Ehkäisevän työn haasteet ja mahdollisuudet Mirjam Kalland

Ehkäisevän työnhaasteet jamahdollisuudet

Mirjam Kalland18.9.2013

Lastensuojelutyöryhmän keskeisethavainnot

Lastensuojelun tavoitteiden heikko saavuttaminen•YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vaikutus on jäänytheikoksi•Julkinen valta ei ole kehittänyt, ohjannut, johtanut eikävalvonut lastensuojelua•Tehtävien laajentuminen ehkäisevään lastensuojeluunei ole tuottanut tuloksia, vaan painopiste on siirtynytraskaisiin palveluihin

Haasteet 2

Lastensuojelutyöryhmän keskeisiähavaintoja• Kuntakohtaiset erot ovat suuret• KASTE hanketta ei voi vielä arvioida, mutta ohjaava

vaikutus näyttäisi olevan vähäinen• Lapsiperheiden ja lasten painoarvo on vähentynyt• Eriarvoisuus kasvaa, köyhyys lisääntyy• Investointi vai kulutusmeno?• Lapsiperheet muuttuvat, tukiverkot heikentyneet• Ongelmat kasautuvat ja siirtyvät sukupolvelta toiselle

3

Keskeiset havainnot lasten terveyseroista

Äidin koulutustausta terveyserojen tärkeänä selittävänätekijänä: lasten ylipaino, ruokavalinnat, liikunta,raskauden- ja imetysaikainen tupakointi, suun terveys,auton turvalaitteiden käyttö, pyöräilykypäräEi selittänyt: lasten pitkäaikaissairastuuvuutta,infektiotauteja, säännöllistä lääkitystä, nuortenmasennusoireita tai uupumusta

Kaikkonen R, Mäki P et al Lasten ja lapsiperheidenterveys ja hyvinvointierot, THL Raportti 16/2012

4

Muita havaintoja

•Koulukiusaaminen ennustaa nuorten aikuisten jaaikuisten psyykkistä oireilua ja sairastavuutta (Pirkola2005, Kestilä 2008, Paakkonen 2012)•Vanhempien päihteidenkäytön vaikutus (Kestilä 2008,Paakkonen 2012, Pulkkisen tutkimukset)•Huostaan otetuilla lapsilla kohonnut kuolleisuusriski(Kalland et al 2001)•WHO:n koululaistutkimus osoittaa, että lasten koettuterveys yhteydessä perheen taloudelliseen tilanteeseen•Lastensuojelun avohuollossa 81 459 ja kodin ulkopuolellakasvaa 17 409

Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 5

Ihanteellinen palvelujen rakenne

Korjaava

Kohdennettu, riski tiedossa

Universaali

Terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminenläpileikkaavana periaatteena

Nykytilanne?


Esimerkkkejä

•Lapsilisä, kotihoidon tuki ovat tuntuvasti matalammallareaalitasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Lapsilisä oliainoa sosiaaliturvaetuus, jonka indeksikorotukset juuripäätettiin jäädyttää.•Kotihoidon tukea/päivähoitoa tarkastellaan lähinnätyöelämän tarpeiden näkökulmasta - lapsen oikeushoivaan ja varhaiskasvatukseen on sivuosassa.•Lastensuojelun tila kertoo ennaltaehkäisevän työnlaiminlyönneistä


Lapsen kasvuympäristöön kohdistuvatleikkaukset lisäävät terveyseroja

•Koulusäästöillä on suuri kansanterveydellinen vaikutus•Sellaiset taloudelliset leikkaukset jotka vaikuttavathenkilöstöön ja ryhmäkokoon kouluissa vaikuttavat myöskielteisesti luokkailmapiiriin.•Kielteinen luokkailmapiiri vaikuttaa kielteisesti tunne-elämään ja lisää käytöshäiriöitä. Erityisen haavoittuvassaasemassa ovat ne lapset joilla on ennestään ongelmia.

Lähde: Heidi Somersalo (2002) School environment and children’s mental well-being . A child psychiatric view on relations between classroom climate, schoolbudget cuts and children’s mental health.


Peruspalveluissa tapahtuneet leikkauksetvaikuttavat lasten mielenterveyteen•Paakkosen väitöstutkimuksessa todetaan lasten januorten tarpeen psykiatriseen laitoshoitoonlisääntyneen, kun kouluterveydenhuollosta ja perhe- jakasvatusneuvoloista säästettiin.•Tutkimusajanjakson aikana lasten ja nuorten psykiatrianerikoissairaanhoidon avohoito oli kolmikertaistunut jaosastohoito lisääntynyt puolitoistakertaisesti.

Paakkonen T (2012). Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmävaikeahoitoisuuden näkökulmasta


Paakkonen totesi myös, että:

•Psykiatrisen hoidon palvelujärjestelmällä ole ollutkeinoja vastata oikea-aikaisesti vaikeahoitoisten lasten januorten tarpeisiin.

•Tutkimuksen mukaan lastensuojelun tukitoimet ovatolleet riittämättömiä eikä myöskään ikätasoinenkoulunkäynti ole toteutunut.

•Vaikeahoitoisten alaikäisten hoitointerventiot ovatkinolleet siirtymisiä hoidosta toiseen.


Resurssien väheneminen vaikuttaa lapsiin

Palvelujen heikentyminen ja perheiden taloudellisentilanteen kiristyminen vaikuttaa lapsen vuoro-vaikutussuhteisiin.Aikuiskontaktit vähenevät, vuorovaikutusilmapiiri muuttuukireäksi, lapsen saama tuki heikkenee tai kääntyy häntähaittaavaksi vuorovaikutukseksi.Lisäksi resurssien väheneminen vaikuttaa suoraan lapsenravintoon ja mahdollisuuksiin esimerkiksi harrastaa.

12

Vanhemmuus ei ole vakioPitkittäistutkimus edellisen laman vaikutuksista:•1149 otokseen valittua lasta, 843 äitiä ja 573 isää.•Tutkimusmenetelminä käytettiin aikuistenmielenterveyden, parisuhteen, vanhemmuuden laadun,ja lasten mielenterveyden mittareita.•Perheen tulotason romahtaessa vanhempien voimatvähenivät ja he kärsivät usein mielenterveysongelmista.•vanhempien ahdistuneisuus ja sosiaalisentoimintakyvyn lasku ovat odotettavia seurauksiaperheen talouden kääntyessä laskuun•Lasten mielenterveydessä todettiin talousvaikeuksienaiheuttama muutos huonompaan

Leinonen Jenni (2004): Families in Struggle - Child Mental Health and Family Wellbeing in Finland During the Economic Recession of the 1990s:The Importance of Parenting 13

Mitä tulisi tehdä?- Ehkäisevän työnmahdollisuudet

Tutkijoita kiinnostaa erityisesti

•Haavoittuvissa olosuhteissa kasvavien lasten ja nuortenselviytymiseen liittyvät tekijät

•Inhimillinen potentiaali käyttöön (vertaa eroosio)

•Onko löydetty tekijöitä, jotka erityisesti tukevatriskioloissa eläviä lapsia?

15

Resilienssistä

•Inhimillisessä kehityksessä resilienssillä tarkoitetaanmielen kimmoisuutta, yksilön sinnikkyyttä ja kykyä toipuavastoinkäymisistä•On aina yhteydessä riskiin•Resilienssi mitataan sillä, miten yksilö vastaakehitysvaiheeseen liittyviin haasteisiin•Reslienssitutkimus perustuu siihen havaintoon, että tietytyksilöt kehittyvät hyvin huomattavista riskeistä huolimatta


Välittävät tekijät ja resilienssi

Ainakin kaksi havaintoa:

Kasautuva malli: mitä enemmän suojaavia tekijöitä,sen pienempi riski

Ordinary magic “(tavallisia asioita): ne tekijät, jotkatukevat hyvinvointia normaalitilanteessa, tukevatmyös niitä yksilöitä jotka elävät riskioloissa (Fergusson& Horwood 2003).

Resilienssi suomeksi

Sitkeys, sinnikkyys, lannistumattomuus, kimmoisuusjoustavuus, sietokyky

-Ei pelkästään sisua, mutta myös sitä-Kehittyy vuorovaikutuksessa


Yhteiskunnan ja yhteisön resilienssi

•Yhteiskunnan ja yhteisön resilienssi perustuu kykyynsopeutua muutoksiin ja muuttaa toimintatapoja ennenkuin se on aivan välttämätöntä•Perustuu kykyyn ” to bounce back and bounce forward”,eli kykyyn oppia virheistä ja jatkaa eteenpäin•Liitetään usein selviytymiseen katastrofien jälkeen, muttamyös hitaat muutokset koettelevat yhteisön jayhteiskunnan selviytymiskykyä


Reslienssiin liittyvät elementit

1. Varautuminen, ennaltaehkäisy2. Vastustaminen3. Rotevuus (robustness), pysyvyys (esimerkiksi arvot)4. Sopeutuminen, mukautuminen, muuntuminen ja

muuttuminen – eli oppiminen (Clarke 2013, Keck &Sakdapolrak 2013)


”Ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä”: työon aloitettava varhain

•Varhaiset ongelmat ennustavat myöhempiä ongelmia –esimerkiksi leikki-iässä todettu käytöshäiriö taiaggressiivisuus ennustaa murrosikää (Pihlakoski et al2006), joka puolestaan ennustaa ongelmia aikuisuudessa•Vanhempien ongelmat ja vanhempienkasvatuskäytännöt heijastuvat lapsiin ja ennustavatlasten kehitystä (Stormshak et al 2000, Middlebrooks &Audage 2008)


Ehkäisevän työn paradoksi(t)Universaali: muodostaa perustanKohdennettu: ”tilastollinen riski” tiedostettu, yksilö eivälttämättä vielä oireileKorjaava: yksilö oireilee, riskissä syrjäytyä tai jo syrjäytynyt

Universaali ja kohdennettu: tehokas, taloudellinen jaeettinen. Toinen paradoksi liittyy ”keisarin uusiinvaatteisiin”: ehkäisevän työn merkitystä korostetaanpuhetasolla, mutta siihen ei varata resursseja, sille ei löydyrakenteita ja sen tekemistä kyseenalaistetaan.

22

Tarvitaan myös validoituja tai hyviksikoettuja menetelmiä

•Tarvitaan tietoa siitä, mikä malli sopii mihin•Tutkittua tietoa on olemassa•Hyvien (validoitujen) mallien levittäminen ei tapahduitsestään, horisontaalista oppimista ei tapahdu•On syytä unohtaa romanttiset ajatukset informaatio-ohjauksen toimivuudesta•Suomen kehitys malliesimerkki siitä, miten ei tuletoimia?


Leinosen lääkkeet:

Sosiaalisella tuella todettiin olevan erilaisiamerkityksiä vanhemmuuden laadulle: perheenulkopuolinen tuki ja lämmin parisuhde tukivat toimivaavanhemmuutta, parisuhde toimi välittävänätekijänä talousvaikeuksien ja vanhemmuuden välillä jamolemmat tuen muodot suojasivat vaikeuksien edessävanhemmuuden laatua.


Paakkosen lääkkeet:

Varhaisen tunnistamisen ja hoidon peruspalveluita tulisilisätä lapsille ja heidän perheilleen, jotta ongelmienkehittymistä ja erikoissairaanhoidon palvelujen tarvettavoitaisiin vähentää. Kuntien tulisikin lisätä edullisialapsiperheiden peruspalveluja kuten kotipalveluja,kasvatus- ja perheneuvolapalveluja sekäkouluterveydenhoitoa.


Muutama esimerkki universaalistakohdennettuun•Imatran malli: perhetyöntekijä neuvolassa, selkeätoimintamalli (Helle M, Repo L ja Salin A (2012)Kiikun kaakun rajalla –Vanhempien kokemuksia Imatran hyvinvointineuvolan perhetyöntekijöidentyöstä)

• MLL: Vahvuutta vanhemmuuteen: ryhmämuotoinentuki kaikille ensikertalaisvanhemmille, mukana 80kuntaa, vahvistaa myös vanhempien parisuhdetta jasosiaalisia verkostoja (Case-control-tutkimus sekäkansantaloudellinen tutkimus)


Ehkäisevän työn taloudelliset ulottuvuudet

Varhaisiin vuosiin investoitu euro tuottaa 6 euroaVanhemmuuteen liittyvät interventiot – 8 euroaPäihteiden seulonta ja mini-interventioterveydenhuollossa – 12 euroaKoulukiusaamiseen liittyvät interventiot – 14 euroaKouluinterventiot joiden tavoitteena vähentääkäyttäytymishäiriöitä – tuotto 84 euroaCampion J et al European Psychiatric Association (EPA) guidance on prevention of mental

Disorders European Psychiatry 27 (2012) 68–80


Onko näyttöä?

•Yhteisössä (communities) jossa on korkeampi sosiaalinenpääoma on matalampi rikollisuuden aste, parempi terveys,korkeampi osallistuminen koulutukseen sekä parempi talous•Sosiaaliset verkostot ja sosiaalinen tuki edistääyhteenkuulumisen tunne ja edesauttaa mielenterveyttä•Yhteisön sosiaalinen terveys vähentää lastenmielenterveysongelmia ja vähentää kuolleisuutta

Campion J et al European Psychiatric Association (EPA) guidance onprevention of mental Disorders European Psychiatry 27 (2012) 68–80


Mihin järjestöjä tarvitaan?

•Pop-up kansalaistoiminta on yhdessä tekemistä ja luorakenteellista sosiaalista pääomaa, muttei aina luoluottamusta eli kulttuurista pääomaa•Vertaistuki, vapaaehtoistoiminta, kansalaistoimintakumpuaa myös vaakasuorana ruohonjuuritasolta, muttajärjestöt luovat rakenteita toiminnan vahvistamiseksi.


Sosiaalien ympäristö muokkaa ihmisenelintoimintoja

Reflektiivinen kyky on pohdintaa, johon sisältyyponnistelua toimia toisen hyväksiReflektiiviseen kykyyn liittyy myös kyky heijastaa toisenmieltä - vertaa peilineuronit, joita tarvitaan toistentunnetilojen tunnistamiseenReflektiivinen kyky vahvistaa yksilön resilienssiä myösyhteisössä (”resilience to stressful social experience”(Fonagy, Bateman & Luyten 2011)


Parhaimmillaan järjestöjen toiminta

•Tukevat reflektiivistä kykyä•Luovat sekä rakenteellista että kulttuurista sosiaalistapääomaa•Edistävät yhteisöjen resilienssiä•Edistävät yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia


Reflektiivinen kyky ja sosiaalinen pääoma

Kun yksilö toimii yhteisössä jossa hän kokee tulevansapeilatuksi ja jossa hän tunnistaa itsensä, hänenluottamuksensa kasvaa ja hän toimii myös muiden hyväksi– autetusta tulee auttajaTästä muodostuu yhteisön sosiaalinen pääoma, jokavahvistaa yhteisön resilienssiä ja yksilön hyvinvointia.Yksilö vahvistuu kestämään myös muunlaisia olosuhteitaja stressaavia sosiaalisia tilanteita.


Miten meillä?

•Yhteistyön edistäminen kuntien ja järjestöjen välillä onkirjattu Kataisen hallitusohjelmaan (2011), Kaste-ohjelmaan 2012-2015 ja RAY:n avustusstrategiaan (2012-2015).

•Järjestöön investoitu euro tuottaa 6 euroa yhteiskunnalle(Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin tutkimus)


Esimerkkinä perhekeskus

•Kuudesosassa kunnista (51) palvelut on järjestettyperhekeskusmallilla ja 41% kuntien perhekeskuksistatoiminta toteutuu yhteistyössä järjestöjen kanssa.

• THL:n raportin (Halme, Kekkonen & Perälä, 2012) mukaanperhekeskuksessa oli enemmän ryhmätoimintaa perheille,matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja oli enemmän japerheiden keskinäinen tuki ja omaehtoinen toiminta oliyleisempää, kun perhekeskus toteutui yhteistyössä järjestönkanssa. Kunnissa arvioitiin, että yhteistyöhön perustuvissaperhekeskuksissa myös lapsiperheiden osallisuustoteutui selvityksen mukaan paremmin.


KIITOS!

Documents

Ehkäisevän työn haasteet ja mahdollisuudet Mirjam Kalland