköön ja raportin kuuleminen. Anestesia-hoitaja huolehtii leikkaussalin välineellisestä valmiudesta ennen potilaan tuloa. Hoito-työn toimintoihin sisältyy myös potilaan elintoimintojen seurannan aloittaminen ja pot i-laan ohjaaminen sekä tukeminen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden yhteistehtävät-osa-alueeseen kuuluvat spesifit lääkityksen an-toreitteihin, perifeeriseen, epiduraaliseen ja spinaaliseen antoreittiin liittyvät hoitotyön toiminnot. Myös leikkaustiimin jäsenten kanssa yhteistyössä tehtävät hoitotyön toimin-not, kuten potilaalle verityhjiön laittaminen ja erilaisten laitteiden käyttäminen ovat osa -alueeseen kuuluvia.

Erityistoiminnot ovat eriytynyttä anestesiahoitajan ammatillista pätevyyttä , ja ne edellyttävät yleensä lisäkoulutusta ja henkilökohtaisia lupakäytänteitä . Tämän osa-alueen hoitotoiminnot liittyvät muun muassa erilaisiin mittauksiin ja potilaan intubaat i-oon sekä potilaan yleisanestesian lopettamiseen ja potilaan ekstubaatioon leikkaussali s-sa. Usein nämä toiminnot ovat myös organ isaatio- ja erikoisalakohtaisia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatil-linen pätevyys koostuu osittain yhteisistä hoitotyön toiminnoista, kuten potilaan hoidon ja ympäristön valmistelusta, hoidon dokumentaatiosta, kommunikaatiosta ja tiimityö s-kentelystä. Tämän lisäksi sekä leikkaushoitajilla että anestesiahoitajilla ovat omat, eri t-täin vaativat ja spesifit ammatillisen pätevyyden osa -alueet ja hoitotyön toiminnot, jotka linkittyvät kiinteästi toisiinsa potilaan intraoperatiivisessa hoitovaiheessa. Le ikkaus- ja

109

anestesiahoitajien ammatilliseen pätevyyteen ja sen kehittymiseen vaikuttavat leikkaus- ja anestesiahoitajan ikä, leikkausyksikkötyökokemuksen pituus, organisaatio ja erikoi s-ala sekä leikkaustiimi itsessään.

110

111

6 Pohdinta ja päätelmät

6.1 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS

Tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan aluksi validiteetin eli pätevyyden kannalta. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa valid iteettia arvioidaan sekä mittarin että mittaamisen luotettavuuden avulla. Mittarin validiteetilla tarkoitetaan mittarin kykyä mitata sitä, mitä sen tulisikin mitata. Mittarin käsitevaliditeetti puolestaan ilmaisee, missä laajuude s-sa mittari mittaa tarkasteltavaa käsitettä. (Burns & Grove 2005; Vehviläinen -Julkunen & Paunonen 2006.) Tutkimuksessa käytettiin tätä tutkimusta varten laadittua mittaria , ky-selylomaketta. Kyselylomakkeen teoreettisena lähtökohtana käytettiin sairaanhoitajan ammatilliseen pätevyyteen ja osaamiseen liittyviä aikaisempia kansainvälisiä ja kotimai-sia tutkimuksia vuosilta 1999–2008 (liitetaulukko 1), opetusministeriön (2006) laatimia sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen sisältöjä (kliininen osaaminen, lääkehoito), ane s-tesiasairaanhoitajille laadittuja osaamisvaatimuksia (Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry. 2006) sekä leikkaushoitajille laadittuja osaamisvaatimuksia (Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry. 2007).

Saatu aineisto leikkaus- ja anestesiahoitajan osaamisesta luokiteltiin käytet-tyjen käsitteiden ja sisältöjen perusteella kuuteen osa-alueeseen: hoitoympäristö ja työs-kentelyolosuhteet, leikkaus- ja anestesiahoitajan tehtäväkuva, yhteistyö- ja tiimitaidot, dokumentointi-, tietotekniikka- ja viestintätaidot, tarkkailu- ja hoitotoimien hallinta sekä tilannehallinta- ja päätöksentekokyky. Kunkin osa-alueen leikkaus- ja anestesiahoitajan hoitotyön toimintoja kuvattiin väittämillä (Likert 1–5), joiden tärkeyttä ja toteutumista kysyttiin. Lisäksi kyselylomake sisälsi tehtävien siirtoa lääkäreiltä leikkaus - ja anestesia-hoitajille koskevia väittämiä (29) sekä yhden avoimen kysymyksen tehtäväsiirtojen edel-lytyksistä.

Mittarin sisältövalid iteetti tarkoittaa, että tutkijan käyttämä käsite on op e-rationalisoitu mitattavaan muotoon (Burns & Grove 2005; Vehviläinen -Julkunen & Pau-nonen 2006). Mittarin sisältövalid iteetin parantamiseksi käytettiin asiantuntijaryhmää, joka arvioi koko mittaria sovittujen kriteerien pohjalta. Mittarin käsitevalid iteettia voi-daan arvioida käsiteanalyysin, faktorianalyysin ja aikaisempien tutkimustulosten tarka s-telun avulla (vrt. Burns & Grove 2005). Tässä tutkimuksessa käytetyt käsitteet pohjautu i-vat aikaisempien tutkimusten perusteella muodostettuihin käsitteisiin. Asiantuntijaryh-män mukaan tutkimuksessa käytetyt käsitteet oli operationalisoitu selkeästi mitattavaan muotoon. Ryhmän antaman palautteen perusteella taustatietoihin tarkennettiin muuta-mia muuttujia. Anestesia- ja leikkaushoitajia koskeviin väittämiin tuli käsitetarkennuksia ja järjestyksiä muutettiin. Kolme väittämää poistettiin ja kaksi lisättiin. Tehtäväsiirtoihin tuli muutama lisäys. Lomakkeen ulkoasu ja täyttöohjeet arvioitiin myös selkeiksi. Väit-tämien kokonaismäärä oli suuri, mutta toisaalta väittämät kohdentuivat oleellisiin asio i-hin ja olivat loogisessa järjestyksessä.

112

Lisäksi mittarin sisältövalid iteettia arvioi esitestauksen kohderyhmä (n = 60). Heidän palautteensa mukaan käsitteet oli operationalisoitu selkeiksi. He antoivat palautteen myös mittarin luotettavuudesta ja herkkyydestä tunnistaa tutkimuskohde. Mittari kattoi tutkimuskohteen laajasti, jolloin mittarin kohdepätevyys oli hyvä. Mittariin vastaaminen oli helppoa väitteiden loogisen järjestyksen takia. Vaikka väittämiä oli lukumääräisesti paljon, ne olivat ymmärrettäviä ja nopeita vastata. Mittari oli yleisesti selkeä ja täyttöo h-jeet selkeät. Mittarin sisäinen johdonmukaisuus oli hyvä (Cronbachin alfa-arvot 0,98), ja se tukee osaltaan mittarin käsitevaliditeettia. Esitestauksessa mittarin muuttujien välisis-sä korrelaatioissa havaittiin muutama alhainen arvo ja ongelma korjattiin poistamalla kaksi väittämää. Esitestauksen jälkeen mittari muokattiin lopulliseen muotoonsa. Lopu l-linen mittari koostui taustamuuttujista (1–9), anestesiahoitajan (10–100) ja leikkaushoita-jan (101–193) ammattipätevyyden tärkeyttä ja toteutumista koskevista muuttujista sekä tehtäväsiirtoja (194–225) koskevista väittämistä. Yksi avoin kysymys käsitteli edellyty k-siä tehtäväsiirtojen toteutumiselle.

Kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan myös suhteessa tuloksiin, jolloin puhutaan sisäisestä ja ulkoisesta validiteetista. Sisäisesti validissa tu t-kimuksessa tulokset johtuvat tutkimusasetelmasta eivätkä sekoittavista tekijöistä. Sisäi-sen valid iteetin uhkia ovat muun muassa henkilöiden valikoituminen tutkimukseen, testauksen vaikutus ja aineistosta tapahtuvat poistumat. Tutkimuksen sisäiseen valid i-teettiin kuuluu myös teoreettisten johtopäätösten ja käsitteiden johdonmukaisuus sekä mittauskohde. Sisäisen valid iteetin turvaamiseksi on ehkäistävä ns. sekoittavien tekijö i-den vaikutus. (Vehviläinen-Julkunen & Paunonen 2006; Holopainen & Pulkkinen 2008.) Tutkimustulosten luotettavuuteen saattaa vaikuttaa tutkimukseen osallistuvien valiko i-tuminen tu tkimukseen. Valikoitumisen estämiseksi aineiston keräämisessä tutkija sopi jokaisen yliopistollisen sairaalan kanssa yhtenevän menettelyn. Tutkija sopi sähköpostit-se tai puhelimitse yliopistosairaaloiden johtavien ylilääkäreiden, ylihoitajien ja osasto n-hoitajien kanssa viittä erikoisalaa koskevat meeting-ajankohdat. Tutkimusaineisto koot-tiin kunkin ammattiryhmän meeting-kokouksissa kyselylomakkeella, joka jaettiin läsnä olleille leikkaus- ja anestesiahoitajille, anestesiologeille ja kirurgeille (N = 718). Tutkija esitteli lyhyesti tutkimuksen ja kyselylomakkeen sekä vastasi esite ttyihin kysymyksiin. Leikkaus- ja anestesiahoitajat täyttivät kyselylomakkeen heti meetingissä ja tutkija keräsi lomakkeet. Anestesiologit ja kirurgit saivat meetingissä lomakkeet itselleen palautu s-kuorissa, vastasivat lomakkeeseen myöhemmin ja palauttivat lomakkeet postitse tutkija l-le. Aineiston keruu tapahtui 26.1.2009 – 25.5.2009 ja tutkija oli läsnä yhteensä 28 meetin-gissä. Tutkimuksen luotettavuutta lisäsi tutkijan henkilökohtainen läsnäolo meeting -kokouksissa, koska kohdehenkilöt saivat heti vastauksen kysymyksiinsä. Lisäksi tutkijan läsnäolo motivoi vastaajia vastaamaan kyselyyn.

Tutkimusaineiston käsittelyn luotettavuuden takaamiseksi aineiston tallen-si Itä-Suomen yliopiston tietotekniikkakeskuksen tietojenkäsittelijä kesällä 2009. Tutk i-muksen suunnittelussa ja toteutuksessa, kuten myös aineiston käsittelemisessä, ana-

113

lysoinnissa ja tulosten tulkinnassa tutkija hyödynsi Itä-Suomen yliopiston tilastollisia asiantuntijapalveluja.

Ulkoinen valid iteetti kuvaa tutkimustulosten yleistettävyyttä. Tähän liittyy otoksen edustavuus, sen kyky edustaa perusjoukkoa ja tutkimuksen laajuus sekä se, m i-ten hyvin tutkimuksen käsitteet ja olettamukset ovat siirrettävissä toiseen tilanteeseen. (Burns & Grove 2005. Vehviläinen - Julkunen & Paunonen 2006.) Tutkimuksen otos oli 718 henkilöä. Kyselylomakkeen palautti 590 leikkaus- ja anestesiahoitajaa, anestesiologia ja kirurgia. Vastanneista 10 ei ollut ilmoittanut joko organisaatiotaan (4) ja/ tai ammatti-ryhmäänsä (9). Lääkäreiden vastausinnokkuutta vähensi se, että he täy ttivät meetingissä saamansa lomakkeen omalla ajallaan ja joutuivat palauttamaan sen postitse tutkijalle. Toisaalta otoksen lääkäreistä (230) kuitenkin 60 % vastasi kyselyyn, jolloin heidän näk e-myksensä leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden sisällöstä ja toteut u-misesta antoi sen lisänäkökulman, jota tutkija ajoi takaa kohderyhmää valitessaan. Tu-loksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava organisaatiokohtaiset erot vastaajamä ä-rissä.

Leikkaushoitajien vastausprosentti oli 94, anestesiahoitajien 85, anestesio-logien 64 ja kirurgien 58. Lopullinen vastausprosentti oli 82. Uusintakyselyä ei toteutettu hyvän vastausprosentin takia. Palautuneista lomakkeista hylättiin vain yksi lomake. Lo-pullinen aineisto oli 589 lomaketta. Aineiston koko vahvisti tutkimuksen luotettavuutta ja mahdollisti tilastollisesti merkitsevien erojen tulkinnan. Tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä vastaavanlaiseen perusjoukkoon.

Tutkimuksessa mittarin reliabiliteettia arvioidaan mittarin kykynä antaa tu-loksia, jotka eivät ole sattumanvaraisia. Mittarin reliabiliteettia voidaan tarkastella kol-mesta näkökulmasta: mittarin pysyvyys, vastaavuus ja sisäinen johdonmukaisuus. (Burns & Grove 2005; Vehviläinen-Julkunen & Paunonen 2006; Holopainen & Pulkkinen 2008.) Tässä tutkimuksessa mittarin sisäistä johdonmukaisuutta ja mitt arin konsistenssia, yhtenäisyyttä, arvioitiin käyttämällä Cronbachin alfakertoimia, jotka perustuvat väitt ä-mien välisiin korrelaatioihin. Mittarin esitestauksessa leikkaushoitajan to imintojen osa-alueita kuvaava Cronbachin kokonaisalfa arvo oli 0,95 ja anestesiahoitajien 0,94. Lopulli-sessa aineistossa faktoroinnin jälkeen leikkaushoitajan ammatillisia pätevyysvaatimuks i-en kokonaisalfakerroin oli 0,98 ja anestesiahoitajien samoin 0,98. Alfakertoimet olivat erittäin hyviä ja osoittivat mittarin sisäistä johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä sekä tu-kivat osaltaan mittarin käsitevalid iteettia.

Tutkimuksessa luotiin kuvaileva leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattip ä-tevyysmalli käyttäen tilastollisena monimuuttujamenetelmänä faktorianalyysiä. Eksplo-ratiivisen faktorianalyysin pyrkimyksenä on selittää muuttujajoukon riippuvuussuhteita ilman ennakkokäsityksiä faktorien määrästä. (Nunnally & Bernstein 1994; Nummenmaa 2006.) Faktorianalyysiä käytetään usein ihmistieteiden tutkimuksessa ja se on saanut kritiikkiä menetelm ään liittyvästä subjektiivisuudesta. Tässä tutkimuksessa faktoroinnin luotettavuutta takaa se, että tutkimusaineisto ja havaintojen määrä oli suuri. Faktorian a-lyysin eri vaiheet, tuloksien tulkinta ja faktoreiden nimeäminen suoritettiin huolellisesti. Tutkimuksen aineisto olisi tosin mahdollistanut muutkin monimuuttujamen etelmät,

114

mutta tässä tutkimuksessa päädyttiin kuvailevan ammattipätevyysmallin muodostam i-seen.

Tutkimusmenetelmänä käytetty kysely mahdollisti suuren kohdejoukon, laajan aineiston sekä monipuolisten tilastollisten analyysimenetelmien käytön. Toisaalta kyselylomakkeen käytöllä on omat heikkoutensa. Valmiit vastausvaihtoehdot rajaavat vastaajien mahdollisuutta vastata, kun taas avoimiin kysymyksiin vastaaminen saattaa perustua vastaajan mieli- tai muistikuviin eikä tarkkaan tietoon (Metsämuuronen 2003; Heikkilä 2005). Esimerkiksi tässä tutkimuksessa leikkausyksikkötyökokemuksen pituu t-ta kysyttäessä vuosina, vastauksissa oli suuret kertymät 10 ja 20 vuoden kohdalla. Saat-taa olla, että vastaajat pyöristivät työkokemuksensa pituuden lähimpään täyteen ky m-meneen muistinvaraisesti eivätkä vastanneet tarkkoina vuosina.

Kyselytutkimuksen sijaan hoitotyön toimintojen toteutumista tutkittaessa menetelmänä olisi voinut käyttää havainnointia. Havainnoinnin etuna on, että tällöin saadaan välitöntä ja suoraa tietoa yksilöiden toiminnasta ja käyttäytymisestä. Tutkija voi havainnoida toimintaa luonnollisessa ympäristössä ja havainnointi olisi erinomainen menetelmä vuorovaikutuksen tutkimiseen. Toisaalta havainn ointi, varsinkin jos tutkija toteuttaa osallistuvaa havainnointia, saattaa häiritä tilannetta ja muuttaa sen tai henk i-löiden toimintaa. Tutkimuksen kohteena olevat henkilöt saattavat korostaa toimintaansa olemalla esimerkiksi erityisen huolellisia. ( Alastalo 2005; Nummenmaa 2006; Hirsjärvi ym. 2007.) Havainnointi olisi saattanut tuottaa luotettavampaa tietoa hoitotyön toimint o-jen toteutumisesta, mutta tutkija päätyi yhden menetelmän, kyselyn, käyttöön saada k-seen laajan, viittä erikoisalaa koskevan aineiston kerralla käyttöönsä. Toisaalta tutki-muksen luotettavuuteen saattoi vaikuttaa se, että aineisto kerättiin yhden kerran eikä uusintakyselyä järjestetty. Päätös siitä ettei uusintakyselyä toteuteta, tehtiin vasta ainei s-ton keräämisen jälkeen, kun vastausprosentti osoittautui hyväksi. Uusintakysely olisi saattanut tuottaa lisätietoa, varsinkin lääkäreiden osalta.

115

6.2 TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELU

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista pätevyyttä, sen osa-alueita sekä niiden toteutumista intraoperatiivisessa hoitotyössä vi i-den yliopistollisen sairaalan viidellä erikoisalalla. Lisäksi kartoitettiin tehtäväsiirtoa lä ä-käreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille sekä näiden siirtojen edellytyksiä. Tutkimukseen osallistui 256 leikkaushoitajaa, 184 anestesiahoitajaa, 76 anestesiologia ja 64 kirurgia . Täs-sä tutkimuksessa leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden ensisijaisia asiantuntijoita olivat leikkaus- ja anestesiahoitajat itse. Anestesiologien ja kirurgien, leik-kaustiimin jäsenten, näkemys toi lisänäkökulmaa leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatil-lisen pätevyyden määrittelyyn. Ammattiryhmien näkemyksissä ei ollut eroja leikkaus - ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden sisältöjä ja vaatimustasoja määriteltäessä, mutta eroja ilmeni hoitotyön toimintojen toteutumista tarkasteltaessa.

Vastaajista yli neljännes ja leikkaus-anestesiahoitajistakin 15 % olivat mie-hiä. Miesten osuus oli suhteellisen suuri verrattaessa aikaisempiin sairaanhoi tajia koske-viin tutkimuksiin (mm. Meretoja 2003; Timmons & Tanner 2005; Tuomi 2008).

Eri työsuhteissa olleiden arvioinneissa ammatillisen pätevyyden osa -alueiden muodostumisen ja hoitotyön toimintojen toteutumisen suhteen ei ollut eroja. Tulos poikkeaa aikaisemmista (mm. Mäkipeura ym. 2007) tuloksista, joiden mukaan vakituisessa toimessa olevat arvioivat toimintansa paremmaksi kuin sijaisuudessa to i-mivat. Tutkimuksessa ei ilmennyt, oliko joku vastaajista yksityisen välitysfirman tai o s-topalvelutoiminnan henkilöstöä. Organisaatioittain vastaajat jakautuivat sangen tasaises-ti, joskin HYKS:ssä työskenteleviä oli aineistossa eniten, koska siellä erikoisalat olivat eriytyneet omiin yksikköihinsä ja näissä yksiköissä oli oma hoitohenkilöstönsä.

Vastaajista yli kolmannes oli suhteellisen nuoria, alle 34-vuotiaita. Vastaa-jista yli kaksi viidestä oli työskennellyt nykyisessä työyksikössä enintään 5 vuotta ja hei s-täkin yli neljännes vain kaksi vuotta tai alle. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat verrattain nuoria ja heillä oli pääosin erittäinkin lyhyt työkokemus nykyisessä työyks i-kössään. Tulokset poikkeavat aikaisemmista (Strechi 2007; Thompson 2007; Tuomi 2008) tuloksista, joiden mukaan sairaanhoitajilla oli keskimäärin pitempi työkokemus . Tutki-muksissa työkokemusta oli kartoitettu 10 vuoden jaksoissa. Toisaalta tulokset vastaavat Koposen ym. (2007) tuloksia, jossa leikkaus- ja anestesiahoitajista neljännes oli työsken-nellyt leikkausyksikössä vasta kolme vuotta tai alle.

Tutkimuksessa analysoitiin vastaajien näkemyksiä leikkaus- ja anestesia-hoitajien hoitotyön toimintojen tärkeydestä. Kaikki neljä ammattiryhmää edellyttivät leikkaus- ja anestesiahoitajilta erittäin korkeatasoista ammatillista pätevyyttä. Tulos on samansuuntainen kuin Koposen ym. (2007) tulokset, joissa leikkaus- ja anestesiahoitajien itselleen asettamat osaamisodotukset olivat tavoitetasoltaan korkeammat kuin muilla sairaanhoitajilla. Ammatillisen pätevyyden eri osa -alueiden hoitotyön toiminnot luoki-teltiin kolmeen vaativuusluokkaan: ehdottomasti hallittavat, hallittavat ja osattavat hoi-totyön toiminnot. Vastaavanlaista useamman osaamistason määrittelyä ovat tehneet mm. Meretoja ym. (2004b) ja Paakkonen (2008) tutkimuksissaan.

116

Vastaajien nuoruus ja lyhyt työkokemus lienee vaikuttanut siihen, m illaisia hoitotyön toimintoja he edellyttivät leikkaus- ja anestesiahoitajilta ja millä tasolla heidän mieles-tään nämä hoitotyön toiminnot oli hallittava sekä kuinka ne toteutuivat. Näyttäisi siltä, että lyhyen työkokemuksen omaavat olivat merkittävästi kr iittisempiä omaa toimintaan-sa kohtaan ja arvioivat ammatillisen pätevyyden eri osa-alueiden hoitotyön toimintojen toteutumisen matalammaksi kuin pitemmän työkokemuksen omaavat. Tulos on sama n-suuntainen Meretojan ym. (2004a) tuloksen kanssa, jonka mukaan työkokemuksen p i-tuus vaikutti positiivisesti itse arvioituun osaamistasoon. Kuitenkin erityisesti 6–10 vuot-ta työskennelleet olivat erittäin kriittisiä hoitotyön toimintojen toteutumista arvioide s-saan. Kriittisyyteen saattaa vaikuttaa se, että työskenneltyään yli viisi vuotta he tunsivat stressaavan alun jälkeen selviytyvänsä päivittäisestä potilaan hoidosta ja olevansa r u-tinoituneempia erikoisalojen hoitotyöhön ja odottivat, että he pystyisivät kokeneempina parantamaan ja kehittämään yksittäisen potilaan hoidon laatua. Kun tätä ei tapahtunu t-kaan vaan päivittäinen selviytyminen vain jatkui ja työn kuormittavuus jopa lisääntyi, he kokivat yleistä tyytymättömyyttä omiin mahdollisuuksiinsa toteuttaa laadukasta ja yksilöllistä potilaan hoitotyötä.

6.2.1 Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden yhteiset ja

erilliset osa-alueet

Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden osa-alueissa oli havaittavissa sisällöltään yhteisiä alueita, kuten potilaan hoidon valmistelua, hoidon doku mentointia ja kommunikaatiota sekä tiimityöskentelyä koskevia hoitotyön toimin toja. Osa-alueiden sisällössä oli vastaavuutta myös opetusministeriön (2006) määrittelemiin sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin. Erityisesti lääkehoito, päätöksenteko, ohjaus ja yhteistyö korostu i-vat myös leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueissa. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden yhteiset osa-alueet

Potilaan hoidon valmisteluun sekä leikkaus- että anestesiahoitajien pätevyysvaatimuksi-na kuuluivat potilaan taustatietoihin perehtyminen ja potilastietojen kerääminen eri m e-netelmillä sekä potilaan haastattelu. Nämä hoitotyön toiminnot sijoittuivat ammattiry h-mien arvioimina hallittaviin ja osattaviin hoitotyön toimintoihin. Näyttäisi siltä, että näi-tä hoitotyön toimintoja ei koeta niin tärkeiksi, koska ne mielletään kuuluviksi preoper a-tiiviseen hoitovaiheeseen. Arviointiin saattaa vaikuttaa myös se, tehdäänkö yksikössä preoperatiivista käyntiä potilaan luona. Tutkituilla viidellä erikoisalalla toteutettavan leikkaus- ja anestesiahoitajien työnjaon vuoksi potilaan taustatietoihin perehtyminen ja haastattelu ovat pääasiassa anestesiahoitajan toimintaa. Yli puolet anestesiahoitajista toteutti lähes aina potilaan taustatietojen keruun eri men etelmillä sekä haastattelemalla

117

potilasta vastaanoton yhteydessä. Leikkaushoitajista vain viidennes toimi näin. Tulos kertoo työyksiköissä toteutuvasta leikkaus- ja anestesiahoitajien työnjaosta.

Leikkaus- ja anestesiahoitajat arvioivat toteuttamansa tietojen keruun pa-remmaksi kuin anestesiologit. Myös ne, joilla oli pitkä työkokemus, arvioivat tietojen keruun toteutumisen paremmaksi kuin ne, joiden työkokemus oli 6–10 vuotta. Pääosin tiedon keruu potilaasta oli kuitenkin suhteellisen niukkaa. Tulos on sam ansuuntainen Leinosen (2002, 2007) tulosten kanssa. Toisaalta potilaasta kerättyä tietoa käytettiin ku i-tenkin yhteisesti intraoperatiivisen hoidon vaiheessa siten, että anestesiahoitaja raportoi suullisesti leikkaustiimin muille jäsenille potilasta koskevan oleellisen tiedon. Tällä on merkittävä vaikutus myös potilaan turvallisuudentun teeseen, koska vastaanottotilan-teessa tai leikkaussalissa tapahtuvan hoitajien välisen raportoinnin kuuleminen vähentää huomattavasti potilaiden kokemaa leikkauspelkoa (ks. Kiviniemi 2006).

Tulosten mukaan potilaalle ei etukäteen tehty kirjallista leikkaushoito - tai anestesiahoitosuunnitelmaa yhdessä kirurgin tai anestesiologin kanssa vaan leikkaus- ja anestesiahoitajat toimivat suullisesti raportoidun ja sähköiseen leikkauslistaan kirjatun tiedon pohjalta. Leikkaustiimin jäsenten yhdessä tekemä potilaan leikkaus- tai anestesia-hoitosuunnitelma on edelleen harvinainen, myös kansainvälisesti (vrt. Khoshbin ym. 2009).

Potilaan hoidon valmisteluun kuului potilaalle annetun esilääkkeen ja tule-van anestesiamuodon tarkistaminen. Lähes kolme neljästä leikkaushoitajasta ja kolme viidestä anestesiahoitajasta tarkisti useimmiten potilaalle annetun esilääkkeen sekä tul e-van anestesiamuodon. Näyttäisi olevan niin, että leikkaushoitajan ja anestesiahoitajan keskinäinen, tiukka tehtäväjako aiheuttaa sen, ettei tämä leikkaushoitajankin toimintaan kuuluva tehtävä toteudu täysin.

Leikkaus- ja anestesiahoitajien yhteistä ammatillisen pätevyyden ydinaluet-ta oli potilaan hoidon dokumentaatio. Potilaan hoitotapahtumat leikkaus- ja anestesia-hoidon osalta kirjataan yleensä sekä manuaalisesti että sähköisesti. Näillä erikoisaloilla käytetään sekä erillisiä anestesialomakkeita, leikkaushoidon toteutuslomakkeita ja ta r-kistuslistoja että sähköisiä tietoja rekisteröintijärjestelmiä, joihin tallennetaan yksityis-kohtaisesti potilaan leikkaus- ja anestesiahoitoa koskevat hoitotiedot ja -tapahtumat. Po-tilaan hoitotietojen ja -tapahtumien kirjaaminen ja dokumentointi totuudenmukaisesti tapahtui leikkaushoitajilla lähes aina ja anestesiahoitajilla useimmiten. Tämä hoitotyön toiminto kuului molempien ammattiryhmien ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimin-toihin. Leikkaushoitajat ja anestesiahoitajat arvioivat oman kirjaamisensa paremmaksi kuin anestesiologit ja kirurgit. Tulokset poikkeavat Junttilan (2005), Timmonsin (2003) ja Rosenbergin (2009) tuloksista, joiden mukaan kirjaamisessa esiintyi hoitotapahtuma-merkintöjen epätarkkuutta, tulkinnanvaraisuutta ja puutteita. Voidaankin todeta, että potilaan hoitotietojen ja -tapahtumien kirjaaminen ja dokumentointi eri menetelmillä toteutui hyvin sekä leikkaus- että anestesiahoitajan työssä.

Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittava hoitotyön toiminto kirjata ja ra-portoida tarkasti ja johdonmukaisesti toteutui lähes aina. Yli puolet anestesiahoitajista arvioi tämän toteutuvan aina, kun anestesiologeista vain vajaa viidennes arvioi samoin.

118

Anestesiologit osallistuvat potilaan siirron aikaiseen raporttitilanteeseen suhteellisen harvoin, joten heidän näkemyksensä lienee kohd entunut kirjaamiseen. Tarkka ja joh-donmukainen kirjaaminen ja raportointi oli leikkaushoitajan osattava hoitotyön toimin-to, ja se toteutui useimmiten. Tämä johtunee anestesia - ja leikkaushoitajien välisestä työnjaosta, jolloin leikkaushoitaja antaa potilaasta raportin suhteellisen harvoin.

Anestesiahoitajalta edellytettiin ehdottomasti hallittavana hoitotyön to i-mintona, että hän kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat , ja tämä toteutui lähes aina. Tulos on samansuuntainen Timmonsin (2003) ja Sarannon ja Ikosen (2007) tulosten kanssa. Näyttäisi siltä, että kirjaamisessa painottuu potilaan ja henkilökunnan oikeusturvan k o-rostuminen. Anestesiahoitajat arvioivat kirjaamisen toteutuvan huomattavasti paremmin kuin anestesiologit. Vastaava hoitotyön toiminto oli myös leikkaushoitajan osattaviin hoitotyön toimintoihin kuuluva, ja se toteutui jokseenkin usein.

Tieto- ja viestintätekniikan peruskäyttö ja sähköisen kirjaamisen hallinta olivat sekä leikkaus- että anestesiahoitajilla hallittaviin hoitotyön toimintoihin kuuluvia, ja nämä toteutuivat useimmiten. Sähköisen kirjaamisen hallinta on yhä enemmän sa i-raanhoitajalta edellytettyä osaamista (vrt. Jauhiainen 2004). Tulosten perusteella voidaan todeta, että leikkaus- ja anestesiahoitajat hallitsevat sen hyvin.

Leikkaus- ja anestesiahoitajien sisällöltään yhteistä ammatillisen pätevy y-den ydinaluetta oli kommunikaatio. Leikkausyksikössä leikkaustiimin jäsenten keskinä i-seen ja potilaan kanssa tapahtuvaan kommunikointiin vaikuttavat monet intraoperatiivi-sen hoidon erityispiirteet. Leikkaustiimin pukeutuminen, leikkausmaskien käyttö, pot i-laan esilääkitys ja saliolosuhteet vaikuttavat käytettäviin kommunikointitapoihin (mm. Undre ym. 2007). Luottamusta herättävä nonverbaalinen kommunikointi kuului leikka-us- ja anestesiahoitajan hallittaviin hoitotyön toimintoihin. Tämä eleisiin, ilmeisiin, kos-kettamiseen ym. perustuva kommunikointitapa toteutui usein. Leikkaus - ja anestesia-hoitajat arvioivat hallitsevansa useimmiten hoitotyön toimintoihin sisältyvät vuorova i-kutustaidot, sujuvan yhteistyön sekä ohjaustaidot. Tulos poikkeaa jonkin verran aika i-semmista (Begat ym. 2005; Healey ym. 2006b) tuloksista, joiden mukaan leikkaustiimin jäsenillä on ongelmia vuorovaikutuksessa, mikä osaltaan on syynä huonoon tiimityös-kentelyyn. Toisaalta vain joka kymmenes leikkaushoitajista ohjasi aina tarvittaessa jo-kaista leikkaustiimin jäsentä. Myös palautteen anto leikkaustiimin jäsenille oli niukkaa : vain kolmannes hoitajista antoi palautetta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että leik-kaus- ja anestesiahoitajat olivat erittäin kriittisiä arvioidessaan omien yhteistyö - ja ohja-ustaitojensa toteutumista.

Hyvät kommunikaatiotaidot ovat edellytys tuloksekkaalle ja korkea tasoi-selle tiimityöskentelylle, joka oli leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden yhteistä ydinaluetta. Tämä edellyttää tiimin jäseniltä myös yhteisvastuullisuutta. Leik-kaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden ehdottomasti hallitt ava hoitotyön toiminto oli aktiivinen toimiminen moniammatillisen työryhmän jäsenenä, joka toteutui useimmiten, leikkaushoitajilla hieman paremmin kuin anestesiahoitajilla. Leikkaushoit a-jista yli puolet ja anestesiahoitajistakin lähes puolet arvioi toimivansa aina näin, kun taas

119

anestesiologeista ja kirurgeista vain reilu joka kymmenes arvioi samoin. Näyttää siltä, että leikkaus- ja anestesiahoitajat arvioivat oman aktiivisuutensa huomattavasti parem-maksi kuin lääkärit. Arviointiin vaikuttanee se, mitä kukin ammattiryhmä ymmärtää aktiivisuudella, ja lääkärien näkemyksen perusteella olisikin toivottavaa, että leikkaus- ja anestesiahoitajat rohkeasti lisäisivät omaa osallistumistaan ja aktiivisuuttaan tiimityö s-kentelyssä. Ne, joilla oli pitkä, yli 21 vuoden työkokemus, arvioivat aktiivisen toimintan-sa tiimin jäsenenä paremmaksi kuin 6–10 vuotta työskennelleet. Lienee niin, että työko-kemus lisää varmuutta ja uskoa omaan ammattitaitoon sekä lisää uskallusta kommun i-koida ja toimia aktiivisemmin tiimin jäsenenä. Myös Silén-Lipposen (2005) mukaan am-mattitaitoiset tiimin jäsenet ovat halukkaampia aktiiviseen yhteistyöhön.

Leikkaushoitajien ja anestesiahoitajien lainsäädännön, asetuksien ja vira n-omaisten ohjeistuksien mukainen toiminta toteutui useimmiten. Leikkaus- ja anestesia-hoitajat ja pitkään, yli 21 vuotta työskennelleet arvioivat näiden hoitotyön toiminnon toteutumisen paremmaksi kuin lääkärit ja 6–10 vuotta työskennelleet. Tulos vastaa osit-tain Hintsalan (2005) tuloksia, joiden mukaan naispuoliset hoitajat korostivat oikeu-denmukaisuutta, vastuuta, tiedonhankintaa ja koulutusta.

Leikkaus- ja anestesiahoitajista neljällä viidestä näkyi useimmiten toimin-nassaan eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaatteet, varsinkin turvallisuus ja jatkuvuus. Toisaalta leikkaus- ja anestesiahoitajat eivät useinkaan puutuneet toimintaan, jos havait-sivat toisen hoitajan tekemän virheen. Vain noin puolet hoitajista puuttui virheeseen. Vielä harvemmin hoitajat puuttuivat anestesiologin tai kirurgin tekemään virheeseen. Vain kolmannes leikkaus- ja anestesiahoitajista toimi näin. Kirurgeista puolet ja anes-tesiologeista jopa enemmän arvioivat, ettei leikkaushoitaja koskaan puutu heidän teke-miinsä virheisiin. Näyttäisi siltä, että vaikka hoitajat itse arvioivat toimivansa eettisesti oikein ja turvallisuuden periaatetta noudattaen, heillä ei kuitenkaan ole riittävää rohk e-utta puuttua virheelliseen menettelyyn. Hoitajakollegan toiminnan korjaaminen on va i-keaa, ja varsinkin lääkärin virheeseen puuttuminen voidaan nähdä arvovaltaan ja hie-rarkiaan liittyvänä asiana. Vastaava hoitajien käyttäytyminen näkyi myös Raffertyn ym. (2001), Timmonsin ja Tannerin (2005) sekä Strechin (2007) tuloksissa, joiden mukaan hoi-tajat pitivät tehtävänään ‖huolehtia kirurgista ja pitää hänet tyytyväisenä eikä aiheutt aa hankalia tilanteita‖. Myös Khoshbin ym. (2009) tulokset ovat samansuuntaisia : mahdolli-sia virheitä ja hoito-ongelmia pidettiin vaikeina keskusteluaiheina ja niitä välteltiin. Ku i-tenkin potilaan turvallisen hoidon takaaminen lienee kaikkien leikkaustiimin jäsenten tavoite. Sujuva tiimityöskentely sekä siihen sisältyvä yhteisva stuullinen kommunikaatio on edellytys potilaan hyvälle intraoperatiiviselle hoidolle.

Yhteenvetona leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden yh-teisistä ydinalueista voidaan todeta, että potilaan hoidon valmistelua, hoidon dokumen-tointia, kommunikaatiota ja tiim ityöskentelyä koskevat hoitotyön toiminnot sisältyvät kaikilta sairaanhoitajilta edellytettäviin osaamisalueisiin (mm. Opetusministeriö 2006; Tuomi 2008), joskin niiden yksityiskohtaiset sisällöt poikkeavat ja painottuvat eri tavalla eri erikoisaloilla. Myös leikkaus- ja anestesiahoitajan kohdalla nämä osa-alueet sisältävät toisistaan hyvinkin poikkeavia ja spesifejä hoitotyön toimintoja ja siksi ne esitellään leik-

120

kaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmallissa erillisinä osa -alueina. Leikkaushoita-jalla ja anestesiahoitajilla on yhteisen alueen lisäksi omat, erityiset ammatillisen pät e-vyyden osa-alueet, ja intraoperatiivisessa hoitotyössä potilaan leikkaus- ja anestesiahoito rakentuu pienistä, limittäin ja rinnakkain sijoittuvista hoitotyön toiminnoista, joista muodostuu potilaan kokonaishoito leikkausyksikössä. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden erilliset osa-alueet

Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden tärkeimmäksi osa-alueeksi ilmeni aseptiikka ja turvallisuus. Tähän osa-alueeseen kuuluvat hoitotyön toiminnot olivat ehdottomasti hallittavia. Potilaan leikkaushoidon keskeinen perusta on kaikkien tiimin jäsenten toteu t-tama turvallinen ja korkeatasoinen aseptinen toiminta. Leikkaushoitaja hallitsi lähes aina desinfektioon, steriiliin pukeutumiseen ja potilaan peittelyyn liittyvät hoitotyön toimin-not. Leikkaushoitajan toiminta eri puhtausluokkien toimenpiteissä oli hallittua ja asep-tiikan toteutumisen valvonta toteutui lähes aina. Tämän perusteella voidaankin todeta, että leikkaushoitajalla on korkea ammatillinen pätevyys näiden keskeisten aseptiikkaan liittyvien hoitotyön toimintojen hallinnassa. Vastaavan tuloksen saivat Parsons ja New-comb (2007) ja Mitchell ja Flinin (2008).

Pitkään, yli 25 vuotta työskennelleet arvioivat aseptiikan toteutumisen val-vonnan toteutuvan huomattavasti paremmin kuin 6–10 vuotta työskennelleet. Pitkä työ-kokemus tehostanee hoitajan kykyä havaita ja ennakoida kriittisiä tilanteita, varsinkin aseptiikan kannalta. Firlitin ym. (2002) ja Kuhmolan (2007) tuloksiin verrattuna asepti-sesta ja steriilistä toiminnasta huolehtiminen ja vastuunkanto tämän tutkimuksen m u-kaan olivat hyvin leikkaushoitajan hallinnassa. Lisäksi leikkaushoitaja oli perillä uusim-masta aseptista tiedosta ja toimi itse useimmiten sen mukaisesti. Leikkaushoitajista yli puolet, mutta anestesiologeista vain neljännes arvioi leikkaushoitajan toimivan aina u u-simman aseptisen tiedon mukaisesti. Tässäkin tulee esille anestesiologien kriittinen su h-tautuminen hoitotyön toimintojen toteutumiseen. Voidaan kuitenkin olettaa, että leikk a-ushoitajat päivittävät aseptiset tietonsa vastuullisesti.

Leikkausyksikössä käytössä olevien sterilointimenetelmien ja leikkaussalin eristyskäytäntöjen hallinnassa oli puutteellisuuksia. Ainoastaan neljännes leikkaushoit a-jista hallitsi aina nämä hoitotyön toiminnot. Tulos poikkeaa mm. Stobinskin (2008) ja Tilleyn (2008) tuloksista, joiden mukaan teknis-välineellinen tieto-taito, johon sisältyi sterilointimenetelmät ja eristyskäytännöt, olivat leikkaushoitajien hallinnassa hyvin. Voidaankin olettaa, että keskitetyn välinehuollon toimiessa leikkaushoitaja joutuu ster i-loimaan leikkausyksikössä vain poikkeustilanteissa, kuten päivystysaikana tai kun v ä-linehuoltajia ei ole käytettävissä. Näin rutiinia ei pääse kehittymään. Samoin eristyskäy-täntöjen toteuttaminen saatetaan kokea vaikeaksi leikkaussalissa, jossa jo noudatetaan leikkauksen puhtausluokituksen mukaista toimintaa.

Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden turvallisuus-osa-alueen yksi hoitotyön toiminto oli potilaan toimenpidealueen, paikan ja puolisuuden (oikea/ vasen) varmistamisen, joka kuului ehdottomasti hallittaviin hoitotyön toimintoihin. Se toteutui

121

lähestulkoon aina. Potilasturvallisuus edellyttää toimenpiteessä tarvittavien instrumen t-tien, välineiden ja laitteiden kontrollointia, ja tämä toteutui lähes aina. Näyttää siltä, että leikkaushoitajat hallitsivat nämä turvallisuuteen liittyvät hoitotyön toiminnot erittäin hyvin.

Leikkaushoitajalta edellytetään kirurgisen toimenpiteen kulun tietämistä. Vain kolmannes leikkaushoitajista arvioi aina tietävänsä toimenpiteen kulun , ja kirur-geistakin vain joka kymmenes arvioi samoin. Voidaan olettaa, että kirurgeilla on vahva näkemys instrumentoivan hoitajan tiedoista, koska tieto toimenpiteen kulusta tulee esille instrumentaation sujuvuutena. Mikäli instrumentoiva hoitaja ei ole tietoinen tai varma toimenpiteen kulusta, ei hän pysty joustavaan, tilannekohtaiseen ja oikeaan instrume n-taatioon. Toisaalta pelkkä toimenpiteen kulun tietäminen ei takaa sujuvaa instrumenta a-tiota, kuten Catchpolen ym. (2008) tuloksissa tulee esille. Toimenpiteen tekniseen suju-vuuteen vaikuttaa hoitajan tietotaidon lisäksi sekä hoitajan että kirurgin tila nnehallinta ja hyvä kommunikaatiokyky.

Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittavia hoitotyön toimintoja olivat komplikaatioiden, joko leikkausasennosta, käytetyistä peittelymateriaaleista tai laitteista johtuvien, ehkäisy. Vastaajista vain neljänneksen mielestä tämä toteutui aina. Kuitenkin Junttilan (2005) mukaan leikkausasennosta johtuvien komplikaatioiden ehkäisy oli kirja-tuimpien hoitotoimien joukossa. Komplikaatioiden ehkäisy edellyttää leikkaushoitajalta kriittistä ajattelua ja faktatietoihin perustuvaa arviointikykyä (Voight 2009). Voidaan todeta, että komplikaatioiden ehkäisyssä on kehitettävää ja leikkaushoitajat tarvitsevat enemmän tietoa leikkausasennon ja potilaan elintoimintojen, ääreishermojen ym. vaik u-tuksista toisiinsa, peittelymateriaaleista ja liimoista sekä käytett ävistä sähkö-, kaasu- ja laserlaitteista.

Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden toiseksi tärkein osa -alue oli do-kumentointi ja kommunikointi, jonka hoitotyön toimintoja käsiteltiin jo edellä leikkaus- ja anestesiahoitajien yhteisenä alueena.

Leikkaushoitajan kolmanneksi tärkeimmäksi osa-alueeksi todettiin leikka-ushoidon tekniikka. Toimenpiteen instrumentaatio, kudosten oikeaoppinen käsittely sekä instrumenttien oikean käyttökohteen hallinta toteutui vain reilun neljänneksen mie-lestä aina. Tuloksissa näkyy kyseisten viiden erikoisalan toimenpiteiden kirurgisen k u-lun vaativuus ja spesifisyys. Leikkaushoitajalta vaaditaan erittäin hyvää anatomian, fy-siologian ja erikoisalakohtaisen kirurgian tuntemusta sekä kirurgikohtaisten variaatio i-den tietämistä, että hän pystyy hallitsemaan yksittäisen potilaan kirurgisen toimenpiteen instrumentaation. Leikkaushoitajan teknisiin hoitotyön toimintoihin ku ului leikkaussalin valmistelu potilasta varten eli tarvittavien välineiden ja laitteiden varaaminen sekä salin ilmastoinnin, lämmön ja kosteuden tarkistaminen, ja tämä toteutui usein. Tulokset tuke-vat Martinezin ym. (2003) tuloksia, joissa korostettiin turvallisen hoidon edellytyksenä leikkausteknisten toimintojen huolellista toteutumista.

Teknisiin hoitotyön toimintoihin sisältyi myös toimenpiteessä käytettyjen sidetarvikkeiden ja ommelaineiden tarkistuslaskennat. Lähes kolme neljästä leikkausho i-tajasta, anestesiahoitajasta ja kirurgista arvioi tämän tapahtuvan aina. Käytettyjen ta r-

122

vikkeiden ja isntrumenttien kontrolointi on potilasturvallisuuden kulmakivi, ja voidaan-kin todeta, että leikkaushoitajalla nämä hoitotyön toiminnot ovat hyvin hallinnassa. Tu-los vastaa Parsonsin ja Newcombin (2007) tulosta tarkistuslaskennan hyvästä toteutum i-sesta.

Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden neljännessä osa-alueessa lääke- ja anestesiahoito korostuivat ehdottomasti hallittavina hoitotyön toimintoina elvytyksen hallinta sekä hätätilanteiden tunnistaminen. Kuitenkin vain vajaan viidenneksen miele s-tä leikkaushoitaja hallitsi elvytyksen sekä tunnisti mahdolliset hätätilanteet. Lähes nel-jännes leikkaushoitajista arvioi hallitsevansa elvytyksen aina, kun taas anestesiologeista yli puolet arvioi, ettei leikkaushoitaja hallitse koskaan elvytystä. Noin kolmannes leikk a-ushoitajista ei tuntenu t anestesiassa käytettäviä lääkkeitä eikä hätätilanteiden hoidossa käytettäviä lääkkeitä eikä niiden annostelua. Näyttäisi siltä, että leikkaushoitajat halli t-sevat huonosti elvytykseen ja hätätilanteisiin liittyvät hoitotyön toiminnot. Tulos poik-keaa Begatin ym. (2005) ja Kingdonin ja Halversenin (2006) tuloksista, joiden mukaan hätätilanteiden tunnistaminen ja niissä toiminta on leikkaushoitajan perusosaamista. Leikkaushoitajat saattavat olla myös epävarmoja omasta roolistaan elvytystilanteessa, kuten todettiin Mäkisen ym. (2009) tutkimuksessa, jonka mukaan hoitajille annettu elvy-tyskoulutus aiheutti jopa enemmän epävarmuutta työnjaosta ja tehtävistä elvytystila n-teessä.

Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden viides osa -alue oli hoitovalmis-telut, jonka hoitotyön toimintoja käsiteltiin jo edellä leikkaus- ja anestesiahoitajien yhtei-senä ydinalueena.

Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden kuudennen osa -alueen hoidon yksilöllisyyden sisältö muodostui potilaan vastaanottoon, raporttiin ja siirtoon liittyvistä hoitotyön toiminnoista. Leikkaushoitaja oli harvoin mukana potilaan vastaanottotila n-teessa. Leikkaushoitajista kuitenkin lähes puolet arvioi olevansa aina mukana potilaan siirrossa, anestesiahoitajista vain viidennes arvioi samoin. Tulos on mielenkiintoin en, koska useimmiten valvova hoitaja on leikkaussalissa intrumentoivan hoitajan apuna antamassa leikkauksessa tarvittavia välineitä, kun anestesiahoitaja on va staanottamassa potilasta. Tässä on kuitenkin yksikkökohtaisia toimintaeroja. Yliopistollisten sai raaloiden välillä leikkaushoitajan läsnäolossa potilaan vastaanottotilanteessa esiintyi suuria eroja, mikä johtunee leikkaus- ja anestesiahoitajien eriytyneistä tehtäväkuvista.

Leikkaushoitajan osattava hoitotyön toiminto oli, että hän osallistuu anes-tesian aloitukseen. Neljäsosa leikkaushoitajista arvioi olleensa aina mukana anestesian aloituksessa, mutta toiset ammattiryhmät arvioivat mukanaolon heikommaksi. Tulokset osoittavat osaltaan leikkaus- ja anestesiahoitajien välisessä yhteistyössä ja koordinoinnis-sa puutteita, mikä tukee osittain Gloverin ym. (2006) tulosta, jonka mukaan leikkaus - ja anestesiahoitajien yhteisiä ja erillisiä tehtäviä on täsmennettävä, ei kuitenkaan yhteisty ö-tä huonontamalla.

Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden seitsemänteen osa-alueeseen, äkillisiin erityistoimintoihin , sisältyi leikkaushoitajan itsenäisesti havainnoimalla saadun tiedon arviointi ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen, joka toteutui vastaajista vain

123

joka kymmenennen mielestä aina. Ammattiryhmien välillä oli suuri näkemysero. Voi-daan ajatella, että tulokseen on vaikuttanut instrumentoivan hoitajan ja kirurgin tiivis yhteistoiminta leikkauksen aikana, jolloin instrumentoivalla hoitajalla ei ole juurikaan mahdollisuutta itsenäisiin havaintoihin. Toisaalta valvovalla hoitajalla on tilaisuus tehdä koko ajan itsenäisiä havaintoja, koska hän on koko toiminnan tarkkailija. Hengenvaara l-listen tilanteiden tunnistamisessa leikkaushoitajat arvioivat toimintansa selkeästi p a-remmaksi kuin anestesiologit. Tulosten peru steella voidaan todeta, että leikkaushoitajilla ei ole vankkaa hoitotyön toimintojen hallintaa äkillisissä erityistoiminnoissa. Kuitenkin leikkaushoitajalta edellytetään hyvää anatomian, fysiologian ja potilaan elintoimintojen tuntemusta (Mitchell & Flin 2008) sekä kykyä havaita riskejä (Silén-Lipponen 2005).

Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden kahdeksanteen osa -alueeseen, leikkausasentoihin , sisältyi yhteistyön tekeminen kirurgin kanssa. Tulosten mukaan k i-rurgi oli harvoin tai ei koskaan laittamassa leikkausasentoa yhteistyössä leikkaushoita-jan, lähinnä valvovan hoitajan kanssa. Myös leikkausasennon purkuun kirurgi ei juur i-kaan osallistunut yhteistyössä leikkaushoitajan kanssa. Voidaankin todeta, että tuloksi s-sa näkyi perinteinen suomalainen käytäntö, jossa hoitohenkilöstö laittaa potilaalle leik-kausasennon ja kirurgi tulee leikkaussaliin vasta, kun potilas on peitelty ja valmiina to i-menpidettä varten. Erikoisaloista yleensä neurokirurgit poikkeavat tästä käytännöstä. Tämä saattaa selittyä sillä, että kirurgit määrittelevät yhteistyön eri tavalla kuin hoitajat (Makary ym. 2006). Olisi toivottavaa, että kirurgit osallistuisivat potilaan asennon lai t-toon alusta asti. Tämä saattaisi osaltaan ehkäistä myös leikkausasennosta johtuvien komplikaatioiden syntyä potilaalle. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden erilliset osa-alueet

Anestesiahoitajalla on leikkaushoitajan kanssa yhteisen alueen lisäksi myös omat, erity i-set ammatillisen pätevyyden osa-alueet ja hoitotyön toiminnot. Näistä ammatillisen p ä-tevyyden osa-alueista tärkeimmäksi muodostui anestesia- ja lääkehoito. Enemmistö tä-hän kuuluvista hoitotyön toiminnoista oli anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavia. Tulosten mukaan anestesiahoitaja tiesi eri anestesiamuodot, niiden edut, haitat ja vasta -aiheet useimmiten. Lähes puolet anestesiahoitajista arvioi tietämisen toteutuvan aina, kun vastaavasti alle joka kymmenes anestesiologeista arvioi samoin. Työparin näkemy s-ten välillä oli merkittävä ero. Näyttäisi siltä, että anestesiahoitajien nuoruus ja erit täin lyhyt työkokemus vaikuttivat heidän tietotasoonsa eri anestesiamuotojen, ni iden etujen, haittojen ja vasta-aiheiden osalta. Pitkään, yli 21 vuotta, työskennelleet arvioivat anes-tesiahoitajan tiedot selkeästi paremmiksi kuin lyhyemmän ajan, alle 10 vuotta työsken-nelleet, mikä tukee edellä esitettyä.

Vain kolmannes anestesiahoitajista tiesi aina anestesialääkkeiden käyttöa i-heet ja vaikutusmekanismit sekä anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutukset. Vain yli neljännes anestesiahoitajista tiesi aina an estesiassa käytettävät muut lääkkeet. Toisaalta kaksi kolmasosaa anestesiahoitajista hallitsi aina lääke- ja nestehoidon toteutuksen lää-kärin ohjeen mukaan sekä kaksi viidestä tunsi ja hallitsi aina lääkkeiden antoreitit ja a n-

124

nostelulaitteet. Lisäksi anestesiahoitaja tiesi useimmiten kivunhoidossa käytettävät lää k-keet ja hoitomenetelmät. Aikaisempien tutkimusten (mm. Begat ym. 2005; Voight 2009) mukaan anestesiahoitajalta edellytetään kuitenkin erittäin hyvää tie topohjaa anestesia- ja lääkehoidosta. Lääkehoidon hallinta on myös yleinen sairaanhoitajan osaamisvaatimus (Opetusministeriö 2006). Voidaankin todeta, että anestesiahoitajan anestesia - ja lääke-hoidon osa-alueen hoitotyön toiminnot eivät toteutuneet parhaalla mahdollisella tavalla ja anestesiahoitajilla on selkeä kehittämistarve anestesia- ja lääkehoitoon liittyvien hoito-työn toimintojen hallinnassa.

Anestesiahoitajista vain reilu kolmannes hallitsi aina elvytyksen. Anes-tesiahoitajat arvioivat elvytyksen hallintansa selkeästi paremmaksi kuin anestesiologit. Hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja annostelun hallitsi aina vain kolmannes anestesiahoitajista. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tulosten (Begat ym. 2005; Paakkonen 2008; Mäkinen ym. 2009) kanssa, joissa todettiin hoitajilla pu utteita hä-tätilanteisiin ja elvytykseen liittyvässä teoreettisen tiedon, erityisesti luonnontieteellisen ja farmakologisen tiedon hallinnassa sekä peruselintoimintoihin liittyvien ongelmien havaitsemisessa ja reagoimisessa niihin. Näyttäisi siltä, että näiden hoitotyön toimintojen heikko toteutuminen johtuu osaltaan anestesiahoitajien nuoruudesta ja työkokemuksen niukkuudesta. Anestesiahoitajistahan jopa puolet oli työskennellyt yksikössä enintään 5 vuotta, ja heistä 40 % oli alle 34-vuotiaita, joten heille ei todennäköisesti ole kertynyt ko-kemusta hätätilanteista ja elvytyksestä kovinkaan paljon.

Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden toiseksi tärkein osa -alue oli kommunikointi ja turvallisuus, jota käsiteltiin jo edellä leikkaus- ja anestesiahoitajien yhteisenä alueena kuten anestesiahoitajan kolmatta ammatillisen pätevyyden osa-aluetta, hoitovalmisteluja ja niihen kuuluvia hoitotyön toimintoja.

Anestesiahoitajan ammatillisten pätevyyden neljäs osa -alue oli anestesia-hoidon aloitus, jonka hoitotyön toiminnot olivat ehdottomasti hallittavia. Potilaan tule-van anestesiamuodon tarkistaminen ja lääkkeiden varaaminen sekä anestesiavälineiden ja -laitteiden varaaminen ja tarkistaminen toteutui miltei aina. Anestesiologeista vain kolmannes, mutta anestesiahoitajista neljä viidestä oli sitä mieltä, että anestesiahoitaja tarkistaa aina potilaalle tulevan anestesiamuodon ja varaa anestesian aikana käytettävät lääkkeet. Työparin näkemysten välillä oli merkittävä ero. Voidaan olettaa, että taustalla vaikuttaa potilastietojen puutteellisuus ja informaatiokatkokset, jolloin anestesiahoitaja ei ole saanut tarvittavaa tietoa ennen kuin suoraan anestesiologilta leikkaussalissa.

Anestesiahoitaja vastaanotti potilaan leikkausyksikköön ja oli läsnä rapor t-titilanteessa lähes aina. Samoin perusseurantalaitteiden asettaminen potilaalle toteutui lähes aina. Nämä hoitotyön toiminnot ovat yleisesti anestesiahoitajan perustehtäviin kuuluvia (vrt. Rudolfsson ym. 2003b; Parsons & Newcomb 2007), ja ne toteutuivat erit-täin hyvin.

Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden viidenteen osa-alueeseen, yh-teistehtäviin, sisältyi lääkkeiden käsittely epiduraali- ja spinaalipuudutuksissa sekä poti-laan sedaatio puudutusten yhteydessä. Nämä hallittavat hoitotyön toiminnot toteutuivat usein. Anestesiahoitajista lähes puolen mielestä anestesiahoitaja toteutti aina sedaatiota

125

puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla, kun anestesiologeista vain viidennes arvioi samoin. Puudutuksen hoito ja potilaan sedaatio ovat kuitenkin anestesiahoitajan perus-osaamiseen liittyviä hoitotyön toimintoja Mitchellin ja Flinin (2008) mukaan.

Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden kahdeksas osa -alue, erityistoi-minnot, sisälsi vaatimustasoltaan anestesiahoitajan osattavia toimintoja, joihin kuuluu yleensä lisäkoulutus ja henkilökohtaisen lupakäytänteet. Nämä toiminnot liittyivät pot i-laan elintoimintojen mittaamiseen eri erikoisaloilla. Myös potilaan intubaatio ja ekst u-baatio sisältyivät tähän ammatillisen pätevyyden osa -alueeseen. Tulosten mukaan anes-tesiahoitaja intuboi tai ekstuboi potilaan leikkaussalissa harvoin tai ei koskaan. Tulos on samansuuntainen Niskasen (2006) tulosten kanssa. Nämä toiminnot liittyvät tehtäväsii r-toihin lääkäriltä leikkaus- ja anestesiahoitajille ja niitä käsitellään myöhemmin luvussa 6.2.3.

6.2.2 Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli Tutkimustulosten perusteella laadittiin leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipäte-vyysmalli intraoperatiivisessa hoitotyössä (kuvio 23, sivu 103). Mallissa kuvataan keskei-set leikkaushoitajan ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden vaatimustasot, osa -alueet ja niihin sisältyvät hoitotyön toiminnot sekä ammatilliseen pätevyyteen yhteyde s-sä olevat tekijät.

Sairaanhoitajan ammatillista pätevyyttä eri erikoisalojen ja potilasryhmien erityispiirteiden mukaisesti ei ole juuri tarkasteltu aikaisemmissa tutkimuksissa. Tutki-mukset ovat keskittyneet sairaanhoitajan yleiseen osaamiseen tai eri alojen sairaanhoit a-jien osaamista on tarkasteltu yleisten osaamisvaatimusten pohjalta. (Ks. Meretoja 2003; Opetusministeriö 2006; ARENE 2007.) Sairaanhoitajan ammatillista osaamista lasten ho i-totyössä on tutkittu sairaanhoitajien itsensä ja hoitotyön johtajien arvioimina keskus - ja yliopistollisten sairaaloiden lastenosastoilla ja poliklinikoilla (Tuomi 2008). Nämä osa a-misalueet olivat pääasiassa yhtenevät opetusministeriön (2006) sairaanhoitajien osaa-misvaatimusten kanssa. Tuomen (2008) tutkimuksessa sairaanhoitajan yhtenä uudem-pana osaamisalueena oli muutoksen- ja stressinhallinta sekä motivaatio.

Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyysmallissa on kuvattu sekä leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden kahdeksan osa-aluetta: aseptiikka ja turvalli-suus, dokumentointi ja kommunikointi, leikkaushoidon tekniikka, lääke- ja anestesiahoi-to, hoitovalmistelut, hoidon yksilöllisyys, äkilliset erityistoiminnot ja leikkausasennot että anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden kahdeksan osa -aluetta: anestesia- ja lää-kehoito, kommunikointi ja turvallisuus, hoitovalmistelut, anestesiahoidon aloitus, y h-teistehtävät, tiimi- ja ohjeistustaidot, yhteisvastuutaidot ja erityistoiminnot. Nämä osa -alueet sisältävät kolmen eri vaatimustason hoitotyön toimintoja: ehd ottomasti hallittavia, hallittavia ja osattavia hoitotyön toimintoja. Ammatillisen pätevyyden osa-alueisiin sisäl-tyy leikkaus- ja anestesiahoitajille yhteisiä ydinalueita, kuten potilaan hoidon valmist e-luun, hoidon dokumentointiin, kommunikointiin ja tiimityöskentelyyn liittyviä hoit o-

126

työn toimintoja sekä erillisiä, spesifejä vain joko leikkaus- tai anestesiahoitajalta edelly-tettyjä hoitotyön toimintoja.

6.2.3 Ehdotetut tehtäväsiirrot ja niiden edellytykset Lääkäreiltä leikkaushoitajalle siirrettäviksi esitetyistä 29 tehtävästä jopa 21 tehtävää ei esitetty ollenkaan siirrettäväksi leikkaushoitajalle. Ainoastaan perifeerisen la skimon ka-nylointia, verien tarkistamista ja verensiirron aloittamista, verityhjiön purkamista lask i-mopuudutuksessa, autotransfuusiolaitteen käyttöä, luomen poistoa paikallispuudutu k-sessa ja potilaan haavan sulkua eri materiaaleilla sekä tietojärjestelmään diagnoosin kir-jaamista esitettiin joissakin tapauksissa leikkau shoitajan tehtäviksi. Aikaisempia tuloksia kirurgilta tai anestesiologilta leikkaushoitajalle tapahtuvist a tehtäväsiirroista ei juuri ole. Toisaalta esitetyistä tehtävistä pääosa liittyi voimakkaammin anestesiahoitoon, mikä lienee vaikuttanut siihen, että kyseisillä viidellä erikoisalalla ei näitä tehtäviä esitetty siirrettäviksi leikkaushoitajalle. Nykyisten hoitotyön toimintojen runsaus ja niissä va a-dittava hallinnan taso on leikkaushoitajalle riittävä ammatillinen haaste, varsinkin kun hoitotyön toimintojen toteutumisessa tulosten mukaan on kehitettävää. Leikkaushoitajan tehtäväkuvan laajentaminen tulisikin kohdentaa potilaan pre- ja postoperatiivisen hoito-työn toimintoihin, jolloin pystyttäisiin toteuttamaan yksilöllisempää ja turvallisempaa intraoperatiivista hoitoa.

Lääkäreiltä anestesiahoitajalle esitettyjä tehtäväsiirtoja oli enemmän ja vain kahdeksan tutkimuksessa kysytyn tehtävän siirtoa ei esitetty. Perifeerisen laskimon ka-nylointi ja sedaatio puudutusten yhteydessä eri lääkeaineilla esitettiin useimmiten sii r-rettäväksi tehtäväksi. Puolet vastaajista siirtäisi anestesiahoitajalle ASA III-potilaan anes-tesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaan. Vastaavanlaisia tuloksia on esitetty Niskasen (2006) tehtäväsiirtoja koskevassa kartoituksessa. Yli puolet vastusti anestesiahoitajan toteuttamana ASA IV-potilaan anestesian ylläpitoa lääkärin ohjeen mukaisesti ja ainoa s-taan 5 % anestesiologeista ja anestesiahoitajista viidennes (20 %) oli sitä mieltä , että anes-tesiahoitaja voisi aina toteuttaa ASA IV-potilaan anestesian ohjeen mukaan toimimalla. Tämä poikkeaa aikaisemmasta tuloksesta (Niskanen 2006), jonka mukaan anestesiolo-geista lähes puolet (49 %) ja anestesiahoitajista 72 % suhtautui myönteisesti anestesiahoi-tajan toteuttamaan ASA IV-potilaan anestesian ylläpitoon lääkärin ohjeen mukaan. Näyttäisi siltä, että anestesiahoitajan tehtäväkuva sisältää jo paljon anestesiologin kanssa limittäin tapahtuvaa toimintaa. Niinpä mahdollisia tehtäväsiirtoja esitettiin suhteellisen runsaasti. Toisaalta anestesiahoitajan nykyinen tehtäväkuva lienee riittävän haastava, kun tavoitteena on laadullisesti korkeatasoinen potilaan intraoperatiivinen hoito, sillä tuloksien mukaan anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden osa-alueiden ja hoitotyön toimintojen toteutumisessa ilmeni kehitettävää.

Tehtäväsiirtojen ehdottomana edellytyksenä esitettiin ammatillisen perus -, erikois- ja lisäkoulutuksen kehittämistä ja toteuttamista. Lisäkoulutuksen tulisi olla sisä l-löltään laaja-alaista, mutta samalla spesifiä ja kontrolloitua, valtakunnallisesti yhtenäiset

127

kriteerit täyttävää. Lisäkouluttautumiseen liitettiin henkilökohtaiset lupakäytänteet ja palkkaus. Leikkaus- ja anestesiahoitajien hyvä perehdyttäminen, jatkuva kouluttautum i-nen ja määräaikaiset osaamisen näytöt sekä vastuukysymysten selkiyttäminen olisivat tehtäväsiirtojen edellytyksenä. Tulokset vastaavat pääpiirteittäin aikaisempia suosituksia (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005; Kunnallinen työmarkkinala itos 2009).

Voidaankin todeta, että nykyiset leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatilli-sen pätevyyden ja siihen liittyvien hoitotyön toimintojen vaatimustaso ja kuormittavuus on jo erittäin korkea. Leikkaus- ja anestesiahoitajalta vaaditaan jatkuvaa, itsekriittistä ja monipuolista kouluttautumista jo nyt, että he pystyisivät toteuttamaan päivittäin hyvää potilaan intraoperatiivista hoitoa, joten tehtäväsiirrot lääkäreiltä leikkaus - ja anestesia-hoitajille eivät liene ajankohtaisia. Mikäli tehtäväsiirtoja joko valtakunnallisesti tai pai-kallisesti harkitaan, vaatii se kaikkien osapuolten vankkaa yhteistyötä ja tässäkin tutk i-muksessa esitettyjen edellytysten toteutumista. 6.2.4 Johtopäätökset

Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisesta pätevyydestä, ammatillisen pätevyyden osa-alueiden hoitotyön toimintojen toteutumisesta sekä tehtäväsiirroista ja niiden edelly-tyksistä esitetään tutkimustulosten perusteella seuraavat johtopäätökset: Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillinen pätevyys on vaatimustasoltaan erittäin

korkea. Leikkaus- ja anestesiahoitajat, anestesiologit ja kirurgit määrittelivät leikkaus - ja anes-tesiahoitajilta edellytettävät ammatillisen pätevyyden osa-alueet erittäin vaativiksi. Ammattiryhmien näkemykset hoitotyön toimintojen tärkeydestä olivat yhtenevät. Hoi to-työn toiminnot jakautuivat ehdottomasti hallittaviin, hallittaviin ja osattaviin hoitotyön toimintoihin.

Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillinen pätevyys sisältää vahvat, yhteiset osa-

alueet ja hoitotyön toiminnot. Leikkaus- ja anestesiahoitajilta vaadittaviksi yhteisiksi ammatillisen pätevyyden sisä l-löiksi muodostuivat potilaan hoidon valmisteluun sekä hoidon dokumentointiin, kom-munikointiin ja tiimityöskentelyyn kuuluvat hoitotyön toiminnot.

Leikkaushoitajalta edellytetyssä ammatillisessa pätevyydessä korostuu aseptinen,

turvallisuus-, kommunikointi-, dokumentointi- ja tekninen toiminta. Ammattiryhmien näkemysten mukaan leikkaushoitajien ammatillinen pätevyys mu o-dostui kahdeksasta osa-alueesta, joista tärkeimmäksi nousi aseptiikka ja turvallisu us. Enemmistö osa-alueen hoitotyön toiminnoista arvioitiin ehdottomasti hallittaviksi. Kommunikointi- ja dokumentointiosa-alue sijoittui toiseksi. Leikkaushoidon tekniikka oli kolmanneksi tärkein osa-alue, ja puolet sen hoitotyön toiminnoista arvioitiin eh dot-

128

tomasti hallittaviksi. Yhteistyön merkityksen korostuminen näkyi leikkaushoitajan lä ä-ke- ja anestesiahoidon osa-alueessa. Anestesiahoitajalta edellytetyssä ammatillisessa pätevyydessä korostuu anestesia- ja

lääkehoidon, anestesiahoidon aloitus-, kommunikointi- ja turvallisuustoiminta. Anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys muodostui niin ikään kahdeksasta osa -alueesta, joista tärkeimmäksi todettiin anestesia- ja lääkehoito. Suurin osa siihen kuulu-vista hoitotyön toiminnoista arvioitiin ehdottomasti ha llittaviksi. Dokumentointi- ja aseptiikkaosa-alue sijoittui toiseksi, ja suurin osa sen hoitotyön toiminnoista arvioitiin hallittaviksi toiminnoiksi. Hoitovalmistelut-osa-alueen hoitotyön toiminnot luokiteltiin lähinnä osattaviksi. Anestesiahoidon aloitus -osa-alueen hoitotyön toiminnoista lähes puolet arvioitiin ehdottomasti hallittaviksi. Yhteistehtävät, tiimi- ja ohjeistustaidot sekä yhteisvastuutaidot arvioitiin hallittaviksi hoitotyön toiminnoiksi. Leikkaushoitajan ammatillinen pätevyys toteutuu erittäin hyvin aseptiikan, turvalli-

suuden ja teknisen toiminnan osalta, mutta anestesia- ja lääkehoito, erityisesti hätäti-

lanteisiin liittyvät hoitotyön toiminnot ja yhteistyö toteutuvat huonosti. Leikkaushoitajan ammatillisen pätevyyden aseptiikka- ja turvallisuusosa-alueen hoito-työn toiminnot toteutuivat lähes aina. Kuitenkin sterilointimenetelmien, eristyskäytänt ö-jen, kirurgisen toimenpiteen kulun tietämisen sekä komplikaatioiden ehkäisemisen ha l-linnassa oli kehitettävää. Myös leikkaushoidon teknisen osa -alueen hoitotyön toiminnot toteutuivat lähes aina. Lääke- ja anestesiahoidon osa-alueen hoitotyön toimintojen toteu-tumisessa oli parannettavaa, varsinkin elvytyksen ja hätätilanteiden hallintaan liittyvissä hoitotyön toiminnoissa. Hoidon yksilöllisyyteen liittyvät hoitotyön toiminnot toteutuivat melko hyvin, mutta äkillisten erityistoimintojen toteutumisessa oli puutteita. Leikkau s-asennot osa-alueen hoitotyön toiminnoissa näkyi kirurgian ja leikkaushoitajan yhteis-työn puuttuminen. Anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys toteutuu erittäin hyvin anestesiahoidon

aloitustoiminnan ja dokumentoinnin osalta, mutta anestesia- ja lääkehoitoon liittyvis-

sä hoitotyön toimintojen toteutumisessa on puutteita. Anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden anestesia - ja lääkehoito-osa-alueen hoitotyön toiminnot toteutuivat melko hyvin. Anestesiahoitajien ja anestesiologien näkemyksissä esiintyi eroja anestesiamuotoihin ja anestesialääkkeisiin liittyvän tietoperustan hallinnan arvioinnissa. Anestesialääkkeiden käyttöaiheita, vaiku tusmekanismeja sekä haitta- ja sivuvaikutuksia koskevassa tietoperustuksessa arvioitiin olevan puutteita. Myös elv y-tyksen hallinnan toteutumisessa oli keh itettävää. Dokumentointi- ja aseptiikkaosa-alueen hoitotyön toiminnot toteutuivat pääasiassa hyvin. Varsinkin potilaan hoitopro-sessin kirjaaminen toteutui lähes aina. Anestesiahoidon aloitus osa -alueen hoitotyön toiminnot toteutuivat miltei aina. Yhteistehtävät toteutuivat myös usein. Erityistoimin-not liittyivät erikoisalakohtaisiin toimintatapoihin , ja niiden toteutuminen oli yksikkö-kohtaista.

129

Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden toteutumisen kriittisimpiä

arvioijia olivat 6–10 vuotta leikkausyksikössä työskennelleet, anestesiologit ja

TYKS:ssä työskennelleet. Leikkausyksikössä 6–10 vuotta työskennelleet arvioivat hoitotyön toimintojen toteutu-misen useimmiten heikommaksi kuin pidem pään työskennelleet. Anestesiologit arvioi-vat hoitotyön toimintojen toteutumisen sekä leikkaus- että anestesiahoitajien työssä hei-kommaksi kuin hoitajat itse. Kirurgien arvioinneissa ei ollut niin suuria poikkeamia. TYKS:ssä työskentelevät suhtautuivat kaikista kriittisimmin leikkaus- ja anestesiahoitaji-en hoitotyön toimintojen toteutumiseen. OYS:ssa työskentelevät sen sijaan arvioivat to i-mintojen toteutumisen positiivisimmin. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli selkiyttää ja täsmentää leikka-

us- ja anestesiahoitajan ammatin sisältöä intraoperatiivisessa hoitotyössä.

Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli intraoperatiivisessa ho itotyössä selkiyttää leikkaus- ja anestesiahoitajien hoitotyön sisältöä sekä siihen liittyviä hoitotyön toimintoja, ja siinä korostuu ammatillisen pätevyyden osa-alueiden keskinäinen järjestys. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmallia voidaan hyödyntää sekä sairaan-hoitajien peruskoulutuksessa että kehitettäessä leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillis-ta lisäkoulutusta. Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli antaa myös evä i-tä kommunikaation, yhteistyön ja tiimityöskentelyn parantamiseen leikkaustiimin jäsen-ten kesken. Lääkäreiltä anestesiahoitajille siirrettäväksi esitetyt tehtävät ovat pääosin puudutetun

potilaan hoitoon liittyviä tehtäviä, kun taas tehtäväsiirtoja lääkäriltä leikkaushoitajil-

le ei esitetty. Tehtäväsiirtoja lääkäreiltä leikkaushoitajille ei juuri esitetty. Lääkäreiltä anestesiahoitajil-le mahdollisesti siirrettäviä tehtäviä esitettiin enemmän. Useimmiten siirrettäväksi esite t-tiin perifeerisen laskimon kanylointia, sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkea i-neilla, lääkkeen lisäämistä epiduraali- ja spinaalikatetriin, huonokuntoisen paikallispu u-dutuspotilaan hoitoa ja ASA III-potilaan anestesian ylläpitoa lääkärin ohjeen mukaan. Anestesiologit suhtautuivat kriittisemmin siirtoihin kuin anestesiahoitajat. Tehtäväsiirtojen edellytyksenä ovat leikkaus- ja anestesiahoitajien valtakunnalliset

kriteerit täyttävä ja sisällöltään riittävän täsmällinen koulutus sekä vastuu- ja lupa-

käytänteiden selkiyttäminen ja työn vaativuutta vastaava palkkaus . Tehtäväsiirtojen edellytyksinä kaikki ammattiryhmät esittivät ammatillista lisäkoulutu s-ta, joka toteutettaisiin joko erikoistumiskoulutuksena ammattikorkeakoulun ja sairaalo i-den yhteistyönä tai yksilöllisenä työpaikkakoulutuksena. Koulutukseen kaivattiin sekä yhteisiä valtakunnallisia sisältöjä että spesifejä, paikallisia sisältöjä. Sairaanhoitajan p e-ruskoulutus arvioitiin liian suppeaksi ja puutteelliseksi perioperatiivisen hoitotyön osa l-

130

ta ja esitettiin valtakunnallisesti kaikille sairaanhoidon opiskelijoille peruskurssia p e-rioperatiivisesta hoitotyöstä. Tehtäväsiirtojen edellytyksinä esitettiin selkeämpiä vastuu - ja lupakäytäntöjä. Leikkaus- ja anestesiahoitajat esittivät tärkeänä edellytyksenä palkka-uksen kehittämisen kannustavampaan suuntaan. 6.2.5 Kehittämisehdotukset

Tutkimustulosten ja johtopäätösten pohjalta esitetään kehittämisehdotuksia leikkaus - ja anestesiahoitajan ammatillisen pätevyyden takaamiseksi: ¤ Leikkaus- ja anestesiahoitajilta edellytetään vaatimustasoltaan erittäin korkeaa amm a-tillista pätevyyttä. Leikkaus- ja anestesiahoitajille tulee järjestää työyksiköissään valvottu ja näyttöihin perustuva perehdyttäminen, joka rakentuu ammatillisen pätevyyden osa -alueista, niihin sisältyvistä hoitotyön toiminnoista sekä edellytetystä hallinnan tasosta. Perehdytyksen vastuuhenkilöinä ovat nimetty, kokenut sairaanhoitaja (mentor) sekä kirurgi tai anestesiologi. Perehdytyksen tulee olla riittävän intensiivistä ja tavoitteellista. Perehdytyksessä on huomioitava erikoisalakohtaiset vaatimukset. Hyvällä, yhteistyössä toteutetulla perehdytyksellä sitoutetaan leikkaus- ja anestesiahoitaja työyksikköön ja -yhteisöön. ¤ Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatilliseen pätevyyteen sisältyy vahvat, yhteiset osa-alueet. Leikkausyksikössä jo työskenteleville leikkaus- ja anestesiahoitajille sekä anes-tesiologeille ja kirurgeille tulisi järjestää yhteistä toimipaikka - ja erikoisalakohtaista kou-lutusta. Koulutuksen tulisi keskittyä kommunikointi- ja viestintätaitoihin, yhteistyöhön ja tiimityöskentelyyn sekä eri leikkaus- ja anestesiahoitotyön toimintojen hallintaan ja ohjaukseen. Koulutus toteutettaisiin erikoisalakohtaisesti leikkaustiimeittäin. ¤ Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillinen pätevyys sisältää erilliset, täsmälliset osa -alueensa, joihin sisältyvät hoitotyön toiminnot ovat erittäin vaativia. Tämä edellyttää säännöllistä tietojen ja taitojen päivittämistä. Käytännön hoitotyön ja sen arvioinnin tulisi pohjautua näyttöön perustuviin tietoihin. Tietojen ja taitojen päivittämiseen tulee varata aikaa. Myös leikkaus- ja anestesiahoitajien työn ja leikkausyksikön toiminnan suunnitte-lussa tulee huomioida hoitotyön toimintojen toteutumisen edellytykset. Ammatillisen pätevyyden eri osa-alueiden hallinta tulee varmistaa ja ylläpitää säännöllisen koulutu k-sen sekä mentortoiminnan ja lääkäriohjauksen avulla. ¤ Sairaanhoitajien ammatillisia perus- ja jatko-opintoja tulee kehittää soveltuvammiksi ja paremmin leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillisen pätevyyden sisältöjä vastaaviksi. Valtakunnallinen leikkaus- ja anestesiahoitajien amm atillinen lisäkoulutus tulee yhte-näistää. Koulutuksen sisällön tulee rakentua yhteisestä, perioperatiivisen hoitotyön sisä l-

131

löstä sekä erityisasiantuntijuusalueista , ja siinä pitää painottaa esimerkiksi intraoperatii-visessa hoitotyössä joko leikkaushoitoa tai anestesiahoitoa. Koulutus koostuisi teo-riaopinnoista, käytännön harjoittelusta ja näyttökokeista. Koulutussisällön tulee täyttää valtakunnalliset, yhteisesti hyväksytyt kriteerit. Yhteisen osion jälkeen leikkaus - ja anes-tesiahoitajalla tulisi olla mahdollisuus keskittyä hankkimaan erityispätevyyttä haluamas-taan alueesta. Koulutuksen tulee rakentua erisisältöisistä ja -pituisista osioista, joista koulutuksen käynyt saa näyttöön perustuvan todistuksen sekä henkilökohtaiset, määr ä-aikaiset luvat. Ammatillinen lisäkoulutus tulee järjestää ammattikorkeakoulujen ja ter-veysalan organisaatioiden yhteistyönä. Koulutuksen yhteyteen olisi mahdollista rake n-taa paikalliset tarpeet huomioon ottavat erityissisällöt. Ammatillisen lisäkouluttautum i-sen tulee näkyä leikkaus- ja anestesiahoitajan palkkauksessa henkilökohtaisina palkanli-sinä. ¤ Tehtäväsiirtojen edellytyksenä esitettiin ammatillista lisäkoulutusta, vastuun selkiyt-tämistä ja lisäpalkkausta. Lääkäreiden ja leikkaus- sekä anestesiahoitajien välisen työnja-on mahdollisesti muuttuessa, erityisesti tehtäväsiirtojen vuoksi, tulee leikkaus- ja anes-tesiahoitajille järjestää valvottu, yhtenäinen ammatillinen lisäkoulutus sekä selkeyttää kirjallisia vastuualueiden määrittelyjä ja lupakäytänteitä.

6.2.6 Tutkimuksen merkitys ja jatkotutkimusehdotukset

Tämä kyselytutkimus kuuluu hoitotieteen tutkimusalueeseen ja käsittelee kliinistä hoit o-työtä. Tutkimuksessa tarkasteltiin leikkaus- ja anestesiahoitajalta edellytettyä ammatillis-ta pätevyyttä ja sen toteutumista intraoperatiivisessa hoitotyössä sekä selvitettiin tehtä-väsiirtoja lääkäreiltä leikkaus- ja anestesiahoitajille sekä niiden edellytyksiä. Lisäksi tu t-kimuksessa luotiin leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyysmalli. Tutkimuksen laajempi merkitys lähinnä hoitotieteelle on kliinistä hoitotyötä ja leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillista pätevyyttä koskevan uuden tiedon tuottaminen. A m-mattipätevyysmalli kuvaa suomalaisen leikkaus- ja anestesiahoitajan ammattipätevyy-teen sisältyvien hoitotyön toimintojen vaatimu stasot sekä nimeää yksilöidymmin amm a-tillisen pätevyyden osa-alueet intraoperatiivisessa hoitotyössä. Ammattipätevyysmallia voidaan hyödyntää sairaanhoitajien koulutuksen ja perehdytyksen sekä potilaan päivi t-täisen intraoperatiivisen hoitotyön kehittämisessä. Hoitotieteellisen tutkimuksen näkö-kulmasta ammattipätevyysmalli antaa pohjan laajemman ja kattavamman perioperati i-visen hoitotyön, potilaan intraoperatiivisen hoidon ja sairaanhoitajien toiminnan tutk i-mukselle. Tulosten mukaan leikkaus- ja anestesiahoitajilta edellytetty ammatillinen pätevyys oli vaatimustasoltaan erittäin korkea. Leikkaushoitajan ammattipätevyydessä korostui ase p-tinen, turvallisuus-, kommunikointi-, dokumentointi- ja tekninen toiminta. Anestesiahoi-

132

tajan ammattipätevyydessä puolestaan korostui anestesia- ja lääkehoidon, anestesiahoi-don aloitus-, kommunikointi- ja turvallisuustoiminta. Ammattipätevyyden eri osa -alueisiin kuuluvien hoitotyön toimintojen toteutumisessa oli sekä leikkaushoitajan että anestesiahoitajan työssä jonkin verran puutteita. Tutkimuksen toivotaan antavan ainek-sia leikkaus- ja anestesiahoitajien toteuttamien hoitotyön toimintojen ja intraoperatiiv i-sen hoitotyön kehittämisen tutkimukseen ja täydennyskoulutukseen. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää myös moniammatillisen t iimityöskentelyn kehittämisessä sekä sa i-raanhoitajien ja lääkäreiden lisäkoulutuksen suunnittelussa. Tutkimus tuotti uutta, ajankohtaista tietoa lääkäreiden ja sairaanhoitajien välisistä teht ä-väsiirroista. Lääkäreiltä anestesiahoitajille siirrettäviksi esitetyt tehtävät koskivat pääosin puudutetun potilaan hoitoa. Leikkaushoitajille siirrettäviä tehtäviä ei juuri esitetty. Leik-kaus- ja anestesiahoitajat arvioivat nykyisen työnsisällön ja vaativuuden olevan riittävän suuri. Tulosten mukaan mahdollisten teh täväsiirtojen edellytyksenä ovat valtakunnalli-set kriteerit täyttävä ja sisällöltään täsmällinen koulutus sekä vastuu - ja lupakäytäntei-den selkiyttäminen ja työn vaativuutta vastaava palkkaus. Saatua tietoa voidaan hy ö-dyntää suunniteltaessa lääkäreiden ja sairaanhoitajien työnjakoa sekä kehitettäessä uusia toimintatapoja leikkausyksiköihin. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimus tuotti uutta ja ajankohtaista hoitotieteellistä tietoa intraoperatiivisen hoitotyön kehittämiseksi. Tutkimustulosten, johtopä ätösten ja kehittämisehdotusten pohjalta esitetään seuraavat jatkotutkimusehdotukset:

¤ Tämä tutkimus kohdentui yliopistollisten sairaaloiden viidelle erikoisalalle, joissa lei k-kaus- ja anestesiahoitajilta edellytettävät ammatillisen pätevyyden osa -alueiden vaati-mukset olivat erittäin korkeat. Vastaava tutkimus muilla erikoisaloilla sekä keskus- että aluesairaalatasoisissa leikkausyksiköissä antaisi laajemman kuvan leikkaus - ja anestesia-hoitajalta edellytettävästä ammatillisesta pätevyydestä eri toimintaym päristöissä. ¤ Tutkimustulosten perusteella luotiin leikkaus- ja anestesiahoitajien ammattipätevyys-malli intraoperatiivisessa hoitotyössä. Mallin toimivuutta tulisi arvioida ja testata myös muilla erikoisaloilla. Lisäksi on tarvetta laajentaa tutkimus kohdentumaan sekä pre- että postoperatiiviseen vaiheeseen leikkaus- ja anestesiahoitajien hoitotyön toimintojen n ä-kökulmasta.

¤ Tätä tutkimusta varten kehitettiin kyselylomake suomalaisten leikkaus- ja anestesiahoi-tajien ammatillisen pätevyyden mittaamiseen ja arviointiin. Kyselylomakkeen jatkotes-taamiselle ja kehittämiselle on tarvetta. Lomaketta voi hyödyntää esimerkiksi hoitotyön toimintojen havainnointitu tkimuksessa. ¤ Tutkimusten tulosten mukaan sekä leikkaus- että anestesiahoitajilla oli kehittämistar-peita tietyissä ammatillisen pätevyyden osa-alueiden toteutumisessa. Vastaava tutkimus

133

eri sairaaloiden eri erikoisaloilla selkiyttäisi kokonaiskuvaa leikkaus- ja anestesiahoitaji-en ammatillisen pätevyyden toteutumisesta. ¤ Koulutuksen kehittämisen näköku lmasta olisi selvitettävä, kuinka leikkaus- ja anes-tesiahoitajien ammatillisen pätevyyden osa-alueiden ja hoitotyön toimintojen hallinta on mahdollista saavuttaa sairaanhoitajakoulutuksessa tai ammatillisessa lisäkoulutuksessa. ¤ Mielenkiintoista olisi tutkia, miten eri sairaalat suhtautuvat ja ovat valmiita erilaisin palkka- ja työjärjestelyin kannustamaan leikkaus- ja anestesiahoitajia hankkimaan am-matillista lisäkoulutusta. Myös tehtäväsiirtoihin liittyvän lisäkoulutuksen ja palkkajärje s-telyjen kartoittaminen olisi tärkeää.

134

135

Lähdeluettelo Adams, W.E., Baylis, O.J. & Fraser, S.G. 2007. Does the Scrub Nurse Matter? Eye 21, 116 -118. AHNA 2009. The American Holistic Nurses Association. http:/ / www.ahna.org/ whatisHolisticNursing. Viitattu 12.12.2009 Ahola, A., Godenhjelm, P. & Lehtinen, M. 2002. Kysymisen taito. Surveylaboratorio lo-maketutkimusten kehittämisessä. Tilastokeskus. Katsauksia 2/ 2002. Helsinki. Alastalo, M. 2005. Metodi- suhdanteiden mahti. Lomaketutkimus suomalaisessa sosiolo-giassa 1947 -2000. Tampere: Vastapaino. Alasuutari, P. 2001. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Helsinki: Gaudeamus Kirja. Oy Yliopistokustannus University Press Finland.

Al-Hashemi, J. 2007. The role of the advanced scrub practitioner . Journal of Periopera-tive Practice 17(2):76-80.

Alkula,T., Pöntinen, S. & Ylöstalo, P. 1994. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetel-mät. Helsinki: WSOY.

AORN 2009. Perioperative Standards and Recommended Practices. http:/ / www.aorn.org/ Practice Resources/ AORN Standards and Recommended Prac-tices/ Viitattu 8.8.2009. ARENE. 2007. Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä. Ammattikorkeakoulujen osallis-tuminen eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen. Projektin loppuraportti. Helsinki: Ed i-ta. http:/ / www.ncp.fi/ ects. Viitattu 7.11.2008 Asbridge J. 2006. New roles, new titles and the role of regulation. Journal of Periope-rioperative Practice 16(6): 278-282. Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/ 1994. http:/ / www.finlex.fi/ fi/ laki/ alkup/ 1994/ 19940564. Viitattu 27.5.2008. Baumgart, A., Dentz, C., Bender, H . & Schleppers, A. 2009. How Work Context Affects Operating Room Processes: Using Data Mining and Computer Simulation to Analyze Facility and Process Desing. Quality Management in Health Care 18(4): 305-314. Baylis, O.J., Adams, W.E., Allen, D. & Scott, G. 2006. Do variations in the theatre team have an impact on the incidence of complications? BMC Ophthalmology 6:13.

Bégat, I., Ellefsen, B. & Severinsson, E. 2005. Nurses' satisfaction with their work envi-ronment and the outcomes of clinical nursing superv ision on nurses' experiences of well-being -- a Norwegian study. Journal of Nursing Management 13(3):221- 230. Benner, P., Tanner, C.A. & Chesla, C.A. 1995. Asiantuntijuus hoitotyössä. Hoitotyö, päät-telykyky ja etiikka. Helsinki:WSOY. Blegeberg, B., Bloomberg, A. & Hedelin, B. 2008. Nurses conceptions of the professional role of operation theatre and psychiatric nurses. Nordic Journal of Nursing Research & Clinical Studies 28(3):9-13. Beyea, S. 2009. Patient Safe Coals: A Perioperative Nursing Priority. AORN Journal 88(3):459-462.

http://www.ahna.org/whatisHolisticNursing

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Al-Hashemi%20J%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.aorn.org/Practice%20Resources/

http://www.ncp.fi/ects

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940564

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22B%C3%A9gat%20I%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Ellefsen%20B%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Severinsson%20E%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

136

Bowling, E. 2002. Research methods in health: investigating health and health services. Philadelphia: Open University Press. Brogmus, G., Leone,W., Butler, L. & Hernandez, E. 2007.Best practices in OR suite layout and equipment choices to reduce slips, trips, and falls. AORN Journal 86(3):384-394. Burns, N. & Grove, S.K. 2005. The Practice of Nursing Research: Conduct, Critique and Utilization. 5.edit. Philadelphia: Elsevier Saunders. Buxman, K. 2008. Humor in the OR: A Stitch in Time? AORN Journal 88(1):67-77. Catchpole, K., Mishra, A., Handa, A. & McCulloch,P. 2008. Teamwork and Error in the Operating Room: Analysis of Skills and Roles. Annals of Surgery 247(4):699-706. Chard , R. 2010. How Perioperative Nurses Define, Attribute Causes of, and React to Intraoperative Nursing Errors. AORN Journal 91(1):132-145. Clancy, CM. 2007.TeamSTEPPS: Optimizing Teamwork in the Perioperative Setting . AORN Journal 86(1):18, 20, 22. Coopmans, V. & Biddle, C. 2008. CRNA performance using a handheld, computerized , decisionmaking aid during critical events in a simulated environment: a methodologic inquiry. AANA Journal 76(1):29-35. Daigle, S. & Doyon, O. 1996. Operating Room Assastance; an Innovative Practice. Canadian Nurse 92(1):42-45. Debrand-Passard , A. & Luce-Wunderle, G. 2006. Klinikleitfaden OP-Pflege. München: Elsevier Urban & Fischer. Egger, H . & Schbert, A. 2008. Staffing the Operating Room Suite: Perspectives from Europe and North America on the role of d ifferent anaesthesia personal. Anesthesiology Clinics 26 (4):637-663. Ensio, A. 2001. Hoitotyön toiminnan mallintaminen. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 89. Väitöskirja. Eraut, M. 2004. Develop ing Professional Knowledge and Competence. 2. painos. Lontoo: Falmer. Espin, SL. & Lingard , LA. 2001. Time as a catalyst for tension in nurse-surgeon commu-nication. AORN Journal 74(5):672-682. ETENE. 2007. Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta. http:/ / www.etene.org/ yleista.shtml. Viitattu 31.10.2007. ETENE 2008. ETENE:n lausunto terveydenhuoltolaista. http:/ / www.etene.org/ dokumentit/ terveydenhuoltolakilausunto.pdf. Viitattu 5.2.2009. Firlit, B.M., Collier, N., Spera, P. & Fogg,D. 2002. Registered Nurse First Assistant Com-petencies. AORN Journal 76(4):671-679. FORNA.2007. Finnish Operating Room Nurses Association. http:/ / www.forna.org/ index.php?option=com_content&task=view&id=25&Itemid=36. Viitattu 11.11.2007. Forsström, J. & Pelanteri, S. 2010. Somaatinen erikoissairaanhoito 2008. Tilastoraportti 5. http:/ / www.stakes.fi/ tilastot/ tilastoteidotteet/ 2010/ liitetaulukot/ Tr05_10_liitetaulukot.pdf . Viitattu 22.3.2010.

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22George+Brogmus%22

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22William+Leone%22

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22Lorraine+Butler%22

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22Edward+Hernandez%22

http://findarticles.com/p/articles/mi_m0FSL


http://www.etene.org/yleista.shtml

http://www.etene.org/dokumentit/terveydenhuoltolakilausunto.pdf

http://www.forna.org/index.php?option=com_content&task=view&id=25&Itemid=36

http://www.stakes.fi/tilastot/tilastoteidotteet/2010/liitetaulukot/Tr05_10_liitetaulukot.pdf

http://www.stakes.fi/tilastot/tilastoteidotteet/2010/liitetaulukot/Tr05_10_liitetaulukot.pdf

137

Gardezi, F., Lingard , L., Espin, S., Whyte, S., Orser, B. & Baker, GR. 2009. Silence, power and communication in the operating room. Journal of Advanced Nursing 65(7):1390-1399. Gerbrands, A., Albayrak, A. & Kazemier, G. 2004. Ergonomic evaluation of the work area of the scrub nurse. Minimally Invasive Therapy & Allied Technologies 13(3):142-146. Gillespie, B. & Hamlin, L. 2009. A Synthesis of the Literature on ―Competence‖ as it A p-plies to Perioperative nursing. AORN Journal 90(2):245-258. Gillespie, B., Chaboyer, W., Wallis, M., Chang, H. & Werder, H . 2009. Operating theatre nurses´perceptions of competence: a focus group study. Journal of Advanced Nursing 65 (5):1019-1028. Glover, D.E. , Newkirk, L.E. , Cole, L.M. , Walker, T.J. & Nader, K.C. 2006. Perioper ative Clinical Nurse Specialist Role Delineation: A Systematic Review. AORN Journal 84(6):1017-1030. Goni, L.E. & Perez de Albeniz, C.M. 2009. Anaesthesia nurses´ self assesment of comp e-tence. Revista Espanola de Anestesiologia y Raenimasion 56 (3):147-162. http:/ / www.ncbi.nlm.nih.gov/ pubmed/ 19408781?dopt=Abstract. Viitattu 19.1.2010 Griffin, A.T. & Yancey, V. 2009. Spiritual dimensions of the perioperative experience. AORN Journal 89 (5):875-882. Grönroos, M. 2003. Johdatus tilastotieteeseen; Kuvailu, mallit ja päättely. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab. Haapiainen, R., Haglund, C., Hirvensalo, E., Kirvelä, O., Konttila, L., Perhoniemi, V., Siren, J., Sjöholm, R., Tuokko, A. & Valin, E. 2007. Kirurgian toimialan jononpurku: m i-ten se kannattaa toteu ttaa? Suomen Lääkärilehti 62(5):423- 426. Hankela, S. 1999. Intraoperatiivinen hoitotyö. Empiiriseen aineistoon perustuvan teorian kehittäminen. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 664. Väitöskirja. Healey, AN., Undre, S. & Vincent, CA. 2006a. Defining the technical skills of teamwork in surgery. Quality & Safety in Health Care 15(4):231-234. Healey, AN., Undre, S., Sevdalis, N., Koutantji, M. & Vincent, CA. 2006b. The Complex-ity of measuring interprofessional teamwork in the operating th eatre. Journal of Inter-professional Care 20(5):485-495. Heikkilä, A., Ahola, N., Kankkunen, P., Meretoja, R. & Suominen,T. 2007. sairaanhoitajan ammatillinen pätevyys sisätautien, kirurgian ja psykiatrian toimintaympäristössä. Hoit o-tiede 19(1):3-12. Heikkilä, T. 2005. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita Prima Oy. Hilden, R. 2002. Ammatillinen osaaminen. Tampere: Tammi. Hintsala, A. 2005. Autonomia ammatista poistumisen ennekoijana hoitotyössä - Nais- ja mieshoitajien arviointia ja vertailua päätöksen teosta, pätevyydestä, työn tärkeydestä ja johtamisesta hoitotyössä. kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 117. Väitö s-kirja. Hirsjärvi, S., Remes P. & Sajavaara P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13. painos. Helsinki: Tammi. Holopainen, M. & Pulkkinen, P. 2008. Tilastolliset menetelmät. 5-6.painos. Helsinki: WSOY.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Gerbrands%20%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Albayrak%20%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Kazemier%20%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19408781?dopt=Abstract

138

Holmlund, L., Kankkunen, P., Kopone, L., Eriksson, U. & Suominen, T. 2007. Osaston-hoitajien itsearviointi osaamisestaan tuloskortin (BSC) näkökulmien mukaan. Hoitotie-de19 (3):128-139. Hätönen, H. 2004. Osaamiskartoituksesta kehittämiseen. Educa-instituutti Oy. Helsinki: Edita Prima Oy. IFPN. 2009. International Federation of Perioperative Nurses.. Guideline for Developing Standards. Patient Safety – Our Primary Goal. http:/ / www.ifpn.org.uk/ Viitattu 2.10.2009. Ikonen, T., S. & Pauniaho, S-L. 2010. Leikkaustiimin tarkistuslista. Finnanest 43(2):108-111. Itä-Suomen yliopisto 2010. Tutkimusetiikka. http:/ / www.uef.fi/ uef/ tutkimusetiikka. Viitattu 13.3.2010 Jaroma, A. 2000. Koulutus- ja tuleva toiminta hoityössä: kysely kätilö-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 83. Väitöskirja. Jauhiainen, A. 2004. Tieto- ja viestintätekniikka tulevaisuuden hoitotyössä. Asiantuntija-ryhmän näkemys hoitotyön skenaarioista ja kvalifikaatioista vuonna 2010. Kuopion yl i-opiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 113. Väitöskirja. Jones, T.S. & Fitzpatrick, J.J. 2009. CRNA- physician collaboration in anesthesia. AANA Journal 77(6):431-436. Junttila, K. 2005. Perioperatiivisen hoitotyön kirjaaminen Suomessa – Perioperative Nur-sing Data Set- sanaston validointi suomalaisessa perioperatiivisessa hoitotyössä. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D 647. Väitöskirja. Junttila, K., Salanterä, S. & Hupli, M. 2005. Perioperative nurses´ attitudes toward the use of nursing d iagnoses in documentation. Journal of Advanced Nursing 52(3):271-280. Karjalainen, L. 2004. Tilastomatematiikka. 8. täysin uudistettu painos. Ristiina:Pii-Kirjat Ky. Kansanterveyslaitos. 2007. Kansanterveyslaitos. Terveys ja sairaudet. http:/ / www.ktl.fi/ portal/ suomi/ tietoa_terveydesta/ terveys_ja_sairaudet/ Viitattu 19.9.2007. Khoshbin,A., Lingard .L. & Wright, J. 2009. Evaluation of preoperative and perioperative operating room briefings at the hospital for Sick Children. Canadian Journal of Surgery 52(4):309-315. Kingdon, B. & Halvorsen, F. 2006. Perioperative Nurses' Perceptions of Stress in the Workplace. AORN Journal 84(4):607-614. Kirchner, B. 2009. Safety: Addressing Inappropriate Behavior in the perioperative Wor k-place. AORN Journal 90(2):177-180. Kiviniemi, K. 2006. Are you anxious, afraid or tense? Perioperative Anxiety and Empo w-ering Nursing Prior, During and After planned Caesarean Delivery. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D, 704. Turku. Kiviniemi, K., Junttila, K., Leinonen, T. & Ruonamo, M. 2007. Rakenteinen kirjaaminen perioperatiivisessa hoitotyössä -kehittämisprojekti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiris-sä. Teoksessa: Hopia, H . & Koponen, L. 2007. Hoitotyön kirjaaminen. Hoitotyön vuosi-kirja 2007. Helsinki: Sairaanhoitajaliitto. Kondrat, B. 2001. Operating Room Nurse Managers- Competence and Beyond. AORN Journal 73(6):1116-1130.

http://www.ifpn.org.uk/

http://www.uef.fi/uef/tutkimusetiikka

http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/

139

Koponen, L., Meretoja, R., Uusitalo, T., Blixt, M-K., Kuhmola, K., Mattila, L-R., Salmen-perä, R., Sävelkoski, L. & Virta-Helenius, M. 2007. Sairaanhoitajien osaamisen tavoiteta-son määrittely – menetelmän kehittäminen ja käyttö osaamisen johtamisessa. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti 22.5.2007. HUS TKK-projekti M9095KO168. HYKS Hoitotyön kehittämiskeskus. Korte,R., Rajamäki, A., Lukkari,L. & Kallio, A. 1996. Perioperatiivinen hoito. Helsinki: WSOY. Kotila, J., Salmenperä, R. & Meretoja, R.2009. Sairaanhoitajien osaamiskartoitukset neu-rokirurgisessa hoitotyössä. Sairaanhoitaja 11(82):32-35. Kuhmola, K. 2007. Sairaanhoitajan osaamisen tavoitetason m äärittely leikkaus- ja anes-tesiaosastolla. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, Sosiaali- ja terveysala, Ylempi ammattikorkeakoulututkinto: opinnäytetyö Kukkola, S. & Snellman-Tenhunen, P.-L. 2002. Sairaanhoitajat terveyspalvelujen saata-vuuden turvaajina. Sairaala 10:24-26. Kunnallinen työmarkkinalaitos. 2009. Tehtävien ja työnjaon muutokset – Opas tervey-denhuollon ja työelämän kehittämiseen. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Kuokkanen, L. 2003. Nurse empowerment. A Model on Individual and Environmental Factors. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D 558. Helsinki: Yliopistopaino. Väitöskirja. Kuokkanen, L. 2005. Sairaanhoitajan tehtävät ja osaaminen. Mitä viime vuosien suom a-lainen tutkimus kertoo? Tutkiva hoitotyö 3(4):18-24. Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka. Aineiston hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vasta-paino Oy. Kvist, T. 2004. Hoidon laatu - potilaiden ja henkilöstön yhteinen asia? Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 111. Väitöskirja. Kärkkäinen, O., Tuominen, J., Seppälä, A. & Karvonen, J. 2003a. Selvitys lääkärien ja hoi-tajien välisestä työnjaosta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Suomen Lääk ä-rilehti 58 (12):1457-1460. Kärkkäinen, O., Tuominen, J., Seppälä, A. & Karvonen, J. 2003b. Lääkärien ja hoitajien välinen työnjako erikoissairaanhoidossa. Sairaanhoitaja 76(9):8-10. Kärkkäinen, O., Tuominen, J., Seppälä, A. & Karvonen, J. 2006. Lääkärien ja hoitajien välisen työnjaon kehittäminen moniammatillisena yhteistyönä. Suomen Lääkärilehti 61(24):2647-2652. Laatikainen, K. 2008. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Hoitotyön tutkimuslupaohjeet ja -hakemus. http:/ / www.pkssk.fi/ index.asp . Viitattu 27.5.2008 Lahti, H . 2006. Sairaanhoitajat työnsä rajapinnalla – Toimenkuvan laajentamisesta hyviä kokemuksia. Sairaanhoitaja 4/ 2006.http:/ / www.sairaanhoitajaliitto.fi/ ammatilli-set_urapalvelut/ julkaisut/ sairaanhoitajalehti/ 4_2006/ ajankohtaiskirjoitus . Viitattu 11.8.2008. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/ 1992. http:/ / www.finlex.fi/ fi/ -laki/ alkup/ 1992/ 19920785. Viitattu 27.5.2008. Laki potilasvahinkolain muuttumisesta 879/ 1998. http:/ / www.finlex.fi/ fi/ -laki/ alkup/ 1998/ 19980879. Viitattu 27.5.2008. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994 / 559. http:/ / www.finlex.fi/ fi/ -laki/ alkup/ 1994/ 19940559. Viitattu 27.5.2008.

http://www.pkssk.fi/index.asp

http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/%20ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/sairaanhoitajalehti/4_2006/ajankohtaiskirjoitus

http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/%20ammatilliset_urapalvelut/julkaisut/sairaanhoitajalehti/4_2006/ajankohtaiskirjoitus

http://www.finlex.fi/fi/-laki/alkup/1992/19920785




http://www.finlex.fi/fi/-laki/ajantasa/

http://www.finlex.fi/fi/-laki/ajantasa/

140

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun ja sosiaaliturvakortin k o-keilusta annetun lain muuttamisesta 1225/ 2003. http:/ / www.finlex.fi/ fi/ -laki/ alkup/ 2003/ . Viitattu 28.5.2008. Lehtovaara, M. 1992. Subjektiivinen maailmankuva kasvatustieteellisen tutkimuksen kohteena: Kasvatuksen filosofian pohdintaa ja kasvatustieteen filosofian kehittelyä Lauri Rauhalan eksistentiaalisen fenomenologian pohjalta erityisesti silmälläpitäen minäkäs i-tystutkimuksia. Tampere: Tampereen yliopiston julkaisuja Ser. A. Acta Universitatis Tamperensis 338. Väitöskirja. Leinonen, T. 2002. The Quality of Perioperative Care. Developing a Patient -Oriented Measurement Tool. Turun yliopiston julkaisuja, sarja D 481. Väitöskirja. Leinonen, T. 2007. Perioperatiivisen hoitotyön laatu – miten määritellään ja kuinka mita-taan? Pinsetti 3:5-7. Leiwo, L. , Heikkilä, J. & Matilainen, M. 2002a. Hoitotyön osaamis- ja koulutustarpeen ennakointi. Hoke-hankkeen loppuraportti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 16. Jyväskylä. Leiwo, L., Papp, I. & Heikkilä, J. 2002b. Terveydenhuollon johtajien ja esimiesten näke-myksiä tehtävien siirtämisestä lääkäreiltä hoitajille. Suomen Lääkärilehti 57(8):932- 933. Leskinen, E. & Kuusinen, J. 1991. Faktorianalyysin käytöstä kasvatustieteellisessä tutk i-muksessa. Kasvatus, 22:289-297. Lindwall,L.& von Post,I. 2008. Habits in Perioperative Nursing Culture. Nursing Ethics 15(5):670-681. Luotola, V., Koivula, M., Munukka, T. & Åstedt-Kurki, P. 2003. Tehosairaanhoitajien ammatillinen pätevyys ja kvalifikaatiovaatimukset. Hoitotiede 15(5):233- 243. Löfman, P. 2006. Itsemääräämisen edistäminen: osallistuvan toimintamallin kehittäm i-nen reumapotilaiden hoitotyöhön. kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntateiteet 134. Väitöskirja. Makary, M., Sexton, J., Freischlag, J., Holzmueller, C., Millman, E., Rowen, L. & Prono-vost, P. 2006. Operating room teamwork among physicians and nurses: teamwork in the eye of the beholder. Journal Am Coll Surgery 202(5):746-752. Marjamaa, R. 2007. Kohti leikkaussalin tuloksellista toiminnanohjausta. Helsingin yli-opisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Helsinki: Yliopistopaino. Väitöskirja. Martínez, M., Madrigal de Torres, F., Ruíz García, M. & Salinas M. 2003. Improving the quality of work life. Awkward and strained postures among scrub nurses. Rev Enferm. 26(4):50-54. Masursky, D., Dexter, F. & Nussmeier,NA. 2008. Operating room nursing direc-torsínfluence on anaesthesia group operating room productivity. Anesthesia and Ana l-gesia 107(6):1989-96. McCulloch, P., Mishra, A. & Handa, A. 2009. The Effects of an Aviation -style Non-technical Skills Training on Technical Performance and Outcome in the Operating Thea-tre. Quality Saf Health Care 18:109-115. McGarvey, H.E., Chambers, M.G. & Boore, J.R. 2000. Development and definition on the role of the operating department nurse: a review. Journal on Advanced Nursing 32:1092-1100. McGarvey, H.E., Chambers, M.G. & Boore, J.R. 2004. The influence of context on role behaviors of perioperative nurses. AORN Journal 80(6):1103-1114, 1117-1120.

http://www.finlex.fi/fi/-laki/alkup/2003/

http://www.finlex.fi/fi/-laki/alkup/2003/

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Makary%20MA%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Sexton%20JB%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Freischlag%20JA%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Holzmueller%20CG%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Millman%20EA%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Rowen%20L%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Pronovost%20PJ%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus


http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Mart%C3%ADnez%20MR%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Madrigal%20de%20Torres%20F%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Ru%C3%ADz%20Garc%C3%ADa%20MJ%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Salinas%20Mar%C3%ADn%20R%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

141

Meeusen, V., Brown-Mahoney, C., Van Dam, K., Van Zundert, A. & Knape, J. 2008. Dis-criminating work context factors in the working environment of Dutch nurse anesth e-tists. Acta Anaesthesiologica Belgica 59(4):233-240. Meretoja, R. 2003. Nurse competence scale. Turun yliopiston julkaisusarja D 578. Helsin-ki: Yliopistopaino. Meretoja, R., Leino-Kilpi, H . & Kaira, A-M. 2004a. Comparison of nurse competence in d ifferent hospital work environments. Journal of Nursing Management 12:329-336. Meretoja, R., Leino-Kilpi, H . & Isoaho, H. 2004b. Nurse Competence Scale: Development and Psykometric testing. Journal of Advanced Nursing 47(2):124-133. Metsämuuronen , J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: International Methelp. Mitchell, L. 2008. The non-technical skills of theatre nurses. Journal of Perioperative Prac-tice 18(9):378-379. Mitchell, L.& Flin, R. 2008. Non-technical skills of the operating theatre scrub nurse: lit-terature review. Journal of Advanced Nursing 63(1):15-24. Mäkinen, M., Niemi-Murola, L., Kaila, M. & Castren M. 2009. Nursesáttitudes towards resuscitation and national rasuscitation quidelines- nurses hesitate to start CPR-D. Re-suscitation 80(12):1399-1404. Mäkipeura J., Meretoja T., Virta-Helenius M., Hupli M. 2007. Sairaanhoitaja neurologi-sessa toimintaympäristössä. Amm atillinen pätevyys, toiminnan tiheys ja täydennyskou-lutuksen haasteet. Hoitotiede 19(3):152-162. Naumanen-Tuomela, P. 2001. Työterveyshoitajan asiantuntijuus työikäisten terveyden-edistämistyössä muuttuvassa yhteiskunnassa. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteis-kuntatieteet 88. Väitöskirja.

Newhouse, R.P., Johantgen, M., Pronovost, P.J. & Johnson E. 2005. Perioperative nurses and patient outcomes—mortality, complications, and length of stay. AORN Journal 81(3):508-509, 513-516, 518, 520-522, 525-528.

Niemi-Murola,L. 2005. Ryhmästä tiimiksi- vuorovaikutusta leikkaussalissa. Suomen Lääkärilehti 60(3):305-308. Niiniluoto, I. 2002. Johdatus tieteenfilosofiaan. Käsitteen – ja teorian muodostus. Helsin-ki: Otava. Niskanen, M. 2006. Anestesialääkäreiden ja -hoitajien työnjako. Esitelmä 17.3.2006. htpp:/ / www.sash.fi/ images/ esitelmä/ opintopäivät/ tyonjako%20Niskanen.ppt#9. Vii-tattu 11.11.2007. Niskanen, M., Purhonen, S. & KYS:n operatiivisten tukipalveluiden ja tehohoidon t u-losyksikön laatumittariston kehittämistyöryhmä. 2008. Onko leikkauspotilaan tyytyväi-syydellä väliä? Finnanest 41(2):150-153. Niskanen, M., Vakkuri, A., Meretoja, O. & Alahuhta, S. 2004. Anestesialääkärin ja –sairaanhoitajan välinen työnjako. Suomen Lääkärilehti 59(20):2153-2157. Nivalainen, J., Junttila, K., Kiviniemi, K. & Leinonen, T. 2009. Katsaus perioperatiivista hoitotyötä koskeviin yliopistollisiin opinnäytetöihin Suomessa vuosina 1987-2007. Hoi-toitede 21(4):304-316. Nurminen, R. 2000. Intuitio ja hiljainen tieto hoitoyössä. Kuopion yliop iston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 80. Väitöskirja. Nummenmaa, L. 2006. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tampere: Tammi.

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22Meg+Johantgen%22

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22Peter+J.+Pronovost%22

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22Elizabeth+Johnson%22

142

Nunnally, J. & Bernstein, I. 1994. Psychometric theory. 3. painos. New York: McGraw -Hill. Oikarinen, K. 2003. Terveydenhuoltohenkilöstön valmiudet terveyden edistämisessä: koulutuksen tehtävä. Teoksessa: Koivisto Taru, Muurinen Seija, Peiponen Arja, Rajalahti Elina (toim.) Hoitotyön vuosikirja 2003; Terveyden edistäminen. Hygieia. Helsinki: Ku s-tannusosakeyhtiö Tammi. Opetusministeriö. 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24. Koulutus- ja tiedepoliitti-nen osasto. Opetusministeriö 2007. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista. http:/ / www.finlex.fi/ fi/ laki/ ajantasa/ 2003/ 20030352#a16.6.2004-497. Viitattu 26.11.2007 Paakkonen, H. 2008. The Contemporary and Future Clinical Skills of Emergency De-partment Nurses. Expert´s Perceptions Using Delphi-Technique. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 163. Väitöskirja. Palese, A. & Infanti, S. 2006. The experiences of nurses who participate in awake cran i-otomy procedures. AORN Journal 84(5):811-826. Paloposki, S., Eskola, N., Heikkilä, J., Miettinen, M., Paavilainen, E. & Tarkka, M-T. 2003. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sairaanhoitajein arvio teoreettisesta ja käytä n-nöllisestä osaamisesta. Hoitotiede 15(4):155-165. Paltta, H . 2005. Työelämän osaam isvaatimukset sairaanhoitajakoulutuksen lähtökohta-na–kehittämistehtävän raportti. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 21. Turun a m-mattikorkeakoulu. Turku. Parsons, ML & Newcomb, M. 2007. Developing a healthy OR workplace. AORN Journal 85(6):1213-1214, 1216-1220, 1222-1223. Patja, K., Litmanen, T., Helin-Salmivaara, A. & Pasternack, A. 2009. Lääkärin ammatilli-sen osaamisen laajentaminen. Duodecim 125(21):2365-2372. Pauniaho, S-L., Lepojärvi, M., Peltomaa, K., Saario, I., Isojärvi, J., Malmivaara, A. & Iko-nen, T. S. 2009. Leikkaustiimin tarkistuslista lisää potilasturvallisuutta. Suomen Lääkäri-lehti 49(64):4249- 4254. Pear, SM. & Williamson, TH. 2009. The RN first assistant: an expert resource for surgical site infection prevention. AORN Journal 89(6):1093-1097. Pearson, A., Fitzerald , M., Walsh, K& Borbasi,S. 2002. Continuing competence and the regulation of nursing practice. Journal of Nursing Management 10(6):357-364. Peltonen, E. 2009. Lääkäreiden ja hoitajien työpari- ja tiimityö vastaanottojen toiminta-malleina perusterveydenhuollossa- vertaileva tutkimus. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 168. Pelttari, P. 1997. Sairaanhoitajan työn nykyiset ja tulevaisuuden kvalifikaatio vaatimuk-set. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Väitöskirja. Perry, T. 2005. The certified registered nurse anesthetist: occupational responsibilities, perceived stressors, coping strategies, and work relationships. AANA Journal 73(5):351-356. Polit, D. & Hungler, B. 2004. Nursing Research principles and methods. Philadelphia: JP Lippincott Company.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030352#a16.6.2004-497

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Palese%20A%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Infanti%20S%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus


143

Rafferty, A.M., Ball, J. & Aiken, L.H. 2001. Are teamwork and professional autonomy compatible, and do they result in improved hospital care? Quality in Health Care 10 (II):32-i37. Rasi, I. & Kanniainen, A. 2007. SPSS for Windows Menetelmät. Oulun yliopisto. Tietohal-linto. Oulun yliopistopaino. Rasi, I., Lepola, E., Muhli, A. & Kanniainen, A. 2007. SPSS 15 for Windows Perusteet. Oulun yliopisto. Tietohallinto. Oulun yliopistopaino. Rauhala, L. 1990. Humanistinen psykologia. Helsinki: Yliopistopaino. Rauhala, L. 2005. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Yliopistopaino. Raunio, K. 1999. Positivismi ja ihmistiede. Sosiaalitutkimuksen perustat ja käytän nöt. Helsinki: Tammi. Redfern, S., Norman, J., Calman, L., Watson, R. & Murrells, T. 2002. Assessing comp e-tence to practise in nursing: a review of the literature. Research Papers in Education 17(1):51-77. Reynolds, A. & Timmons, S. 2005. The doctor-nurse relationship in the operating thea-tre. British Journal of Perioperative Nursing 15(3):110-115. Richardson-Tench, M. 2008. The Scrub nurse: basking in reflected glory. Journal of Advanced Perioperative Care 3(4):125-31. Riley, R. & Manias, E. 2006. Governing time in operating rooms. Journal of Clinical Nur-sing 15(5):546- 553. Rimpelä, M. 2004. Lääkäreiltä on siirtynyt hoitajille runsaasti tehtäviä. Dialogi 3,16-17. Robinson, R. & McIntosh, S. 2002. The scrub practitioner and the first assistant role . Bri-tish Journal of Perioperative Nursing 12(11):409-413. Rosenberg, P. & Alahuhta, S. 2006. Anestesiologia ja tehohoito. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Rosenberg, P. 2009. Millä tarkkuudella kirjaat regionaalisen anestesian suorituksen ja sen aikaiset tapahtumat anestesialomakkeeseen? Finnanest 42(1):13-15. Rudolfsson, G. 2007. Den perioperative d ialogen – en gemensam värld . Åbo Akademi. Enheten för vårdvetenskap, Vasa. Oy Arkmedia Ab. Doktorsavhandlingen. Rudolfsson, G., Hallgerg, L.-M., Ringsberg, K. C. & von Post, I. 2003a. The nurse has time for me: the perioperative d ialogue from the perspective of patients. Journal of Advanced Periopearative Care 1(3):77-84. Rudolfsson, G., Ringsberg, K.C. & von Post, I. 2003b. A source of strength – nurses´ per-spective of the perioperative d ialogue. Journal on Nursing Management 11,250-257. Ruohotie, P. 2002. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatus-sarja. Helsinki: WSOY. Ruohotie, P. & Honka, J. 2003. Ammatillinen huippuosaaminen. Kompetenssi-tutkimuksen avaama näkökulma huippuosaamiseen, sen kehittämiseen ja johtamiseen. Helsinki: Finn Lectura Oy. Räisänen, A. 2002. Hoitotyöntekijöiksi valmistuvien osaaminen. Vertailututkimus opis-toasteelta ja ammattikorkeakoulusta valmistuvien hoitotyöntekijöiden hoitotyön toimin-tojen hallinnasta sekä opetuksen ja opiskelun painotuksista. Turun yliopiston julkais u-sarja C osa 178. Turku.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Reynolds%20A%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Timmons%20S%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Riley%20R%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Manias%20E%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Robinson%20R%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22McIntosh%20S%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

144

Sainola-Rodriquez, K. 2009. Transnationaalinen osaaminen. Uusi terveydenhuoltohenk i-löstön osaamisvaatimus. Kuopion yliopiston julkaisuja E. yhteiskuntatieteet 172. Väitös-kirja. Salonen, A., Kaunonen, M., Meretoja, R. & Tarkka, M-L. 2007. Competence profiles of recently registered nurses working in intensive and emergency settings. Journal of Nur-sing Management 15:1-9. Saranto, K. & Ikonen, H. 2007. Kirjaaminen hoidon laatutekijänä. Teoksessa: Saranto, K., Ensio, A., Tanttu, K. & Sonninen, A.L. Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen. Helsin-ki: WSOY. Sariola, S. 2006. Lääkärien ja hoitajien työnjaosta valmistellaan suositusta. Suomen Lää-kärilehti 61(20):2199. Scrub Nurse Robots (2007). http:/ / ieeexplore.ieee.org/ xpl/ freeabs_all.jsp?arnumber= 1512454. Viitattu 20.11.2007. Sharoff, L. 2009. The Power of Metaphors: Images of Holistic Nurses. Holistic Nursing Practice 23(5):267-275. Silén-Lipponen, M., Turunen, H. & Tossavainen, K. 2002. Collaboration in the operating room: The nurses´perspective. Journal of Nursing Administration 32(1):16-19. Silén-Lipponen, M., Tossavainen, K. & Turunen, H. 2004a. Käsiteanalyysi tiimistä – sovellutuksena leikkaushoitotyön tiimi (A concept analysis of team – applied in operat-ing room team). Hoitotiede 16(4):188-200. Silén-Lipponen, M., Tossavainen, K., Turunen, H. & Smith, A. 2004b. Learning about teamwork in operating room clinical placement. British Journal of Nursing 13(5):244-253. Silén-Lipponen, M., Tossavainen, K., Turunen H., Smith, A. & Burdett, K. 2004c. Team-work in operating room nursing as experienced by Finnish, British and American nurses. Diversity in Health and Social Care 1(2):127-137. Silén-Lipponen, M. 2005. Teamwork in operating room nursing – conceptual perspective and Finnish, British and American nurses´ and nursing studentséxperiences. Kuopio University Publications E. Social Sciences 123. Väitöskirja. Silén-Lipponen, M., Tossavainen, K., Turunen, H. & Smith, A. 2005. Potential errors and their prevention in operating room teamwork as experienced by Finnish, British and American nurses. International Journal of Nursing Practice 11(1):21-32. Silén-Lipponen, M. 2008. Virheet leikkaustiimityössä: suomalaisten, amerikkalaisten ja englantilaisten hoitajien kokemuksia. Hoitotiede 20(3):138-150. Smith, B. & Rawling, P. 2008. Anaesthetic assistant competencies: our experience. Journal of Perioperative Practice 18(5):190-192. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Hoitoon pääsyn turvaaminen. Tiedote 10/ 2004. http:/ / www.stm.fi/ Resource.phx/ publishing/ documents/ 2686/ index.htx. Viitattu 31.8.2007. Sosiaali – ja terveysministeriö. 2005. OECD: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä hyv ä-tasoinen – Järjestö kannustaa Suomea rakenteellisimpiin uudistuksiin. Tiedote 527/ 2005. http:/ / www.stm.fi/ Resource.phx/ publishing/ dokuments. Viitattu 12.9.2007. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2006. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat- kohti sosiaali-sesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:14. http:/ / www.stm.fi/ julkaisut/ nayta/ _julkaisu/ 1067373. Viitattu 31.8.2007

http://ieeexplore.ieee.org/xpl/freeabs_all.jsp?arnumber=%201512454

http://ieeexplore.ieee.org/xpl/freeabs_all.jsp?arnumber=%201512454

http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/2686/index.htx

http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/dokuments

http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1067373

145

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2007a. Potilasturvallisuutta yhdessä edistämään. Esitteitä 6/ 2007. http:/ / www.stm.fi/ Resource.phx/ publishing/ documents/ 11903/ index.htx. Viitattu 31.8.2007. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2007b. Sairaaloiden yli kuuden kuukauden mittaiset hoito-jonot lyhentyneet edelleen. Tiedote 213/ 2007; http:/ / www.stm.fi/ Resource.phx/ publishing/ documents/ 11863/ index.htx. Viitattu 31.8.2007. Sosiaali – ja terveysministeriö. 2009. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä: suomala i-nen potilasturvallisuus strategia 2009-2013. Sosiaali- ja terveysmunisteriön julkaisuja 2009:3. Helsinki http:/ / www.stm.fi/ sosiaali_ja_terveyspalvelut/ terveyspalvelut/ potilasturvallisuus . Viitattu 19.1.2010 Staines, R. 2009. How theatre nurses can make surgery safer. Nursing Times Net. http:/ / www.nursingtimes.net/ nursing-times-this -week-issue/ how-theatre-nurses-acn-make-surgery-safer. Viitattu 19.1.2010 Sterchi, S. 2007. Perceptions that affect physician -nurse collaboration in the perioperative setting. AORN Journal 86(1):45-46, 48-52, 54-57. Stobinski, J. 2008. Perioperative Nursing Competency. AORN Journal 88(3):417-436. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry. 2006. Anestesiasairaanhoitajan osaamisvaatimukset. http:/ / www.sash.fi/ images/ anestesiasairaanhoitajan%20osaamisvaatimukset.doc. Tu-lostettu 28.8.2007. Suomen Kirurgiyhdistys. 2007. Elektiivisen kirurgian työnjako ja alueellinen integrointi. Suomen Lääkärilehti 62(37),3325- 3330. Suomen Kuntaliitto. 2004. Kansallinen terveyshanke. http:/ / www.kunnat.net/ k_perussivu.asp?path=1;29;65;353;13558 Viitattu 11.11.2007 Suomen Leikkausosaston sairaanhoitajat ry. 2007. http:/ / www.forna.org/ index.php?option=com_content&task=view&id=25&Itemid=36. Viitattu 11.11.2007. Tanner, J. & Timmons, S. 2000. Backstage in the theatre . Journal of Advanced Nursing 32(4):975–980. Taylor, C.L. 2009. Attitudes toward physician-nurse collaboration in anesthesia. AANA Journal 77(5):343-348. TENK. 2007. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. http:/ / www.protsv.fi/ tenk/ Ajankohtaista/ Tiede_yhteiskunnassa_ja_tu tkimuksen_eettinen_arviointi_2007.ppt#48. Viitattu 31.10.2007. TENK. 2008. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. http:/ / www.tenk.fi/ HTK/ index.htm . Tulostettu 2.2.2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010. Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa. Tilanne 30.4.2010. http:/ / www.stakes.fi/ tilastot/ tilastotiedotteet/ 2009/ Hoitoonpääsy/ Viitattu 27.9.2010 Thompson, J. 2007. Why Work in Perioperative Nursing? Baby Boomers and Generation Xers Tell All. AORN Journal 86(4):564-587.

Tilley, SD. 2008. Competence in Nursing: a Concept Analysis. Journal of Continuing Education Nursing 39(2):58-64.

Timmons, S. 2003. Nurses resisting information technology. Nursing Inquiry 10(4):257-269.



http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/potilasturvallisuus

http://www.nursingtimes.net/nursing-times-this


http://www.sash.fi/images/anestesiasairaanhoitajan%20osaamisvaatimukset.doc

http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;65;353;13558

http://www.forna.org/index.php?option=com_content&task=view&id=25&Itemid=36

http://www.protsv.fi/tenk/Ajankohtaista/Tiede_yhteiskunnassa_ja_tutkimuksen_eettinen_arviointi_2007.ppt#48

http://www.protsv.fi/tenk/Ajankohtaista/Tiede_yhteiskunnassa_ja_tutkimuksen_eettinen_arviointi_2007.ppt#48

http://www.tenk.fi/HTK/index.htm

http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/Hoidonsaatavuus/


146

Timmons, S. & Tanner, J. 2005. Operating theatre nurses: emotional labour and the host-ess role. Int Journal of Nursing Practice11(2):85-91. Tiusanen, T., Junttila, K., Leinonen, T. & Salanterä, S. 2009. Perioperatiivisen hoito työn kirjaamisen arviointi. Hoitotiede 21(4):269-281. Torkki, P., Peltokorpi, A., Alho, A., Aitamurto, J., Hynynen, M., Sjöberg, J., Tapper, A-M., Vuorinen, J. & Seitsalo, S. 2007. Leikkaustoiminnan tehokkuutta tulisi mitata panos-tuotossuhteen avulla. Suomen Lääkärilehti 62(41):3765-3768. Tuomi, S. 2008. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen lasten hoitotyössä. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 156. Väitöskirja. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki: Tam-mi. Tuusvuori, J.S. 2006. Hyviin käsiin – leikkaushoitajan tie vanhasta uuteen perioperatiiv i-suuteen. Helsinki; Tammi. Undre, S., Koutantji, M., Sevdalis, N ., Gautama, S., Selvapatt, N ., Williams, S., Sains, P., McCulloch, P., Darzi, A. & Vincent, C. 2007. Multid isciplinary Crisis Simulations: The Way Forward for Training Surgical Teams. World Journal on Surgery 31(9):1843-1853. Young, LE. 2009. Mentoring new nurses in stressful times. Canadian Operating Room Nursing Journal 27(2):6-7,14-15,28-30. Vahtera, J., Kivimäki, M. & Virtanen, P. (toim.) 2002. Työntekijöiden hyvinvointi kunnis-sa ja sairaaloissa; tutkittua tietoa ja haasteita. Helsinki: Työterveyslaitos. Vallimies-Patomäki, M., Perälä, M-L.& Lindström, E. 2003. Miten sairaanhoitajan tehtä-väkuvien laajentuminen on onnistunut? Systemoitu kirjallisuuskatsaus. Tutkiva hoitotyö 2:10-15. Vehviläinen-Julkunen, K. 2006. Hoitotieteellisen tutkimuksen etiikka. Teoksessa Paun o-nen, M. & Vehviläinen-Julkunen, K. (toim.) Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Helsinki: WSOY. 26-34. Vehviläinen-Julkunen, K. & Paunonen, M. 2006. Kvantitatiivisen tutkimuksen luotett a-vuus. Teoksessa Paunonen, M. & Vehviläinen-Julkunen, K. (toim.) Hoitotieteen tutki-musmetodiikka. Juva: WSOY Kirjapainoyksikkö. 26-34. Vessey, JA., Demarco, RF., Gaffney, DA. & Budin, WC. 2009. Bulling of staff registered nurses in the workplace: a preliminary study for developing personal and organizational strategies for the transinformation of hostile to healthy workplace environments. Journal of Professional Nursing 25(5):299-306. Virtanen, J. & Kovalainen, A. 2006. Lääkärien ja hoitajien linjaorganisaatiot käytännön johtamisen näkökulmasta. Suomen Lääkärilehti 61(33):3247-3251. Virtanen, R. 2005. Sairaanhoitajat Suomen sota-ajan lääkintähuollon tehtävissä 1900-luvulla. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 118. Väitöskirja. Voight, P. 2009. Our Value as Nurses. AORN Journal 89(5):821-822. Watson, D. 2009. The Code of Silence. AORN Journal 90(5):761-763. Watson, R., Stimpson, A., Topping, A. & Porock, D. 2002. Clinical competence assess-ment in nursing: A systematic review of the litterature. Journal on Advanced Nursing 39 (5):421-431.

WHO 2008a. WHO Guidelines for Safe Surgery. http:/ / www.who.int/ patientsafety/ safesurgery/ knowledge_base/ WHO_Guidelines_Safe_Surgery_finalJun08.pdf. Viitattu 12.12.2009


http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Tanner%20J%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Undre%20S%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Koutantji%20M%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Sevdalis%20N%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Gautama%20S%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Selvapatt%20N%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Williams%20S%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Sains%20P%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22McCulloch%20P%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Darzi%20A%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Vincent%20C%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.who.int/patientsafety/safesurgery/knowledge_base/WHO_Guidelines_Safe_Surgery_finalJun08.pdf.%20Viitattu%2012.12.2009

http://www.who.int/patientsafety/safesurgery/knowledge_base/WHO_Guidelines_Safe_Surgery_finalJun08.pdf.%20Viitattu%2012.12.2009

147

WHO 2008b. WHO Surgical Safety Checklist. http:/ / www.who.int/ patientsafety/ safesurgery/ tools_resources/ SSSL_Checklist_finalJUn08.pdf. Viitattu 12.12.2009

Wood, J. 2002. Scrub nurse practice. An ethical viewpoint. British Journal of Perioper a-tive Nursing 12(2):64-67.

Zarnitz, P. & Malone, E. 2006. Surgical nurse p ractitioners as registered nurse first as-sists: the role, historical perspective, and educational training. Military Medicine 171(9):875-878.

http://www.who.int/patientsafety/safesurgery/tools_resources/SSSL_Checklist_finalJUn08.pdf

http://www.who.int/patientsafety/safesurgery/tools_resources/SSSL_Checklist_finalJUn08.pdf

Liite 1(1/12) Kuopion yliopisto SAATE Hoitotieteen laitos ARVOISA LEIKKAUS- JA ANESTESIAHOITAJA, ANESTESIOLOGI JA KIRURGI Tässä tutkimuksessa ”Leikkaus- ja anestesiahoitajien ammatillinen pätevyys

intraoperatiivisessa hoidossa” tarkastellaan leikkaus-anestesiahoitajien ammatillisia pätevyysvaatimuksia ja mahdollisia tehtäväsiirtoja. Tutkimusaineisto kootaan kyselylomakkeella viid en yliopistollisen sairaalan (HYKS, TYKS, TaYS, KYS, OYS) viiden eri erikoisalan (sydän- ja verisuonikirurgia, ortopedia ja traumatologia, neurokirurgia, gastroenterologinen kirurgia ja plastiikkakirurgia) leikkausyksiköistä leikkaus- ja anestesiahoitajilta, anestesiologeilta sekä kirurgeilta (N=800). Pyydän nyt Teitä vastaamaan mittarin kaikkiin kohtiin kriittisesti ja rehellisesti. Vastaan mielelläni esiin tulleisiin kysymyksiin. Terveisin Erja Tengvall (THM, terveydenhuollon lehtori; leikkaus- ja anestesiahoito, ensihoito) TtT -jatko-opiskelija Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos p. 050-5234 041 e-mail: [email protected] Työn ohjaajat: Professori Kerttu Tossavainen (THT). Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos. Ma. professori, dosentti Hannele Turunen (TtT). Kuopion yliopisto, Hoitotieteen laitos.

mailto:[email protected]

1

L

iite

1(2

/12)

KU

OP

ION

YL

IOP

IST

O

15.1

.200

9

Hoitotiete

en laitos

KY

SE

LY

TU

TK

IMU

S L

EIK

KA

US

- J

A A

NE

ST

ES

IAH

OIT

AJIE

N A

MM

AT

TIP

ÄT

EV

YY

DE

ST

Ä J

A K

LIIN

ISE

ST

Ä O

SA

AM

ISE

ST

A IN

TR

AO

PE

RA

TII

VIS

ES

SA

HO

IDO

SS

A

Vasta

usohje

et:

Pyydän S

inua v

asta

am

aan k

aik

kii

n k

ysym

yksiin

om

an n

äkem

yksesi peru

ste

ella

. K

ysely

lom

ake k

oostu

u t

austa

tiedois

ta ja a

mm

att

ipäte

vyytt

ä

sekä o

saam

ista

kuvaavis

ta v

äittä

mis

tä.

Ym

pyrö

i om

aa n

äkem

ystä

si parh

aiten k

uvaava v

aih

toehto

tai kir

joit

a k

ysytt

y t

ieto

sitä v

art

en v

ara

ttuun t

ilaan.

Vasta

aja

n t

au

sta

tied

ot:

1.

Ikä:

_

__

___

__

__ v

uott

a.

2.

Sukupuo

li:

1. N

ain

en

2.

Mie

s

3.

Toim

in p

ääsä

äntö

isesti:

1.

Aneste

sia

hoitaja

na

2.

Leik

kaushoitaja

na

3

. S

ekä a

neste

sia

- että le

ikkaushoitaja

na

4.

Aneste

sio

log

ina 5

. K

irurg

ina

4. O

rga

nis

aatio, jo

ssa

työ

skente

len:

1

. H

YK

S 2

. K

YS

3. O

YS

4. T

AY

S

5. T

YK

S

5. H

oitohe

nkilö

stö

määrä

yksik

össäni: _

__

___

__ (

noin

10 h

enkilö

n tark

kuudella

) 6. T

yökokem

us terv

eyde

nhuo

lto

ala

lla:

_

___

__

__

vu

otta.

7. T

yökokem

us n

ykyis

essä t

yö

yksik

össä

: ___

___

__

vuo

tta.

8. T

yösuh

de t

ällä

hetk

ellä

:

1.

Vakin

ain

en

2

. M

äärä

aik

ain

en

3

. S

ijais

uus 4

. M

uu, m

ikä:_

___

___

___

___

__

____

___

___

__

___

___

___

_____

___

___

__

9.

Min

kä e

riko

isala

n p

otila

ita leik

kausyksik

össäsi hoid

eta

an?

Ym

pyrö

i ta

rvitta

essa u

seam

pi erikois

ala

.

1. N

euro

kirurg

ia

2. S

yd

än-

ja/ta

i verisu

on

i- ja/ta

i th

ora

xkirurg

ia

3. G

astr

oen

tero

log

ia

4. O

rtope

dia

ja/ta

i tr

aum

ato

log

ia

5. P

lastiik

kakirurg

ia

6. G

yn

ekolo

gia

7. U

rolo

gia

8. Laste

nkirurg

ia

9.

Yle

iskirurg

ia

10. M

uu, m

ikä: _____

__

__

____

___

___

__

___

___

__

__

____

___

___

__

___

___

___

_____

_

Cop

yri

ght ©

Erj

a T

engvall

2009

2

L

iite

1(3

/12)

Seura

avassa o

n A

NE

ST

ES

IAH

OIT

AJ

AN

am

mattip

äte

vyyte

en ja

osaam

iseen liit

tyviä

intr

ao

pera

tiiv

ista

, le

ikkausyksik

össä tapahtu

va

a h

oitoa k

oskevia

vä

ittä

miä

.

Arv

ioi om

an n

äkem

yksesi m

ukais

esti a

lla o

levie

n v

äittä

mie

n a

vulla

, ku

inka u

sein

ko. väittä

mä tote

utu

u t

äll

ä h

etk

ellä

työ

yksik

össä

si. L

isäksi arv

ioi, k

uin

ka t

ärk

eän

ä p

idät

kyse

istä

am

mattip

äte

vyytt

ä ja o

saam

ista

kuvaavaa v

äittä

mää.

Ym

pyrö

i vasta

usn

um

ero

. Jos e

t tied

ä v

äittä

män t

ote

utu

mis

ta, jä

tä k

o.k

ohta

tyhjä

ksi va

in s

iinä

ta

pau

ksessa.

A

NE

ST

ES

IAH

OIT

AJ

AN

am

matt

ipä

tev

yytt

ä ja o

saam

ista

ko

skevat

väit

täm

ät:

T

OT

EU

TU

MIN

EN

ty

öyk

sik

ös

sä

T

ÄR

KE

YS

E

i

H

arv

oin

Joskus U

sein

A

ina

Ei la

inkaan

V

ähän M

elk

o T

ärk

eä E

rittäin

koskaan

t

ärk

eä

tärk

eä t

ärk

eä

t

ärk

eä

1

2 3

4

5

1

2

3

4 5

AN

ES

TE

SIA

HO

ITA

JA

10.T

utu

stu

u e

nnalta p

otila

an

tausta

tie

toih

in ja

terv

eydentila

an

potila

skert

om

uksen a

vulla

1 2

3

4

5

1

2

3

4

5

11.K

erä

ä tie

dot klii

nis

istä

tutk

imuksis

ta ja

la

bora

torio

vasta

uksis

ta,

joill

a o

n m

erk

itystä

aneste

sia

n k

annalta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

12.H

aasta

ttele

e p

otila

sta

selv

ittä

äkseen m

ahdo

lliset peru

ssairaudet, y

liherk

kyydet,

1

2 3

4

5

1

2

3

4

5

p

otila

an h

enkis

en tila

n ja m

uut aneste

sia

an ja

toim

enpite

eseen v

aik

uttavat te

kijä

t 13.P

otila

an t

austa

tie

toje

n, to

ivom

uste

n, klii

nis

en tutk

imuksen ja la

bora

torio

tulo

ste

n p

eru

ste

ella

tekee

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

p

otila

alle

aneste

sia

hoitosuunnitelm

an y

hdessä a

neste

sio

login

kanssa

14.T

ark

ista

a p

otila

alle

määrä

tyn e

silä

äkityksen ja

anto

tavan s

ekä v

arm

ista

a e

silä

äkkeen a

nnon

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

15.

Määrä

ä e

silä

äkkeen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

16.

Tie

tää e

ri a

neste

sia

muodot, n

iiden e

dut,

haitat, v

asta

-aih

eet ja

ris

kit

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

17.

Valm

iste

lee t

arv

itta

vat

aneste

sia

-ain

eet

aneste

sia

mu

odon m

ukais

esti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

18.

Ta

rkis

taa p

otila

alle

tule

van a

neste

sia

muodon ja v

ara

a a

neste

sia

n a

ikana k

äyte

ttävät lä

äkkeet

1

2

3 4

5

1

2

3

4

5

19.

Valm

iste

lee le

ikkaussalin

(lä

mp

ö,

koste

us, ilm

anvaih

to)

toim

enpid

ett

ä v

art

en

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

20.

Vara

a ja

tark

ista

a a

neste

sia

välin

eet

ja –

laitte

et

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

21.

Kuts

uu p

otila

an le

ikkausyksik

köön

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

22.

Vasta

anott

aa p

otila

an leik

kausyksik

köön ja

on lä

snä r

aport

titila

nte

essa

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

23.

On m

ukana p

otila

an s

iirro

ssa leik

kaussalii

n ja

huole

htii potila

an turv

alli

suud

esta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

24.

Ohja

a ja

tukee p

otila

sta

hänen y

ksilö

lliste

n t

arp

eitte

nsa m

ukais

esti

1

2 3

4

5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

25.

Asettaa p

otila

alle

peru

sseura

nta

laitte

et

( R

R, E

kg, S

aO

2)

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

26.

Tie

tää a

neste

sia

lääkke

iden k

äytt

öaih

eet ja

vaik

utu

sm

ekanis

mit

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

27.

Tie

tää a

neste

sia

lääkkeid

en

haitta

- ja

siv

uvaik

utu

kset

.

1

2

3

4

5

1

2

3

4

5

28.

Tie

tää ja h

alli

tsee a

neste

sia

ssa k

äyte

ttävät m

uut lä

äkkeet

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

29.

Tu

nnis

taa p

otila

an tila

n ja

toim

enpiteen a

sett

am

at

vaatim

ukset

aneste

sia

lle.

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

30.

Kuts

uu a

neste

sio

login

le

ikkaussalii

n

1

2

3

4

5

1

2

3

4

5

Cop

yri

ght ©

Erj

a T

engvall

200

9

3

L

iite

1(4

/12)

AN

ES

TE

SIA

HO

ITA

JA

N a

mm

att

ipä

tev

yytt

ä ja o

saam

ista

ko

skevat

väit

täm

ät:

T

OT

EU

TU

MIN

EN

ty

öyksik

ös

sä

T

ÄR

KE

YS

Ei

Harv

oin

Joskus U

sein

A

ina

E

i la

inkaan

V

ähän M

elk

o T

ärk

eä E

ritt

äin

koskaan

tä

rkeä

tärk

eä t

ärk

eä

tärk

eä

1

2 3

4

5

1

2

3 4

5

AN

ES

TE

SIA

HO

ITA

JA

31.T

unte

e p

otila

an p

eru

ssairauksie

n h

oitoon k

äyte

ttävät

lääkkeet

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

32.O

maa lu

van ja

valm

iudet suone

nsis

äis

ten lä

äkkeid

en a

nto

on

1

2

3

4

5

1

2

3

4

5

33.A

vaa p

erife

erisen

suoniy

hte

yden

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

34.O

maa lu

van ja

valm

iudet

epid

ura

alis

ten lä

äkkeid

en a

nto

a v

art

en

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

35.T

unte

e ja h

alli

tsee e

rila

iset lä

äkkeid

en a

nto

reitit ja

annoste

lula

itte

et

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

36.O

saa toim

ia m

ahdolli

sis

sa h

ätä

tila

nte

issa

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

37.T

unte

e h

ätä

tila

nte

iden h

oitoon k

äyte

ttävät

lääkkeet

ja a

nnoste

lun

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

38.H

alli

tsee e

lvyty

ksen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

39.E

nnakoi itsenäis

esti a

neste

sia

n a

ikana tapahtu

via

mu

uto

ksia

ja

toim

ii tila

nte

en m

ukais

esti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

40.H

alli

tsee p

otila

an

neste

tasapain

on ja

neste

korv

auksen laskem

isen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

41.H

alli

tsee v

erivalm

iste

iden k

äytö

n,

vuodon k

orv

auksen ja n

iiden d

okum

ento

innin

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

42.H

alli

tsee lä

äke

- ja

neste

hoid

on tote

utu

ksen lä

äkärin a

nta

mie

n o

hje

iden m

ukaan

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

43.H

alli

tsee e

ri v

alv

onta

- ja

aneste

sia

laitte

iden k

äytö

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

44.T

ietä

ä ja

tote

uttaa p

otila

an ih

on d

esin

fektio

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

45.T

ietä

ä ja

toim

ii uusim

man a

septisen t

iedon m

ukais

esti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

46.H

alli

tsee k

äsie

n

desin

fektio

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

47.H

alli

tsee v

aativan in

vasiiv

isen m

onitoro

innin

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

48.T

ark

ista

a v

ere

n ja

alo

itta

a v

ere

nsiir

ron

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

49.V

arm

ista

a in

duktio

n a

ikais

en h

iljais

uuden

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

50.I

ntu

boi potila

an

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

51.H

alli

tsee p

otila

an a

neste

sia

n y

lläpid

on lä

äkärin

ohje

en m

ukaan

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

52.L

aitta

a v

erity

hjiö

n p

otila

alle

yhte

isty

össä m

uun tiim

in k

anssa

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

53.T

ote

uttaa s

edaatiota

puudutu

ksen y

hte

ydessä e

ri lä

äkeain

eill

a

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

54.L

isää lä

äkettä e

pid

ura

ali-

ja

spin

aalik

ate

triin

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

Cop

yri

ght ©

Erj

a T

engvall

2009

4

L

iite

1(5

/12)

AN

ES

TE

SIA

HO

ITA

JA

N a

mm

att

ipä

tev

yytt

ä ja o

saam

ista

ko

skevat

väit

täm

ät:

T

OT

EU

TU

MIN

EN

ty

öyksik

ös

sä

T

ÄR

KE

YS

E

i

H

arv

oin

Joskus U

sein

A

ina

E

i la

inkaan

V

ähän M

elk

o T

ärk

eä E

ritt

äin

k

oskaan

tä

rkeä

tärk

eä t

ärk

eä

tärk

eä

1

2 3

4

5

1

2

3

4 5

AN

ES

TE

SIA

HO

ITA

JA

55.K

äytt

ää a

uto

transfu

usio

laitett

a

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

56.M

itta

a s

ydäm

en m

inuuttiv

irta

usta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

57.M

itta

a k

euhkovaltim

on k

iila

pain

een

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

58.M

itta

a tahdis

tim

en k

ynnysarv

on

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

59.T

ulk

itsee la

itte

iden t

uottam

aa t

ieto

a ja

osaa s

uhte

uttaa s

en p

otila

an k

okonais

tila

nte

eseen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

--

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

60.T

ark

kaile

e ja a

rvio

i potila

an tila

a ilm

an v

alv

onta

laitte

ita

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

61.A

rvio

i itsenäis

esti h

avain

noim

alla

saam

aansa tie

toa ja

ryhty

y t

arv

itta

viin

toim

enpiteis

iin

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

62.T

unte

e e

ri a

neste

sia

mu

odot; n

iiden e

dut,

haitat, v

asta

-aih

eet sekä r

iskit

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

63.T

unnis

taa p

otila

an tila

n ja t

oim

en

piteen a

sett

am

at

vaatim

ukset

aneste

sia

lle

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

64.H

alli

tsee tark

an k

irja

am

isen ja

raport

oin

nin

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

65.T

unnis

taa p

otila

an v

oin

nis

sa tapahtu

vat m

uuto

kset ja

osaa s

uhte

utt

aa n

e p

otila

an tila

nte

eseen.

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

66.T

ote

uttaa toim

enpiteen k

anna

lta t

ark

oituksenm

ukais

en,

potila

alle

turv

alli

sen toim

enpid

easennon

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

yhte

isty

össä m

uun tiim

in k

anssa

67.H

uole

htii potila

an p

syykkis

estä

tu

rvalli

suudesta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

68.H

uole

htii potila

an intim

iteett

isuoja

sta

1

2

3

4

5

1

2

3

4

5

69.T

unte

e k

ipum

itta

rit ja

niid

en k

äytö

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

70.T

ietä

ä k

ivunhoid

ossa k

äyte

ttävät

lääkkeet

ja h

oitom

enete

lmät

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

71.K

irja

a p

otila

an h

oitopro

sessin

niin

, ett

ä s

iitä p

ysty

y t

ote

am

aan p

otila

an s

aam

an h

oid

on s

ekä

päätö

ksiin

jo

hta

neet ta

pahtu

ma

t

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

72.T

oim

ii aktiiv

isesti m

onia

mm

atilli

sen t

yöry

hm

än jäsenenä

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

73.T

oim

ii la

insäädännön, asetu

ksie

n ja

viranom

ais

ten o

hje

istu

ste

n m

ukais

esti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

74.T

oim

innassa n

äkyy e

ettis

et lä

htö

kohdat

ja h

oitoty

ön p

eria

att

eet

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

75.T

ietä

ä k

irurg

isen t

oim

enpiteen k

ulu

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

76.H

uole

htii potila

an läm

pöta

sapain

osta

eri m

enete

lmiä

käytt

äen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

77.H

uole

htii v

älin

eelli

sestä

toim

inta

valm

iudesta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

78.A

nta

a le

ikkaustiim

in jä

senill

e p

ala

ute

tta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

Cop

yri

ght ©

Erj

a T

engvall

2009

5

L

iite

1(6

/12)

AN

ES

TE

SIA

HO

ITA

JA

N a

mm

att

ipä

tev

yytt

ä ja o

saam

ista

ko

skevat

väit

täm

ät

T

OT

EU

TU

MIN

EN

ty

öyksik

ös

sä

T

ÄR

KE

YS

E

i

Harv

oin

Joskus U

sein

A

ina

E

i la

inkaan

V

ähän M

elk

o T

ärk

eä E

ritt

äin

koskaan

tä

rkeä

tä

rkeä tärk

eä

t

ärk

eä

1

2

3 4

5

1

2

3

4 5

AN

ES

TE

SIA

HO

ITA

JA

79.P

uuttuu t

oim

inta

an,

jos h

avaitsee a

neste

sio

login

/kiru

rgin

tekevän v

irheen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

80.P

uuttuu t

oim

inta

an,

jos h

avaitsee a

neste

sia

hoitaja

n/le

ikkaushoitaja

n t

ekem

än v

irheen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

81.V

alv

oo a

septiik

an tote

utu

mis

ta ja

huom

auttaa/k

orja

a v

irheelli

sen m

enett

ely

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

82.K

irja

a /dokum

ento

i to

teutu

neet hoitota

pahtu

mat

(esim

. pis

tokerr

at)

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

83.H

alli

tsee h

oitoty

ön s

ähköis

en k

irja

am

isen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

--

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

- 84.H

alli

tsee tie

to-

ja v

iestin

täte

kniik

an p

eru

skäytö

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

85.O

saa r

öntg

en,

lase

r ym

. la

itte

iden k

äytö

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

86.

Ehkäis

ee

mahdolli

set

leik

kausasennosta

jo

htu

vat kom

plik

aatiot

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

87.

Ehkäis

ee

ih

okom

plik

aatio

t

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

88.H

alli

tsee v

uoro

vaik

utu

sta

idot

ja s

uju

van y

hte

isto

imin

nan

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

89.H

alli

tsee o

hja

usta

idot

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

90.O

saa lu

ott

am

usta

herä

ttävän n

on

- verb

aalis

en k

om

munik

oin

nin

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

91.T

ietä

ä ja

ottaa tarv

itta

vat potila

snäytt

eet

oik

ein

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

92.V

arm

ista

a n

ukute

tun p

otila

an r

auhalli

sen ja k

iireett

öm

än h

erä

äm

isen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

93.V

arm

ista

a p

uudute

tun p

otila

an tila

n e

nnen s

iirto

a

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

94.L

opett

aa y

leis

aneste

sia

n ja

ekstu

boi potila

an le

ikkaussalis

sa

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

95.O

n m

ukana p

otila

an s

iirro

ssa jatk

ohoitopaik

kaan

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

96.A

nta

a r

aport

in v

asta

anott

avalle

hoitohenkilö

kunnalle

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

97.H

alli

tsee v

älin

eid

en, lä

äkkeid

en ja

la

itte

iden o

ikean k

äsitte

lyn t

oim

enpiteen lo

puttua

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

98.T

iedott

aa ja

ohja

a m

uuta

henkilö

stö

ä s

alit

ilante

esta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

99.H

alli

tsee e

risty

skäytä

nnöt

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

100.

To

imii

eri p

uhta

uslu

okkie

n toim

enpiteis

sä o

hje

iden m

ukais

esti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

Cop

yri

ght ©

Erj

a T

engvall

2009

6

L

iite

1(7

/12)

Seura

avassa o

n

LE

IKK

AU

SH

OIT

AJ

AN

(sekä V

AL

VO

VA

NA

että I

NS

TR

UM

EN

TO

IVA

NA

hoitaja

na to

imie

ssaan)

am

mattip

äte

vyyte

en ja o

saam

iseen liit

tyviä

intr

aopera

tiiv

ista

, le

ikkausyksik

össä tapahtu

vaa h

oitoa k

oskevia

vä

ittä

miä

. A

rvio

i om

an n

äkem

yksesi m

ukais

esti a

lla o

levie

n v

äittä

mie

n a

vulla

, ku

ink

a u

sein

ko. väittä

mä tote

utu

u t

äll

ä h

etk

ell

ä

työ

yksik

össäsi. L

isäksi arv

ioi, k

uin

ka t

ärk

eän

ä p

idät kyseis

tä a

mm

attip

äte

vyytt

ä ja o

saam

ista

kuvaa

vaa v

äittä

mää.

Ym

pyrö

i vasta

usnu

mero

. Jos e

t tiedä

väittä

män

tote

utu

mis

ta, jä

tä k

o.k

ohta

tyhjä

ksi va

in s

iinä ta

pauksessa.

LE

IKK

AU

SH

OIT

AJ

AN

am

matt

ipäte

vyytt

ä ja o

saam

ista

ko

skeva

t väit

täm

ät:

TO

TE

UT

UM

INE

N

työ

yksik

ös

sä

T

ÄR

KE

YS

E

i

H

arv

oin

Joskus U

sein

A

ina

E

i la

inkaan

V

ähän M

elk

o T

ärk

eä E

ritt

äin

koskaan

tä

rkeä

tärk

eä t

ärk

eä

tärk

eä

1

2

3

4

5

1

2

3

4 5

LE

IKK

AU

SH

OIT

AJ

A

101.T

utu

stu

u e

nnalta p

otila

an

tausta

tie

toih

in ja t

erv

eydentila

an

potila

skert

om

uksen a

vulla

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

102.K

erä

ä t

iedot klii

nis

istä

tutk

imuksis

ta ja la

bora

torio

vasta

uksis

ta, jo

illa v

oi olla

merk

itystä

toim

enpiteen

kannalta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

103.H

aasta

ttele

e p

otila

sta

selv

ittä

äkseen m

ahdo

lliset peru

ssairaudet,

ylih

erk

kyydet,

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

p

otila

an h

enkis

en tila

n ja m

uut

aneste

sia

an ja

toim

enpiteeseen v

aik

utt

avat te

kijä

t

104.P

otila

an t

austa

tie

toje

n, to

ivom

uste

n, klii

nis

en tutk

imuksen ja la

bora

torio

tulo

ste

n p

eru

ste

ella

tekee

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

p

otila

alle

le

ikkaushoitosuun

nitelm

an y

hdessä k

irurg

in k

anssa

105.T

ark

ista

a p

otila

alle

määrä

tyn e

silä

äkityksen ja

anto

tavan s

ekä v

arm

ista

a e

silä

äkkeen a

nnon

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

106.T

ark

ista

a p

otila

alle

tule

van

aneste

sia

muodon

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

107.V

asta

anott

aa p

otila

an le

ikkausyksik

köön ja

on läsnä r

aport

titila

nte

essa

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

108.O

n m

ukana p

otila

an s

iirro

ssa le

ikkaussalii

n ja

huole

htii potila

an turv

alli

suudesta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

109.O

hja

a ja

tukee p

otila

sta

hänen y

ksilö

lliste

n t

arp

eitte

nsa m

ukais

esti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

110.O

salli

stu

u a

neste

sia

n a

loitukseen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

111.E

nnakoi itsenäis

esti t

oim

enpiteen a

ikana tapahtu

via

muuto

ksia

ja t

oim

ii tila

nte

en m

ukais

esti

1

2

3

4

5

1

2

3

4

5

112.T

ietä

ä k

irurg

isessa t

oim

enpiteessä k

äyte

ttävie

n lä

äkkeid

en

käyttöaih

eet

ja v

aik

utu

sm

ekanis

mit

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

113.T

ietä

ä k

irurg

isessa toim

enpiteessä k

äyte

ttävie

n lä

äkkeid

en h

aitta

- ja

siv

uvaik

utu

kset

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

114.T

ietä

ä a

neste

sia

ssa k

äyte

ttävät

lääkkeet

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

115.T

unte

e p

otila

an p

eru

ssairauksie

n h

oitoon k

äyte

ttävät

lääkkeet

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

116.O

maa lu

van ja v

alm

iudet suonensis

äis

ten lä

äkkeid

en a

nto

on

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

117.A

vaa p

erife

erisen s

uoniy

hte

yden

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

118.T

unte

e ja h

alli

tsee e

rila

iset lä

äkkeid

en a

nto

reitit ja

annoste

lula

itte

et

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

119.T

unnis

taa m

ahdolli

set

hätä

tila

nte

et

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

120.T

unte

e h

ätä

tila

nte

iden h

oitoon k

äyte

ttävät lä

äkkeet ja

annoste

lun

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

Cop

yri

ght ©

Erj

a T

engvall

2009

7

L

iite

1(8

/12)

LE

IKK

AU

SH

OIT

AJ

AN

am

matt

ipäte

vyytt

ä ja o

saam

ista

ko

skevat

väit

täm

ät:

TO

TE

UT

UM

INE

N

työ

yksik

ös

sä

T

ÄR

KE

YS

Ei

Harv

oin

Joskus U

sein

A

ina

Ei la

inkaan

V

ähän M

elk

o T

ärk

eä E

ritt

äin

k

oskaan

tä

rkeä

tärk

eä t

ärk

eä

tärk

eä

1

2 3

4

5

1

2

3

4 5

LE

IKK

AU

SH

OIT

AJ

A

121.H

alli

tsee e

lvyty

ksen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

122.T

ulk

itsee to

imenpiteessä k

äyte

ttävie

n la

itte

iden t

uottam

aa t

ieto

a ja

osaa s

uhte

uttaa s

en

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

potila

an k

okonais

tila

nte

eseen

123.T

ark

kaile

e ja a

rvio

i potila

an tila

a ilm

an v

alv

onta

laitte

ita

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

124.S

eura

a t

oim

enpiteen a

ikais

ta v

uoto

a ja

in

form

oi sen m

äärä

stä

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

125.T

ietä

ä v

uodon k

orv

ausperia

atte

et

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

126.A

rvio

i itsenäis

esti h

avain

noim

alla

saam

aansa tie

toa ja

ryhty

y tarv

itta

viin

toim

enpiteis

iin

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

127.T

unte

e e

ri a

neste

sia

mu

odot; n

iiden e

dut, h

aitat,

vasta

-aih

eet sekä r

iskit

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

128.K

irja

a ja r

aport

oi ta

rkasti ja

johdonm

ukais

esti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

129.H

uole

htii potila

an

psyykkis

estä

turv

alli

suudesta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

130.H

uole

htii potila

an intim

iteettis

uoja

sta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

131.T

oim

ii aktiiv

isesti m

onia

mm

atilli

sen t

yöry

hm

än jäsenenä

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

132.T

oim

ii la

insäädännön, asetu

ksie

n ja v

iranom

ais

ten o

hje

istu

ksie

n m

ukais

esti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

133.K

irja

a p

otila

an h

oitopro

sessin

niin

, ett

ä s

iitä p

ysty

y t

ote

am

aan p

otila

an s

aam

an h

oid

on s

ekä

päätö

ksiin

jo

hta

neet ta

pahtu

mat

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

134.T

oim

innassa n

äkyy e

ettis

et lä

htö

kohdat ja

hoitoty

ön p

eria

atteet

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

135.T

ietä

ä p

otila

alle

tehtä

vän k

irurg

isen t

oim

enpiteen ja

sen k

ulu

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

---

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

136.T

ietä

ä toim

enpiteessä tarv

itta

vat

instr

um

entit, v

älin

eet ja

la

itte

et

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

137.V

alm

iste

lee le

ikkaussalin

(lä

mp

ö,

koste

us, ilm

anvaih

to)

toim

enpid

ett

ä v

art

en

1

2

3

4

5

1

2

3

4

5

138.V

ara

a t

arv

itta

vat

instr

um

entit, t

arv

ikkeet. v

älin

eet ja

la

itte

et ennen t

oim

enpid

ett

ä v

alm

iiksi

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

139.T

ark

ista

a t

arv

itta

vie

n in

str

um

entt

ien, välin

eid

en ja la

itte

iden toim

innan e

nnen t

oim

enpid

ett

ä

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

140.L

askee t

oim

enpiteessä t

arv

itta

vat

sid

eta

rvik

keet, n

eula

t ym

.

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

141.H

uole

htii p

otila

an läm

pöta

sapain

osta

eri m

enete

lmiä

käyttäe

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

142.K

uts

uu k

irurg

in le

ikkaussalii

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

143.L

aitta

a p

otila

alle

optim

aalis

en le

ikkausasennon

yhte

isty

össä k

irurg

in k

anssa

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

144.L

aitta

a p

otila

alle

optim

aalis

en le

ikka

usasennon y

hte

isty

össä m

uun t

iimin

kanssa

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

C

op

yri

ght ©

Erj

a T

engvall

2009

8

L

iite

1(9

/12)

LE

IKK

AU

SH

OIT

AJ

AN

am

matt

ipäte

vyytt

ä ja o

saam

ista

ko

skevat

väit

täm

ät:

TO

TE

UT

UM

INE

N

työ

yksik

ös

sä

T

ÄR

KE

YS

E

i

H

arv

oin

Joskus U

sein

A

ina

E

i la

inkaan

V

ähän M

elk

o T

ärk

eä E

ritt

äin

k

oskaan

tä

rkeä

tä

rkeä tärk

eä

t

ärk

eä

1

2

3

4

5

1

2

3

4 5

LE

IKK

AU

SH

OIT

AJ

A

145.E

hkäis

ee le

ikkausasennosta

johtu

vat

kom

plik

aatiot

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

146.H

alli

tsee le

ikkausyksik

össä k

äytö

ssä o

levat ste

rilo

intim

enete

lmä

t

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

147.T

unnis

taa h

en

genvaara

lliset tila

nte

et

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

148.P

rio

risoi to

imin

taansa tila

nte

en m

ukaan

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

149.H

uole

htii välin

eelli

sestä

toim

inta

valm

iudesta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

---

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

---

150.A

nta

a le

ikkaustiim

in jä

senill

e p

ala

ute

tta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

151.P

uuttuu t

oim

inta

an,

jos h

avaitsee a

neste

sio

login

/kirurg

in tekevän v

irheen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

152.P

uuttuu t

oim

inta

an,

jos h

avaitsee a

neste

sia

hoitaja

n/le

ikkaushoitaja

n t

ekem

än v

irheen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

153.T

ietä

ä ja

toim

ii itse u

usim

man a

septisen t

iedon m

ukais

esti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

154.V

alv

oo a

septiik

an tote

utu

mis

ta k

aik

essa toim

innassa

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

155.T

ietä

ä s

teriili

yyden v

aatim

ukset

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

156.K

orja

a v

irheelli

sen a

septisen m

enett

ely

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

157.K

irja

a /dokum

ento

i hoitotie

dot – ja

tapahtu

mat

totu

udenm

ukais

esti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

158.O

saa h

oitoty

ön s

ähköis

en k

irja

am

isen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

159.H

alli

tsee tie

to-

ja v

iestin

täte

kniik

an p

eru

skäytö

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

160.V

arm

ista

a

potila

an t

oim

enpid

ealu

een (

puolis

uus,

paik

ka)

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

161.K

äytt

ää t

arv

itta

via

röntg

en, la

ser

ym

. la

itte

ita

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

162.E

hkäis

ee

peitte

lym

ate

ria

ale

ista

ym

. aih

eutu

via

ih

okom

plik

aatio

t

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

163.D

esin

fioi potila

an

ih

on a

septiik

an s

ääntö

jä n

oudattaen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

164.H

alli

tsee k

äsid

esin

fektio

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

165.H

alli

tsee k

äsie

n k

irurg

isen d

esin

fektio

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

166.H

alli

tsee s

teriili

n p

ukeutu

mis

en le

ikkausvaatt

eis

iin

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

167.H

alli

tsee s

teriili

en k

äsin

eid

en p

ukem

isen ja k

äytö

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

168.T

oim

ii eri p

uhta

uslu

okkie

n

toim

enpiteis

sä o

hje

iden m

ukais

esti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

169.P

eitte

lee p

otila

an

to

imenpid

ealu

een s

teriili

sti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

C

op

yri

ght ©

Erj

a T

engvall

2009

9

L

iite

1(1

0/1

2)

LE

IKK

AU

SH

OIT

AJ

AN

am

matt

ipäte

vyytt

ä ja o

saam

ista

ko

skevat

väit

täm

ät:

TO

TE

UT

UM

INE

N

työ

yksik

ös

sä

T

ÄR

KE

YS

Ei H

arv

oin

Joskus U

sein

A

ina

E

i la

inkaan

V

ähän M

elk

o T

ärk

eä E

ritt

äin

koskaan

tä

rkeä

tä

rkeä tärk

eä

t

ärk

eä

1

2

3

4

5

1

2 3

4

5

LE

IKK

AU

SH

OIT

AJ

A

170.H

uole

htii in

str

um

enttip

öydän s

teriili

ydestä

ja jä

rje

sty

ksestä

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

171.H

alli

tsee k

o. to

ime

npiteen instr

um

enta

atio

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

172.H

alli

tsee e

risty

skäytä

nnöt

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

173.T

ekee s

ideta

rvik

keid

en t

ark

istu

sla

skun o

nte

lon s

ulk

em

isen y

hte

ydessä

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

174.T

oim

ii ta

rvitta

essa a

ssis

tenttin

a t

oim

enpiteen a

ikana

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

175.H

alli

tsee toim

enpiteen a

ikais

en k

udoskäsitte

lyn

ja in

str

um

enttie

n o

ikean k

äyttökohte

en

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

176.H

alli

tsee o

mm

ela

ineid

en o

min

ais

uudet ja

käytt

öin

dik

aatiot

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

177.H

alli

tsee o

rtopedis

ten v

eto

laitte

iden k

äytö

n

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

178.K

äsitte

lee p

otila

asta

ote

ttuja

näytt

eitä o

ikein

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

179.H

alli

tsee e

rila

iste

n d

reenie

n k

äytö

n ja

merk

itsem

isen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

180.H

alli

tsee im

pla

nttie

n, pro

teesie

n,

siir

teid

en ym

. oik

ean k

äsitte

lyn

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

181.K

ontr

olo

i to

ime

npiteessä k

äyte

tyt

tarv

ikkeet

ja instr

um

entit

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

182.S

ulk

ee ih

ohaavan o

mm

ela

inetta

(synte

ett

inen,

org

aanin

en, m

eta

lli)

käytt

äen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

183.P

eitte

lee h

aavan a

septiste

n s

ääntö

jen m

ukais

esti

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

184.T

oim

ii le

ikkaussalis

sa a

septisesti o

ikein

toim

enpiteen lo

puttua (

roskat, p

yykit y

m.)

1

2

3

4

5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

185.H

alli

tsee instr

um

entt

ien,

välin

eid

en ja

la

itte

iden o

ikean k

äsitte

lyn t

oim

enpiteen jä

lkeen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

186.H

alli

tsee v

uoro

vaik

utu

sta

idot

ja s

uju

van y

hte

isto

imin

nan

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

187.H

alli

tsee o

hja

usta

idot

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

188.O

saa lu

ott

am

usta

herä

ttävän n

on

- verb

aalis

en k

om

munik

oin

nin

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

189.O

hja

a t

arv

itta

essa jo

kais

ta le

ikkaustiim

in jäsentä

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

190.P

urk

aa p

otila

an le

ikkausasennon y

hdessä k

irurg

in k

anssa

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

191.P

urk

aa p

otila

an leik

kausasennon y

hdessä m

uun tiim

in k

anssa

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

192.V

arm

ista

a n

ukute

tun p

otila

an r

auhalli

sen ja k

iireett

öm

än h

erä

äm

isen

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

193.T

iedott

aa ja

ohja

a m

uuta

henkilö

stö

ä s

alit

ilante

esta

1

2

3

4 5

1

2

3

4

5

C

op

yri

ght ©

Erj

a T

engvall

2009

10

Lii

te 1

(11

/12)

Seura

avassa o

n lu

ete

ltu

an

este

sio

log

in ja/t

ai kirurg

in t

ehtä

viä

/hoitoto

imia

. M

itkä n

iistä

on m

iele

stä

si sii

rrett

äv

issä

leik

kaus-

ja /ta

i a

neste

sia

hoitaja

lle?

Y

mp

yrö

i näkem

ystä

si vasta

ava v

asta

usn

um

ero

. V

asta

a k

aik

kiin

kohtiin

. T

eh

täv

ät/

ho

ito

toim

et:

AN

ES

TE

SIA

HO

ITA

JA

LL

E

L

EIK

KA

US

HO

ITA

JA

LL

E

E

i ko

ska

an

H

arv

oin

U

se

in

Ain

a

E

i ko

skaan

H

arv

oin

U

sein

A

ina

1

2

3

4

1

2

3

4

194.P

erife

eri

sen laskim

on k

an

ylo

inti

1

2

3

4

1

2

3

4

195.V

eri

en t

ark

ista

min

en ja

vere

nsiir

ron a

loitta

min

en

1

2

3

4

1

2

3

4

196.L

ääkkeen lis

ääm

inen e

pid

ura

ali-

ja s

pin

aalik

ate

triin

1

2

3

4

1

2

3

4

197.S

ed

aatio p

uu

dutu

ksen y

hte

yd

essä o

pia

atilla

1

2

3

4

1

2

3

4

198.S

ed

aatio p

uu

dutu

ksen y

hte

yd

essä m

idats

ola

am

illa

/dia

tsepa

am

illa

1

2

3

4

1

2

3

4

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

199.S

ed

aatio p

uu

dutu

ksen y

hte

yd

essä p

ropofo

lilla

1

2

3

4

1

2

3

4

200.V

eri

tyhjiö

n p

urk

am

inen

laskim

opuudu

tuksessa

1

2

3

4

1

2

3

4

201.A

SA

I-I

I potila

an

yle

isa

neste

sia

n h

oito a

lusta

lo

pp

uun

1

2

3

4

1

2

3

4

202.A

SA

III

-potila

an a

neste

sia

n y

lläp

ito

lä

äkärin o

hje

en m

ukaan

1

2

3

4

1

2

3

4

203.A

SA

IV

-potila

an a

neste

sia

n y

lläpito lääkärin o

hje

en m

ukaan

1

2

3

4

1

2

3

4

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

204.H

uon

okunto

ise

n p

aik

alli

spu

udu

tuspotila

an h

oito

1

2

3

4

1

2

3

4

205.A

rteri

akan

yylin

laitta

min

en

1

2

3

4

1

2

3

4

206.K

urk

unpää

naam

arin a

settam

inen

1

2

3

4

1

2

3

4

207.K

urk

unpää

naam

arin p

ois

tam

inen

1

2

3

4

1

2

3

4

208.I

ntu

baatio

putk

en laitta

min

en

1

2

3

4

1

2

3

4

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

209.Y

leis

aneste

sia

n lop

etu

s ja intu

baatio

putk

en p

ois

tam

inen

1

2

3

4

1

2

3

4

210.S

yd

äm

en m

inuuttiv

irta

uksen

mitta

us

1

2

3

4

1

2

3

4

211.A

uto

transfu

usio

laitte

en

kä

ytt

ö

1

2

3

4

1

2

3

4

212.K

eu

hkovaltim

on k

iilap

ain

een m

itta

us

1

2

3

4

1

2

3

4

Cop

yri

ght ©

Erj

a T

engvall

2009

11

Lii

te 1

(12

/12)

Teh

täv

ät/

ho

ito

toim

et

A

NE

ST

ES

IAH

OIT

AJ

AL

LE

L

EIK

KA

US

HO

ITA

JA

LL

E

Ei

ko

ska

an

H

arv

oin

U

sein

A

ina

E

i ko

skaan

H

arv

oin

U

se

in

Ain

a

1

2

3

4

1

2

3

4

213.K

eu

hkovaltim

okate

trin

kärjen p

aik

an m

uuttam

inen

1

2

3

4

1

2

3

4

214.T

ahd

istim

en k

ynn

ysarv

on m

itta

us

1

2

3

4

1

2

3

4

215.L

askim

opuudutu

ksen laitto

1

2

3

4

1

2

3

4

216.V

ärt

tinä

va

ltim

on k

an

ylo

inti

1

2

3

4

1

2

3

4

217.K

eskusla

skim

on k

an

ylo

inti

1

2

3

4

1

2

3

4

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

----

--

218.R

eis

iva

ltim

on k

an

ylo

inti

1

2

3

4

1

2

3

4

219.I

hon

sulk

u s

ynte

ett

isill

ä/o

rgaa

nis

illa o

mm

ela

ineella

1

2

3

4

1

2

3

4

220.I

hon

sulk

u m

eta

llih

akasill

a

1

2

3

4

1

2

3

4

221.L

uom

en p

ois

to p

aik

alli

spuudu

tuksella

1

2

3

4

1

2

3

4

222.T

ieto

järj

este

lmään d

iagnoosin

kirja

am

inen

1

2

3

4

1

2

3

4

223.M

uu,

mik

ä: ____

___

__

____

___

___

__

___

___

___

_____

___

___

__

__

1

2

3

4

1

2

3

4

224.M

uu,

mik

ä:

____

___

__

____

___

___

__

___

___

___

_____

___

___

__

__

1

2

3

4

1

2

3

4

225.M

uu,

mik

ä: ____

___

__

____

___

___

__

___

___

___

_____

___

___

__

__

1

2

3

4

1

2

3

4

Jos e

dellä

esittä

miä

si te

htä

väsiir

toja

tote

ute

taan, m

itä s

e m

iele

stä

si ed

ell

ytt

äis

i le

ikk

au

s-

ja/t

ai an

este

sia

ho

itaja

lta:

K

IIT

OS

VA

ST

AU

KS

ES

TA

NN

E!

Cop

yri

ght ©

Erj

a T

engvall

2009

Liit

eta

ulu

kko

1 (

1/1

4)

L

iite

tau

lukko

1. K

otim

ais

ia ja

ka

nsa

invä

lisiä

tu

tkim

uksia

(1

99

9 -

20

08)

sa

ira

an

ho

ita

jan,

le

ikka

us-

ja a

neste

sia

ho

ita

jan a

mm

atilli

se

en p

äte

vyyte

en

lii

ttyvis

tä t

ekijö

istä

te

em

oitta

in (

Ho

ito

ym

pä

ristö

ja

työ

ske

nte

lyo

losu

hte

et,

Le

ikka

us-

ja a

neste

sia

ho

ita

jien

te

htä

vä

ku

va

, Y

hte

isty

ö-

ja t

iimita

ido

t,

Do

kum

ento

inti-,

tie

tote

kn

iikka

- ja

vie

stin

täta

ido

t, T

ark

ka

ilu-

ja h

oito

toim

ien h

alli

nta

, T

ilann

eha

llin

ta-

ja p

ää

tökse

nte

ko

kyky).

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

HO

ITO

YM

PÄ

RIS

TÖ

JA

T

YÖ

SK

EN

TE

LY

OL

OS

UH

TE

ET

Bégat, I., E

llefs

en, B

. &

S

everinsson, E

. 2005.

Nurs

es'

satisfa

ctio

n w

ith t

heir w

ork

environm

ent and t

he o

utc

om

es o

f clin

ical nurs

ing s

uperv

isio

n o

n

nurs

es' e

xperie

nces o

f w

ell-

bein

g

-a N

orw

egia

n s

tudy.

Journ

al of N

urs

ing M

anagem

ent

13(3

):221-

230.

Sairaanhoitaja

t (n

=71)

2 s

airaala

a.

Kysely

tutk

imu

s:

Ta

usta

tie

dot,

WE

Q-m

itta

ri (

Th

e w

ork

Environm

ent

Questio

nnaire),

MS

Q-m

itta

ri (

Th

e M

ora

l S

ensitiv

y Q

uestio

nnaire).

Vasta

us 5

3

%. K

uvaile

vat tila

sto

lliset m

enete

lmät,

fa

kto

ria

naly

ysi.

Hoitajie

n työkokem

us k

a.

9.3

v. ja

ikä k

a 3

5 v

. P

sykososia

alis

een

työym

päristö

ön tyyty

väis

yyte

en v

aik

uttiv

at

(fakto

rit)

: -

työstr

essi ja

ahdis

tuneis

uus, kolle

goje

n v

älis

et suhte

et,

yhte

isty

ö ja

hyvä k

om

munik

oin

tita

ito

, m

otivoiv

a työ, ty

ön

vaativuus ja

am

matilli

nen k

ehitty

min

en

M

ora

alis

een h

erk

kyyte

en v

aik

uttiv

at

(fakto

rit)

: -

toim

innan p

ohja

tie

dot,

eett

iset konflik

tit,

hoitam

isen a

rvot,

-

itsenäin

en p

otila

s-lä

htö

inen h

oito, halu

kehittä

ä k

ork

eata

sois

ta

hoitoa

Hoitajie

n h

yvin

voin

tiin

vaik

uttiv

at

(fakto

rit)

: -

fyysis

et

oireet

ja a

hdis

tus, tu

nne, ett

ei ole

kontr

olo

ituna

,

innostu

s ja m

otivaatio

sekä n

ukkum

ishäiriö

t

Eettis

et konflik

tit aih

euttavat

sairaanhoitajil

le t

yöstr

essiä

ja

ahdis

tuneis

uutt

a. O

sasto

nhoitaja

n

tuella

on p

ositiiv

inen v

aik

utu

s h

oitajie

n

hyvin

voin

tiin

. P

sykososia

alis

ella

ty

öskente

ly-y

mpäristö

llä o

n v

aik

utu

sta

hoitajie

n k

okem

aan k

ontr

olo

ituna

ole

mis

een s

ekä m

otivaatio

on ja

ro

hkeute

en.

Bro

gm

us, G

., Leone, W

., B

utle

r,

L.

& H

ern

andez E

. 2007.B

est

pra

ctices in

OR

suite la

yout

and

equip

ment choic

es t

o r

educe

slip

s, tr

ips, and f

alls

. A

OR

N

Journ

al 86(3

):384-3

94.

Kirja

llisuuskats

aus leik

kausyksik

öis

sä

tapahtu

neis

ta h

enkilö

kunnan

tapatu

rmis

ta 2

005. S

isällö

n a

naly

ysi.

Leik

kaussalis

sa k

aatu

mis

et, h

orjahdukset ja

lip

sahdukset

aih

eutt

avat

20 %

henkilö

kunnan tapatu

rmis

ta. T

apatu

rma v

oi

aih

eutt

aa p

otila

svahin

gon, häiritä toim

enpiteen k

ulk

ua, jo

hta

a

kirurg

isiin

virheis

iin, viiv

ästy

ttää toim

enpid

ett

ä ja

päiv

än

leik

kauslis

taa.

Ehkäis

ykein

oin

a t

apatu

rmill

e:

min

imoid

a liu

kastu

min

en

, m

aksim

oid

a

näkyvyys ja

vala

istu

s,

varm

ista

a s

alin

tila

, kontr

olo

ida k

onta

min

aatio

t,

varm

ista

a le

ikkaustiim

in t

ehokkuus ja

toim

ivuus, m

inim

oid

a s

attum

a ja

suunnitella

tila

t hyvin

Gerb

rands,

Alb

ayra

k &

Kazem

ier.

2004.

Erg

onom

ic e

valu

atio

n o

f th

e w

ork

asea o

f th

e s

cru

b n

urs

e.

Min

im I

nvasiv

e T

he A

llie

d

Te

chnolo

gy 1

3(3

):142-1

46.

Instr

um

ento

iva h

oitaja

n toim

inta

( n

=10)

Havannoin

titu

tkim

us.

Instr

um

ento

ivan h

oitaja

n työskente

ly-y

mpäristö

ei ole

optim

aalin

en.

Selk

ä ja

nis

ka o

ngelm

at, jo

tka jo

htu

vat

työskente

lystä

toim

enpid

ealu

eella

, in

str

um

enttie

n k

uro

ttelu

t,

huono a

sento

, näkyvyyden y

lläpito,

tuolie

n ja p

öytie

n h

uono

erg

onom

ia, m

onitorila

itte

iden s

ijain

ti. K

äsie

n, ja

lkoje

n ja

vats

analu

een r

asitukset

johtu

en h

uonosta

instr

um

enttip

öydästä

ja

sen s

ijain

nis

ta, sta

att

isesta

seis

om

isesta

.

Hoitajie

n työolo

suhte

ita ja y

mpäri

stö

ä

on k

ehitett

ävä e

rgonom

isesti

optim

aalis

em

paan s

uunta

an,

että

vältytä

än p

itkäaik

ais

ilta f

yysis

iltä

rasituksilt

a ja

ongelm

ilta.

Kin

gdon, B

.& H

alv

ors

en, F

. 2006.

Perio

pera

tive N

urs

es'

Perc

eptio

ns o

f S

tress in

the

Work

pla

ce.

AO

RN

Journ

al 8

4

(4),

607-6

14.

Sairaanhoitaja

t (n

=36)

Kysely

tutk

imus

(Nort

heast

Flo

rid

a H

ospital) .

Tila

sto

lliset analy

ysim

enete

lmät.

Hoitajil

le v

oim

akasta

str

essiä

aih

eutt

avia

: potila

an k

uole

ma 4

8 %

,

kiir

e 4

1 %

, in

str

um

entti/välin

e e

i to

imi 41 %

, ristiriitain

en

info

rmaatio 3

8 %

, työto

verin

osaam

att

om

uus 3

8 %

, p

otila

alla

vere

nkie

rron h

äiriö

34 %

, e

päasia

llin

en k

om

munik

oin

ti 2

8 %

H

oitajil

le jo

nkin

verr

an s

tressiä

aih

eutt

ivat m

m. :

vuoro

vaik

utu

s

johta

jan k

anssa 6

9%

, u

uden työnte

kijä

n p

ere

hdyty

s 5

9%

ja

ro

olim

uuto

s ty

öte

htä

vään 5

2 %

Leik

kausyksik

kö t

yöym

päristö

nä o

n

str

essaava. Jatk

uva s

tressi vaik

uttaa

hoitajie

n terv

eydentila

an ja

käytt

äyty

mis

een. S

tressitila

nte

essa

potila

an t

urv

alli

suus v

aara

ntu

u:

viim

e

hetk

en m

uuto

kset

aih

eutt

avat

poik

keam

ia r

utiin

issa ja

tärk

eä

yksityis

kohta

jä

ä v

arm

ista

ma

tta.

Tu

tkim

uksia

on k

ohdennett

ava s

tressiä

aih

eutt

aviin

tekijö

ihin

, käyttäyty

mis

een

ja t

iimityöskente

lyyn.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22B%C3%A9gat%20I%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Ellefsen%20B%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Severinsson%20E%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22George+Brogmus%22

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22William+Leone%22

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22Lorraine+Butler%22

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22Edward+Hernandez%22



Liit

eta

ulu

kko

1 (

2/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

Kiv

inie

mi, K

. 2006. A

re y

ou

anxio

us,

afr

aid

or

tense?

Perio

pert

ive A

nxie

ty a

nd

Em

pow

erin

g N

urs

ing P

rio

r,

Durin

g a

nd A

fter

Pla

nned

Caesare

an D

eliv

ery

. T

uru

n

ylio

pis

to. V

äitöskirja

.

Havain

nonti (

n =

6);

vid

eoid

ut

keis

arile

ikkaukset;

sis

ällö

n a

naly

ysi.

Kysely

(n=

216),

synnytt

äjä

t; t

ilasto

lliset

menete

lmät; t

unnuts

luvut, t

-testi,

one-

wa

y A

NO

VA

, to

istu

vie

n m

itta

uste

n

AN

OV

A ja P

ears

onin

korr

ela

atio

kerr

oin

.

Merk

ittä

vim

pin

ä le

ikkauspelo

n lä

hte

enä o

livat

turv

attom

uuden

kokem

us,

lapsen terv

eys ja

norm

aali

kehitty

min

en, kip

u,

aneste

sia

(n=

85%

), le

ikka

usto

imen

pide

( n=

75%

), ‖ j

okin

men

ee

piel

een‖

, lap

sen

hoita

min

en, i

met

täm

isen

onn

istu

min

en ja

keis

arile

ikkauksen turv

alli

suus s

ynnyty

sm

uoto

na. A

hdis

tuksen,

pelo

n ja

jä

nnityksen m

itta

rit

osoitta

utu

ivat

luote

ttavik

si m

itta

reik

si.

Nais

ten k

okem

us (

tote

utu

min

en)

saadusta

perio

pera

tiiv

isesta

hoid

osta

ja

hoitajis

ta:

-lu

ott

am

usta

herä

ttävä n

on

-verb

aalin

en k

om

munik

oin

ti : 1

00%

-t

eknis

esti p

äte

vä h

oitohenkilö

kunta

: 100 %

-y

stä

välli

nen ja

pirte

ä h

enkilö

kunta

: 1

00 %

-s

uju

va y

hte

isto

imin

ta: 99 %

-r

auhalli

nen ilm

apiir

i: 9

9 %

-t

urv

alli

suuden t

unne:

98 %

-t

unne,

että s

uhta

uduta

an v

akavasti p

otila

aseen : 9

8%

-a

idosti k

iinnostu

nut: 9

7 %

-k

yky r

eagoid

a ä

kill

isiin

tila

nte

isiin

: 9

7 %

-y

ksityis

yyden s

uoja

us: 97 %

-h

oitajie

n v

älin

en r

aport

oin

ti: 96 %

-m

ielly

ttävä le

ikka

usasento

: 9

6 %

-ja

tkuva m

onitoro

inti ja

tark

kailu

: 9

6 %

Voim

avara

ista

van h

oitoty

ön o

dotu

ksia

ja

kokem

uksia

mitta

avaa

kysely

lom

aketta o

n k

ehitettävä

edelle

en.

Hoitajie

n k

äytt

äyty

mis

ellä

on m

erk

ittä

vä

vaik

utu

s p

otila

an k

okem

aan

turv

alli

suute

en.

Mart

ínez,

M.R

., M

adrig

al de

To

rres, F

., R

uíz

Garc

ía,

M.J

.&

Salin

as,

M. R

. 2003. Im

pro

vin

g

the q

ualit

y o

f w

ork

life. A

wkw

ard

and s

train

ed p

ostu

res a

mo

ng

scru

b n

urs

es.

Revis

ta d

e

Enfe

rmeria 2

6(4

):50-4

.

Kirja

llisuuskats

aus, S

isällö

n a

naly

ysi

Tila

sto

tutk

imu

s (

2 s

airaala

a;

24

leik

kaussalin

sairaanhoitaja

t) s

airaala

n

tie

tokannasta

: re

kis

terö

idyt

pois

saolo

t.

Tila

sto

lliset m

enete

lmät.

Työskente

lyolo

suhte

iden h

uonous ja

onnettom

uudet

leik

kausyksik

össä a

iheutt

avat in

str

um

ento

ivalle

hoitaja

lle fyysis

iä

ongelm

ia ja

terv

eyshaitto

ja. S

elk

ära

ngan ja

lih

aksis

ton o

ngelm

at

ovat

yle

isiä

. T

yöskente

lyasennot, s

taattin

en s

eis

om

inen ja

ra

skaid

en k

orie

n, pakkie

n k

anta

min

en r

asitta

a s

elk

ää..

Instr

um

ento

ivie

n h

oitajie

n

työolo

suhte

ita o

n p

ara

nnettava.

Org

anis

aatio

ita k

ehote

taan la

atim

aan

ennalta e

hkäis

evät säännöt,

toim

inta

ohje

et, jo

iden m

ukaan h

oitajie

n

työ s

uunnitella

an, pois

teta

an r

iskitekijä

t ja

mahdolli

ste

taan o

ptim

aalin

en

instr

um

enta

atio.

Pars

ons,

M.L

. ym

. 2007.

Develo

pin

g a

healthy O

R

work

pla

ce.

AO

RN

Journ

al 85(6

):

1213-1

214,

1216-1

220,

1222-

1223.

3 s

airaala

n leik

kausyksik

öt; n

iiden

tule

vais

uuden t

utk

imussuunnitelm

at

ja

toim

inta

suunnitelm

at:

sis

ällö

n a

naly

ysi.

Hoitohenkilö

kunta

la

ati M

ind M

ap

-te

kniik

alla

tule

vais

uuden v

isio

n (

P

ars

ons´T

heore

tical M

odel) :

käsiteanaly

ysi

1)

Hoitoto

imin

toje

n la

adulli

set sta

ndard

it:

aseptiik

kaa,

kontr

olli

laskenta

a, le

ikkaussalin

vaih

toa, in

str

um

enttie

n k

äytt

öä

koskie

n. Leik

kaustiim

in jä

seniä

koskevat sta

ndard

it

(kom

pete

nssit, päte

vyys, saata

vuus)

2)

Potila

an h

oitopro

sessin

sta

ndars

it: klii

nin

en h

oito, aik

ata

ulu

ttam

inen, te

knis

et

apupro

sessit, yhte

isty

ön s

uju

min

en e

ri o

sasto

ihin

. 3

)Te

hokas

henkilö

kunta

järje

ste

lmä s

tandard

it: koulu

tetu

t sairaanhoitaja

t,

kom

pete

nssit, m

inim

ivahvuus h

enkilö

stö

ssä,

hyvä p

ere

hdyty

s ja

jatk

uva k

oulu

tus. 4)

Tiim

ityöskente

lyä k

oskevat sta

ndard

it:

käytt

äyty

mis

norm

it, kom

munik

oin

tita

idot, y

hte

isty

öta

idot, a

vun

pyytä

min

en,

ystä

välli

nen k

äytö

s, kolle

gia

alin

en t

ukem

inen

5)

To

imiv

an y

mpäristö

n s

tandard

it: le

ikkaussali,

varu

ste

et,

välin

eet,

mu

ut to

imiv

at tila

t. 6

)Roole

ja k

oskevat sta

ndard

it:

roolie

n s

elk

eytt

äm

inen ja ju

rid

iikan t

äsm

entä

min

en,

koulu

tusta

usta

vaatim

ukset.

Th

e A

me

rican A

ssocia

tio

n o

f C

ritical

Care

Nurs

es (

AA

CN

) sekä

Th

e

Nurs

ing O

rganiz

atio

ns A

llia

nce (

the

Alli

ance)

ovat

julk

ais

seet sta

ndard

it

terv

eelli

stä

työskente

ly-y

mpäristö

ä

koskie

n, jo

tka k

äsitte

levät ta

itavaa

kom

munik

oin

tia

, to

delli

sta

yhte

isty

ötä

, vaik

utt

avaa p

äätö

ksente

koa, sopiv

aa

henkilö

stö

ä, ta

rkoituksenm

ukais

ta

tunnusta

mis

ta ja

aute

ntt

ista

jo

hta

juutt

a.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Mart%C3%ADnez%20MR%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus



http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Ru%C3%ADz%20Garc%C3%ADa%20MJ%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Salinas%20Mar%C3%ADn%20R%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus


Liit

eta

ulu

kko

1 (

3/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

LE

IKK

AU

S-

JA

A

NE

ST

ES

IAH

OIT

AJ

AN

T

EH

TÄ

VÄ

KU

VA

Al-H

ashem

i. J

. 2007.T

he r

ole

of

the a

dvanced s

cru

b

pra

ctitio

ner(

AS

P).

Journ

al of

Perio

pera

tive P

ractice

17(2

):76-

80.

Code o

f P

rofe

ssio

nal C

onduct (

UK

CC

1992),

Code o

f P

rofe

ssio

nal C

onduct

(NM

C 2

004):

Sis

ällö

n a

naly

ysi

Instr

um

ento

ivan h

oitaja

n (

AS

P)

roolin

kehittä

min

en:

kokonais

hoid

on k

ehittä

mis

en, am

matilli

ste

n taitoje

n ja

tie

toje

n

kehittä

mis

en s

isällö

t.

Hoitaja

n a

uto

nom

isuuden,

hoitovelv

olli

suuksie

n,

lain

säädäntö

ön

liittyvie

n a

sio

iden ja

am

matilli

sen

itsenäis

yyden t

äsm

entä

min

en o

n

tarp

eelli

sta

.

Baylis

O.J

., A

dam

s W

.E., A

llen

D.&

Scott,

G.

2006.

Do v

aria

tio

ns

in t

he theatr

e team

have a

n

impact

on the incid

ence o

f com

plic

atio

ns?

BM

C O

phth

alm

olo

gy 6

:13.

200 t

oim

enpid

ett

ä (

B / k

ontr

olli

)+ 1

00

kom

plis

oitunutt

a t

oim

enpid

ett

ä(A

/ koe).

R

etr

ospektiiv

inen tapaustu

tkim

us.

Hoitaja

t A

(ty

ökokem

us k

a. 7.6

v.)

H

oitaja

t B

( t

yökokem

us k

a.8

.0 v

.):m

uun

henkilö

stö

n v

aik

utu

s k

om

plik

aatio

iden

esiin

tym

iseen.

Henkilö

stö

n e

nnalta s

uunnitte

lem

att

om

alla

pois

tum

isella

salis

ta

oli

vaik

utu

sta

koejo

ukossa (

kom

plis

oituneet)

26 %

ja

kontr

olli

joukossa (

ei kom

plis

oitunut)

17 %

tapauksis

ta.

Ennalta s

uunnitte

lem

ato

n

leik

kaussalis

ta p

ois

tum

inen v

aik

uttaa

huom

att

avasti le

ikkauslis

tan

suju

vuute

en ja

le

ikkauksen k

ulk

uun.

Täm

ä e

ste

tään t

oim

enpiteen

huole

llisella

suunnitte

lulla

ja

vara

utu

mis

ella

.

Ble

geberg

,B.,

Blo

om

berg

,A. &

H

edelin

, b. 2008.

Nurs

es

conceptio

ns o

f th

e p

rofe

ssio

nal

role

of

opera

tio

n t

heatr

e a

nd

psychia

tric

nurs

es.

Nord

ic J

ourn

al

of

Nurs

ing R

esearc

h &

Clin

ical

Stu

die

s 2

8(3

):9

-13.

Sairaanhoitajie

n ja

opis

kelij

oid

en

näkem

ys le

ikkausosasto

n

sairaanhoitajie

n ja

psykia

tris

ten

sairaanhoitajie

n a

mm

atilli

sesta

roolis

ta.

Haasta

ttelu

tutk

imus (

n=

16).

Laadulli

nen,

fenom

enolo

gin

en

menete

lmä.

Leik

kausosasto

n s

airaanhoitajie

n a

mm

atilli

nen r

ooli

jakautu

i kolm

een teem

aan:

- lä

äkärin

assis

tentin r

ooli

- vastu

ulli

sen tark

kaili

jan r

ooli

- te

htä

väkeskeis

en t

oim

ijan r

ooli

Sairaanhoitajie

n p

eru

skoulu

tuksessa

teore

ett

iste

n o

pin

toje

n ja

käytä

nnön

harjo

itte

lun a

ikana s

aatu

in

form

aatio

vaik

utt

aa m

erk

itsevästi s

iihen, m

ikä

kuva le

ikkausosasto

n s

airaanhoitaja

n

toim

innasta

(ro

olis

ta)

muodostu

u.

Gill

espie

,B., C

haboyer,

W.,

Walli

s,M

., C

hang,H

. &

Werd

er,

H.

Opera

tin

g t

heatr

e

nurs

es´p

erc

eptio

ns o

f com

pete

nce: a focus g

roup s

tudy.

2009.

Journ

al of A

dvanced

Nurs

ing

65 (

5):

1019

-1028.

Haasta

ttelu

tutk

imus, le

ikkausosasto

n

sairaanhoitaja

t (n

= 2

7)

kolm

e s

airaala

a

Queensla

nd, A

ustr

alia

. S

isällö

n

analy

ysi, teem

at.

Leik

kausosasto

n s

airaanhoitajie

n m

iele

stä

kom

pete

nssi

(päte

vyys)

koostu

u k

olm

esta

teem

asta

: -

pääm

äärä

hakuin

en, te

ore

ett

inen, käytä

nnölli

nen,

tila

nnekohta

inen ja

este

ett

inen t

ieto

taito teknis

essä y

mpäristö

ssä

-

kork

easti k

eh

itty

nyt

kom

munik

aatio

taito t

iimin

jä

sente

n k

esken

- päiv

ittä

isen toim

innan k

oord

inoin

ti ja jo

hta

min

en

Näm

ä k

om

pete

nssit o

vat yhte

ydessä

aie

mm

in e

sitettyih

in k

om

pete

nssi

sta

ndard

eih

in, m

utta a

utt

avat

tark

em

man k

om

pete

nssim

itta

rin

kehittä

mis

essä le

ikkausosasto

n

sairaanhoitajil

le.

Glo

ver,

D. E

. , N

ew

kirk, L. E

. ,

Cole

, L.M

. , W

alk

er,

T. J. ,&

N

ader,

K. C

. 2006. P

erio

pera

tive

Clin

ical N

urs

e S

pecia

list

Role

D

elin

eatio

n: A

Syste

matic

Revie

w.

AO

RN

Journ

al 8

4 (

6),

1017-1

030.

Kirja

llisuuskats

aus 1

990

-2005,

art

ikkele

ita 6

374, jo

ista

13 %

(859)

täytt

ivät krite

erit perio

pera

tiiv

isen

hoitaja

n (

leik

kaushoitaja

n)

roolia

koskie

n. A

sia

ntu

ntija

ryhm

ä:

deduktiiv

inen a

naly

ysi avain

sanoje

n

avulla

. T

iimin

jä

senet: Induktiiv

inen

analy

ysi te

em

oje

n a

vulla

.

Vain

muuta

mia

art

ikkele

ita lö

yty

i, jotk

a täsm

älli

sesti k

oskiv

at

perio

pera

tiiv

isen h

oitaja

n (

leik

kaushoitaja

n)

roolia

ja t

oim

inta

a

leik

kausyksik

össä.

Leik

kaushoitaja

n r

oolia

on täsm

ennett

ävä

vars

inkin

le

ikkausyksik

össä t

apahtu

van h

oid

on

(in

traopera

tiiv

isen)

osalta. P

re-

ja p

osto

pera

tiiv

isesta

hoid

osta

ja

hoitaja

n r

oolis

ta o

n t

ieto

a e

nem

män.

Hoitaja

toim

ii tä

llöin

joko

koulu

ttaja

n, t

ote

uttaja

n, tu

tkija

n, konsultin

tai halli

nnolli

sessa

roolis

sa. A

neste

sia

hoitaja

lla (

CR

NA

) on s

pesifi ro

oli

ja

osaam

isvaatim

ukset sekä k

rite

erit.

Leik

kaushoitaja

lta p

uuttuvat

osaam

isvaatim

ukset. R

oolie

n ja

tehtä

vie

n e

päselv

yys a

iheuttaa

sekaannusta

am

matt

inim

ikkeid

en ja t

ehtä

vie

n ilm

ais

ussa y

li 50

osavaltio

ssa,

uudis

tusta

olla

an tekem

ässä (

17.2

.2006).

Org

anis

aatio

iden o

n s

elv

itettävä

, m

onta

ko le

ikkaushoitaja

a e

ri

koulu

tuspohjil

la o

n t

yöskente

lem

ässä

leik

kausyksik

öis

sä ja

mitä h

eid

än

tehtä

viin

sä k

uulu

u.

Tutk

imusty

ötä

on

kohdennett

ava e

rio

pera

tiiv

isen h

oid

on

osalta o

tila

stu

rvalli

suute

en

leik

kausyksik

össä ja

hoitajie

n

(le

ikkaushoitajie

n)

toim

inta

an s

iellä

. H

oitokusta

nnuste

n jatk

uva n

ousu

pakott

aa t

utk

ima

an le

ikkausyksik

öis

sä

tapahtu

van n

äytt

öön p

eru

stu

van h

oid

on

kusta

nnuste

hokkuutt

a.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Al-Hashemi%20J%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

Liit

eta

ulu

kko

1 (

4/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

Kondra

t, B

. 2001. O

pera

tin

g

Room

Nurs

e M

anagers

-C

om

pete

nce a

nd B

eyond. A

OR

N

Journ

al 73(6

), 1

116-1

130.

Syste

ma

attin

en k

irja

llisuuskats

aus,

Kysely

tutk

imu

s (

Nurs

e M

anager

Questio

nnaire ; 5

3 ite

ms;

1994)

, jo

iden

pohja

lta k

ysely

lom

ake (

Th

e O

pera

tin

g

Room

Nurs

e M

anager

Questionnaire)

. R

andom

isoitu k

ohdejo

ukko:

osasto

nhoitaja

t (n

=300),

jotk

a v

alit

tu

US

A:s

ta o

sasto

nhoitajis

ta (

N=

4185).

V

asta

uspro

sentt

i 40 %

. T

ilasto

lliset

menete

lmät.

Osato

nhoitajie

n o

saam

inen o

li para

sta

ihm

iste

n jo

hta

mis

essa (

M

3,5

93).

Ta

loudelli

nen o

saam

ine

n (

M=

3,4

40),

teore

ettin

en(

3,3

27)

ja t

eknin

en (

3,3

67)

osaam

inen o

livat

huonom

paa.

Hoitoty

ön

sta

ndard

it ja

infe

ktio

iden torju

nta

menete

lmät oliv

at hyvin

halli

nnassa.

K

aik

ki osasto

nhoitaja

t oliv

at sitä m

ieltä, että 2

4 v

äittä

mää 5

3:s

ta

kuvasi hyvin

osasto

nh

oitaja

n o

saam

ista

. V

anhem

mat

osasto

nhoitaja

t m

erk

itsiv

ät osaam

isensa k

ork

eam

maksi kuin

nuore

mm

at. T

ulo

kset

ovat vasta

avat kuin

1994 tehdyssä

tutk

imuksessa. M

onet

osasto

nhoitaja

t ovat

usein

vastu

ussa

uuden h

enkilö

kunnan p

ere

hdyty

ksestä

, jo

lloin

heid

än o

ma

teknin

en o

saam

inensa s

äily

y. T

alo

udelli

nen o

saam

inen

(kusta

nnuste

hokkuus)

on k

oro

stu

nut

nykyis

in ja t

arv

etta s

en

kehittä

mis

een o

n. P

äätö

ksente

ossa ja

ongelm

ien r

atk

ais

ussa o

n

edelle

en o

ngelm

ia. N

ykyis

illä o

sasto

nhoitajil

la o

n s

ekä

kokem

usta

että k

oulu

tuksen k

autta s

aatu

a t

ieto

a talo

udesta

, jo

ka

näkyy t

ulo

ksis

sa. O

sasto

nhoitajie

n k

ork

eam

pi koulu

tusta

so

vaik

utt

aa p

ositiiv

isesti o

saam

iseen.

Ihm

iste

n jo

hta

min

en ja

henkilö

kohta

inen jo

hta

juus o

vat tä

rkeitä

osaam

isalu

eita o

sasto

nhoitajil

le. T

ätä

osaam

ista

on e

de

lleen k

ehitett

ävä

koulu

tuksen ja

harjo

itte

lun a

vulla

. T

eknis

tä ja

teore

ett

ista

jo

hta

mis

ta

tarv

itaan m

yös. T

äm

ä k

oro

stu

u

vars

inkin

hoitajie

n ja

lä

äkäre

iden

välis

en y

hte

isty

ön k

ohdalla

. O

sasto

nhoitajie

n o

salli

stu

min

en a

lansa

koulu

tuksiin

, kirja

llisuuden ja

tu

tkim

uste

n lu

kem

inen p

ara

nta

vat

johta

mis

osaam

ista

.

Kvis

t, T

. 2004.

Hoid

on la

atu

- potila

iden ja h

enkilö

stö

n y

hte

inen

asia

. K

uopio

n y

liopis

to.

Väitöskirja

.

Potila

skysely

(n=

1538)

ja

Henkilö

stö

kysely

(n=

1093),

Ih

mis

lähein

en h

oito

-mitta

ri

Analy

ysim

enete

lmä

t: F

rekvenssi,

keskia

rvo, keskih

ajo

nta

, nonpara

metr

iset te

stit,

ryhm

itte

lyanaly

ysi, k

onfirm

ato

rin

en

fakto

ria

naly

ysi, r

egre

ssio

analy

ysi,

sis

ällö

n e

ritt

ely

Potila

at

arv

ostivat

henkilö

stö

n a

mm

attitaitoa, m

ielly

ttävää

kohte

lua, avun s

aantia

tarp

eis

iinsa, m

utt

a o

livat ty

yty

mättöm

iä

mahdolli

suute

en o

salli

stu

a o

ma

an h

oitoonsa, tie

don s

aantiin

, kiir

eeseen ja

riit

täm

ättöm

ään h

enkilö

kunta

mä

ärä

än.

Henkilö

stö

koro

sti h

enkilö

kohta

isia

voim

avaro

ja,

am

mattitaid

on

yllä

pitoa, ty

öyhte

isöä, ty

ötä

ja k

iireetö

ntä

ilm

apiir

iä h

oid

on la

atu

a

edis

tävin

ä tekijö

inä. Johta

jat arv

ioiv

at

työyhte

isön,

eett

iset asia

t ja

am

matt

itaid

on tärk

eim

mik

si hoid

on la

adun e

dis

täjik

si.

Henkilö

stö

arv

ioi kaik

ki hoid

on la

adun o

sa

-alu

eet tä

rkeäm

mik

si

kuin

ne tote

utu

ivat. K

uitenkin

henkilö

stö

on a

mm

attitaitois

ta,

motivoitunutt

a, itsensä ja o

man m

iele

nsä jo

hta

jia.

Johta

jien o

n t

ark

aste

ltava k

riittisesti

johta

mis

toim

inta

ansa ja k

eskityttävä

henkilö

stö

n v

oim

avaro

jen

vahvis

tam

iseen t

yöelä

mässä.

Sairaalo

iden o

n h

uole

hditta

va

henkilö

stö

n k

ork

easta

am

mattitaid

osta

ja

sen y

lläpitäm

isestä

. A

lusta

van m

alli

n

hoid

on la

adusta

ja

tkokehittä

min

en.

Löfm

an, P

. 2006.

Itsem

äärä

äm

isen e

dis

täm

inen.

Osalli

stu

van toim

inta

malli

n

kehittä

min

en r

eum

apotila

an

hoitoty

öhön. K

uopio

n y

liopis

to.

Väitöskirja

.

Osalli

sta

va toim

inta

tutk

imus;

reum

apotila

at (

n=

20)

teem

ahaasta

ttelu

,

hoitohenkilö

kunta

( n

=21)

ryhm

ähaasta

ttelu

, tu

tkija

n p

äiv

äkirja

. M

äärä

llin

en a

naly

ysi ja

la

adulli

nen

sis

ällö

n a

naly

ysi.

Itsem

äärä

äm

isen e

delly

tykset

hoitohenkilö

kunnan m

iele

stä

oliv

at:

lain

säädännön t

unte

mus,

eett

iste

n p

eria

att

eid

en n

oudatt

am

inen,

yhte

näis

ten toim

inta

malli

en s

oveltam

inen, tie

dolli

nen t

uki ja

potila

an t

ukem

inen k

oko h

oitoja

kson a

jan. Itsem

äärä

äm

istä

edis

täviä

tekijö

itä o

livat osalli

suus h

oitoty

ön k

ehittä

mis

een,

sitoutu

min

en p

itkäjä

nte

iseen toim

inta

an ja

jo

hdolta s

aatu

tuki.

Kehittä

mis

tä v

aativat

hoitoty

ön k

äytä

nnöt,

tie

dottam

inen ja

yhte

isty

ö h

oitohenkilö

kunnan v

älil

lä s

ekä a

uto

rita

arisuuden

vähentä

min

en.

To

isaalta a

sia

ntu

ntiju

us, yhte

isty

ö ja t

yössä

jaksam

inen lis

äänty

ivät

toim

inta

tutk

imuksen a

ikana.

Hoitohenkilö

kunnan h

alu

mu

uto

kseen,

jousta

vuus ja

kriittin

en a

rvio

inti s

ekä

johdolta s

aatu

tuki oliv

at hoitoty

ön

kehittä

mis

tä e

dis

täviä

asio

ita.

Mitchell,

L.&

Flin

,R.

2008. N

on

-te

chnic

al skill

s o

f th

e o

pera

tin

g

theatr

e s

cru

b n

urs

e: lit

tera

ture

re

vie

w.

Journ

al of A

dvanced

Nurs

ing

63(1

):15

-24.

Kirja

llisuuskats

aus: In

str

um

ento

ivie

n

hoitajie

n e

i-te

knis

ten t

aitoje

n k

art

oitus.

Julk

ais

uja

(n=

424),

jo

ista

13 ju

lkais

ulle

yksityis

kohta

inen s

isällö

nanaly

ysi.

10 ju

lkais

ua k

äsitte

li kom

munik

aatiota

, ja

niis

tä 8

myö

s tiim

ityötä

. 11 ju

lkais

ua k

äsitte

li tiim

ityötä

ja y

ksi niis

tä h

oitajie

n

tila

nnehalli

nta

a, tiim

ityötä

ja

kom

munik

aatiota

. Y

ksik

ään ju

lkais

u

ei käsitelly

t in

str

um

ento

ivan h

oitaja

n p

äätö

ksente

kokykyä ja

jo

hta

juutt

a.

Ei-te

knis

ten taitoje

n k

art

oitta

mis

elle

on

suuri t

arv

e instr

um

ento

ivie

n h

oitajie

n

toim

innassa.

Myös k

oulu

tuksessa o

n

pain

ote

ttava m

uitakin

kuin

teknis

iä

taitoja

.

L

iite

tau

lukko

1 (

5/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

New

house,

R.P

.,

Johantg

en,

M.,

P

ronovost, P

.J. &

Johnson, E

. 2005.

Perio

pera

tive n

urs

es a

nd

patie

nt

outc

om

es—

mort

alit

y,

com

plic

atio

ns,

and le

ngth

of sta

y.

AO

RN

Journ

al 81(3

): 5

08

-509,

513-5

16,

518,

520

-522,

525-5

28.

Perio

pert

iivis

et

johta

jat ja

osasto

nhoitaja

t (

n=

44)

Kysely

tutk

imus

(Th

e O

R M

anager

Surv

ey,

Th

e

Opera

tin

g R

oom

Directo

rs S

urv

ey).

V

asta

uspro

sentt

i 76 %

. P

otila

stie

dot

(n=

1894)

32 e

ri s

airaala

sta

vuosilt

a 2

000

-2002 (

pot:

vats

a-a

lueen a

neyry

sm

a,

aort

ta-f

em

ora

alin

en b

ypass).

T

ilasto

lliset analy

ysim

enete

lmät:

S

PS

S

10.0

for

Win

dow

s,

ST

AT

A 6

.0.

Logis

tin

en r

egre

ssio

analy

ysi ja

m

alli

nta

min

en

Potila

iden k

eski-

ikä 6

8 v

. E

niten p

otila

iden k

uole

mia

aih

eutti

perife

erin

en v

erisuonis

airaus (

84%

), k

ork

ea v

ere

npain

e (

59%

),

kro

onin

en k

euhkosairaus (

35%

) ja

neste

- ja

ele

ktr

oly

ytti-

epäta

sapain

o (

25

%).

Vakavia

kom

plik

aatioita a

iheutt

i ia

trogeenin

en h

ypote

nsio

(4,9

1%

), p

osto

pera

tiiv

inen in

fektio

(1

,64 %

) ta

i vahin

gossa t

ehty

punktio

(1.1

6%

). S

airaalo

ista

90

%:s

sa o

li yksi sairaanhoitaja

toim

enpid

ett

ä k

ohti.

Heis

tä 1

9 %

oli

sert

ifio

inti p

erio

pera

tiiv

iseen h

oitoon.

6 %

oli

tila

päis

iä tai

määrä

aik

ais

ia h

oitajia

, välit

ett

yjä

hoitajia

. 56 %

sairaalo

ista

oli

yövuoro

. K

om

plik

aatio

iden m

äärä

ja s

airaala

ssa o

loaik

a e

ivät

olle

et tila

sto

llisesti m

erk

ittä

viä

vert

ailt

aessa v

älit

ettyje

n h

oitajie

n

läsnäolo

a. potila

skuolle

isuus n

ousi 10 %

, kun k

äyte

ttiin

v’

älity

stoi

mis

ton

kaut

ta s

aatu

ja h

oita

jia. K

ompl

ikaa

tioita

oli

vähem

män n

iissä s

airaalo

issa, jo

issa e

i ollu

t yövuoro

toim

inta

a..

Pie

nem

mis

sä s

airaalo

issa e

i ole

yle

ensä y

övuoro

n a

ikais

ta

leik

kausto

imin

taa. T

äm

ä o

n

talo

udelli

nen p

äätö

s. H

eill

ä o

n m

yös

vähem

män r

iskia

lttiita

potila

ita.M

erk

ittä

vä t

ulo

s p

otila

s-

kuolle

isuuden ja

välit

ysto

imis

ton k

autt

a

tulle

iden h

oitajie

n v

älil

lä o

n y

llätt

ävä.

Se s

elit

tyy k

uiit

enkin

sill

ä,

ett

ä k

o.

hoitajil

la e

i ole

välttä

mä

ttä

perio

pera

tiiv

ista

erikois

osaam

ista

. O

sasto

nhoitaja

t ovat vastu

ussa s

iitä,

ett

ä v

älit

yksen k

autt

a t

ule

vill

a h

oitajil

la

on r

iittä

vä k

om

pete

nssi. T

yöhön

pere

hdytt

äm

inen k

uulu

u m

yös

välit

yksen h

oitajil

le.S

ert

ifio

innill

a

hoitaja

t hakevat

henkilö

kohta

ista

arv

oa,

tois

ten a

rvostu

sta

ja a

mm

atilli

sta

arv

oa.

Heill

ä o

n k

ork

eam

pi itsetu

nto

, henkilö

kohta

iset saavutu

kset,

am

matilli

nen a

senne ja k

asvava

tie

tom

äärä

erikois

alu

eesta

. M

yös

osasto

nhoitaja

t arv

osta

vat heitä

kork

eam

malle

kuin

tois

ia.

Ric

hard

son

-Te

nch,M

. 2008. T

he

Scru

b n

urs

e:

baskin

g in r

eflecte

d

glo

ry.

Journ

al of A

dvanced

Perio

pera

tive C

are

3(4

):125

-31.

Haasta

ttelu

tutk

imus; le

ikkausosasto

n

sairaanhoitaja

t (n

=18)

Melb

ourn

e,

Austr

alia

. S

isällö

n a

naly

ysi.

Sairaanhoitaja

t kokiv

at ristiriitais

ena r

oolin

sa toim

iessaan

instr

um

ento

ivana h

oitaja

na;

rooli

hoitaja

na v

ai te

knis

enä taitaja

na

oli

häm

mentä

vä. I

nstr

um

ento

ivana h

oitaja

na o

lem

inen k

oettiin

‖e

litis

tisek

si‖,

lähe

llä k

irurg

in s

tatu

sta

olev

ana.

Toi

saal

ta s

iinä

roolis

sa h

oitaja

oli

kork

ein

teknin

en e

kspert

ti.

Sairaanhoitajie

n o

n,

riip

pum

att

a s

iitä,

mis

sä r

oolis

sa h

e työskente

levätk

in,

keskitytt

ävä p

otila

an p

arh

aan

mahdolli

sen h

oid

on t

ote

uttam

iseen.

Tim

mons, S

. &

Ta

nner,

J.2

005.

Opera

tin

g t

heatr

e n

urs

es:

em

otio

nal la

bour

and t

he h

oste

ss

role

. Journ

al of

Nurs

ing P

ractice

11(2

):85-

91.

Sairaanhoitaja

t (n

=17),

teknis

et

assis

tentit

(n=

3)

Havain

noin

titu

tkim

us (

9

kk)

ja h

aasta

ttelu

tutk

imus

(puolis

truktu

roitu lom

ake)

Sis

ällö

n

analy

ysi ja

käsiteanaly

ysi

Nais

hoitajie

n m

iele

stä

yksi heid

än v

astu

ute

htä

vänsä o

n h

uole

htia

kirurg

ista

, jo

lloin

he t

oim

ivat

ikää

nkui

n ―e

män

nän‖

rool

issa

. Täm

ä ro

oli

sis

ältää 2

toim

into

a: pitää k

irurg

i ty

yty

väis

enä ja k

irurg

in

mie

ltä e

i saa p

ahoitta

a. E

sim

erk

eis

sä tä

tä k

uvattiin

sanoje

n ja

tekoje

n k

autta. M

iespuolis

et hoitaja

t eiv

ät nähneet

tätä

osana

työt

ään.

‖Em

ännä

n ro

oli‖

on tu

ntei

siin

liitt

yvää

toim

inta

a, jo

ta

esiin

tyy y

hte

isty

ötila

nte

issa , e

i kuitenkaan p

otila

sta

kohta

an.

Tu

nte

elli

nen h

uole

htija

– r

ooli

on

voim

akkaasti s

idoksis

sa s

ukupuole

en,

nais

hoitajii

n. S

itä v

oi kuts

ua m

yös

sentim

enta

alis

eksi säännöksi

YH

TE

IST

YÖ

- J

A T

IIM

ITA

IDO

T

Adam

s, W

.E., B

aylis

, O

.J.&

F

raser

,S.G

. 2006.

Does t

he

scru

b n

urs

e m

att

er?

Eye 2

1, 116-

118.

100 k

om

plis

oitunutta t

oim

enpid

että/

uusin

tale

ikkaus v

. 2001

-2003;

Retr

ospektiiv

inen tapaustu

tkim

us/

poik

kile

ikkaus: hoitajie

n t

yökokem

uksen

pituus (

sairaala

n tie

tokanta

).

Instr

um

ento

ivan h

oitaja

n työkokem

uksella

on v

aik

utu

sta

kom

plik

aatio

iden e

siin

tym

iseen ja

uusin

tale

ikkaukseen: K

okenut

hoitaja

( >

10v.)

: 14 %

toim

enpiteis

tä u

usin

tale

ikkaukseen,

vähem

män k

okenut (<

7v.)

hoitaja

: 31 %

toim

enpiteis

tä

uusin

tale

ikkaukseen.

Kokenut hoitaja

vaik

utt

aa k

irurg

in

kykyyn s

uoritt

aa toim

enpid

e ilm

an

kom

plik

aatio

ita. K

okenut hoitaja

reagoi

tehokkaam

min

, vaik

uttavam

min

kom

plis

oituneis

sa tila

nte

issa. H

oitaja

n

kokem

us v

aik

utt

aa s

uora

an

toim

enpiteen s

uju

vaan k

ulk

uun.

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22Meg+Johantgen%22

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22Peter+J.+Pronovost%22

http://findarticles.com/p/search?tb=art&qt=%22Elizabeth+Johnson%22


http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Tanner%20J%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

Liit

eta

ulu

kko

1 (

6/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

Catc

hpole

,K., M

ishra

,A., H

anda,

A. &

McC

ullo

ch,P

. 2008.

Te

am

work

and e

rror

in t

he

opera

tin

g r

oom

:analy

sis

of skill

s

and r

ole

s. A

nnals

of S

urg

ery

247(4

):699-7

06.

Havannoin

titu

tkim

us: la

paro

skooppin

en

chole

kyste

kto

mia

(n=

26)

ja c

aro

tic

endart

ere

kto

mia

(n=

22):

Leik

kaustiim

in

jäsente

n tiim

ityöskente

lyta

itoje

n

vaik

utu

s t

oim

enpiteen t

eknis

een

tote

utu

kseen.

Havain

not ja

ettiin

4

dim

ensio

on ja

pis

teyte

ttiin

: -

johta

min

en ja

toim

inta

(LM

) -

tiim

ityöskente

ly ja

yhte

isty

ö

- ongelm

anra

tkais

u ja

päätö

ksente

ko

- tila

nnehalli

nta

T

oim

enpid

eaik

a, te

knis

et

virheet, m

uut

toim

inta

häiriö

t m

itattiin

eri p

ara

metr

eill

ä

jokais

esta

toim

enpiteestä

. N

äm

ä k

äsiteltiin

tila

sto

llisesti

varia

nssia

naly

ysill

ä ja

lin

eaarisella

re

gre

ssio

analy

ysill

ä

Johta

mis

ella

ja

toim

innan s

uju

mis

ella

(LM

) oli

merk

ittä

vä, m

utta

vasta

kkain

en v

aik

utu

s toim

enpiteen a

ikaan: aik

a p

iteni

merk

ittä

västi, kun a

neste

sio

logit s

aiv

at

kork

eat

pis

teet LM

:stä

. V

asta

avasti a

ika lyheni, k

un k

irurg

eill

a o

li kork

eat

LM

-pis

teet.

Kirurg

isill

a, te

knis

illä v

irheill

ä o

li voim

akas y

hte

ys

tila

nnehalli

nta

an.

Muut to

imin

nan o

ngelm

at

ja v

irheet

liittyiv

ät

hoitajie

n L

M-t

aitoih

in.

Tiim

ityöskente

lyn p

ara

nta

mis

ella

ja

kom

munik

aatio

taitoje

n k

ehittä

mis

ellä

on m

erk

ittä

vä v

aik

utu

s toim

enpiteen

kirurg

iseen, te

knis

een t

ote

utu

kseen ja

potila

alle

tehtä

vän t

oim

enpiteen

onnis

tum

iselle

.

Cla

ncy,

C.M

. 2007.T

eam

ST

EP

PS

: optim

izin

g

team

work

in

the p

erio

pera

tive

settin

g. A

OR

N J

ourn

al 86(1

): 1

8,

20,

22.

Th

e A

gency f

or

Healthcare

Researc

h

and Q

ualit

y (

AH

RQ

), T

he U

S

Depart

ment

of

Defe

nse (

DoD

):

Te

am

ST

EP

PS

. A

OR

N´s

Patie

nt S

afe

ty F

irst P

rogra

m

2002 :

Asia

ntu

ntija

ryhm

ä/ S

isällö

n

analy

ysi

Te

am

ST

EP

PS

- ohje

lma a

nta

a n

äytt

öön p

eru

stu

van t

yövälin

een

suunnitella

, to

teuttaa ja k

ehittä

ä h

oitoty

ön t

oim

into

ja ja

potila

stu

rvalli

suutt

a tiim

ityöskente

lyn a

vulla

. T

ehokkaalla

ja

to

imiv

alla

tiim

ityöskente

lyllä

on v

aik

utu

sta

potila

stu

rvalli

suute

en.

Leik

kausyksik

ön h

enkilö

stö

n tyyty

väis

yys p

ara

ni 19 %

toim

ivan

tiim

ityön a

nsio

sta

.

Aik

ais

em

min

odote

ttiin

henkilö

stö

ltä

virheetö

ntä

työtä

. N

yt

ym

märr

etä

än,

ett

ä e

rehty

min

en o

n in

him

illis

tä.

Te

hokas, to

imiv

a t

iimityöskente

ly

ennaltaehkäis

ee v

irheitä, puuttuu

virheis

iin h

eti, m

inim

oi virheid

en

seura

ukset

heti ja

mahdolli

sta

a p

otila

an

turv

alli

sen h

oid

on.

Holm

lund,

L., K

ankkunen, P

.,

Koponen,

L., E

riksson, U

. &

S

uom

inen, T

. 2007.

Osasto

nhoitajie

n its

earv

ioin

ti

osaam

isesta

an tulo

skort

in (

BS

C)

näkökulm

ien m

ukaan. H

oitotie

de

19 (

3),

128-1

39.

HU

S:n

eri t

oim

ialo

illa työskente

levät

osasto

nhoitaja

t (n

=160)

touko

-kesäkuun 2

005 a

ikana

kysely

lom

akkeella

, jo

ka p

eru

stu

i H

US

:n

osasto

nhoitajie

n ja

ylih

oitajie

n (

n=

50)

tuott

am

aan la

adulli

seen a

ineis

toon

osasto

nhoitajie

n o

saam

isalu

eis

ta.

Lom

aketta k

ehitett

iin e

delle

en

kirja

llisuuden p

eru

ste

ella

. V

asta

uspro

sentt

i 74 %

(n=

119).

Osasto

nhoitajie

n a

rvio

innin

tulo

kset:

P

rosessin

äkökulm

an m

ukaan:

- str

ate

gin

en o

saam

inen h

yvää,

osaavat suunnitella

osasto

n t

oim

inta

a, kehittä

ä

toim

inta

pro

sesseja

, vasta

ta t

oim

inta

pro

sessie

n s

uju

vuudesta

, heik

oiten h

alli

ttiin

osasto

n p

itkän a

ikavälin

toim

innan s

uunnitte

lu,

parh

aiten h

oitoty

ön a

sia

ntu

ntija

na toim

imin

en, heik

oin

ta

osalli

stu

min

en la

atu

työn p

roje

kte

ihin

.

Asia

kasnäkökulm

an m

ukaan:

- vahvin

osaam

inen o

sasto

n

potila

sry

hm

ien h

oid

on p

eria

atteid

en h

alli

nnassa, heik

oin

ta

näytt

öön p

eru

stu

vat hoitoty

ön k

ehittä

min

en

-

parh

ain

ta o

saam

ista

henkilö

stö

resurs

sie

n k

ohdenta

min

en

vasta

am

aan p

otila

an h

oid

on tarv

etta.

T

alo

usnäkökulm

an m

ukaan:

- heik

oin

ta o

saam

ista

osasto

n

talo

uden s

uunnitte

lu,

vahvin

ta b

udje

ttio

saam

iseen liit

tyvä o

sasto

n

toim

innan s

uunnitte

lu

- vahva o

saam

inen o

sasto

n la

itekannasta

vasta

am

inen

- hyvä o

saam

inen h

enkilö

stö

resurs

sie

n k

ohdenta

mis

essa.

H

enkilö

stö

näkökulm

an m

ukaan:

- vahvaa o

saam

ista

säädöste

n

ja s

opim

uste

n h

uom

ioon o

ttam

inen,

hyvää o

ngelm

atila

nte

iden

käsitte

ly,

- vahvin

osaam

inen k

oulu

tussuunnitelm

ien tekem

isessä

ja k

ehityskeskuste

luis

sa,

hyvä o

saam

inen p

ere

hdyty

sohje

lman

syste

ma

attis

essa tote

uttam

isessa o

sasto

lla.

Tu

loksia

voi hyödyntä

ä

pere

hdyty

sohje

lman ja

kehittä

mis

keskuste

luje

n s

uunnitte

lussa

ja t

ote

utt

am

isessa.s

ekä

osasto

nhoitajie

n ja

lä

äkäre

iden

yhte

isty

ön tehosta

mis

essa

työparity

öskente

lyä h

yödyntä

en.

Jatk

otu

tkim

uksena s

elv

itett

ävä,

mill

ais

ta o

saam

ista

osasto

nhoitajil

ta

odote

taan e

sim

. org

anis

aatio

n taholta.


L

iite

tau

lukko

1 (

7/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

Makary

, M

.A., S

exto

n,

J.B

.,

Fre

ischla

g, J.A

., H

olz

muelle

r,

C.G

., M

illm

an, E

.A., R

ow

en,

L. &

P

ronovost, P

.J. 2006. O

pera

tin

g

room

team

work

am

ong

physic

ians a

nd n

urs

es: te

am

work

in

the e

ye o

f th

e b

ehold

er.

Journ

al o

f A

merican C

oll

Surg

ery

202(5

): 7

46-7

52.

Sairaalo

iden (

n=

60)

leik

kausyksik

köje

n

kirurg

it, aneste

sio

logit,

aneste

sia

hoitaja

t ja

le

ikkaushoitaja

t.

Kysely

tutk

imu

s (

Safe

ty A

ttitudes

Questio

nnaire).

Tila

sto

lliset

analy

ysim

enete

lmät. V

asta

uspro

sentt

i 77.1

%

Kirurg

it ja a

neste

sio

logit m

ääritteliv

ät

tiim

ityön v

aatim

ukset

eri

tavalla

kuin

hoitaja

t. Y

hte

isty

ön la

atu

ja

kom

munik

oin

tita

idot oliv

at

hoitajie

n m

iele

stä

tärk

eim

piä

. K

irurg

it p

itiv

ät

om

aa y

hte

isty

ötä

än

kirurg

ien k

anssa 8

5 %

eritt

äin

kork

eala

atu

isena. H

oitajis

ta 4

8 %

piti tiim

ityöskente

lyä k

irurg

ien k

anssa k

ork

eata

sois

ena. K

irurg

ien

mie

lestä

heid

än tiim

ityöskente

lyta

itonsa o

vat hyvät.

Lääkärit m

äärittele

vät

om

at

tiim

ityöta

itonsa t

ois

ten k

anssa y

leensä

hyvik

si, k

un t

aas h

oitajie

n m

iele

stä

lä

äkäre

iden t

aid

ot

ovat keskin

kert

ais

et.

Te

rveydenhuollo

n o

rganis

aatio

iden o

n

tutk

itta

va t

iimityöskente

lyä tie

teelli

sesti

valik

oid

uin

me

nete

lmin

ja t

unnuste

ttava

kom

munik

aatio

n ja y

hte

isty

ön t

ärk

eys

potila

stu

rvalli

suuden takaaja

na.

Masurs

ky,D

., D

exte

r, F

. &

N

ussm

eie

r,N

A.

2008.

Opera

tin

g

room

nurs

ing d

irecto

rsín

flu

ence

on a

naesth

esia

gro

up o

pera

tin

g

room

pro

ductivity. A

nesth

esia

and

Analg

esia

107 (

6):

1989

-96.

Aneste

sia

ryhm

än tuottavuuden y

hte

ys

leik

kausyksik

ön jo

hta

jan

johta

mis

tapaan, palk

kaan ja

yksik

ön

budje

ttiin

.

Leik

kausosasto

n jo

hta

jia k

oskevat

kirje

et (n

= 1

64);

sis

ällö

n a

naly

ysi sekä

kysely

tutk

imus (

n=

303)

johta

jien

palk

kaa ja

yksik

ön b

udje

ttia

koskie

n.

Hyöty

ja

tuottavuus o

livat

yhte

ydessä t

ois

iinsa. H

yvä s

uhde

henkilö

stö

ön (

johta

mis

tapa)

lisäsi tu

ott

avuutt

a.

Tila

sto

llisesti

merk

itsevä tulo

s o

li yksik

ön b

udje

tin,

johta

jan p

alk

an ja

aneste

sia

ryhm

än t

uott

avuuden v

älil

lä.

Hyvällä

jo

hta

mis

tavalla

on m

erk

itystä

aneste

sia

ryhm

än t

yöpanokseen ja

tuott

avuute

en. J

ohta

jan k

annusta

va ja

kilp

aile

ma

an k

ehott

ava o

te v

aik

uttavat

positiiv

isesti t

uott

avuute

en.

Reynold

s, A

. &

Tim

mons, S

. 2005.

Th

e d

octo

r-nurs

e

rela

tio

nship

in

the o

pera

tin

g

theatr

e.

British J

ourn

al of P

erio

pera

tive

Nurs

ing

5(3

):110-1

15.

Syste

ma

attin

en k

irja

llisuuskats

aus:

sis

ällö

n a

naly

ysi.

Henkilö

kohta

inen k

okem

us (

n=

1);

dokum

ento

nti ja s

isällö

n a

naly

ysi.

Lääkäri-h

oitaja

suhde le

ikkausyksik

össä p

oik

kesi vasta

avasta

osasto

illa.

Leik

kausyksik

össä s

uhde o

li ystä

välli

nen,

info

rmatiiv

inen ja

vaik

uttava,

tehokas tunnelm

altaan.

Leik

kausyksik

ön ilm

apiir

illä ja

tiim

ityöllä

on v

aik

utu

sta

lä

äkäri

-hoitaja

suhte

eseen.

Sile

n-L

ipponen,

M. 2005.

Te

am

work

in

Opera

tin

g R

oom

N

urs

ing.

Conceptu

al P

ers

pective

and F

innis

h, B

ritish a

nd A

me

rican

Nurs

es´

and N

urs

ing S

tudents

´ E

xperie

nces. K

uopio

n y

liopis

to.

Väitöskirja

.

Laadulli

nen t

utk

imu

s ;

Haasta

ttelu

;

suom

ala

iste

n,

engla

ntila

iste

n ja

am

erikkala

iste

n h

oitajie

n ja

hoitoty

ön

opis

kelij

oid

en m

erk

itykselli

set

tapahtu

mat: k

uvaile

va f

enom

enolo

gin

en

menete

lmä ja

la

adulli

nen s

isällö

n

analy

ysi.

Tiim

i-käsitte

en m

äärittely

kirja

llisuuden

peru

ste

ella

käsiteanaly

ysill

ä.

Am

mattitaitois

et tiim

it o

livat kyvykkäitä ja h

alu

kkaita y

hte

isty

öhön

hoid

olli

sen o

saam

isen, pers

oonalli

sen t

aitavuuden ja

sosia

alis

ten

ja t

eknis

ten taitoje

n o

salta.

Tiim

in jä

sente

n k

yky h

avaita r

iskejä

ja

ohja

ta t

ois

ten tiim

in

jäsente

n työskente

lyä y

lläpiti le

ikkauspotila

an turv

alli

suutt

a.

Pie

net

yksik

öt

oliv

at

jousta

vam

pia

ja

mie

llytt

äväm

piä

sekä s

iellä

oli

help

om

pi olla

tois

ille a

vuksi, k

om

munik

oid

a ja t

ehdä p

äätö

ksiä

. T

iimityötä

vaik

euttiv

at: e

pävarm

uus, ja

tkuvat m

uuto

kset tiim

in

kokoonpanossa, ta

rve y

litöih

in, tä

ydelli

syyden t

avoitte

lu, pulm

at

vuoro

vaik

utu

ksessa. V

asta

-alk

aja

t ja

iäkkäät ty

önte

kijä

t kokiv

at

työn le

ikkaustiim

eis

sä s

tressaavaksi.

Opis

kelij

at kokiv

at le

ikkausosasto

n o

ppim

isym

päristö

nä

hankala

ksi seura

avis

ta s

yis

tä: vain

muuta

ma

n v

iikon m

itta

inen

harjo

itte

luja

kso,

ohja

aja

n k

ieltein

en t

ai ylis

uoje

leva a

senne,

teknis

en toim

innan k

oro

stu

min

en, virheid

en k

ieltäm

inen

Tiim

ityötä

on t

arp

een s

elk

iytt

ää

työnte

kijö

iden t

oim

innan e

ttä

leik

kauspotila

iden turv

alli

suuden o

salta.

Leik

kaustiim

in h

enkis

tä ilm

apiir

iä o

n

kehitett

ävä.

Leik

kausyksik

öid

en talo

udelli

sta

ja

toim

innalli

sta

org

anis

oin

tia o

n

selv

itettävä jatk

ossa e

sim

. ylit

öid

en

järje

stä

mis

en k

annalta.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Makary%20MA%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Sexton%20JB%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Freischlag%20JA%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus



http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Millman%20EA%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Rowen%20L%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus


http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Reynolds%20A%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus


L

iite

tau

lukko

1 (

8/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

Ste

rchi, S

. 2007. P

erc

eptio

ns t

hat

aff

ect

physic

ian-n

urs

e

colla

bora

tio

n in

the p

erio

pera

tive

settin

g

AO

RN

Journ

al 86(1

): 4

5-4

6,

48-

52,

54-5

7.

Leik

kausyksik

öid

en (

n=

16)

hoitaja

t ja

lä

äkärit (

n=

137)

3 v

iikon a

ikana/

Kysely

tutk

imu

s (

Jeffers

on S

cale

of

Attitudes T

ow

ard

Physic

ian

-Nurs

e

Colla

bora

tio

n)

Vasta

uspro

sentt

i:

lääkärit 90 %

, hoitaja

t 71 %

. T

ilasto

lliset

analy

ysim

enete

lmät.

(SP

SS

; M

, S

D,

AN

OV

A,

Hoitajie

n a

sennoitum

inen y

hte

isty

ötä

kohta

an o

li kork

eam

pi kuin

lä

äkärie

n.

Lääkäre

iden k

ohdalla

työkokem

uksen p

ituus v

ahvis

ti

yhte

isty

öhön a

sennoitum

ista

, k

un taas h

oitajil

la työkokem

uksen

pituus v

ähensi asennett

a y

hte

isty

öhön.

Päiv

äkirurg

iassa

toim

ivie

n h

oitajie

n a

senne o

li positiiv

isem

pi yhte

isty

öhön.

Fa

kto

rit

(ka: hoitaja

t / lä

äkärit)

-D

om

inoiv

a lä

äkäri (

5,6

8/ 4,8

0)

-Hoitaja

n a

uto

nom

isuus (

11,6

9/1

1,1

8)

- Jaettu k

oulu

tus ja

tiim

ityö

(25,6

8 /

24,0

8)

, -

Välit

täm

inen. (

10,9

3 /

10,2

3)

Lääkäre

ihin

verr

att

una h

oitajil

la o

li positiiv

isem

pi asenne p

otila

an

hoitoa k

oskevaan p

äätö

ksente

koon,

orie

nta

atio

koulu

ttautu

mis

een ja

am

mattik

untien v

älis

een y

hte

isty

öhön,

psykososia

alis

een ja

koulu

tukselli

seen o

tteeseen p

otila

an

hoid

ossa.

Lis

äksi hoitajil

la o

li voim

akkaam

pi vastu

stu

s

dom

inoiv

aa lä

äkäriä

kohta

an k

uin

lääkäre

illä

its

ellä

än.

Hoitajie

n ja lä

äkäre

iden ilm

ais

em

assa

suhta

utu

mis

essa y

hte

isty

öhön o

li m

erk

ittä

vää e

roa.

Hoitaja

t suhta

utu

ivat

yhte

isty

öhön p

ositiiv

isem

min

kuin

lä

äkärit.Lääkäre

iden p

itkä t

yökokem

us

autt

oi heitä y

mm

ärt

äm

ään p

are

mm

in

hoitaja

n r

oolin

ja

tehtä

vät, jo

lloin

he

suhta

utu

ivat m

yönte

isem

min

yhte

isty

öhön. V

asta

avasti p

itkä

kokem

us v

ähensi hoitajie

n

suhta

utu

mis

ta y

hte

isty

öhön,

tausta

lla

vaik

utt

am

assa s

aattaa o

lla k

okem

us

huonosta

kom

munik

oin

nis

ta ja

ale

nta

vasta

kohte

lusta

.Tiim

ityöskente

lyä ja

kom

munik

oin

tia

on t

utk

itta

va lis

ää

leik

kausyksik

össä. Y

hte

isty

ön

suju

min

en le

ikkaustiim

issä o

n

ole

elli

nen o

sa p

otila

an t

urv

alli

sta

hoitoa.

Ta

nner,

J. &

Tim

mons, S

. 2000.

Backsta

ge in t

he t

heatr

e

Journ

al of A

dvanced N

urs

ing 3

2

(4):

975–9

80.

Havannoin

titu

tkim

us le

ikkaussalis

sa

:tila

-analy

ysi (G

offm

an: T

he

Pre

senta

tio

n o

f S

elf in

Every

day L

ife.)

Henkilö

kunnan k

äyttäyty

mis

tä p

ysty

ttiin

selit

täm

ään k

äytt

äm

ällä

tila

-analy

ysiä

apuna. Leik

kaussalis

sa o

n k

äytö

ssä v

oim

akas

‖näy

ttäm

önta

kain

en‖ a

lue.

Tila

-analy

ysiä

voi käytt

ää m

yös

leik

kausyksik

össä jo

hta

mis

en

tutk

imis

een.

DO

KU

ME

NT

OIN

TI-

, T

IET

OT

EK

NII

KK

A-

JA

V

IES

TIN

TÄ

TA

IDO

T

Ensio

, A

.2001. H

oitoty

ön

toim

innan m

alli

nta

min

en. S

uom

i.

Kuopio

n y

liopis

to. V

äitöskirja

.

Induktiiv

is-d

eduktiiv

inen

lähesty

mis

tapa: S

airaanhoitaja

t ja

peru

shoitaja

t : hoitoty

ön

toim

into

kuvaukset: s

isällö

n a

naly

ysi +

H

HC

C-lu

okitte

lu. A

sia

ntu

ntija

ryhm

ä:

Shtl-t

estivers

io M

irandaan. P

otila

iden

hoitosuunnitelm

at M

iranda-o

hje

lma

an;

toim

ivuuden a

rvio

inti.

Hoitohenkilö

kunta

arv

ioi lu

okituksen k

äytö

n e

nsin

kankeaksi,

myös o

hje

lmis

ton k

äyttö o

li hid

asta

. K

okeilu

n e

dete

ssä

kokem

ukset m

uutt

uiv

at positiiv

isem

mik

si. L

uokituksen h

yvä

hoitoty

ön t

oim

innan k

attavuuus r

ohkais

ee s

en h

yödyntä

mis

tä

potila

an h

oid

on k

irja

am

iseen k

oko p

otila

an h

oitoketju

n a

ikana.

Tu

loksia

void

aan k

äytt

ää a

tk-p

ohja

ista

n h

oid

on

dokum

ento

intijä

rjeste

lmie

n k

ehittä

mis

een.

Ele

ktr

onin

en p

otila

an h

oid

on

kirja

am

inen o

nnis

tuu, m

ikäli

tie

tote

knis

esti p

ysty

ttään k

ehittä

mä

än

potila

skert

om

usohje

lmia

, jo

tka tukevat

käytä

nnön t

oim

innan tote

uttam

ista

ja

potila

an h

oitoon o

salli

stu

vie

n

asia

ntu

ntijo

iden työtä

. S

truktu

roitu

dokum

enta

atio

mahdolli

sta

a h

oitoty

ön

toim

innon v

ert

aile

van

jälk

ikäte

ista

rkaste

lun ja

toim

inna

n

kehittä

mis

en. K

äsitte

iden k

äytö

n

yhte

nevyys ja

selk

eys p

ara

nta

vat

näytt

öön p

eru

stu

van h

oitoty

ön

tote

uttam

ista

ja

lis

äävät potila

an h

oid

on

laatu

a.

Gard

ezi,F

., L

ingard

,L., E

spin

, S

.,

Whyte

, S

., O

rser,

B. &

Baker,

G

R.2

009. S

ilence,

pow

er

and

com

munic

atio

n in t

he o

pera

tin

g

room

. Journ

al of A

dvanced

Nurs

ing

65(7

):1390

-9.

Havannoin

titu

tkim

us; 700 t

oim

enpid

ett

ä

vuosin

a 2

005

-2007.

Sairaanhoitajie

n ja

kirurg

ien v

älin

en k

om

munik

aatio

. K

riittin

en e

tnogra

fin

en m

enete

lmä.

Kom

munik

aatio

ssa ilm

eni kolm

ea e

ri h

ilja

isu

uden m

uoto

a:

- kom

munik

aatio

n p

uute

-

pyyntö

ihin

ja

vaatim

uksiin

vasta

am

att

om

uus

- hilj

ais

ella

äänellä

puhum

inen

Hilj

ais

uutt

a k

äyte

ttiin

vaik

utt

am

isstr

ate

gia

na ja

valla

nkäytö

n

välin

eenä.

Hilj

ais

uus o

n tehokas v

alla

nkäytö

n

välin

e ja

aih

euttaa r

istiriitais

ia tila

nte

ita

yhte

isty

ön s

uju

mis

essa.

Kom

munik

aatio

taid

ois

sa ja

yhte

isty

össä o

n k

ehitett

ävää

leik

kaustiim

in jäsente

n k

esken.


Liit

eta

ulu

kko

1 (

9/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

Jauhia

inen, A

.2004.: T

ieto

- ja

vie

stin

täte

kniik

ka tule

vais

uuden

hoitoty

össä. A

sia

ntu

ntija

ryhm

än

näkem

ys h

oitoyön s

kenaario

ista

ja

kvalif

ikaatio

ista

vuonna 2

010.

Kuopio

n y

liopis

to. V

äitöskirja

.

Tu

levais

uudentu

tkim

us;

Delfim

enete

lmä

; asia

ntu

ntija

ryhm

ä

(n=

81),

jo

nka m

uodostivat

terv

eyden

huollo

n k

äytä

nnön,

koulu

tuksen,

halli

nnon, tu

tkim

uksen,

kehittä

mis

en ja t

erv

eydenhuollo

n

tie

tote

kniik

an tehtä

vis

sä t

yöskente

levät

am

mattila

iset sekä m

aalli

kkojä

senin

ä

potila

at.

I kysely

: kvalit

atiiv

inen a

voin

kysely

: sis

ällö

n a

naly

ysi.

II ja

III k

ysely

: str

uktu

roid

ut kysym

ykset:

tila

sto

lliset m

enete

lmät

ja F

isherin

ta

rkka t

esti.

Tie

to-

ja v

iestin

täte

kniik

kaa k

äyte

tään in

him

illis

en t

oim

innan

tukena h

oitoty

ön tote

uttam

isessa ja k

ehittä

mis

essä v

uonna

2010.T

ule

vais

uuden 3

hoitoty

ön s

kenaario

ta: hoitoty

ön

tie

donhalli

nta

ja

kehittä

min

en,

asia

kaslä

htö

isyys ja its

ehoito s

ekä

tekniik

ka v

ai ih

min

en.

Tu

levais

uuden h

oitoty

önte

kijä

n k

valif

ikaatio

iksi m

uodostu

ivat:

-h

oitam

isen o

saam

inen (

am

mattia

lueen la

aja

-ala

inen h

alli

nta

, eett

iset vaatim

ukset, v

uoro

vaik

utu

s-,

verk

osto

- ja

yhte

isty

öta

idot,

päätö

ksente

kokyky, ohja

usta

idot, h

oitoyön s

ähköis

en k

irja

am

isen

taid

ot)

, -h

oitoty

ön tie

donhalli

nta

(tieto

- ja

vie

stintä

tekniik

an

peru

skäytt

öta

idot, tie

tojä

rjeste

lmie

n ja

–sovellu

ste

n k

äytt

öta

idot,

tie

tosuoja

n ja –

turv

an h

alli

nta

), -

mu

uto

ksen h

alli

nta

ja

kehittä

min

en (

asente

elli

set valm

iudet

tieto

- ja

vie

stin

täte

kniik

an

käytt

öön, ja

tkuvan o

ppim

isen t

aid

ot,

tie

to-

ja v

iestintä

tekniik

kaa

hyödyntä

vän h

oitoty

ön k

ehittä

mis

taid

ot,

tutk

imusta

idot)

Tä

rkeim

mik

si kvalif

ikaatio

vaatim

uksik

si arv

ioitiin

: -t

ieto

suoja

n ja

–tu

rvan m

ukain

en toim

inta

-k

iinnostu

s ihm

isestä

kokonais

uudessaan

-y

hte

isty

ö-

ja t

iimityöta

idot m

onia

mm

atilli

sta

työskente

lyä v

art

en

-vahva e

ett

inen s

itoutu

min

en työhön

-m

yönte

inen a

sennoitum

inen tie

to-

ja v

iestintä

tekniik

an k

äytt

öön

ja

verk

osto

ituvaan työskente

lyta

paan

Tu

levais

uuden h

oitoty

ö e

delly

ttää

hoitajie

n h

oitoty

ön tie

donhalli

nnan

osaam

isen k

art

oitta

mis

ta, henkilö

stö

n

täydennys-

ja lis

äkoulu

tusta

sekä

pere

hdytt

äm

istä

uusiin

tie

tojä

rje

ste

lmiin

ja

asia

kaslä

htö

isiin

työkäytä

ntö

ihin

.

Junttila

, K

. 2005. P

erio

pera

tive

dokum

enta

tio

n in F

inla

nd.

Valid

atin

g t

he P

erio

pera

tive

Nurs

ing D

ata

Set in

Fin

nis

h

Perio

pera

tive N

urs

ing. T

uru

n

ylio

pis

to. V

äitöskirja

.

Kysely

(n=

171);

leik

kaus-

ja

aneste

sia

hoitaja

t,

Kirja

am

islo

makkeet

(n=

53)

;sis

ällö

n

analy

ysi.

PN

DS

-sanasto

; delp

hi-

tutk

imus.

Kysely

(n=

414);

perio

pera

tiiv

isen

hoitoty

ön d

iagnoosie

n t

ärk

eys.

Perio

pera

tiiv

iste

n a

rtik

kelie

n (

n=

134);

sis

ällö

n a

naly

ysi.

Kysely

( n

=146);

hoitajie

n a

senne

dia

gnoosie

n k

äytt

öä k

ohta

an.

Kirja

am

isessa h

avaittiin

puuttein

a e

päsäännölli

syys,

päälle

kkäis

yys,

rin

nakkais

uus,

epäta

rkkuus ja

tulk

innalli

suus.

Kirja

ukset keskitty

ivät

potila

an fyysis

een ja

aseptiseen

turv

alli

suute

en. K

irja

am

isen m

otiiv

ina k

oro

stu

i potila

an ja

henkilö

kunnan o

ikeustu

rvan t

ote

utu

min

en.

PN

DS

:n d

iagnoosit ja in

terv

entiot vasta

siv

at

hyvin

suom

ala

ista

perio

pera

tiiv

ista

hoitoty

ön k

ulttu

uria.

Hoitaja

t eiv

ät kuitenkaan

nähneet

hoitoyön d

iagnoosie

n k

äytt

öä tarp

eelli

sena,

vaik

ka

tunnis

tivatk

in d

iagnoosin

asett

am

isen e

nsim

mäis

enä v

aih

eena

tärk

eänä k

oetu

ssa h

oitoyön p

rosessis

sa.

Kym

menen y

leis

intä

perio

pera

tiiv

ista

hoitoto

imin

taa:

-potila

an läm

pöta

sapain

on s

äily

ttäm

inen

-p

otila

an k

ivunhoitom

enete

lmä

t -le

ikkausasennosta

jo

htu

vie

n k

om

plik

aatioid

en e

hkäis

y

-neste

tasapain

on t

ark

kailu

ja h

oito

-vere

nvuo

don t

ark

kailu

ja h

oito

-ih

onkom

plik

aatio

iden e

hkäis

y

-potila

an t

ukem

inen ja

yhte

isty

ö

-lä

äkehoito

-aseptiik

an tote

utu

mis

esta

huole

htim

inen

-aneste

sia

sta

ja t

oim

enpiteis

tä t

iedott

am

inen ja

kirja

am

inen

PN

DS

- sanasto

n s

uurim

mat

puutteet

liittyvät

sen lu

ettelo

nom

ais

een

rakente

eseen ja

term

ien

epäjo

hdonm

ukais

een a

bstr

aktio

tasoon.

Sanasto

a v

oid

aan k

uitenkin

käytt

ää

suom

ala

isen p

erio

pera

tiiv

isen h

oitoty

ön

kirja

am

isen s

tandard

oituna k

iele

nä.

Sanasto

a o

n tark

iste

ttava k

äytä

nnön

hoitoty

ön ja

sähköis

en k

äyte

ttävyyden

näkökulm

asta

.

L

iite

tau

lukko

1 (

10/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

Khoshbin

,A., L

ingard

.L. &

Wrig

ht,

J. 2009. E

valu

atio

n o

f pre

opera

tive a

nd p

eriopera

tive

opera

tin

g r

oom

brie

fin

gs a

t th

e

hospital fo

r S

ick C

hild

ren.

Canadia

n J

ourn

al of

Surg

ery

52(4

):309-3

15.

To

ronto

lais

essa s

airaala

ssa, la

ste

n

leik

kausyksik

össä t

ote

ute

ttavat

leik

kaustiim

ien

keskuste

lu/p

uin

tip

ala

verit ennen

potila

an s

alii

n tulo

a (

n=

159)

ja

toim

enpiteen a

ikana t

apahtu

vana

(n=

232):

Ain

eis

tonkeru

um

enete

lmät:

-

havannoin

ti

- kysely

lom

ake

- henkilö

kohta

iset haasta

ttelu

t

Pre

-pala

vere

issa k

irurg

it (

35 %

) ja

aneste

sio

logit (

50%

) eiv

ät

osalli

stu

neet pala

vere

ihin

, hoitaja

oli

pois

sa v

ain

yhdestä

. V

aik

eita k

eskuste

luaih

eita o

li m

ahdolli

set vir

heet ta

i hoito

-ongelm

at. H

oitajie

n m

iele

stä

pala

verit

lisäsiv

ät m

erk

ittä

västi

turv

alli

suuden tunnett

a k

oskie

n p

otila

an h

oitoto

imia

sekä

mahdolli

stivat tu

rvalli

sen h

oid

on tote

utu

ksen. N

äkem

ykset

ero

siv

at tiim

ityöskente

lyn s

uju

mis

esta

. P

ala

verie

n

‖hyö

dylli

syyd

en‖ k

okem

ises

sa o

li er

oja;

kiru

rgit

eivä

t vie

lä

nähneet

niit

ä m

erk

ittä

vin

ä.

Hoitohenkilö

kunta

on s

isäis

tänyt

pala

verie

n m

erk

ityksen p

otila

an h

oid

on

turv

aam

iseksi, m

utta lä

äkärit eiv

ät vie

lä

suhte

udu n

iihin

positiiv

isesti.

V

ielä

on o

lem

assa p

eru

sta

vaa la

atu

a

ole

via

ero

ja lä

äkäre

iden ja h

oitajie

n

välis

essä a

sem

assa,

arv

ovalla

ssa,

sukupuole

ssa, to

imin

nassa ja p

otila

an

hoitoon liit

tyvis

sä v

astu

ukysym

yksis

sä.

Eritt

äin

tärk

eää o

lisi le

ikkausyksik

öis

sä

kannusta

a t

iimin

jä

seniä

avoim

em

paan

kom

munik

aatio

on.

Tim

mons S

. 2003.

Nurs

es

resis

tin

g info

rmatio

n t

echnolo

gy.

Nurs

ing I

nq.

10(4

):257-2

69.

Sairaanhoitaja

t (n

= 3

1)

kolm

essa e

ri

sairaala

ssa. P

uolis

truktu

roitu

haasta

ttelu

tutk

imus

Hoitajie

n v

astu

stu

sta

tie

tokoneita ja n

iiden k

äytt

öä k

ohta

an

kart

oitettiin

haasta

ttele

malla

: vastu

stu

sta

ei suora

nais

esti ilm

ais

tu

syste

em

iä k

ohta

an, m

utt

a h

oitaja

t vasta

siv

at

hyvin

monenla

isia

kie

rtoilm

ais

uja

käytt

äen v

astu

stu

ksensa;

halu

na m

inim

oid

a ja

‖laitt

aa p

ois

pääl

tä‖ s

yste

emi j

a se

n kä

yttö

, krit

iikki

nä s

yste

emin

to

imiv

uutta k

ohta

an, lis

äty

ölli

stä

vänä m

enete

lmä

nä ja

mu

ina

vars

inais

ta t

yötä

hankalo

itta

vin

a m

ain

into

ina.

Sairaanhoitaja

t kokevat tie

tote

kniik

an

työtä

lis

äävänä m

enete

lmänä.

Tie

tote

kniik

an p

ere

hdyty

kseen

panoste

ttava e

nem

män.

Undre

, S

., K

outa

ntji, M

., S

evdalis

, N

., G

auta

ma, S

., S

elv

apatt

, N

.,

Will

iam

s, S

., S

ain

s, P

.,

McC

ullo

ch, P

., D

arz

i, A

. &

V

incent ,C

. 2007.

Multid

iscip

linary

C

risis

Sim

ula

tio

ns:

Th

e W

ay

Fo

rward

for

Tra

inin

g S

urg

ical

Te

am

s.

World

Journ

al on S

urg

ery

31(9

):

1843-1

853.

20 le

ikkaustiim

iä, jo

ssa k

irurg

i,

aneste

sio

logi, h

oitaja

t (n

=80)

Kriis

itila

nte

et (v

aik

ea intu

baatio

, vere

nvuoto

, in

fark

ti)

sim

ula

atio

ina:

testa

ttiin

teknis

iä ja

ei-te

knis

iä t

aitoja

(jo

hta

min

en,k

om

munik

oin

ti, tiim

itaid

ot,

päätö

ksente

ko,

valp

paus).

A

sia

ntu

ntija

ryhm

ät / S

isällö

nanaly

ysi

(Te

chnic

al and H

um

an F

acto

rs R

atin

g

Scale

)

Te

knis

ten taitoje

n o

salta tiim

it t

yöskente

livät te

hokkaasti. H

oitaja

t ylia

rvio

ivat

om

at te

knis

et ta

itonsa.

Ei-te

knis

issä taid

ois

sa jo

hta

min

en ja

päätö

ksente

ko o

livat

huonom

pia

kuin

kom

munik

aatio, tiim

itaid

ot

ja v

alp

paus. K

irurg

it

oliv

at

huonom

pia

kom

munik

aatiossa ja t

iimitaid

ois

sa k

uin

hoitaja

t. K

irurg

it ja a

neste

sio

logit o

livat

johta

mis

essa h

uonom

pia

kuin

hoitaja

t.

Ei-te

knis

ten taitoje

n k

ehittä

min

en o

n

tärk

eää ja lis

ätu

tkim

usta

tarv

itaan tältä

alu

eelta. T

ule

vais

uudessa o

n

keskitytt

ävä tiim

ityöskente

lyyn ja s

iihen

liittyvie

n t

aitoje

n o

pettelu

un ja

kehittä

mis

een turv

alli

sen k

irurg

isen

hoid

on t

akaam

iseksi.

TA

RK

KA

ILU

- J

A

HO

ITO

TO

IMIE

N H

AL

LIN

TA

Firlit

, B

. ym

. 2002.

Regis

tere

d

Nurs

e F

irst A

ssis

tant

(RN

FA

) C

om

pete

ncie

s. A

OR

N J

ourn

al

76(4

): 6

71-6

79.

Kirja

llisuuskats

aus (

revie

w),

jo

sta

asia

ntu

ntija

ryhm

ä (

I) s

isällö

nanaly

ysill

ä

kom

pete

nssit. A

sia

ntu

ntija

ryhm

ä (

II

/RN

FA

) valid

oin

tip

rosessi; k

rite

erit

kom

pete

nsseill

e.

RN

FA

:lle

muodoste

ttiin

osaam

isvaatim

ukset

(6)

ja n

iille

krite

erit

O

saam

isvaatim

uste

n ja k

rite

erie

n

avulla

täsm

ennetä

än R

NF

A:n

( s

uom

. in

str

um

ento

ivan h

oitaja

n)

toim

inta

a ja

te

htä

väkuvaa

Hankela

, S

. 1999.

Intr

aopera

tiiv

inen h

oitoty

ö.

Em

piir

iseen a

ineis

toon

peru

stu

van t

eoria

n k

ehittä

min

en.

Tam

pere

en y

liopis

to. V

äitöskirja

.

Haasta

ttelu

(n=

60);

lo

nkan

tekoniv

elle

ikkauspotila

at,

V

ideoin

ti (

6 h

); le

ikkausta

pahtu

ma.

Gro

unded t

heory

- m

enete

lmä

Intr

aopera

tiiv

isen h

oitoty

ön lähtö

kohta

na o

n p

otila

iden

subje

ktiiv

inen h

yvin

voin

ti: tu

rvalli

suuden k

okem

inen, jo

lla o

li yhte

ys p

otila

iden s

elv

iyty

mis

kein

oje

n v

alin

taan, tu

nte

iden

halli

nta

an ja p

otila

an r

oolii

n.

perio

pera

tiiv

iste

n s

airaanhoitajie

n tuki (

toim

inta

tapa ja t

oim

innot)

id

entifio

itui potila

iden le

ikkauksen a

ikais

eksi

selv

iyty

mis

voim

avara

ksi. P

otila

at arv

ostivat sairaanhoitajie

n

inst

rum

enta

alis

ta tu

kea

( esi

m. t

ekni

set t

oim

inno

t). ‖H

eikk

ojen

‖ potila

iden s

elv

iyty

mis

tä a

utt

oi em

otio

naalin

en t

uki, k

un ta

as

‖vah

voja

‖ aut

toi i

nfor

mat

iivin

en ja

kog

nitii

vine

n tu

ki.

Intr

aopera

tiiv

isen h

oitoty

ön

lisäm

äärity

kselle

on t

arv

ett

a, sam

oin

in

traopera

tiiv

ista

hoitoyötä

koskevie

n

käsitte

iden s

isällö

n lis

äm

ääritt

ely

lle.

Tu

levais

uuden t

utk

imusaih

eita:

potila

at

osana m

onia

mm

atilli

sta

le

ikkaushoitory

hm

ää (

leik

kaustiim

iä).


http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Undre%20S%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Koutantji%20M%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus



http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Gautama%20S%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Selvapatt%20N%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Williams%20S%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Sains%20P%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22McCulloch%20P%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Darzi%20A%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Vincent%20C%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

L

iite

tau

lukko

1 (

11/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

Kuhm

ola

, K

. 2007.

Sairaanhoitaja

n o

saam

isen

tavoiteta

son m

ääritt

ely

le

ikkaus-

ja a

neste

sia

osasto

lla.

Hels

ingin

am

mattik

ork

eakoulu

Sta

dia

. Y

lem

pi am

k-o

pin

näyte

.

Hels

ingin

ylio

pis

tolli

sen s

airaala

n y

hden

toim

iala

n k

ehittä

mis

hanke:

Asia

ntu

ntija

ryhm

ä(

n=

8;

aneste

sio

logi,

kirurg

i, y

lihoitaja

, 2 o

sasto

nhoitaja

a,

2

sairaanhoitaja

a).

D

elfi-te

kniik

ka:

1)S

ähköin

en k

ysely

2)S

ähköin

en k

ysely

( N

CS

-mitta

ri)

3)

Asia

ntu

ntija

paneeli.

S

isällö

n a

naly

ysi ja

tila

sto

lliset

menete

lmät.

Sairaanhoitaja

n o

saam

isen tärk

eim

mät osa

-alu

eet:

Autt

am

inen (

mu

okkaa h

oitosuunnitelm

aa p

otila

an tila

nte

en

mukaan, päätö

ksente

koa o

hja

a e

ett

inen a

rvoperu

sta

) O

pett

am

inen ja

ohja

am

inen (

pitää a

ktiiv

isesti h

uolta o

ma

sta

am

mattitaid

osta

an, kehittä

ä o

maa v

astu

ualu

ett

aan y

ksik

össä,

kehittä

ä u

usie

n t

yönte

kijö

iden p

ere

hdyty

stä

yksik

össä).

T

ark

kailu

tehtä

vä (

analy

soi potila

an v

oin

tia

mo

nip

uolis

esti, oh

jaa

muuta

henkilö

kunta

a tark

kailu

välin

eis

tön k

äytö

ssä).

T

ilannehalli

nta

( t

unnis

taa h

engenvaara

lliset tila

nte

et

varh

ain

, prio

risoi to

imin

taa jo

usta

vasti tila

nte

en m

ukaan,

toim

ii hätä

tila

nte

issa tila

nte

en v

aatim

alla

tavalla

, ohja

a työto

vere

ita

nopeasti m

uutt

uvie

n t

ilante

iden h

alli

nnassa, yllä

pitää v

älin

eis

tön

toim

inta

valm

iutta, edis

tää y

hte

isty

ötä

nopeasti m

uutt

uvis

sa

tila

nte

issa).

H

oitoto

imie

n h

alli

nta

( s

uunnitte

lee o

maa toim

inta

a jo

usta

vasti

tila

nte

en m

ukaan,

pitää a

jan tasalla

ohje

kansio

ita).

T

yöro

oli

( tu

nnis

taa o

man jaksam

isensa r

aja

t, p

itää h

uolta

om

asta

jaksam

isesta

, hyödyntä

ä tie

tote

kniik

kaa h

oitoty

össä,

anta

a t

yöto

vere

ille

rakenta

vaa p

ala

ute

tta, kehittä

ä

työym

päristö

ä).

A

sia

ntu

ntija

t koro

stivat m

yös y

hte

isty

ön m

erk

itystä

m

onia

mm

atilli

sessa t

yöry

hm

ässä.

Tu

levais

uudessa o

dote

taan m

yös

valm

iuksia

tutk

imustie

don

käytt

äm

isessä ja h

oitokäytä

nte

iden

kehittä

mis

essä,

positiiv

ista

asennett

a

tekniik

an k

ehitty

mis

en s

uhte

en s

ekä

kykyä o

maksua u

utta ja s

opeutu

a

työym

päristö

ssä t

apahtu

viin

muuto

ksiin

sekä h

yvää k

ielit

aitoa.

Lein

onen,

T. 2002. T

he Q

ualit

y o

f P

erio

pera

tive C

are

. D

evelo

pin

g a

P

atie

nt-

orie

nte

d M

easure

ment

To

ol. T

uru

n y

liopis

to. V

äitöskirja

.

Kirja

llisuuskats

aus; 97 a

rtik

kelia

, sis

ällö

n a

naly

ysi.

Kysely

I: potila

at

(n=

246).

K

ysely

II: p

otila

at

(n=

874)

ja

sairaanhoitaja

t (n

= 1

43).

T

ilasto

lliset m

enete

lmät ja

sis

ällö

n

analy

ysi

Potila

at

ja s

airaanhoitaja

t arv

ioiv

at yle

isesti h

oid

on

leik

kausosasto

lla h

yväksi. M

ole

mm

at

arv

ioiv

at fy

ysis

en h

oid

on ja

hoitohenkilö

kunnan o

min

ais

uudet erin

om

ais

iksi, o

ngelm

ia o

li tie

donsaannis

sa. P

otila

at

arv

ioiv

at om

ato

imis

uuden t

ukem

isen ja

jä

nnityksen lie

vittä

mis

en v

ähem

män o

nnis

tuneeksi kuin

sairaanhoitaja

t. H

oitajie

n k

ritiik

ki kohdis

tui kiir

eis

een ilm

apiir

iin,

potila

alle

annetu

n a

jan n

iukkuute

en ja

potila

iden p

itkiin

odotu

saik

oih

in. M

erk

ittä

vim

mät

potila

iden h

oitokokem

uksiin

vaik

utt

aneet ta

usta

tekijä

t oliv

at ik

ä,

työelä

män t

ilanne, siv

iilis

ääty

, koulu

tus, aik

ais

em

mat le

ikkaukset, a

neste

sia

muoto

, m

uis

tikuvie

n

selk

eysle

ikkausosasto

lla o

losta

, le

ikkauksen s

uoritt

am

ien

päiv

ysty

s-

tai ele

ktiiv

isenä toim

enpiteenä,

pre

opera

tiiv

inen

tapaam

inen k

irurg

in ja a

neste

sia

lääkärin

kanssa s

ekä le

ikkausta

ja

aneste

sia

a k

oskevan tie

don m

äärä

.

Perio

pera

tiiv

isen h

oitoty

ön la

adun

mitta

am

inen ja

arv

ioim

inen s

ekä

potila

an o

salli

stu

min

en t

ähän

pro

sessiin

.

Luoto

la, V

. , K

oiv

ula

, M

.,

Munnukka T

., &

Åste

dt-

Kurk

i P

.2003. T

ehosairaanhoitajie

n

am

matilli

nen p

äte

vyys ja

kvalif

ikaatio

vaatim

ukset.

Hoitotie

de 1

5(5

): 2

33

-243.

Str

uktu

roitu k

ysely

kahden

ylio

pis

tolli

sen s

airaala

n t

eho

-osasto

jen

sairaanhoitajil

le (

n=

112).

Mitta

ri

muokattu H

ildenin

(1999)

kehittä

mästä

m

itta

rista

tehohoitoty

öhön s

oveltuvaksi.

Tä

rkeim

mät kvalif

ikaatio

vaatim

ukset:

-e

ett

isyys,

-äänetö

n a

mm

attitaito ja in

tuitiiv

isuus

-arv

ot

ja a

sente

et, -

itsenäis

yys ja p

äätö

ksente

ko h

oitoty

össä

-erity

isala

n tie

to ja

tie

don s

oveltam

inen

-k

onta

ktit

potila

an ja

om

ais

ten k

anssa

-muuto

ksenhalli

nta

ja

ohja

usta

idot

Te

hosairaanhoitajie

n a

mm

atilli

nen

päte

vyys s

isältää e

rity

isiä

, ala

lle

om

inais

ia k

valif

ikaatio

vaatim

uksia

.

L

iite

tau

lukko

1 (

12/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

Mere

toja

, R

. 2003.

Nurs

e

Com

pete

nce S

cale

. T

uru

n

ylio

pis

to. V

äitöskirja

.

Syste

ma

attin

en k

irja

llisuuskats

aus;

755

art

ikkelia

, K

ysely

t (n

=122);

sairaanhoitaja

t, o

sasto

nhoitaja

t,

ylih

oitaja

t ja

(n=

26);

hoitoty

ön

asia

ntu

ntija

t; s

isällö

n a

naly

ysi.

Tila

sto

lliset m

enete

lmät.

Indik

aattorie

n s

isältövalid

iteetti;

asia

ntu

ntija

ryhm

ä (

n=

12,

n=

5)

NC

S (

Nurs

e c

om

pete

nce s

cale

)-m

itta

ri,

Six

-Dim

ensio

ns S

cale

of N

urs

ing

Perf

orm

ance

-mitta

ri,

Sairaanhoitaja

t ja

osasto

nhoitaja

t arv

ioiv

at

sairaanhoitajie

n

am

mattip

äte

vyyden h

yväksi. K

ork

eat

päte

vyysarv

ot

tuliv

at

Tila

nte

iden h

alli

nnassa, A

utt

am

is-

ja t

ark

kailu

tehtä

vässä, m

ata

lin

am

mattip

äte

vyys L

aadun v

arm

istu

ksen a

lueella

.

Erity

isesti leik

kaussale

issa t

yöskente

levie

n s

airaanhoitajie

n ja

heid

än o

sasto

nhoitajie

nsa a

rvio

imat

am

mattip

äte

vyyspro

fiili

t ero

siv

at m

uis

ta r

yhm

istä

: H

e a

rvio

ivat

om

an

am

mattip

äte

vyyte

nsä k

aik

illa

tasoill

a (

auttam

inen, tila

nnehalli

nta

, ta

rkkailu

tehtä

vä,

työro

oli,

hoitoto

imen h

alli

nta

, opett

am

inen-

ohja

am

inen,

laadun v

arm

istu

s)

alh

ais

em

mik

si kuin

muut.

Erity

isesti tark

kailu

tehtä

vä ja

opettam

inen

-ohja

am

inen o

livat

mata

lam

pia

verr

att

una m

uih

in.

Mitta

ri o

n h

elp

po ja

käytt

ökelp

oin

en

apuvälin

e s

airaanhoitaja

n

am

mattip

äte

vyyden a

rvio

innis

sa.

Sairaanhoitajie

n a

mm

att

ipäte

vyyd

en

kehittä

mis

en e

delly

tys o

n,

että

arv

ioin

nis

sa k

äyte

tään t

iete

elli

sesti

testa

ttuja

arv

ioin

tivälin

eitä ja

arv

ioin

nis

sa o

vat m

ukana s

ekä

sairaanhoitaja

t että e

sim

iehet.

Leik

kaus-a

neste

sia

sairaanhoitajie

n

roolin

ja

am

mattip

äte

vyyden t

utk

imis

ta

on lis

ätt

ävä.

Mäkip

eura

, J., M

ere

toja

, R

., V

irta

-H

ele

niu

s, M

. &

Hupli,

M.

2007.

Sairaanhoitaja

neuro

logis

essa

toim

inta

ym

päristö

ssä.

Am

matilli

nen p

äte

vyys, to

imin

nan

tih

eys ja t

äydennyskoulu

tuksen

haaste

et. H

oitotie

de 1

9 (

3),

152

-162.

Sairaanhoitaja

t (n

=75)

kysely

tutk

imus

,2004. V

asta

uspro

sentt

i 65%

( n

=49).

A

mm

attip

äte

vyysm

itta

ri (

NC

S),

jossa

käyte

ttiin

VA

S-a

ste

ikkoa 0

-100.

Tila

sto

llin

en a

naly

soin

ti; S

PS

S

Win

dow

s 1

1.0

-ohje

lma

lla, fr

ekvenssit,

pro

sentt

ijakaum

at, t

unnuslu

vut.

Sum

mam

uuttuja

t, v

aria

nssia

naly

ysi

(AN

OV

A),

Kru

skall-

Walli

s-t

esti

(merk

itsevyys).

Sairaanhoitaja

t arv

ioiv

at

am

matilli

sen p

äte

vyyte

nsä k

eskim

äärin

hyväksi.

- parh

ain

päte

vyys t

ark

kailu

tehtä

vis

sä

- eritt

äin

hyvä p

äte

vyys p

otila

an v

oin

nin

analy

soim

isessa ja

potila

an h

enkis

en t

uen tarp

een t

unnis

tam

isessa

- eritt

äin

hyvää e

ett

isen a

rvoperu

sta

n o

hja

tessa p

äätö

ksente

koa

-

kohta

lais

en h

yvää t

utk

imustie

don h

yödyntä

mis

essä

-h

eik

oin

ta la

adunvarm

istu

ksessa

Opis

to-a

ste

en tutk

innon s

uorittaneet sairaanhoitaja

t arv

ioiv

at

päte

vyyte

nsä p

are

mm

aksi kaik

illa

am

mattip

äte

vyyden o

sa

-alu

eill

a k

uin

terv

eysala

n a

mm

attik

ork

eakoulu

tutk

innon

suoritt

aneet. V

akituis

essa t

oim

essa o

levat

arv

ioiv

at m

yös

pare

mm

aksi itsensä k

uin

toim

ensija

isuudessa o

levat.

Työkokem

uksella

ei ollu

t selv

ää y

hte

ytt

ä a

mm

atilli

sen

päte

vyyden t

asoon.

Tu

loste

n lu

ote

ttavuute

en s

aattaa

vaik

utt

aa s

airaanhoitajie

n o

man

arv

ioin

nin

subje

ktiiv

isuus. K

uitenkin

ty

öelä

mässä toim

ievie

n

sairaanhoitajie

n a

mm

atilli

nen p

äte

vyys

on h

yvää ja

la

aja

-ala

ista

. T

äydennyskoulu

tusto

iveet ja

kautu

ivat

kaik

ille

am

matilli

sen p

äte

vyyden o

sa

-alu

eill

e. P

äte

vyysta

son a

rvio

inti a

utt

aa

täydennyskoulu

tusta

rpeen

täsm

entä

mis

essä s

ekä

kehityskeskuste

luje

n p

ohja

na.

Jatk

otu

tkim

uksia

kohdennettava

henkilö

stö

n täydennyskoulu

tukseen,

sen v

aik

utu

ksiin

oppim

istu

loksin

a s

ekä

potila

shoid

on la

atu

un.

Nurm

inen, R

.2000. In

tuitio

ja

hilj

ain

en t

ieto

hoitoty

össä.

Kuopio

n y

liopis

to. V

äitöskirja

.

Te

em

akysely

ja

haasta

ttelu

(n=

153)

sairaanhoitaja

a, kätilö

ä,

terv

eydenhoitaja

a.

Gro

unded t

heory

-menete

lmä

; ja

tkuva

vert

aile

va a

naly

ysi.

Kuvaile

va m

alli

hoitoty

ön t

iedosta

, jo

ka jäsensi in

tuitio

n, sen

merk

ityksen, m

erk

itysyhte

ydet ja

luote

ttavuuden h

oitoty

össä.

Intu

itio

on s

isäis

en t

unte

en k

autt

a s

aavute

ttu v

älit

ön t

ieto

isuus ja

hilj

ais

uus, jo

ka jo

hta

a u

ute

en m

erk

itykselli

seen tie

toon. S

e o

n

subje

ktiiv

ista

, erila

iste

n a

sio

iden y

htä

aik

ais

ta k

äsittä

mis

tä ja

ym

märt

äm

istä

, jo

ka s

ynty

y ihm

isen k

ohta

am

isessa ja

konkre

ettis

essa h

oitoty

ön toim

innassa.

Tie

toa v

oid

aan h

yödyntä

ä h

oitoty

ön

suoritu

svaatim

uste

n ja

hoitajie

n

am

matilli

sen k

ehitty

mis

en

määritt

äm

isessä ja a

rvio

innis

sa.

Pale

se, A

.& In

fanti ,S

. 2006.

Th

e

Experie

nces o

f N

urs

es w

ho

part

icip

ate

in

aw

ake c

ranio

tom

y

pro

cedure

s.

A

OR

N J

ourn

al 84(5

):811

-826.

Instr

um

ento

ivat hoitaja

t (n

=9)

Phenom

enolo

gin

en t

utk

imus; hoitajie

n

kirjo

itta

mat

dokum

entit

om

asta

kokem

uksesta

toim

enpiteestä

, jo

ssa

taju

issaan o

levalle

potila

alle

tehdään

cra

nio

tom

ia (

ka

llon a

vaus).

S

isällö

n a

naly

ysi.

Here

illä

ole

van p

otila

an h

oito toim

enpiteen a

ikana o

li haaste

elli

sem

paa k

uin

nukute

tun p

otila

an.

Leik

kausasento

on

kiin

nitettiin

enem

män h

uom

iota

. O

salli

stu

min

en toim

enpiteeseen

vaati e

nem

män o

saam

ista

ja v

aik

utt

i em

otio

naalis

esti

voim

akkaam

min

kuin

perin

tein

en m

enete

lmä.

Leik

kauste

kniik

oid

en k

ehitty

min

en

edelly

ttää instr

um

ento

ivilt

a h

oitajil

ta

yhä v

aativam

paa a

mm

atilli

sta

päte

vyytt

ä.

Rile

y,

R. &

Mania

s, E

. 2006.

Govern

ing t

ime in

opera

tin

g

room

s. Journ

al of

Clin

ical

Nurs

ing.

2006;1

5(5

):546

- 553.

Austr

alia

.

Leik

kaushoitaja

t (n

=11)

Etn

ogra

finen

tutk

imus; kahden v

uoden a

ikana 3

eri

leik

kausyksik

köstä

: havannoin

ti,

haasta

ttelu

, päiv

äkirja

me

rkin

nät:

Sis

ällö

n a

naly

ysi.

Hoitaja

t käyttiv

ät

henkilö

kohta

ista

tie

toaan y

ksittä

isen k

irurg

in

tavois

ta s

elv

itäkseen ja k

ontr

olo

idakseen toim

inta

a. H

oitaja

t aja

tteliv

at kirurg

eja

aik

aan s

idotu

in t

erm

ein

ja

mu

okkasiv

at

hyväksym

istä

än toim

enpiteeseen k

äyte

tyn a

jan m

ukais

esti.

Hoitajil

la o

n e

nem

män v

altaa le

ikkausyksik

öis

sä k

uin

on k

uviteltu,

kie

rtote

itse h

e k

äyttävät sitä.

Te

hokas t

iimityöskente

ly v

aatii

jokais

elta t

iimin

jä

seneltä p

are

mpaa

tois

en t

yön y

mm

ärt

äm

istä

.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Palese%20A%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=PubMed&Cmd=Search&Term=%22Infanti%20S%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Riley%20R%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Manias%20E%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

L

iite

tau

lukko

1 (

13/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

Robin

son,

R. &

McIn

tosh, S

.2002.

Th

e s

cru

b p

ractitio

ner

and t

he

firs

t assis

tant

role

.

British J

ourn

al of P

erio

pera

tive

Nurs

ing 1

2(1

1):

409-4

13.

Ta

ysid

e U

niv

ers

ity H

ospitals

Tru

st. T

he

Univ

ers

ity o

f D

undee:

Asia

ntu

ntija

ryhm

än tekem

ä a

uditoin

ti

Instr

um

ento

ivan h

oitaja

n tehtä

viä

hoitaa m

onen e

ri k

oulu

tuksen

saaneet

henkilö

t. K

oulu

tusta

usta

ei ole

vert

ailu

kelp

oin

en

keskenään.

Henkilö

stö

n r

oolie

n s

elk

iyttäm

ien ja

tehtä

vie

n t

äsm

entä

min

en o

n t

ärk

eää.

Instr

um

ento

ivan h

oitaja

n

tausta

koulu

tus o

n s

elk

iyte

ttävä.

TIL

AN

NE

HA

LL

INT

A-

JA

P

ÄÄ

TÖ

KS

EN

TE

KO

KY

KY

Coopm

ans, V

. &

Bid

dle

, C

. 2008.

CR

NA

perf

orm

ance u

sin

g a

handheld

, com

pute

rized,

decis

ionm

akin

g a

ir d

urin

g c

ritical

events

in a

sim

ula

ted

encvironm

ent: a

me

thodolo

gic

in

quiry.

AA

NA

Journ

al 76(1

): 2

9-

35.

Kokeelli

nen h

avain

noin

titu

tkim

us; 4

aneste

sia

hoitaja

a k

äyttiv

ät kahdessa e

ri

sim

ulo

idussa a

neste

sia

tila

nte

essa

apuna t

ieto

koneavuste

ista

päätö

ksente

ko

-ohje

lma

a(C

AD

M

/Com

bute

r-assis

ted d

ecis

ion m

akin

g):

tila

nte

et arv

ioitiin

hoitajie

n k

äytt

äm

än

aja

n ja

hoitopäätö

ste

n s

uhte

en

Yksi hoitajis

ta k

äytt

i vähem

män a

ikaa o

ikean d

iagnoosin

ja

hoitopäätö

ksen tekoon C

AD

M:n

kanssa, to

iset kolm

e h

oitaja

a

enem

män k

uin

ilm

an C

AD

M:ia

.

Sim

ula

atio

tila

nne v

aik

utt

i hoitajie

n a

jan k

äyttöön.

Aneste

sia

hoitajie

n k

äyttäm

ää

tie

tokoneavuste

ista

päätö

ksente

ko-

ohje

lmaa s

uositella

an testa

ttavaksi

aute

ntt

isis

sa o

losuhte

issa o

ikeid

en

potila

iden k

anssa.

Hin

tsala

, A

.2005. A

uto

nom

ia

am

matista

pois

tum

isen

ennakoija

na h

oitoty

össä. N

ais

- ja

m

ieshoitajie

n a

rvio

intia

ja

vert

ailu

a p

äätö

ksente

osta

, päte

vyydestä

, ty

ön t

ärk

eydestä

ja

jo

hta

mis

esta

hoitoty

össä.

Väitöskirja

.

Sairaanhoitaja

liito

n jäsenet; o

sitettu

satu

nnais

oto

s (

n=

1200).

Kysely

; tila

sto

llin

en k

äsitte

ly (

fre

kvenssit, %

-lu

vut,

keskia

rvot, P

ears

onin

korr

ela

atio

kerr

oin

, pääkom

po

nenttia

naly

ysi, lo

gis

tin

en

regre

ssio

, t-

testi, khiin

neliö

-testi.

Answ

erT

ree

-analy

ysi (p

äätö

ksiin

vaik

. kriittiset ta

itekohdat)

Kaksi kolm

asosaa k

oki ole

vansa r

iippum

att

om

ia m

uis

ta

hoitoty

önte

kijö

istä

päätö

ksiä

tehdessään.

Päätö

ksente

ossa:

- nais

ten o

min

ais

uus:

oik

eudenm

ukais

uus, vastu

u p

otila

sty

össä,

päätö

ksente

kovalta t

yöyhte

isöis

sä

- m

ieste

n o

min

ais

uus:

itsenäis

yys p

otila

sty

ön p

äätö

ksente

ossa,

itsenäis

yys p

äätö

ksiin

vaik

uttam

isessa t

yöyhte

isöis

sä

H

oitoty

ön t

ärk

eäksi kokem

isessa:

- nais

ten o

min

ais

uus:

palk

itseva p

otila

an a

nta

ma

pala

ute

, epäta

sa-a

rvois

uus t

yönte

kijä

nä (

nais

et arv

ioiv

at m

ieste

n

pääsevän h

elp

om

malla

) -

mie

ste

n o

min

ais

uus: sis

äin

en t

asapain

o

Am

matilli

nen p

äte

vyys:

- nais

ten o

min

ais

uus: koulu

tuksen a

rvostu

s,

aktiiv

inen

tie

donhankin

ta,

- m

ieste

n o

min

ais

uus:

vaik

utu

svalta

A

uto

nom

inen jo

hta

min

en:

- nais

en o

min

ais

uus:

tyyty

väis

yys o

rganis

aatio

n jo

hta

mis

een

- m

ieste

n o

min

ais

uus:

lähijo

hta

jan tuki

Am

matin

vaih

toa o

li hark

innut kolm

asosa n

ais

- ja

lä

hes p

uole

t m

ieshoitajis

ta. K

riittisim

mät te

kijä

t oliv

at

työn tärk

eäksi

kokem

inen, jo

hta

min

en, ik

ä,

itsenäis

yys h

oitoty

össä,

työn

innostu

s, koulu

tuksen a

rvostu

s,

am

mattitaid

on p

äiv

itys,

työsuhte

en m

äärä

aik

ais

uus ja

ura

lla e

tenem

inen.

Nais

hoitajie

n a

uto

nom

iapro

fiili

on

epäselv

em

pi ja

haja

utu

neem

pi kuin

m

ieste

n. N

ais

ille h

oitoty

ö n

äyttäis

i lii

ttyvän e

läm

änte

htä

vään. P

otila

an

hoitoa k

oskevis

sa p

äätö

ksis

sä

auto

nom

ia e

i ole

heill

e t

ärk

ein

tä.

Mie

het

ovat

itsenäis

em

piä

, lä

hem

pänä

halli

nto

a ja h

eid

än t

oim

inta

ansa o

hja

a

ura

suunta

utu

neis

uus ja

ura

lla

ete

nem

inen.

Mere

toja

, R

., L

ein

o-K

ilpi, H

. &

K

aira, A

.M. 2004.

Com

parison o

f nurs

e c

om

pete

nce in d

iffe

rent

hospital w

ork

environm

ents

.

Journ

al of N

urs

ing M

anagem

ent.

12(5

):329-3

36.

Vuodeosasto

jen, päiv

ysty

syksik

ön,

teho-o

sasto

n ja le

ikkausyksik

ön

sairaanhoitaja

t (

n=

593).

Kysely

tutk

imus

(7 k

om

pete

nssi-

alu

ett

a ; V

AS

-skaala

.)

Tila

sto

lliset analy

ysim

enete

lmät.

Hoitajie

n n

äkem

ys o

masta

kom

pete

nssis

taan o

li hyvää.

Para

sta

osaam

ista

heid

än m

iele

stä

än o

li tila

nte

iden h

alli

nnassa,

auttam

is-

ja t

ark

kailu

tehtä

vis

sä (

VA

S k

a 6

8-6

9)

ja h

uonoin

ta la

adun

halli

nnassa (

VA

S-k

a 5

6).

Leik

kaus-

ja a

neste

sia

hoitaja

t m

erk

itsiv

ät itselle

en a

lem

pia

kom

pete

nssia

rvoja

kuin

muut

hoitaja

t. K

orr

ela

atio

iä

n,

työkokem

uksen p

ituuden ja its

earv

ioid

un

osaam

ista

son v

älil

lä o

li positiiv

inen.

Kom

pete

nssie

n a

rvio

innis

sa o

n e

roja

yksik

öitte

n v

älil

lä.

Hoitaja

n s

pesifi te

oria

tieto

ja s

iihen

peru

stu

va k

om

pete

nssi to

delli

sen

hoitoty

ön s

isällö

stä

selk

eytt

ää h

oid

on

laadun k

ehittä

vis

tä.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Robinson%20R%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22McIntosh%20S%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Meretoja%20R%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Leino-Kilpi%20H%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov.ezproxy.uku.fi:2048/sites/entrez?Db=pubmed&Cmd=Search&Term=%22Kaira%20AM%22%5BAuthor%5D&itool=EntrezSystem2.PEntrez.Pubmed.Pubmed_ResultsPanel.Pubmed_RVAbstractPlus

L

iite

tau

lukko

1 (

14/1

4)

TE

EM

A /

Tu

tkim

us

Ain

eis

tot

ja m

en

ete

lmät

Keskeis

et

tulo

kset

Jo

hto

päätö

kset

Nis

kanen,M

., V

akkuri, A

.,

Mere

toja

,O. &

Ala

huhta

, S

. 2004.

Aneste

sia

lääkärin

ja –

sairaanhoitaja

n v

älin

en työnja

ko.

Lääkärile

hti 5

9(2

0):

2153

-2157.

Kysely

tutk

imu

s: A

neste

sia

lääkärit

(n=

76)

ja o

sasto

nhoitaja

t (n

=32)

45 e

ri

sairaala

sta

. T

ilasto

lliset

analy

ysim

enete

lmät.

Aneste

sia

toim

innan h

enkilö

stö

resurs

sit: aneste

sia

lääkärivaje

on

suure

mpi kuin

aneste

sia

hoitaja

vaje

. T

yönja

on n

ykykäytä

ntö

melk

o y

hte

näin

en,

ylil

ääkärie

n ja

osasto

nhoitajie

n n

äkem

yksis

sä e

roja

aneste

sia

hoitaja

n

suoritt

am

inen tehtä

vie

n s

uhte

en. V

ain

harv

a h

alu

si, e

ttä

aneste

sia

hoitaja

hoitais

i yle

isaneste

sia

n a

lusta

lo

ppuun ilm

an

aneste

sia

lääkärin lä

snäolo

a.

Aneste

sia

toim

innasta

vastu

ussa o

levat

pitävät

nykyis

tä t

yönja

koa m

elk

o

toim

ivana. A

neste

sia

hoitajie

n k

oulu

tus

koeta

an r

iittä

mä

ttöm

äksi eik

ä

sairaanhoitaja

n toim

ivaltuuksie

n

lisääm

iseen o

le t

arv

etta.

Perr

y,

T. 2005. T

he c

ert

ifie

d

regis

tere

d n

urs

e a

nesth

etist:

occupatio

nal re

sponsib

ilities,

perc

eiv

ed s

tressors

, copin

g

str

ate

gie

s, and w

ork

re

latio

nship

s. A

AN

A J

ourn

al

73(5

):351-3

56.

Laadulli

nen k

ysely

: sis

ällö

n a

naly

ysi.

Aneste

sia

hoitaja

t (C

RN

A,n

=20)

ja

työparit

(n=

15).

Työperä

iset str

essitekijö

itä o

livat potila

an h

oitotila

nne,

aneste

sia

hoitoty

ö y

leensä, ty

öpaik

an h

enkilö

suhte

et, r

iittä

mä

tön

valm

ista

utu

min

en o

pera

atio

on, le

ikkaussaliy

mpäristö

ja f

yysis

et

str

essitekijä

t.

Selv

iyty

mis

kein

oin

a m

ain

ittiin

keskitty

min

en p

otila

an h

oitoon,

huum

orin k

äyttö, huole

naih

eid

en e

siin

tuonti, om

at

henkilö

kohta

iset

harr

astu

kset.

Työnanta

jien o

n p

yrittävä v

ähentä

mään

str

essitekijö

itä e

ri k

ein

oin

. E

sim

. A

neste

sia

hoitajil

le t

ehtä

viä

str

essim

itta

uksia

suositeltiin

.

Sto

bin

ski, J

. 2008. P

erio

pera

tive

Nurs

ing C

om

pete

ncy. A

OR

N

Journ

al 88(3

):417

-436.

Kirajll

isuuskats

aus ja s

isällö

n a

naly

ysi

Perio

pera

tiiv

iste

n s

airaanhoitajie

n

koulu

tusohje

lmis

ta (

n=

13).

Ohje

lmie

n

sis

ällö

n s

uhde k

oulu

tuksen p

ituute

en,

klii

nis

een k

okem

ukseen (

harjo

itte

luun)

ja h

oitajie

n p

äte

vyyte

en.

Yhte

istä

sis

ältöä o

petu

ssuunnitelm

issa e

i ole

. V

ain

3 k

oulu

tusohje

lma

a n

oudatti A

OR

N:n

suositte

lem

aan ja

sta

ndard

oim

aa p

erio

pera

tiiv

isen h

oitoty

ön la

atu

vaatim

uksia

ja

käytä

nte

itä.

Yhte

isen t

eore

ettis

en tausta

n ja

hoitoty

ön o

rie

nta

atio

n p

uute

vaik

eutt

aa

perio

pera

tiiv

iste

n s

airaanhoitajie

n

päte

vöitym

istä

. K

liin

isen k

okem

uksen

ja a

mm

atilli

sen p

äte

vyyden y

hte

yttä o

n

selv

itettävä lis

ää.

LIITETAULUKKO 2. Leikkaushoitajan ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien

ja kirurgien (n=589) näkemysten mukaan.

Leikkaushoitajan Ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot (34; ka 4,5 – 5.0) pätevyysosa-alueet ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Tarkkailu- ja - hallitsee käsien kirurgisen desinfektion hoitotoimien hallinta (15) - hallitsee steriilin pukeutumisen leikkausvaatteisiin - hallitsee steriilien käsineiden pukemisen ja niiden oikean käytön - peittelee potilaan toimenpidealueen steriilisti - ehkäisee peittelymateriaaleista ym. aiheutuvia ihokomplikaatioita - varmistaa potilaan toimenpidealueen (puolisuus, paikka) - hallitsee ko. toimenpiteen instrumentaation - tekee sidetarvikkeiden tarkistuslaskun ontelon sulkemisen yhteydessä - peittelee haavan aseptisten sääntöjen mukaisesti - desinfioi potilaan ihon aseptiikan sääntöjä noudattaen - hallitsee käsidesinfektion - toimii eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti - tietää ja toimii itse uusimman aseptisen tiedon mukaisesti - valvoo aseptiikan toteutumista kaikessa toiminnassa - hallitsee elvytyksen Hoitoympäristö ja - tietää toimenpiteessä tarvittavat instrumentit, välineet ja laitteet työskentelyolosuhteet - varaa tarvittavat instrumentit, tarvikkeet, välineet ja laitteet ennen toimenpidettä valmiiksi (8) - tarkistaa tarvittavien instrumenttien, välineiden ja laitteiden toiminnan ennen toimenpidettä - huolehtii välineellisestä toimintavalmiudesta - huolehtii instrumenttipöydän steriliyydestä ja järjestyksestä - laskee toimenpiteessä tarvittavat sidetarvikkeet, neulat ym. - kontroloi toimenpiteessä käytetyt tarvikkeet ja isntrumentit - hallitsee instrumenttien, välineiden ja laitteiden oikean käsittelyn toimenpiteen jälkeen Tilannehallinta- ja - korjaa virheellisen aseptisen menettelyn päätöksentekokyky (5) - tietää potilaalle tehtävän kirurgisen toimenpiteen ja sen kulun - tunnistaa hengenvaaralliset tilanteet - tunnistaa mahdolliset hätätilanteet - seuraa toimenpiteen aikaista vuotoa ja informoi sen määrästä Leikkaushoitajan - tietää steriliyyden vaatimukset tehtäväkuva (3) - toimii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti - käsittelee potilaasta otettuja näytteitä oikein Yhteistyö- ja - laittaa potilaalle optimaalisen leikkausasennon yhteistyössä muun tiimin kanssa tiimitaidot (2) - toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä Viestintä- ja - kirjaa / dokumentoi hoitotiedot ja – tapahtumat totuudenmukaisesti tietotekniikkataidot sekä dokumentaatio (1)

LIITETAULUKKO 3. Leikkaushoitajan hallittavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien

(n=589) näkemysten mukaan.

Leikkaushoitajan Hallittavat hoitotyön toiminnot (32; ka 4 – 4,49) pätevyysosa-alueet ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Yhteistyö- ja - laittaa potilaalle optimaalisen leikkausasennon yhteistyössä kirurgin kanssa tiimitaidot (9) - antaa leikkaustiimin jäsenille palautetta - puuttuu toimintaan, jos havaitsee anestesiologin/kirurgin tekevän virheen - puuttuu toimintaan, jos havaitsee anestesiahoitajan/leikkaushoitajan tekevän virheen - hallitsee vuorovaikutustaidot ja sujuvan yhteistoiminnan - hallitsee ohjaustaidot - osaa luottamusta herättävän non-verbaalisen kommunikoinnin - ohjaa tarvittaessa jokaista leikkaustiimin jäsentä - purkaa potilaan leikkausasennon yhdessä muun tiimin kanssa Tarkkailu- ja - ehkäisee leikkausasennosta johtuvat komplikaatiot hoitotoimien hallinta (6) - hallitsee eristyskäytännöt - hallitsee toimenpiteen aikaisen kudoskäsittelyn ja instrumenttien oikean käyttökohteen - hallitsee ommelaineiden ominaisuudet ja käyttöindikaatiot - hallitsee erilaisten dreenien käytön ja merkitsemisen - toimii leikkaussalissa aseptisesti oikein toimenpiteen loputtua (roskat, pyykit ym.) Viestintä- ja - kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdonmukaisesti tietotekniikkataidot - kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan sekä dokumentaatio saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat (5) - osaa hoitotyön sähköisen kirjaamisen - hallitsee tietoja viestintätekniikan peruskäytön - tiedottaa ja ohjaa muuta henkilöstöä salitilanteesta Leikkaushoitajan - on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehtii potilaan turvallisuudesta tehtäväkuva (5) - huolehtii potilaan intimiteettisuojasta - toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaatteet - huolehtii potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen - varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen Tilannehallinta- ja - ennakoi itsenäisesti toimenpiteen aikana tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaan päätöksentekokyky (4) - tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja annostelun - arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin - priorisoi toimintaansa tilanteen mukaan Hoitoympäristö ja - valmistelee leikkaussalin (lämpö, kosteus, ilmanvaihto) toimenpidettä varten työskentelyolosuhteet - hallitsee leikkausyksikössä käytössä olevat sterilointimenetelmät (3) - hallitsee implanttien, proteesien, siirteiden ym. oikean käsittelyn

LIITETAULUKKO 4. Leikkaushoitajan osattavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien


Leikkaushoitajan Osattavat hoitotyön toiminnot (27; ka alle 4) pätevyysosa-alueet ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tilannehallinta- ja - kerää tiedot kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista, päätöksentekokyky (8) joilla voi olla merkitystä toimenpiteen kannalta - haastattelee potilasta selvittääkseen mahdolliset perussairaudet, yliherkkyydet, potilaan henkisen tilan ja muut anestesiaan ja toimenpiteeseen vaikuttavat tekijät - tietää kirurgisessa toimenpiteessä käytettävien lääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit - tietää kirurgisessa toimenpiteessä käytettävien lääkkeiden haitta- ja sivuvaikutukset - tietää anestesiassa käytettävät lääkkeet - tulkitsee toimenpiteessä käytettävien laitteiden tuottamaa tietoa ja osaa suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen - tietää vuodon korvausperiaatteet - tuntee eri anestesiamuodot; niiden edut, haitat, vasta-aiheet sekä riskit Leikkaushoitajan - vastaanottaa potilaan leikkausyksikköön ja on läsnä raporttitilanteessa tehtäväkuva (7) - ohjaa ja tukee potilasta hänen yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti - osallistuu anestesian aloitukseen - tuntee potilaan perussairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet - huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta - kutsuu kirurgin leikkaussaliin - toimii tarvittaessa assistenttina toimenpiteen aikana Tarkkailu- ja - omaa luvan ja valmiudet suonensisäisten lääkkeiden antoon hoitotoimien hallinta (6) - avaa perifeerisen suoniyhteyden - tuntee ja hallitsee erilaiset lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet - tarkkailee ja arvioi potilaan tilaa ilman valvontalaitteita - hallitsee ortopedisten vetolaitteiden käytön - sulkee ihohaavan ommelainetta (synteettinen, orgaaninen, metalli) käyttäen Viestintä- ja - tutustuu ennalta potilaan taustatietoihin ja terveydentilaan potilaskertomuksen avulla tietotekniikkataidot - potilaan taustatietojen, toivomusten, kliinisen tutkimuksen ja laboratoriotulosten sekä dokumentaatio perusteella tekee potilaalle leikkaushoitosuunnitelman yhdessä kirurgin kanssa (4) - tarkistaa potilaalle määrätyn esilääkityksen ja antotavan sekä varmistaa esilääkkeen annon - tarkistaa potilaalle tulevan anestesiamuodon Yhteistyö- ja - purkaa potilaan leikkausasennon yhdessä kirurgin kanssa tiimitaidot (1) Hoitoympäristö ja - käyttää tarvittavia röntgen, laser ym. laitteita työskentelyolosuhteet (1)

LIITETAULUKKO 5. ASEPTIIKKA- JA TURVALLISUUS – osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (25 toimintoa)

intraoperatiivisessa hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.

Leikkaushoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %

- hallitsee käsien kirurgisen desinfektion 8 1 1 0 42 7 538 91 589 100 - hallitsee steriilin pukeutumisen 8 1 1 0 32 5 548 93 589 100 leikkausvaatteisiin - hallitsee steriilien käsineiden pukemisen 9 2 1 0 32 5 547 93 589 100 ja käytön - peittelee potilaan toimenpidealueen 8 1 2 0 75 13 504 86 589 100 steriilisti - varmistaa potilaan toimenpidealueen 11 2 13 2 132 22 433 74 589 100 (puolisuus, paikka) - hallitsee käsidesinfektion 10 2 7 1 133 23 439 75 589 100 - toimii eri puhtausluokkien toimenpiteissä 10 2 5 1 171 29 403 68 589 100 ohjeiden mukaisesti - korjaa virheellisen aseptisen menettelyn 14 2 108 18 215 37 252 43 589 100 - tietää toimenpiteessä tarvittavat 9 2 12 2 335 57 233 40 589 100 instrumentit, välineet ja laitteet - tietää steriliyyden vaatimukset 10 2 9 2 232 39 338 57 589 100 - laskee toimenpiteessä tarvittavat 11 2 4 1 66 11 508 86 589 100 sidetarvikkeet, naulat ym. - varaa tarvittavat instrumentit, tarvikkeet, 10 2 8 1 134 23 437 74 589 100 välineet ja laitteet ennen toimenpidettä valmiiksi - valvoo aseptiikan toteutumista kaikessa 12 2 27 5 277 47 273 46 589 100 toiminnassa - tietää potilaalle tehtävän kirurgisen 11 2 62 11 331 56 185 31 589 100 toimenpiteen ja sen kulun - desinfioi potilaan ihon aseptiikan 16 3 10 2 221 38 342 58 589 100 sääntöjä noudattaen - tarkistaa tarvittavien instrumenttien, 11 2 21 4 219 37 338 57 589 100 välineiden ja laitteiden toiminnan ennen toimenpidettä - laittaa potilaalle optimaalisen leikkausasennon 10 2 37 6 153 26 389 66 589 100 yhteistyössä muun tiimin kanssa - tietää ja toimii itse uusimman aseptisen 12 2 29 5 290 49 258 44 589 100 tiedon mukaisesti - huolehtii välineellisestä toiminta- 14 2 54 9 300 51 221 38 589 100 valmiudesta - ehkäisee leikkausasennosta 20 3 78 13 356 60 135 23 589 100 johtuvat komplikaatiot - ehkäisee peittelymateriaaleista ym. 13 2 86 15 343 58 147 25 589 100 aiheutuvia ihokomplikaatioita - huolehtii potilaan lämpötasapainosta 37 6 154 26 307 52 91 15 589 100 eri menetelmin - hallitsee leikkausyksikössä käytössä 54 9 73 12 306 52 156 27 589 100 olevat sterilointimenetelmät - hallitsee erityskäytännöt 17 3 67 11 362 62 143 24 589 100 - toimii leikkaussalissa aseptisesti oikein 18 3 49 8 289 49 233 40 589 100 toimenpiteen loputtua (roskat, pyykit ym.)

LIITETAULUKKO 6. DOKUMENTOINTI JA KOMMUNIKOINTI – osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (17 toimintoa)



- osaa luottamusta herättävän non- 25 4 185 31 330 56 49 8 589 100 verbaalisen kommunikaation - ohjaa tarvittaessa jokaista leikkaustiimin 53 9 251 43 218 37 67 11 589 100 jäsentä - hallitsee ohjaustaidot 29 5 149 25 352 60 59 10 589 100 - puuttuu toimintaan, jos havaitsee leikkaus/ 82 14 197 33 191 32 119 20 589 100 anestesiahoitajan tekevän virheen - toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat 24 4 105 18 341 58 119 20 589 100 ja hoitotyön periaatteet - puuttuu toimintaan, jos havaitsee 214 36 147 25 165 28 63 11 589 100 anestesiologin/kirurgin tekevän virheen - hallitsee vuorovaikutustaidot ja sujuvan 15 3 131 22 366 62 77 13 589 100 yhteistyön - tiedottaa ja ohjaa muuta henkilöstöä 30 5 167 28 290 49 102 17 589 100 salitilanteesta - purkaa potilaan leikkausasennon 12 2 21 4 190 32 366 62 589 100 yhteistyössä muun tiimin kanssa - antaa leikkaustiimin jäsenille palautetta 53 9 313 53 185 31 38 7 589 100 - toimii lainsäädännön, asetuksien ja 19 3 29 5 307 52 234 40 589 100 viranomaisten ohjeistuksien mukaisesti - hallitsee tietoja viestintätekniikan 34 6 43 7 382 65 130 22 589 100 peruskäytön - kirjaa potilaan hoitoprosessin nin, että 75 13 65 11 245 42 204 35 589 100 siitä pystyy toteamaan potilaan saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat - toimii aktiivisesti moniammatillisen 13 2 69 12 284 48 223 38 589 100 työryhmän jäsenenä - osaa hoitotyön sähköisen kirjaamisen 46 8 39 7 337 57 167 28 589 100 - kirjaa/dokumentoi hoitotiedot ja 24 4 19 3 254 43 292 50 589 100 –tapahtumat totuudenmukaisesti - kirjaa ja raportoi tarkasti ja johdon- 41 7 87 15 325 55 136 23 589 100 mukaisesti

LIITETAULUKKO 7. LEIKKAUSHOIDON TEKNIIKKA – osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (17 toimintoa)



- huolehtii instrumenttipöydän steriliyydestä 11 2 5 1 237 40 336 57 589 100 ja järjestyksestä - toimii tarvittaessa assistenttina 121 21 77 13 201 34 190 32 589 100 toimenpiteen aikana - hallitsee toimenpiteen aikaisen kudos- 15 3 91 15 311 53 172 29 589 100 käsittelyn ja instrumenttien oikean käyttökohteen - hallitsee implanttien, proteesien, siirteiden 24 4 117 20 238 40 210 36 589 100 ym. oikean käsittelyn - hallitsee toimenpiteen instrumentaation 12 2 28 5 419 71 130 22 589 100 - hallitsee ommelaineiden ominaisuudet 27 5 156 27 256 44 150 26 589 100 ja käyttöindikaatiot - peittelee haavan aseptisten sääntöjen 19 3 15 3 224 38 331 56 589 100 mukaisesti - hallitsee erilaisten dreenien käytön 18 3 115 20 244 41 212 36 589 100 ja merkitsemisen - tekee sidetarvikkeiden tarkistuslaskennan 12 2 29 5 93 16 455 77 589 100 ontelon sulkemisen yhteydessä - hallitsee instrumenttien, välineiden ja laitteiden 15 3 29 5 316 54 229 39 589 100 oikean käsittelyn toimenpiteen jälkeen - kontroloi toimenpiteessä käytetyt tarvikkeet 14 2 5 1 189 32 381 65 589 100 ja instrumentiti - valmistelee leikkaussalin (lämpö, kosteus, 31 5 134 23 270 46 154 26 589 100 ilmanvaihto) toimenpidettä varten - ennakoi itsenäisesti toimenpiteen aikana 51 9 181 31 247 42 110 19 589 100 tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaisesti - käsittelee potilasnäytteitä oikein 20 3 16 3 312 53 241 41 589 100 - seuraa toimenpiteen aikaista vuotoa ja 17 3 88 15 232 39 252 43 589 100 informoi sen määrästä - kutsuu kirurgin saliin 110 19 59 10 235 40 185 31 589 100 - sulkee ihohaavan ommelaineita 511 87 50 9 12 2 16 3 589 100 (synteettinen, orgaaninen, metalli) käyttäen

LIITETAULUKKO 8. LÄÄKE- JA ANESTESIAHOITO– osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (16 toimintoa)



- tuntee ja hallitsee erilaiset lääkkeiden 237 40 247 42 89 15 16 3 589 100 antoreitit ja annostelulaitteet - tuntee eri anestesiamuodot; niiden edut, 188 32 258 44 130 22 13 2 589 100 haitat, vasta-aiheet ja riskit - tuntee potilaan perussairauksiin 330 56 185 31 67 11 7 1 589 100 käytettävät lääkkeet - tietää anestesiassa käytettävät lääkkeet 211 36 252 43 109 19 17 3 589 100 - avaa perifeerisen suoniyhteyden 496 84 83 14 8 1 2 0 589 100 - omaa luvan ja valmiudet suonensisäisten 272 46 152 26 77 13 88 15 589 100 lääkkeiden antoon - tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät 157 27 205 35 183 31 44 8 589 100 lääkkeet ja annostelun - tarkkailee ja arvioi potilaan tilaa ilman 148 25 221 38 167 28 53 9 589 100 valvontalaitteita - tietää kirurgisissa toimenpiteissä käytet- 169 29 187 32 192 33 41 7 589 100 tävien lääkkeiden haitta-, sivuvaikutukset - tietää vuodon korvausperiaatteet 160 27 221 38 161 27 47 8 589 100 - tietää kirurgisissa toimenpiteissä käytettävien 82 14 220 37 215 37 72 12 589 100 lääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit - tulkitsee toimenpiteessä käytettävien laitteiden 87 15 259 44 183 31 60 10 589 100 tuottamaa tieota ja osaa suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen - tunnistaa mahdolliset hätätilanteet 32 5 114 24 318 54 95 16 589 100 - varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen 170 29 185 31 171 29 63 11 589 100 ja kiireettömän heräämisen - hallitsee elvytyksen 148 25 130 22 210 36 102 17 589 100 - huolehtii potilaan psyykkisestä 67 11 266 45 207 35 49 8 589 100 turvallisuudesta

LIITETAULUKKO 9. HOITOVALMISTELUT – osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (9 toimintoa) intraoperatiivisessa

hoitotyössä leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien (n=589) arvioimina.


- haastattelee potilasta selvittääkseen 363 62 121 21 81 14 24 4 589 100 mahdolliset perussairaudet, yliherkkyydet, potilaan henkisen tilan ja muut anestesiaan ja toimenpiteeseen vaikuttavat tekijät - tarkistaa potilaalle määrätyn esilääkityksen 327 56 108 18 127 22 27 5 589 100 ja antotavan sekä varmistaa esilääkkeen annon - kerää tiedot kliinisistä tutkimuksista ja 299 51 161 27 105 18 24 4 589 100 laboratoriovastauksista, joilla voi olla merkitystä toimenpiteen kannalta - tutustuu ennalta potilaan taustatietoihin ja 221 38 143 24 183 31 42 7 589 100 terveydentilaan potilaskertomuksen avulla - potilaan taustatietojen, toivomusten, kliinisen 407 69 99 17 66 11 17 3 589 100 tutkimuksen ja laboratoriotulosten perusteella tekee potilaalle leikkaushoitosuunnitelman yhdessä kirurgin kanssa - tarkistaa potilaalle tulevan anestesiamuodon 162 28 126 21 214 36 87 15 589 100 - huolehtii potilaan intimiteettisuojasta 54 9 134 23 268 46 133 23 589 100 - priorisoi toimintaansa tilanteen mukaan 20 3 171 29 238 40 160 27 589 100 - käyttää tarvittaessa röntgen-, laser- ym. laitteita 98 17 181 31 228 39 82 14 589 100

LIITETAULUKKO 10. HOIDON YKSILÖLLISYYS –osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (4 toimintoa)



- on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja 147 25 91 15 178 30 173 29 589 100 huolehtii potilaan turvallisuudesta - vastaanottaa potilaan leikkausyksikköön 195 33 151 26 157 27 86 15 589 100 ja on läsnä raporttitilanteessa - osallistuu anestesian aloitukseen 207 35 108 18 181 31 93 16 589 100 - ohjaa ja tukee potilasta hänen yksilöllisten 97 17 197 33 213 36 82 14 589 100 tarpeittensa mukaisesti

LIITETAULUKKO 11. ÄKILLISET ERITYISTOIMINNOT – osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (2 toimintoa)



- tunnistaa hengenvaaralliset tilanteet 20 3 163 28 291 49 115 20 589 100 - arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa 52 9 201 34 263 45 73 12 589 100 tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin

LIITETAULUKKO 12. LEIKKAUSASENNOT osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (3 toimintoa) intraoperatiivisessa



- purkaa potilaanleikkausasennon yhteistyössä 366 62 119 20 70 12 34 6 589 100 kirurgin kanssa - laittaa potilaalle optimaalisen leikkausasennon 217 37 150 26 132 22 90 15 589 100 yhteistyössä kirurgin kanssa - hallitsee ortopedisten vetolaitteiden käytön 149 25 210 36 190 32 40 7 589 100

LIITETAULUKKO 13. Anestesiahoitajan ehdottomasti hallittavat toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja

kirurgien (n=589) näkemysten mukaan.

Anestestesiahoitajan Ehdottomasti hallittavat hoitotyön toiminnot (31 toimintoa ; ka 4,5-5,0) pätevyysosa-alueet --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tilannehallinta- ja - hallitsee elvytyksen päätöksentekokyky (10) - tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät lääkkeet ja annostelun

- osaa toimia mahdollisissa hätätilanteissa - tunnistaa potilaan voinnissa tapahtuvat muutokset ja osaa suhteuttaa ne potilaan tilanteeseen - ennakoi itsenäisesti anestesian aikana tapahtuvia muutoksia ja toimii tilanteen mukaisesti - tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit - tietää anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutukset - tunnistaa potilaan tilan ja toimenpiteen asettamat vaatimukset anestesialle - asettaa potilaalle perusseurantalaitteet

- tietää ja hallitsee anestesiassa käytettävät muut lääkkeet Tarkkailu- ja - hallitsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti hoitotoimien hallinta (9) - hallitsee potilaan anestesian ylläpidon lääkärin ohjeen mukaisesti

- hallitsee käsien desinfektion - tarkistaa veren ja aloittaa verensiirron - tuntee ja hallitsee erilaiset lääkkeiden antoreitit ja annostelulaitteet - tuntee eri anestesiamuodot niin, että pystyy hyödyntämään tätä tietoa toiminnassaan - tietää eri anestesiamuodot, niiden edut, haitat, vasta-aiheet ja riskit - on mukana potilaan siirrossa leikkaussaliin ja huolehtii potilaan turvallisuudesta - hallitsee verivalmisteiden käytön, vuodon korvauksen ja niiden dokumentoinnin

Anestesiahoitajan - omaa luvan ja valmiudet suonensisäisten lääkkeiden antoon tehtäväkuva (4) - vastaanottaa potilaan leikkausyksikköön ja on läsnä raporttitilanteessa

- huolehtii potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen - tietää kivunhoidossa käytettävät lääkkeet ja hoitomenetelmät

Hoitoympäristö ja - varaa ja tarkistaa anestesiavälineet ja – laitteet työskentelyolosuhteet - hallitsee eri valvonta- ja anestesialaitteiden käytön (3) - tarkistaa potilaalle tulevan anestesiamuodon ja varaa anestesian aikana käytettävät lääkkeet Viestintä- ja - hallitsee tarkan kirjaamisen ja raportoinnin tietotekniikkataidot - kirjaa potilaan hoitoprosessin niin, että siitä pystyy toteamaan potilaan sekä sekä dokumentaatio saaman hoidon sekä päätöksiin johtaneet tapahtumat (3) - antaa raportin vastaanottavalle hoitohenkilökunnalle Yhteistyö- ja - toimii aktiivisesti moniammatillisen työryhmän jäsenenä tiimitaidot ( 1 )

LIITETAULUKKO 14. Anestesiahoitajan hallittavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien


Anestestesiahoitajan Hallittavat hoitotyön toiminnot (40 toimintoa ; ka 4,0– 4,49) pätevyysosa-alueet ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tarkkailu- ja - omaa luvan ja valmiudet epiduraalisten lääkkeiden antoa varten hoitotoimien hallinta - hallitsee potilaan nestetasapainon ja nestekorvauksen laskemisen (13) - tietää ja toteuttaa potilaan ihon desinfektion

- tietää ja toimii uusimman aseptisen tiedon mukaisesti - hallitsee vaativan invasiivisen monitoroinnin - tarkkailee ja arvioi potilaan tilaa ilman valvontalaiteita - arvioi itsenäisesti havainnoimalla saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin - toteuttaa toimenpiteen kannalta tarkoituksenmukaisen, potilaalle turvallisen toimenpideasennon yhteistyössä muun tiimin kanssa - ehkäisee mahdolliset leikkausasennosta johtuvat komplikaatiot - ehkäisee ihokomplikaatiot - tietää ja ottaa tarvittavat potilasnäytteet oikein - hallitsee eristyskäytännöt - toimii eri puhtausluokkien toimenpiteissä ohjeiden mukaisesti

Anestesiahoitajan - varmistaa induktion aikaisen hiljaisuuden tehtäväkuva (10) - huolehtii potilaan psyykkisestä turvallisuudesta

- huolehtii potilaan intimiteettisuojasta - tuntee kipumittarit ja niiden käytön - toimii lainsäädännön, asetuksien ja viranomaisten ohjeiden mukaisesti - toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat ja hoitotyön periaatteet - tietää kirurgisen toimenpiteen kulun - varmistaa nukutetun potilaan rauhallisen ja kiireettömän heräämisen - varmistaa puudutetun potilaan tilan ennen siirtoa - on mukana potilaan siirrossa jatkohoitopaikkaan

Yhteistyö- ja - puuttuu toimintaan, jos havaitsee anestesiologin/kirurgin tekevän virheen tiimitaidot (5) - puuttuu toimintaan , jos havaitsee anestesia-/leikkaushoitajan tekevän virheen

- valvoo aseptiikan toteutumista ja huomauttaa/korjaa virheellisen menettelyn - hallitsee vuorovaikutustaidot ja sujuvan yhteistoiminnan - osaa luottamusta herättävän non-verbaalisen kommunikoinnin

Viestintä- ja - tutustuu ennalta potilaan taustatietoihin ja terveydentilaan potilaskertomusten tietotekniikkataidot avulla sekä dokumentaatio - kerää tiedot kliinisistä tutkimuksista ja laboratoriovastauksista, joilla on (5) merkitystä anestesian kannalta

- kirjaa/dokumentoi toteutuneet hoitotapahtumat (esim. pistokerrat) - hallitsee hoitotyön sähköisen kirjaamisen - hallitsee tietoja viestintätekniikan peruskäytön

Tilannehallinta- ja - haastattelee potilasta selvittääkseen mahdolliset perussairaudet ja päätöksentekokyky yliherkkyydet, potilaan henkisen tilan sekä muut anestesiaan ja (4) toimenpiteeseen vaikuttavat tekijät

- ohjaa ja tukee potilasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti - toteuttaa sedaatiota puudutuksen yhteydessä eri lääkeaineilla - lisää lääkettä epiduraali- ja spinaalikatetriin

Hoitoympäristö ja - valmistelee tarvittavat anestesia-aineet anestesiamuodon mukaisesti työskentelyolosuhteet - huolehtii välineellisestä toimintavalmiudesta (3) - hallitsee välineiden, lääkkeiden ja laitteiden oikean käsittelyn toimenpiteen loputtua

LIITETAULUKKO 15. Anestesiahoitajan osattavat hoitotyön toiminnot leikkaus- ja anestesiahoitajien, anestesiologien ja kirurgien


Anestestesiahoitajan Osattavat hoitoyön toiminnot (20 toimintoa ; ka alle 4) pätevyysosa-alueet ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tarkkailu- ja - avaa perifeerisen suoniyhteyden hoitotoimien hallinta - tulkitsee laitteiden tuottamaa tietoa ja osaa suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen (10) - laittaa verityhjiön potilaalle yhteistyössä muun tiimin kanssa - määrää esilääkkeen - intuboi potilaan - mittaa sydämen minuuttivirtausta - mittaa keuhkovaltimon kiilapaineen - mittaa tahdistimen kynnysarvon - osaa röntgen, laser ym. laitteiden käytön - lopettaa yleisanestesian ja ekstuboi potilaan leikkaussalissa Yhteistyö- ja - antaa leikkaustiimin jäsenille palautetta tiimitaidot (3 ) - hallitsee ohjaustaidot - tiedottaa ja ohjaa muuta henkilökuntaa salitilanteesta Anestesiahoitajan - kutsuu potilaan leikkausyksikköön tehtäväkuva (3 ) - kutsuu anestesiologin leikkaussaliin - tuntee potilaan perussairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet Hoitoympäristö ja - valmistelee leikkaussalin (lämpö, kosteus, ilmanvaihto) toimenpidettä varten työskentelyolosuhteet (2) - käyttää autotransfuusiolaitetta Tilannehallinta ja - tarkistaa potilaalle määrätyn esilääkkeen ja antotavan sekä varmistaa esilääkkeen annon päätöksentekokyky (1) Viestintä- ja tietotekniikka- - tekee potilaalle anestesiahoitosuunnitelman yhdessä anestesiologin kanssa taidot sekä dokumentaatio (1)

LIITETAULUKKO 16. ANESTESIA- JA LÄÄKEHOITO osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (31 toimintoa)


Anestesiahoitajan Toimintojen toteutuminen toiminto Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %

- hallitsee lääke- ja nestehoidon toteutuksen 21 4 15 3 185 31 368 63 589 100 lääkärin ohjeen mukaisesti - ennakoi itsenäisesti anestesian aikana 23 4 51 9 343 58 172 30 589 100 tapahtuvia muutoksia - tuntee lääkkeiden antoreitit ja annostelu- 23 4 17 3 305 52 244 41 589 100 laitteet - hallitsee verivalmisteiden käytön 23 4 63 11 256 44 248 42 589 100 - osaa toimia hätätilanteissa 16 3 91 15 292 50 190 32 589 100 - tuntee hätätilanteiden hoitoon käytettävät 21 4 92 16 274 47 202 34 589 100 lääkkeet ja annostelun - omaa luvan ja valmiudet suonensisäisten 21 4 4 1 86 15 478 81 589 100 lääkkeiden antoon - omaa luvan ja valmiudet epiduraalisten 75 13 34 6 170 29 310 53 589 100 lääkkeiden antoa varten - tarkistaa veren ja aloittaa verensiirron 34 6 15 3 178 30 362 62 589 100 - tuntee eri anestesiamuodot; niiden edut, haitat, vasta-aiheet ja pystyy hyödyntämään 23 4 30 5 361 61 175 30 589 100 tietoa toiminnassaan - hallitsee anestesian ylläpidon lääkärin 23 4 13 2 263 45 290 50 589 100 ohjeen mukaan - hallitsee elvytyksen 18 3 89 15 267 45 215 37 589 100 - tietää anestesialääkkeiden haitta- ja sivuvaikutukset 24 4 59 10 323 55 183 31 589 100 - tietää anestesialääkkeiden käyttöaiheet ja vaikutusmekanismit 24 4 32 5 302 51 231 39 589 100 - tietää ja hallitsee anestesiassa käytettävät muut lääkkeet 27 5 129 22 272 46 161 27 589 100 - tunnistaa potilaan tilan ja toimenpiteen asettamat vaatimukset anestesialle 23 4 70 12 368 63 128 22 589 100 - tietää eri anestesiamuodot , niiden edut ja haitat, vasta-aiheet ja riskit 26 4 50 9 328 56 185 31 589 100 - hallitsee vaativan invasiivisen monitoroinnin 41 7 66 11 294 50 188 32 589 100 - hallitsee eri valvonta- ja anestesialaitteiden 19 3 11 2 267 45 292 50 589 100 käytön - hallitsee käsien desinfektion 25 4 68 12 207 35 289 49 589 100 - tunnistaa potilaan voinnissa tapahtuvat muutokset ja osaa suhteuttaa ne potilaan tilanteeseen 21 4 38 7 402 68 128 22 589 100 - huolehtii potilaan lämpötasapainosta eri menetelmiä käyttäen 19 3 40 7 334 57 196 33 589 100 - tietää kivunhoidossa käytettävät lääkkeet ja hoitomenetelmät 24 4 35 6 345 59 185 31 589 100 - hallitsee nestetasapainon ja nestekorvauksen laskemisen 28 5 138 23 308 52 115 20 589 100 - tuntee perussairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet 135 23 140 24 266 45 48 8 589 100 - tarkkailee ja arvioi potilaan tilaa ilman valvontalaitteita 55 9 207 35 191 32 136 23 589 100 - arvioi itsenäisesti saamaansa tietoa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin 26 4 116 20 307 52 140 24 589 100 - tietää ja ottaa potilasnäytteet oikein 25 4 48 8 207 35 246 42 589 100 - varmistaa induktion aikaisen hiljaisuuden 96 16 223 38 206 35 64 11 589 100 - ehkäisee mahd. leikkausasennosta johtuvat komplikaatiot 57 10 183 31 281 48 68 12 589 100 - tuntee kipumittarit ja niiden käytön 67 11 97 17 269 46 156 2 589 100

LIITETAULUKKO 17

LIITETAULUKKO 18.

LIITETAULUKKO 19. ANESTESIAHOIDON ALOITUS osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (9 toimintoa)


Anestesiahoitajan toiminto Toimintojen toteutuminen Ei koskaan/ Joskus Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n % n %

- kutsuu potilaan leikkausyksikköön 133 23 206 35 184 31 66 11 589 100 - on mukana potilaan siirrossa leikkaus- 30 5 22 4 153 26 384 65 589 100 saliin ja huolehtii potilaan turvallisuudesta - asettaa potilaalle perusseurantalaitteet 18 3 6 4 167 28 394 68 589 100 (RR, Ekg, SaO2) - varaa ja tarkistaa anestesiavälineet 24 4 8 1 135 23 422 72 589 100 ja –laitteet - valmistelee tarvittavat anestesia-aineet 31 5 23 4 174 30 361 61 589 100 anestesiamuodon mukaisesti - tarkistaa tulevan anestesiamuodon 34 6 12 2 171 29 372 63 589 100 ja varaa lääkkeet - vastaanottaa potilaan leikkausyksikköön 24 4 5 1 123 21 437 74 589 100 ja on läsnä raporttitilanteessa - ohjaa ja tukee potilasta hänen yksilöllisten 26 4 86 15 296 50 181 31 589 100 tarpeidensa mukaisesti - on mukana potilaan siirrossa 46 8 20 4 125 21 398 68 589 100 jatkohoitopaikkaan

LIITETAULUKKO 20. YHTEISTEHTÄVÄT osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (6 toimintoa) intraoperatiivisessa



- laittaa potilaalle verityhjiön yhteistyössä 236 40 169 29 145 25 39 7 589 100 muun tiimin kanssa - lisää lääkettä epiduraali- 91 15 99 17 202 34 197 33 589 100 ja spinaalikatetriin - omaa luvan ja valmiudet epiduraalisten 75 13 34 6 170 29 310 53 589 100 lääkkeiden antoa varten - toteuttaa sedaatiota puudutuksen 30 5 41 7 297 50 221 38 589 100 yhteydessä eri lääkeaineilla - osaa röntgen-, laser- ym. laitteiden käytön 321 55 210 36 52 9 6 1 589 100 - avaa perifeerisen suoniyhteyden 76 13 178 30 292 50 43 7 589 100

LIITETAULUKKO 21. TIIMI- JA OHJEISTUSTAIDOT osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (6 toimintoa)



- toimii aktiivisesti moniammatillisen 25 4 114 19 251 43 199 34 589 100 työryhmän jäsenenä - tietää kirurgisen toimenpiteen kulun 76 13 197 33 291 49 25 4 589 100 - toteuttaa toimenpiteen kannalta 38 7 139 24 288 49 124 21 589 100 tarkoituksenmukaisen, potilaalle turvallisen toimenpideasennon yhteistyössä muun tiimin kanssa - toimii lainsäädännön, asetuksien ja 28 5 53 9 278 47 230 39 589 100 viranomaisten ohjeistusten mukaisesti - huolehtii välineellisestä valmiudesta 27 5 41 7 305 52 216 37 589 100 - toiminnassa näkyy eettiset lähtökohdat 29 5 106 18 327 56 127 22 589 100 ja hoitotyön periaatteet

LIITETAULUKKO 22. YHTEISVASTUUTAIDOT osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (4 toimintoa) intraoperatiivisessa



- valvoo aseptiikan toteutumista 121 21 241 41 159 27 68 12 589 100 ja korjaa virheellisen menettelyn - puuttuu toimintaan, kun huomaa 105 18 219 37 176 30 89 15 589 100 leikkaus/anestesiahoitajan tekemän virheen - puuttuu toimintaan, kun huomaa 227 39 161 27 147 25 54 9 589 100 anestesiologin/kirurgin tekemän virheen - hallitsee vuorovaikutustaidot ja 24 4 126 21 345 59 94 16 589 100 sujuvan yhteistoiminnan

LIITETAULUKKO 23. ERITYISTOIMINNOT osa-alueen hoitotyön toimintojen toteutuminen (7 toimintoa) intraoperatiivisessa



- mittaa keuhkovaltimon kiilapaineen 367 62 110 19 84 14 28 5 589 100 - mittaa sydämen minuuttivirtausta 362 62 94 16 88 15 45 8 589 100 - mittaa tahdistimen kynnysarvon 450 76 52 9 61 10 26 4 589 100 - käyttää autotransfuusiolaitetta 324 55 103 18 103 18 59 10 589 100 - intuboi potilaan 518 88 65 11 4 1 2 0 589 100 - tulkitsee laitteiden tuottamaa tietoa ja 80 14 146 25 244 41 119 20 589 100 osaa suhteuttaa sen potilaan kokonaistilanteeseen - lopettaa yleisanestesian ja ekstuboi 489 83 84 14 11 2 5 1 589 100 potilaan leikkaussalissa

LIITETAULUKKO 24. Anestesiologilta tai kirurgilta leikkaushoitajalle siirrettävät tehtävät vastaajien (n=589) näkemysten mukaan.

Tehtävä Tehtävän siirtämismahdollisuus leikkaushoitajalle Ei koskaan/ Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n %

194.Perifeerisen laskimon kanylointi 456 77 119 20 14 2 589 100 195.Verien tarkistaminen ja verensiirron aloittaminen 416 71 141 24 32 5 589 100 196.Lääkkeen lisääminen epiduraali- ja 572 97 15 3 2 0 589 100 spinaalikatetriin 197.Sedaatio puudutuksen yhteydessä opiaatilla 575 98 13 2 1 0 589 100 198.Sedaatio puudutuksen yhteydessä 574 98 14 2 1 0 589 100 midatsolaamilla /diatsepaamilla 199.Sedaatio puudutuksen yhteydessä propofolilla 580 99 8 1 1 0 589 100 200.Verityhjiön purkaminen laskimopuudutuksessa 357 61 136 23 96 16 589 100 201.ASA I-II potilaan yleisanestesian hoito 584 99 2 0 3 1 589 100 alusta loppuun 202.ASA III-potilaan anestesian ylläpito lääkärin 587 100 2 0 0 0 589 100 ohjeen mukaan 203.ASA IV-potilaan anestesian ylläpito lääkärin 587 100 2 0 0 0 589 100 ohjeen mukaan 204.Huonokuntoisen paikallispuudutuspotilaan hoito 572 97 15 3 2 0 589 100 205.Arteriakanyylin laittaminen 588 100 1 0 0 0 589 100 206.Kurkunpäänaamarin asettaminen 588 100 1 0 0 0 589 100 207.Kurkunpäänaamarin poistaminen 581 99 7 1 1 0 589 100 208.Intubaatioputken laittaminen 588 100 1 0 0 0 589 100 209.Yleisanestesian lopetus ja 586 99 3 1 0 0 589 100 intubaatioputken poistaminen 210.Sydämen minuuttivirtauksen mittaus 583 99 5 1 1 0 589 100 211.Autotransfuusiolaitteen käyttö 511 87 58 10 20 3 589 100 212.Keuhkovaltimon kiilapaineen mittaus 581 99 6 1 2 0 589 100 213.Keuhkovaltimokatetrin kärjen paikan 586 99 3 1 0 0 589 100 muuttaminen 214.Tahdistimen kynnysarvon mittaus 576 98 10 2 1 0 589 100 215.Laskimopuudutuksen laitto 588 100 1 0 0 0 589 100 216.Värttinävaltimon kanylointi 589 100 0 0 0 0 589 100 217.Keskuslaskimon kanylointi 589 100 0 0 0 0 589 100 218.Reisivaltimon kanylointi 586 100 2 0 1 0 589 100 219.Ihon sulku synteettisillä/orgaanisilla 444 76 125 21 20 3 589 100 ommelaineella 220.Ihon sulku metallihakasilla 385 67 166 28 31 5 589 100 221.Luomen poisto paikallispuudutuksella 510 87 67 11 12 2 589 100 222.Tietojärjestelmään diagnoosin kirjaaminen 283 48 158 27 148 25 589 100

LIITETAULUKKO 25. Anestesiologilta tai kirurgilta anestesiahoitajalle siirrettävät tehtävät vastaajien (n=589) näkemysten

mukaan.

Tehtävä Tehtävän siirtämismahdollisuus anestesiahoitajalle Ei koskaan/ Usein Aina Yhteensä Harvoin n % n % n % n %

194.Perifeerisen laskimon kanylointi 41 7 376 64 172 29 589 100 195.Verien tarkistaminen ja verensiirron aloittaminen 42 7 202 34 345 59 589 100 196.Lääkkeen lisääminen epiduraali- ja 124 21 315 54 150 25 589 100 spinaalikatetriin 197.Sedaatio puudutuksen yhteydessä opiaatilla 109 18 304 52 176 30 589 100 198.Sedaatio puudutuksen yhteydessä 94 16 300 51 195 33 589 100 midatsolaamilla /diatsepaamilla 199.Sedaatio puudutuksen yhteydessä propofolilla 208 35 259 44 122 21 589 100 200.Verityhjiön purkaminen laskimopuudutuksessa 260 44 225 38 104 18 589 100 201.ASA I-II potilaan yleisanestesian hoito alusta 421 72 109 18 59 10 589 100 loppuun 202.ASA III-potilaan anestesian ylläpito lääkärin 257 44 203 34 129 22 589 100 ohjeen mukaan 203.ASA IV-potilaan anestesian ylläpito lääkärin 348 59 147 25 94 16 589 100 ohjeen mukaan 204.Huonokuntoisen paikallispuudutuspotilaan hoito 279 47 236 40 74 13 589 100 205.Arteriakanyylin laittaminen 532 90 49 8 8 2 589 100 206.Kurkunpäänaamarin asettaminen 516 88 62 10 11 2 589 100 207.Kurkunpäänaamarin poistaminen 338 57 194 33 57 10 589 100 208.Intubaatioputken laittaminen 524 89 61 10 4 1 589 100 209.Yleisanestesian lopetus ja 488 83 89 15 12 2 589 100 intubaatioputken poistaminen 210.Sydämen minuuttivirtauksen mittaus 368 63 159 27 62 10 589 100 211.Autotransfuusiolaitteen käyttö 353 60 135 23 101 17 589 100 212.Keuhkovaltimon kiilapaineen mittaus 367 62 163 28 59 10 589 100 213.Keuhkovaltimokatetrin kärjen paikan 519 88 56 10 14 2 589 100 muuttaminen 214.Tahdistimen kynnysarvon mittaus 495 84 67 11 27 5 589 100 215.Laskimopuudutuksen laitto 552 94 28 5 9 1 589 100 216.Värttinävaltimon kanylointi 561 96 22 3 6 1 589 100 217.Keskuslaskimon kanylointi 583 99 4 1 2 0 589 100 218.Reisivaltimon kanylointi 583 99 4 1 2 0 589 100 219.Ihon sulku synteettisillä/orgaanisilla 572 97 14 2 3 1 589 100 ommelaineella 220.Ihon sulku metallihakasilla 569 97 16 2 4 1 589 100 221.Luomen poisto paikallispuudutuksella 574 97 12 2 3 1 589 100 222.Tietojärjestelmään diagnoosin kirjaaminen 263 45 169 29 157 26 589 100

Publications of the University of Eastern Finland

Dissertations in Health Sciences

isbn978-952-61-0225-2

Publications of the University of Eastern FinlandDissertations in Health Sciences

Leikkaus- ja anestesiahoitajilta edel-

lytetään erittäin korkeaa ammatillista

pätevyyttä. Tutkimuksessa kehitetty

ammattipätevyysmalli selkiyttää leik-

kaus- ja anestesiahoitajan ammatin

sisältöä sekä lisäkoulutuksen kehittä-

mistä. Leikkaushoitajien toiminnassa

korostuu aseptinen ja turvallisuus-

toiminta, anestesiahoitajilla aneste-

sia- ja lääkehoidon toiminta. Hoitotyön

toimintojen toteutumisessa ilmeni

kehittämistarpeita. Tehtäväsiirtoja

lääkäreiltä sairaanhoitajille ehdo-

tetaan muutamia. Lisäksi esitetään

valtakunnalliset kriteerit täyttävää

lisäkoulutusta.

dissertatio

ns | 032 | E

rja Ten

gva

ll | Leikkau

s- ja anestesiah

oitajan am

matillin

en p

ätevyys. Kyselytu

tkimu

s leikkaus...

Erja TengvallLeikkaus- ja anestesiahoitajan

ammatillinen pätevyys.Kyselytutkimus leikkaus- ja anestesiahoitajille,

anestesiologeille ja kirurgeille Erja Tengvall

Leikkaus- ja anestesia-hoitajan ammatillinen pätevyysKyselytutkimus leikkaus- ja anestesiahoitajille,

anestesiologeille ja kirurgeille

Documents

Erja Tengvall Leikkaus- ja anestesia- hoitajan …...eikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys. Kyselytutkimus leik-kaus- ja anestesiahoitajille, anestesiologeille ja kirurgeille